Sääʹm-muʹzei Siida ruâkk, tuʹtǩǩad da čuäʹjtââll Lääʹddjânnam säʹmmlai kulttuur

Sääʹm-muʹzei Siida lij Lääʹddjânnam säʹmmlai meersažmuʹzei da väʹlddkååddlaž spesiaalmuʹzei. Ruõkkâp norldõõǥǥeen Lääʹddjânnam säʹmmlai jiõggsaž da aunnsallaš kulttuur da čuäʹjtõõllâp tõn čuäjtõõzzin õõlmtõõzzin. Kõskksaž täävtõssâm lij tuärjjeed säʹmmlaž identiteeʹtt da kulttuurlaž jiõččtoobd. Sääʹm-muʹzeeʹjest lie sääʹmkulttuur ruõkki vuäʹbbmuʹzei jeeʹres Tâʹvvjânnmin da Ruõššjânnmest. Kuullâp še maaiʹlm alggmeerai muʹzeisäiʹmmõʹsse.

Sámi Litto – Säʹmmlai õhttõs rõ vuâđđii Sääʹm-muʹzei eeʹjj 1959. Seämmast aaʹlji älggmuʹzei raajõõzzi da kaauʹni noorrâmtuâjj. Ålggmuʹzei vuõssmõs raajõõzzid siʹrddeš ânnʼjõž muʹzeivoudda eeʹjj 1960. Aanar sääʹm-muʹzei ävvni kõʹllʼjeeʹjid ǩieʹsspââjas 1963 Tâʹvvjânnmi vuõssmõs jiõččnaž sääʹm-muʹzeeʹjen.

Sääʹm-muzei Siida tuåimmai Aanrest da Čeʹvetjääuʹrest

Väʹlddtuåimmpäiʹǩǩem lij Siidast Aanrest. Tuõʹllʼjep še Nuõrttsaaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt Aanar Čeʹvetjääuʹrest da viikkâp tuåimmjummuž čuäjtõõzzi da šõddmõõžži hääʹmest jeeʹres paaiʹǩid še. Vuäǯǯap teäggtõõzz tuåimmjummšeʹsen väʹlddvueʹzzest mättʼtõs- da kulttuurministeriast. Aanar kåʹdd še meâtt miʹjjid juõʹǩǩ eeʹjj veäʹǩǩvuõđ. Sääʹm-muʹzei juõʹǩǩpeivvsaž jååʹđtummšest vaʹsttad muʹzeijååʹđteei. Meeʹst lie 14 põõšši tuâjjla.

Sääʹm-muʹzeifondd ohjjad da tuärjjad Sääʹm-muʹzei tuåimmjummuž

Sámi museum – Sääʹm-muʹzeifoond altteeš eeʹjj 1986. Tõn vääžnʼjummus tuâjj leäi raajjâd ålggmuʹzeeʹjen alttääm Aanar sääʹm-muʹzei sâjja ođđ muʹzeiraajõõzz, Siida.

Ânnʼjõžääiʹj Sääʹm-muʹzeifoond tuâjj lij tuärjjeed da oouʹdeed säʹmmlai meersaž kulttuur. Sääʹm-muʹzeifondd vuäʹmast Sääʹm-muʹzei käuʹnn-, snimldõk-, ǩiõttǩeʹrjjpõrtt- da čeäʹppõsnorldõõǥǥid, kueʹhtt ålggmuʹzei da arkiiv. Tõt tuõʹllai da ohjjad Sääʹm-muʹzei da tõn tuåimmjummuž da harjjtâtt muʹzeisueʹrj õhttsažtuâj säʹmmlai dommvuuʹdest, Lääʹddjânnmest da meeraikõõsǩeld. Sääʹm-muʹzeifondd tuärjjad še sääʹmkulttuur tiõđlaž tuʹtǩǩummuž da pohtt tõn puåđõõzzid tobddsen.

Foond aaʹššid håidd da tõn eeʹttkâstt nelljân kaʹlndareeǥǥas vuârast vaʹlljuum halltõs, koozz koʹlle kääuʹc vuäzzliʹžžed. Uuʹccmõsân neellj vuäzzla õʹlǧǧe leeʹd sääʹmšââddaž Lääʹddjânnam meerla.