Sääʹm-museo Siida lij väʹlddkååddlaž vaʹsttõsmuʹzei spesiaalsueʹrǧǧen sääʹmkulttuur da vooudlaž vaʹsttõsmuʹzei kulttuurpirrõstuâjain säʹmmlai dommvuuʹdest. Ruõkkâp norldõõǥǥeen Lääʹddjânnam säʹmmlai jiõggsaž da aunnsallaš kulttuur da čuäʹjtõõllâp tõn čuäjtõõzzin õõlmtõõzzin. Kõskksaž täävtõssâm lij tuärjjeed säʹmmlaž identiteeʹtt da kulttuurlaž jiõččtoobd. Sääʹm-museost lie sääʹmkulttuur ruõkki vuäʹbbmuʹzei jeeʹres Tâʹvvjânnmin da Ruõššjânnmest. Kuullâp še maaiʹlm alggmeerai muʹzeisäiʹmmõʹsse.
Sámi Litto – Säʹmmlai õhttõs rõ vuâđđii Sääʹm-museo eeʹjj 1959. Seämmast aaʹlji älggmuʹzei raajõõzzi da kaauʹni noorrâmtuâjj. Ålggmuʹzei vuõssmõs raajõõzzid siʹrddeš ânnʼjõž muʹzeivoudda eeʹjj 1960. Aanar sääʹm-muʹzei ävvni kõʹllʼjeeʹjid ǩieʹsspââjas 1963 Tâʹvvjânnmi vuõssmõs jiõččnaž sääʹm-muʹzeeʹjen.
Sääʹm-museo Siida tuåimmai Aanrest da Čeʹvetjääuʹrest
Väʹlddtuåimmpäiʹǩǩem lij Siidast Aanrest. Tuõʹllʼjep še Nuõrttsaaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt Aanar Čeʹvetjääuʹrest da viikkâp tuåimmjummuž čuäjtõõzzi da šõddmõõžži hääʹmest jeeʹres paaiʹǩid še. Vuäǯǯap teäggtõõzz tuåimmjummšeʹsen väʹlddvueʹzzest mättʼtõs- da kulttuurministeriast. Aanar kåʹdd še meâtt miʹjjid juõʹǩǩ eeʹjj veäʹǩǩvuõđ. Sääʹm-muʹzei juõʹǩǩpeivvsaž jååʹđtummšest vaʹsttad muʹzeijååʹđteei. Meeʹst lie 14 põõšši tuâjjla.
Sääʹm-muʹzeifondd ohjjad da tuärjjad Sääʹm-museo tuåimmjummuž
Sámi museum – Sääʹm-muʹzeifoond altteeš eeʹjj 1986. Tõn vääžnʼjummus tuâjj leäi raajjâd ålggmuʹzeeʹjen alttääm Aanar sääʹm-muʹzei sâjja ođđ muʹzeiraajõõzz, Siida.
Ânnʼjõžääiʹj Sääʹm-muʹzeifoond tuâjj lij tuärjjeed da oouʹdeed säʹmmlai meersaž kulttuur. Sääʹm-muʹzeifondd vuäʹmast Sääʹm-museo käuʹnn-, snimldõk-, ǩiõttǩeʹrjjpõrtt- da čeäʹppõsnorldõõǥǥid, kueʹhtt ålggmuʹzei da arkiiv. Tõt tuõʹllai da ohjjad Sääʹm-museo da tõn tuåimmjummuž da harjjtâtt muʹzeisueʹrj õhttsažtuâj säʹmmlai dommvuuʹdest, Lääʹddjânnmest da meeraikõõsǩeld. Sääʹm-muʹzeifondd tuärjjad še sääʹmkulttuur tiõđlaž tuʹtǩǩummuž da pohtt tõn puåđõõzzid tobddsen.
Foond aaʹššid håidd da tõn eeʹttkâstt nelljân kaʹlndareeǥǥas vuârast vaʹlljuum halltõs, koozz koʹlle kääuʹc vuäzzliʹžžed. Uuʹccmõsân neellj vuäzzla õʹlǧǧe leeʹd sääʹmšââddaž Lääʹddjânnam meerla.