Sääʹmtuʹtǩǩeei Áile Aikio Lappi universitetta tuejjeem näggtõsǩeʹrjj ǩiõttʼtââll Sääʹm-museo da museo säʹmmlâsttmõõžž. Aikio näggtõsǩeeʹrj Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta täʹrǩstet piâtnâc rosttovmannu 8. peeiʹv 2023 Aanrest Sääʹm-museo da luâttkõõskõs Siidast.
Aikio tuâtt näggtõsǩeeʹrjstes, što Siida väʹlddčuäjtõõzz sääʹmkulttuurvueʹss da tõn tuejjeemproseʹss lie oʹdinaknallšem museo dekolonisaatio tuâjj da põrggmõš raajjâd sääʹm nääʹl tuejjeed museotuâj.
– Rämmšep čuuʹt, što museo vaʹlljeem õutstõõzzlaž reâuggamnääʹll sääʹmkulttuur ouʹdde pohttmõʹšše kuâsttai čuäjtõõzz lopp-puäđõõzzâst da tuʹlǩǩummšest. Sääʹm-museo Siida tääʹrǩmõs täävtõs lij oouʹdeed dekolonisaatio. Tõt rämmšâtt, što Áile Aikio näggtõstuʹtǩǩummuš oudd tuärjas Sääʹm-museo vaʹlljeem liʹnjje, ceälkk Sääʹm-museo Siida museojååʹđteei Taina Pieski.
Pieski mieʹldd Aikio näggtõs oudd ärvvsaž, ođđ teâđ museo säʹmmlâsttmõõžžâst da alggmeer ǩiõččâmkuuʹlmi lokku välddmõõžžâst museotoiʹmmjummšest še veiddsubun.
– Sääʹm-museo Siida tuäivat leekk da späʹssbââšš Aikio näggtõsǩeeʹrjest, kååʹtt kääzzkâstt konkreettlânji sääʹmõutstõõzz da sääʹmkulttuur, Pieski särnn.
Sääʹm-museo da Pâʹjj-Lappi Luâttkõõskõõzz õhttsaž vuâđđčuäjtõõzz oođeeš Siida-raajâlm veeidummuž da vuâđđpueʹrummuž õhttvuõđâst iiʹjji 2020–2022.
Siida ođđ väʹlddčuäjtõs ”Enâmeh láá mii párnááh – Jânnam lie mij päärna” nõõmteš aanrõš Matti Morottaja ǩeeʹrjtem aanarsääʹmǩiõllsaž tiivt mieʹldd. Čuäjtõõzz nõmm õhttad luâtt- da kulttuurteeʹmi tääʹrǩmõs saaǥǥid. Čuäjtõõzz ääʹveeš 1.6.2022 da juʹn 110 000 ooumžed lie tobdstõõttâm tõõzz tän mõõneeʹst.
Siida ođđ čuäjtõõzz sääʹmkulttuur ouʹdde puʹhtti vueʹzz valmštõʹlleš veiddsânji sääʹmõutstõõzz vuässââʹtteeʹl. Čuäjtõõzz tuejjeeš Sääʹm-museo, sääʹmtuʹtǩǩummuž da sääʹm čeäppõõzz õhttsažtuâjjan. Kulttuurvueʹzz ǩiõttǩeeʹrjtõõzz lij ǩeeʹrjtam sääʹmkulttuur professor Veli-Pekka Lehtola da čeäppõõzzlaž jååʹđteeʹjen tååimai kovvčeäppõsneǩ Outi Pieski. Čuäjtõõzz oođummuž tuejjeem tääʹzz čõõđ viikkmest vaʹsttii veiddsõs Sääʹm-museo nõõmeem tuâjj-joukk.
Čuäjtõõzz sääʹmkulttuursiiskõõzzin smiõttât, mäʹhtt mõõnnâmäiʹǧǧ jeäll meeʹst.
– Aaʹljim Sääʹm-museost valmštõõllâd ođđ čuäjtõõzz säʹmmlai jiijjâz ǩiõččâmkuuʹlmin ǩiõččeeʹl. Haaʹliim ohjjeed čuäjtõõzz teâđsteeʹl säʹmmlaid – mäʹhtt mij mušttlep jiijjân mainnâz. Leeiʹm snäätnai, što jõs mušttlep mainnâz nokk puârast, kõʹllʼjeei še fiʹttje tõn kulttuurtuâkksest huõlǩani. Kõʹllʼjeeʹjin vuåǯǯum maacctõõzz da Áile Aikio näggtõõzz vuâđald leäʹp oʹnnstam puârast čuäjtõõzz säʹmmlâsttmõõžžâst, tuâtt professor Veli-Pekka Lehtola.
Čuäjtõõzz oođummšest sääʹm čuäjtõsǩiõl oouʹdeeš oʹdinaknallšem naaʹlin reâuǥeeʹl määŋgain tuâjj-jooukin da tuâjjpaaʹjin jeeʹres museoi-, čeäppõsniiʹǩǩi-, ǩiõtt-tuâjjlai-, tuʹtǩǩeeʹji- da kuraattoorivuiʹm.
Siida väʹlddčuäjtõõzz kulttuurvueʹzz oođummuž teäggte Kone fondd, Lääʹddjânnam Kulttuurfondd, mättʼtõs- da kulttuurministeria di Jenny da Antti Wihuri fondd. Sääʹm-museo viiǥǥi še čõõđ čuäjtõõzz oođummša õhttneei Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-haʹŋǩǩõõzz, koon meersaž teäggtõõzzâst vaʹsttii Lappi lett da koon koordinõõʹsti tuʹtǩǩeei Eeva-Kristiina Nylander. Meäʹcchalltõs viiǥǥi čõõđ Siida väʹlddčuäjtõõzz luâttvueʹzz riikk teäggtõõzzin. Luâttvueʹzz ǩiõttǩeeʹrjteei leäi bioloog Matti Mela. Ođđ čuäjtõõzz väʹlddplaaneeʹjen tååimai Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:st.
Euroopp komissio da kulttuuräʹrbborganisaatio Europa Nostra uʹvdde Sääʹm-museo Siidaaʹje da Lääʹddjânnam meersažmuseooʹje ciist eeʹjj 2021 tuejjuum kulttuurääʹrb maacctummšest leʹbe repatriaatiost Citizen Engagement & Awareness Rising -klaassâst. Cisttluʹvddkååʹdd mieʹldd sääʹmnorldõõǥǥ maacctummšest lij ”koʹrvveeteʹmes ärvv Euroopp kulttuurääʹrb staaneem diõtt”.
Âlddsin 300 säʹmmliʹžžed lie vuässõõttâm repatriaatioprosessa tõn jeeʹres maaʹttin. Sij lie tuʹtǩǩääm sooǥǥeez kuullâm täʹvvrid, tobdstõõttâm tõi tuejjeemtekniikkid da vuässõõttâm še Lääʹddjânnam meersažmuseost mäccam, ååʹn Sääʹm-museo da Luâttkõõskõs Siida väʹlddčuäjtõõzzâst leʹddi sääʹmtäʹvvri vaʹlljummša.
Áile Aikio: Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta. Lappi universiteʹtt.
https://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Saamelainen-museo-on-olemassa-samanaikaisesti-monessa-maailmassa/45091/77e7cbf7-b279-4905-84bc-b8648ec4579f
https://www.ulapland.fi/news/Nákkáhallan-Sápmelaš-musea-lea-leahkimin-seammaáigásaččat-máŋgga-máilmmis/30362/77e7cbf7-b279-4905-84bc-b8648ec4579f
Lââʹssteâđ:
Museojååʹđteei Taina Pieski, teʹl. 050 5351574
Professor Veli-Pekka Lehtola, teʹl. 040 578 0492