Muittut, muitalusat-hanke järjestää työpajoja maaliskuussa

Saamelaismuseo Siidan, eteläsaamelaismuseo Saemien Sijten ja Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo Ájtten yhteinen Interreg-hanke Muittut, muitalusat järjestää kaksi työpajaa maaliskuussa 2021.  Työpajojen avulla museot haluavat kuulla saamelaisyhteisössä toimivilta yrittäjiltä heidän toiveitaan siitä, miten uusi päänäyttely ja Saamelaismuseo yleensä voisi paremmin palvella yrittäjien tarpeita. Tarkoituksenamme on myös tarjota yrittäjille mahdollisuus päästä keskustelemaan asioista muiden samalla alalla olevien kanssa sekä jakamaan kokemuksia ja ajatuksia.

Työpajat koostuvat puhujapuheenvuoroista, ryhmätyöskentelystä sekä vapaasta keskustelusta. Työpajojen kieli on englanti.

16.3. klo 10–16 järjestettävä tilaisuus on kohdennettu saamelaisalueella toimiville porotilamatkailussa ja matkailussa mukana oleville saamelaisyrityksille.

18.3. klo 10–16 järjestettävä tilaisuus on suunnattu perinteisen saamelaiskäsityön parissa työskenteleville.

Työpajat toteutetaan etäyhteyksin Teams-ympäristössä, jonne osallistumisohjeet toimitetaan ilmoittautuneille lähempänä ajankohtaa.

Työpajaa ei ole mahdollista katsoa jälkikäteen. Työpajat tallennetaan Saamelaismuseo Siidan arkistoon museon tulevan näyttelyn suunnittelutyötä ja tulevaa toimintaa varten.

Työpaja on suunnattu ensisijaisesti kutsun saaneille organisaatioille. Voit kuitenkin tiedustella mahdollisuutta osallistua tilaisuuteen projektisihteeriltä Minna Lehtolalta.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Eeva-Kristiina Harlin, projektipäällikkö, eeva-kristiina.harlin(at)samimuseum.fi

Minna Lehtola, projektisihteeri, minna.lehtola(at)samimuseum.fi

Lisätietoja hankkeesta: www.muittut.com

Muittut, muitalusat- hankkeen verkkosivut ovat nyt auki!

Saamelaismuseo Siidan johtaman Muittut, muitalusat-the story of the sámi by the sámi-hankkeen verkkosivut ovat nyt avoinna osoitteessa www.muittut.com.

Muittut, muitalusat-hankkeessa kehitetään uutta saamelaista museokieltä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaismuseoihin kolmen erilaisen sisällöltään saamelaiskulttuuriin sidoksissa olevan pilotin avulla. Parhaimmat toteutukset integroidaan osaksi saamelaismuseoiden näyttelyitä.

Sivustolta löydät perustietoa hankkeesta; mikä hankkeen tarkoitus on ja kuinka hankkeen tavoitteet pyritään saavuttamaan. Mikä onkaan tarina hankkeen logon takana? Myös ajankohtaisimmat uutiset ja hankkeeseen liittyvät tulevat tapahtumat julkaistaan sivustolla.

Verkkosivut ovat tällä hetkellä englanniksi. Alkuvuoden 2021 aikana sivusto tullaan päivittämään seitsemälle hankkeessa käytettäville saamenkielille sekä norjan ja ruotsin kielille.

Hankkeessa on mukana kolme saamelaismuseota; Saamelaismuseo Siida Inarista, Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo Ájtte Jokkmokista ja Eteläsaamelaismuseo ja -kulttuurikeskus Sáemien Sijte Snåsasta. Saamelaismuseoiden lisäksi hankekumppaneina toimii sekä Lapin yliopisto että Luleån teknillinen yliopisto. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2020 – 30.09.2022 ja sen rahoittaa Interreg Pohjoinen.

 

Lisätietoa hankkeesta:

Eeva-Kristiina Harlin, projektipäällikkö, eeva-kristiina.harlin(at)samimuseum.fi

Minna Lehtola, hankesihteeri, minna.lehtola(at)samimuseum.fi

 
 

Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat

Saamelaismuseo Siidan vaihtuva näyttely Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat seuraa Maarit Maggan valmistautumista äitinä ja käsityöläisenä oman suvun seremonioihin, konfirmaatioon ja kasteeseen, duodjikulttuurista käsin. Tarina kulkee monella tasolla: läsnä ovat duodjin lisäksi saamelaiset arvot, maailmankatsomus ja tapakulttuuri sekä henkisyys ja hengellisyys.

Näyttely on Maarit Maggan taiteellinen produktio. Se liittyy Maggan duodjin taiteelliseen väitöstutkimukseen, jota hän on tekemässä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnalle. Magga työskentelee duodjin ja muotoilun stipendiaattina Saamelaisessa korkeakoulussa.

Näyttelyn kuvat on ottanut Nilla-Máhtte Magga. Graafisen ilmeen on suunnitellut Tikkanen Workshop/Hannu Tikkanen. Näyttelyä ovat tukeneet Suomalaisen kulttuurirahaston Yleisrahasto, Saamelaismuseo Siida ja Sámi allaskuvla. Näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa, Inarissa 8.10.2020 – 30.4.2021. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida.

Revontulien armoilla Siidassa ja Aurorassa

Revontulet ovat askarruttaneet ihmisiä vuosituhansia. Viime vuosien uusi tutkimustieto on ratkaisemassa monia revontuliin liittyviä arvoituksia. Revontulien armoilla selittää, miksi auringon hiukkaspommitus voi olla vaaraksi ihmiskunnalle. Pahimmillaan se voi vahingoittaa satelliitteja, pysäyttää lentoliikenteen sekä lamauttaa sähkö- ja tietoliikenneverkkoja.

Ylen tuore dokumenttielokuva aurinkomyrskyn vaikutuksista maapallolla nähdään loppiaisen jälkeen Metsähallituksen luontoilloissa Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarissa sekä Tapahtumatupa Aurorassa Saariselällä. Dokumenttielokuvan käsikirjoitttaja ja ohjaaja Simo Sipola on mukana luonoilloissa. Keskiviikkona 8.1.2020  Siidassa nähdään suomenkielelle tekstitetty elokuva ja torstaina 9.1.2020 Tapahtumatupa Aurorassa englanniksi tekstitetty elokuva. Molemmat luontoillat alkavat klo 18 ja niihin on vapaa pääsy.

Elokuvan ovat tuottaneet Yleisradio ja saksalais-ranskalainen julkisen palvelun kanava Arte.

 

Revontulet ja ilmastonmuutos

Elokuva kertoo, miten revontulet muuttavat ilmakehän kemiallista koostumusta. Samalla ne vaikuttavat ilmakehän lämpötilaan. Kyse on lämpötilan luonnollisesta vaihtelusta.

“Meillä on tulossa uusia ilmastomallilaskuja. Ihan lähivuosina, ehkä jo vuoden sisällä saamme näistä uusia tuloksia, kertoo Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen.

Turusen mukaan arvio revontulien osuudesta ilmastonmuutokseen on määrä julkaista Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportissa vuonna 2020.

Dokumentti tuo esiin myös sen, miten aurinkomyrsky haittaa esimerkiksi ryhävalaiden ja kaskelottien suunnistamista.

 

Iso myräkkä

Aurinkomyrskyistä on haittojen lisäksi iloa monille. Muoniolainen revontulikuvaaja Antti Pietikäinen lähtee yön selkään aina, kun voimakas myrsky on tiedossa.

“Siinä ihan sormet syyhyää, kun sitä odotellaan sitä iso myräkkää. Sitten kun se sitten tulee sieltä, kyllähän se on hienoa katsottavaa”, Pietikäinen hehkuttaa.

 

Ylä-Lapin luontokeskus Siida järjestää kevättalven aikana myös kolme muuta luontoiltaa. Helmikuun 25. päivänä Kristiina Aikio kertoo Monien merkitysten Raja-Joosepista. Lähentinkotkien jäljillä on aiheena 10.3. ja esitelmöijänä Olli-Pekka Karlin. 31.3. vieraaksi saadaan Pertti Koskimies ja silloin kuullaan aiheesta Talvet lyhenevät ja palajakat pensoittuvat.

Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä

Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uusin vaihtonäyttely, Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä, koostuu pienoisveistoksista joissa pohjoisen luonnon eläimet ovat ottaneet ihmisen arkiset askareet omakseen. Sirpa Männyn käsissä muotoutuneet tarinalliset veistokset saavat mielikuvituksen lentämään, mikä mahtaa olla tarua ja mikä totta?

Sirpa Mänty on toiminut kuvittajana 1990-luvulta lähtien ja tehnyt urallaan kuvitusta paljon esim. suomen- ja saamenkielisiin satu- ja oppikirjoihin. Koulutukseltaan hän on FM etnologi ja AMK muotoilija. Pohjoinen luonto on aina ollut vahvasti läsnä hänen töissään kautta linjan. Portfolio Sirpa Männyn kuvitustöihin liittyen löytyy Kuvittajat Ry:n nettisivuilta.

Viime vuosina Sirpa Männyn työn painopiste on siirtynyt muotoilun puolelle. Nämä nyt näyttelyssä esiteltävät pienoisveistokset kuuluvat nukketaiteen piiriin. Jokaisen näyttelyssä olevan hahmon rakenne on suunniteltu erikseen. Työn kulkuun ovat vaikuttaneet materiaalien ja kankaiden ominaisuudet sekä suunniteltavan hahmon asento, yhtenäistä sapluunaa veistoksen valmistamiseen ei ole. Myös veistosten jalustat ja puuosat ovat peräisin pohjoisesta luonnosta.

Sirpa Männyn pienoisveistokset ovat nyt ensimmäistä kertaa suuren yleisön nähtävillä. Mänty toivoo, että hahmojen tarkastelun kautta saadaan oivalluksia, ja herää mielenkiinto tarkkailla omaa ympäristöä uudella tavalla. Näyttely sopii hyvin kaiken ikäisille näyttelykävijöille.

Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä -näyttely on nähtävillä Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarissa 10.9. alkaen ja jatkuu läpi talven 2.5.2020 saakka.

Metsähallituksen luontokeskus, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0206 39 7740, siida@metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Kuva: Sirpa Mänty.

Yhteinen luonto ja historia – valokuvamatka Norjaan, Venäjälle ja Suomeen

Valokuvanäyttely Norjan, Suomen ja Venäjän yhteisestä, rajat ylittävästä luonnonsuojelualueesta avautuu Ivalon kirjastossa ma 5.8.2019, ja on esillä elokuun ajan. Valokuvanäyttelyssä Pasvik-Inari Trilateral Parkin maisemat ja eliölajit tulevat tutuiksi, ja ihmisten toiminta alueella on myös läsnä. Valokuvat ovat paikallisilta valokuvaajilta ja alueiden hoitajaorganisaatioilta. Näyttelyyn voit tutustua kaikkiaan kuudella kielellä: koltansaamella ja pohjoissaamella, suomella, norjalla, venäjällä ja englannilla.

Inarin, Ylä-Paatsjoen ja Petsamon alueen luonnossa on paljon yhtäläisyyksiä: vesistöt ja suot rikastuttavat yhtenäistä mäntymetsää. Eurooppalaiset, itäiset ja arktiset eliölajit kohtaavat tällä seudulla. Alue on myös kulttuurien ja kansojen kohtauspaikka.

Karhu on itseoikeutetusti mukana valokuvanäyttelyn kuvissa! Kuluvana kesänä tehdään yhteistä karhututkimusta kolmen maan alueella jo neljättä kertaa. Vätsärin erämaassa on tutkimusruutuja, joissa kerätään karhujen karvanäytteitä. Karvanäytteet toimitetaan Norjaan, NIBIO-nimisen tutkimuslaitoksen geenilabraan, jossa näytteet analysoidaan. Tuloksien perusteella voidaan arvioida karhukannan minimiyksilömäärä alueella. Lisäksi tuloksista nähdään karhuyksilöiden liikkeitä kuluvan kesän aikana sekä todennetaan yksilötasolla, mitkä karhut alueella elelevät.

Kansainvälistä luonnonsuojeluyhteistyötä on tehty tällä alueella jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Pasvik-Inari Trilateral Park -niminen kansainvälinen luonnonsuojelualue muodostuu Inarijärven natura-alueesta ja Vätsärin erämaa-alueesta Suomessa sekä kolmesta norjalaisesta ja yhdestä venäläisestä luonnonsuojelualueesta. Kansainvälinen luonnonsuojeluyhteistyö on hauskaa ja tavoitteellista. Pasvik-Inari Trilateral Park -yhteistyöllä on 10-vuotinen toimintasuunnitelma, joka sisältää monenlaisia tehtäviä luonnonsuojelun, luonto-opastuksen, kestävän luonnonvirkistyskäytön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen saroilta.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn, ihailemaan maisemia ja tunnistamaan huippuhienoja pohjoisia eliölajeja! Näyttelyn ovat tuottaneet Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Suomesta; Norjasta Tromssan ja Finnmarkin lääninhallitus sekä Ylä-Paatsjoen kansallispuiston hallinto; ja Venäjältä Paatsjoen luonnonpuisto.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Riina Tervo, Metsähallitus, puh. 040 758 5472 ja                                  sähköp. riina.tervo@metsa.fi

Kansainvälisen Pasvik-Inari Trilateral Park -luonnonsuojeluyhteistyön englanninkieliset nettisivut löytyvät osoitteesta https://prosjekt.fylkesmannen.no/Pasvik-Inari/
Metsähallituksen luontokeskus, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0206 39 7740, siida@metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Agálaš johtin -tupakonsertti

Wimme Saaren Agálaš johtin -konsertti on Siidan ulkomuseon Tirron tuvassa lauantaina 17.8.2019 klo 14. Konsertin järjestää Saamelaismuseo osana Ijahis Idja -tapahtuman ohjelmaa. Lipunmyynti alkaa Siidassa viikolla 33. Lipun hinta on 15,00€, lippuja tarjolla rajoitetusti.

Saamelaismuseo Siida on tänäkin vuonna mukana Ijahis Idja -festivaalin ohjelmassa. Museon 60-vuotisjuhlan kunniaksi aloitetaan tupakonsertit Siidan ulkomuseon tunnelmallisessa Tirron tuvassa. Tämän ensimmäisen tupakonsertin esiintyjänä on itse Wimme Saari. Lippuja ainutlaatuiseen konserttiin on tarjolla rajoitetusti.

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne. Myös joiun voi sanoa olevan oma kielensä, jolla on kielioppinsa ja murteensa.

Lisätietoja: myynti- ja markkinointivastaava Minna Väisänen, puh. 040 581 6434, minna.vaisanen@samimuseum.fi
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida uudistuu

Tulevaisuudessa häämöttää Siida-rakennuksen peruskorjaus ja ravintolasiiven rakentaminen sekä näyttelyjen uudistaminen. Siidan taakse rakennetaan uusi kokoelmayksikkö. Tällä hetkellä elämme suunnitteluvaihetta. Laajennusosan työt alkavat keväällä 2020. Siidan toiminta jatkuu kuten ennenkin 31.3.2021 asti.

Kun nykyistä Siida-rakennusta kunnostetaan ja näyttelyitä uudistetaan 1.4.2021-30.4.2022,luonamme voi edelleenkin vierailla! Ulkomuseo rikastettuine tarjontoineen toimii näyttelykeskuksenamme väistötilavaiheessa. Poikkeusajan palveluistamme tiedotamme tarkemmin myöhemmin.

Tavoitteenamme on saada uusi, uljas Siida avatuksi 1.5.2022. Ilolla kohti uutta!
Siida – Saamelaismuseo ja luontokeskus, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, www.siida.fi, siida@samimuseum.fi, siida@metsa.fi

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.2019 Siidassa

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida ja Ravintola Sarrit juhlistavat saamelaisten kansallispäivää 6.2.2019 osana Inarin kirkonkylän muuta ohjelmaa. Aamu aloitetaan perinteisellä lipunnostolla klo 9 Siidan pihapiirissä ja klo 9.30 auditoriossa alkaa lahjoitustilaisuus. Upeat Revontuli ja Inarijärvi -esitykset ovat nähtävillä auditoriossa klo 12 ja klo 15. Inarijärvi -esitykset ovat englanniksi. Suomenkielinen Inarijärvi-esitys nähdään klo 10, jolloin esitetään myös lyhytfilmi Rakkaustarina Paatsjokilaaksosta inarinsaameksi. Siidassa on avoimet ovet koko päivän ja palvelemme teitä klo 9.15-17. Ravintola Sarritissa on juhlapäivän kunniaksi tarjolla kahvia ja mustikkajuustokakkua, hintaan eur 6.

Saamenkäsityöntekijä Birit-Anni Lehtolan (1931-1996) käsityökokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Siidan pihapiirissä tapahtuvan lipunnoston jälkeen auditoriossa alkaa klo 9.30 lahjoitustilaisuus, jossa on nähtävillä Birit-Anni Lehtolan upeaa käsityökokoelmaa ja Lehtolan tytär Irma Lehtola muistelee äitiään käsityöntekijänä. Välittömästi lahjoitustilaisuuden jälkeen auditoriossa esitetään lyhytfilmit Inarijärvii ja Rakkaustarina Paatjokilaaksosta. Esitysten kesto on yhteensä noin 20 minuuttia.

Siidan näyttelyissä on tarjolla erityisen runsas kattaus. Johdanto- ja päänäyttelyä täydentää alkuvuodesta peräti viisi vaihtuvaa näyttelyä. Saamelaisten kulttuurilähettiläs ja saamelaismuseon perustaja Johan Nuorgam esitellään hänen nimeään kantavassa näyttelyssä. Ympäristötaidenäyttely Viidon Sieiddit pureutuu saamelaisten uuteen luontosuhteeseen.  Lähellä -So Close esittelee paikallisen kameraseuran jäsenten luontokuvia.  Saamelaismuseon omista kokoelmista koottu Saamelaislapaset -näyttely puolestaan esittelee kolttasaamelaisia lapasia. Paikallisen käsityöntekijän Jouni S. Laitin moniulotteinen Kädessäni maan äänet -näyttely ottaa kantaa ja koskettaa.

Bures boahtin! Tiervâpuáttim! Puä´đ tiõrvân! Tervetuloa!
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Näyttelykoordinaattoriksi on valittu FM Darja Heikkilä

Saamelaismuseon näyttelykoordinaattoriksi oli 13 hakijaa. Näyttelykoordinaattoriksi on valittu inarilaislähtöinen FM Darja Heikkilä Rovaniemeltä. Heikkilällä on näyttelykokemusta museoalalta ja Metsähallitukselta. Hän työskentelee tällä hetkellä Tiedekeskus Pilkkeessä. Darja Heikkilä aloittaa työssään 1.3.2019. Työsuhde jatkuu 31.12.2020 saakka.

Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi