Arvoisa Saamelaisneuvosto, hyvät juhlavieraat, Saamelaismuseo Siidan puolesta haluan esittää lämpimät onnittelut 70 vuotta täyttävälle Saamelaisneuvostolle.

Kun Saamelaisneuvosto perustettiin vuonna 1956, sen taustalla oli vahva ajatus siitä, että valtionrajat eivät saa erottaa yhtä kansaa toisistaan. Tarvittiin yhteinen ääni, yhteinen foorumi ja yhteinen näkemys siitä, miten saamelaiset voivat yhdessä puolustaa oikeuksiaan, kieliään, kulttuurejaan ja perinteisiä elinkeinojaan.

Seitsemän vuosikymmentä myöhemmin tämä ajatus on edelleen yhtä tärkeä – ehkä jopa tärkeämpi kuin koskaan.

Museotyössä näemme päivittäin, kuinka saamelainen kulttuuriperintö ylittää valtioiden rajat. Esineet, valokuvat, kertomukset, kielet ja muistot eivät pysähdy maiden välisille rajoille. Ne kertovat yhteisestä historiastamme ja muistuttavat siitä, että myös tulevaisuutemme rakentuu yhteistyölle.

Elämme aikaa, jolloin maailma muuttuu nopeasti. Saamen kielet, kulttuurit ja paikalliset yhteisöt kohtaavat uusia haasteita. Tarvitsemme yhteisiä tavoitteita, yhteisiä kehittämishankkeita ja keskinäistä tukea toisiltamme.

Saamelaisneuvosto on ollut tässä työssä korvaamaton voima. Se on vahvistanut saamelaisten yhteenkuuluvuutta, vienyt ääntämme kansainvälisiin pöytiin ja muistuttanut maailmaa siitä, että Sápmi on enemmän kuin valtioiden rajoille piirretty kartta.

Toivon, että tulevina vuosikymmeninä pystymme yhdistämään voimamme entistä vahvemmin ja syventämään yhteistyötämme kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Vain yhdessä voimme varmistaa, että saamen kielet, saamelaiset kulttuurit, perinteiset elinkeinot ja yhteisömme säilyvät elinvoimaisina kaikkialla Sápmissa myös tuleville sukupolville. 

Kiitos Saamelaisneuvostolle 70 vuoden työstä saamen kansan ja kulttuurin hyväksi. Saamelaismuseo Siida onnittelee lämpimästi Saamelaisneuvostoa. Toivotamme myös menestystä seuraavien vuosikymmenten työhön!

Saamelaismuseo Siidan kulttuuriympäristöpalvelut on kiinni 29.6–31.7.2026, jolloin museo ei anna lausuntoja. Hyvää kesää!

Saamelaismuseo Siidan Kokoelmat kertovat -hankkeessa on tuotettu uusia saamenkielisiä aineistopaketteja perusopetuksen käyttöön. Ensimmäinen aineistopaketti on nyt julkaistu, ja kaksi muuta julkaistaan sitä mukaan, kun viimeiset käännökset valmistuvat.

Nyt julkaistu kuvataiteen ja käsityön opetukseen soveltuva aineistopaketti Päähineistä taidetta – inspiroidu omasta kulttuuristasi johdattaa oppilaat tutustumaan erilaisiin kollaaseihin ja hakemaan inspiraatiota omaan teokseensa oman alueen päähineistä.

Vielä tulossa olevat aineistopaketit käsittelevät ansastusta ja saamelaista pyyntikulttuuria sekä saamelaisten lasten elämää vanhojen esineiden ja valokuvien kautta. Kaikki aineistopaketit tuotetaan pohjois-, inarin- ja koltansaameksi sekä suomeksi. Ne julkaistaan digitaalisessa muodossa Finnassa, jossa ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Saamenkielisiä aineistopaketteja on Finnassa kaikkiaan vielä hyvin vähän, eikä inarin- tai koltansaamenkielisiä aineistopaketteja ole aiemmin ollut lainkaan. Olemme erityisen iloisia siitä, että voimme nyt julkaista aineistoa myös inarin- ja koltansaameksi.

Aineistopakettien sisällöt pohjautuvat Saamelaismuseo Siidan Finnassa julkaisemiin esinekokoelmiin ja näyttelysisältöihin. Lisäksi niissä hyödynnetään muiden Finna-organisaatioiden saamelaisaineistoja, kuten valokuvia, arkistoaineistoja ja kirjallisuutta. Tavoitteena on tarjota opettajille helposti käyttöön otettavia materiaaleja, joilla voidaan lisätä saamelaiseen kulttuuriin ja historiaan liittyvä teemoja opetukseen.

Opettajien tarpeet ja toiveet ovat olleet aineistopakettien suunnittelun lähtökohtana. Hankkeen alussa järjestettiin eri saamen kielillä opettaville opettajille keskustelutilaisuuksia sekä lyhyitä perehdytyksiä Finnan käyttöön opetuksessa. Vaikka hanke on päättymässä, aineistopaketteja on tarkoitus tuottaa jatkossa lisää. Jo julkaistuja materiaaleja voidaan myös päivittää opettajilta saadun palautteen pohjalta.

“Toivon saavamme opettajilta myös jatkossa ideoita uusiin aineistopaketteihin sekä palautetta jo valmistuneista materiaaleista. Autamme mielellämme muutenkin Finnan käyttöön liittyen”, toteaa hankkeen koordinaattori Anna-Leena Pyylampi.

Parannusehdotuksia ja ideoita voi lähettää suoraan Finna-näkymässä tai sähköpostitse osoitteeseen kokoelmat@samimuseum.fi Samasta osoitteesta voi myös pyytää neuvoja Finnaan liittyen.

 

Lisätietoja:

Anna-Leena Pyylampi, hankekoordinaattori

Tel / Puh +358  40 523 2478

anna-leena.pyylampi@samimuseum.fi

Miltä Inarin kylä näytti yli sata vuotta sitten? Saamelaismuseo Siida kutsuu aikamatkalle kylän menneisyyteen Inarin kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettävässä pienoisnäyttelyssä.

Vanhat valokuvat ja nykypäivän näkymät asettuvat näyttelyssä rinnakkain, havainnollistaen kyläympäristön kehitystä ja muutosta vuosisadan aikana. Näyttely pohjautuu inarilaisen paikallistietäjä Matti Lehtolan tekemään arvokkaaseen työhön: hänen kirjoittamaansa teokseen Inarin kirkkotupien historiasta sekä hänen Siidan kanssa yhteistyössä vetämiin suosittuihin kyläkävelyihin.

Esillä on myös Lehtolan vuonna 1967 valmistunut pienoismalli Inarin kylästä, joka tarjoaa katsauksen menneeseen maisemaan.

Kävelyllä vanhassa Inarissa esillä 10.6. alkaen Siidan ulkomuseolla muiden vierailujen ohessa koettavaksi.

Saamelaismuseo Siidaan on valittu kolme uutta asiantuntijaa vahvistamaan työtä saamelaisen kulttuuriperinnön hyväksi.

Siidan uutena näyttelyamanuenssina aloittaa 17.8. FM, duojár Reetta Tornensis.

Medianomi Ellen-Maarit Juuso aloittaa 1.9 Siidan viestintäasiantuntijana.

Määräaikaiseen kuraattorin tehtävään kahdeksi ja puoleksi vuodeksi on valittu 1.7 alkaen KTM Petra Laiti.

– Olen erittäin iloinen, että Siida työpaikkana kiinnostaa osaavia asiantuntijoita. Näiden rekrytointien myötä voimme kehittää näyttelytoimintaamme ja toteuttaa tulevaisuudessa myös vientinäyttelyitä. Samalla voimme uudistaa Siidan viestintää ja vuorovaikutusta niin saamelaisyhteisöille kuin entistä monialaisemmalle kansainväliselle yleisölle, sanoo museonjohtaja Taina Máret Pieski.

 

Lisätiedot: Museonjohtaja, toimitusjohtaja Taina Máret Pieski, puh. 050 5351564

Kuvat vasemmalta oikealle: Petra Laiti, Reetta Tornensis ja Ellen-Maarit Juuso

Saamelainen kulttuuri on elinvoimainen ja elämme tänään keskellä kulttuurimme renessanssia. Tämä näkyy kansamme kulttuurisen voimaantumisen ohella suurena kansainvälisenä kiinnostuksena kaikilla taiteen aloilla niin musiikissa, kuvataiteessa, kirjallisuudessa, tanssissa kuin oopperassakin.

Olen erittäin iloinen, että Kiasma tarttui yhteistyöehdotukseemme, jotta Helsinkiin saatiin viimein laaja saamelaisen nykytaiteen näyttely.

 

Oktii áidna – Entiset ainoat -Näyttely on ensimmäinen saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Helsingissä. Pidän merkittävänä myös sitä, että näyttely on saamelaisten itsensä kuratoima. 

****

Mii leat hui ilus Kiasma ovttasbarggus justa dál, go sámi dáidda lea ožžon viiddis beroštupmi birra máilbmi. Oktii áidna čájáhus lea vuosttas sámi dáidaga stuorračájáhus Helssegis. Anán dehálažžan maiddái dan, ahte sápmelaččat leat ieža kurateren čájáhusa. Petra Laiti jurdagis min álbmoga dološ áigi deaivva dálááiggiin. Háliidan giitit Petra su erenomas buori barggu ovddas!

****

Olen haaveillut saamelaisen nykytaiteen näyttelystä Helsingissä yli 15 vuoden ajan. Ja tänään tämä unelma toteutuu. Tämä hetki on hyvin merkityksellinen. 

Kiitän Kiira Miesmaata ja Kiasmaa, että tartuitte rohkeasti yhteistyöehdotukseeni. Kiitos myös siitä, että saimme hyvin vapaat kädet näyttelyn kantavan teeman ja teosten valinnassa. Yhteistyömme on perustunut luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen. 

Kiitän lämpimästi kuraattori Petra Laitia, että lähdit mukaan yhteiselle matkalle. Olet kuratoinut upean monikerroksisen näyttelykokonaisuuden. Valitsemasi näkökulmat puhuttelevat terävästi juuri tässä ajassa. Oktii áidna – Entiset ainoat Näyttelyn tarinassa ja teosvalinnoissa kansamme menneisyys ja nykyhetki kohtaavat osuvasti. 

Kiitän lämpimästi kaikkia näyttelyn taiteilijoita, että halusitte saattaa teoksenne esille kertomaan Entiset ainoat tarinaa. Toivon teille kaikille onnea ja menestystä tärkeässä työssänne tulevaisuudessakin. 

Sápmin, Saamenmaan maat ja vedet ovat elävän kulttuurimme, perinteisten elinkeinojemme ja saamen kielten perusta. Maat ja vedet ovat elämänvoimamme lähde. Oikeutemme ovat kuitenkin ympäri Saamenmaata uhattuina. Taistelemme maittemme ja vesiemme puolesta, jotta voimme vielä huomennakin olla täällä. Oktii áidna – Entiset ainoat näyttely on meidän viestimme, Petra Laitin ja upeiden taiteilijoiden kertomana. Toivon että viestimme tulee nähdyksi ja kuulluksi. 

Yhteistyömme Kiasman kanssa on ollut erittäin opettavaista. Kiitän Kiira Miesmaata ja Kiasman upeaa ja osaavaa henkilökuntaa, että saimme yhdessä saamelaistaa Kiasman. Kiitän myös Siidan ennakkoluulotonta henkilökuntaa, joka lähti rohkeasti tälle neitsytmatkalle. Olen iloinen että saamme osan näyttelystä myös Siidaan, Inariin lokakuussa.

Kiasman ja Saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely Entiset ainoat kokoaa yhteen saamelaista ja saamelaisia käsittelevää nykytaidetta Saamenmaalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Näyttely avautuu Kiasmassa 27.3.2026. Osa siitä nähdään lokakuusta alkaen Siidassa, Inarissa.

Arktinen alue on viime ajat ollut kansainvälisen politiikan keskiössä paitsi strategisen sijaintinsa, myös luonnonvarojensa vuoksi. Samalla, kun alueesta on tullut yhä näkyvämmin suurvaltapolitiikan kohde, alueen alkuperäiskansat on sivuutettu. Näin tapahtui myös silloin, kun valtiot jakoivat Saamenmaan rajalinjoilla.

JAETTU SAAMENMAA

Nykyään neljän valtion alueella sijaitseva Sápmi (suom. Saamenmaa) oli olemassa ennen pohjoismaista valtiokäsitystä tai kansallisaatteita. Entiset ainoat -näyttely esittelee nykytaidetta, jossa tarkastellaan saamelaisuutta heidän itsensä kertomana. Näyttelyssä on mukana yli 20 taiteilijaa. Valtaosa teoksista on 2000–2020-luvuilta, mutta mukana on myös muutamia vanhempia teoksia, joista varhaisimmat ovat 1970-luvulta. Näinä vuosikymmeninä saamelainen yhteiskunta on kamppaillut tiensä pohjoismaiseen lainsäädäntöön ja kansainväliseen tietoisuuteen.

“Saamelaisessa nykytaiteessa kontrastit ovat läsnä. Teoksista välittyy saamelaisen elämän herkkyys ja tunteet, mutta niissä näkyy myös se, miten maailma on kovettanut ja tehnyt meistä pärjääjiä. Saamelaisen kävijän silmään teokset heijastavat yhteisömme itsetuntoa, iloja ja suruja. Suomalaiselle kävijälle taas teokset tarjoavat saamelaista tapaa tarkastella saamelaisia”, sanoo näyttelyn kuratoinut erityisasiantuntija Petra Laiti.

TIE SOVINTOON

Näyttely on myös Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin valossa ajankohtainen. Komissio luovutti loppuraporttinsa valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle joulukuussa 2025. Raportissa annetaan 68 suositusta saamelaisten aseman parantamiseksi ja korostetaan Suomea kahden kansan maalle perustettuna valtiona. Seuraavaksi on konkreettisten toimien aika.

”Tämä yhteisnäyttely on esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, jota suomalaisten ja saamelaisten välillä voisi tehdä laajemminkin”, Laiti sanoo.

Kiasman johtajan Kiira Miesmaan mukaan nykytaiteeseen kuuluu, että annetaan tilaa erilaisille tarinoille ja niille, jotka eivät aina ole päässeet ääneen.

”Tämä on yksi tapa antaa tilaa saamelaisten äänelle. Olen iloinen, että saamme tehdä näyttelyn yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan ja kuraattori Petra Laitin kanssa”, Miesmaa sanoo.

Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Máret Pieski pitää tärkeänä, että Helsinkiin saadaan viimein laaja saamelaisen nykytaiteen näyttely.

”Saamelainen nykytaide ja duodji elää aivan uudenlaista nousukautta, mikä näkyy myös suurena kansainvälisenä kiinnostuksena. Olen erittäin iloinen, että Kiasma tarttui yhteistyöehdotukseemme, joka mahdollistaa näyttelyn osan tuomisen myös Saamenmaalle Siidaan”, Pieski sanoo.

“Vaikka arktiseen alueeseen kohdistuu nyt enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin, alueen kansojen tilanne ei parane. Kysymykset esimerkiksi maanomistuksesta ja luonnonresursseista laahaavat Nato-keskustelun perässä. Samat kysymykset koskettavat kaikkia arktisia alkuperäiskansoja, kuten saamelaisia ja inuiteja. Siksi on tärkeää, että nimenomaan meidän äänemme ovat nyt esillä ja tulevat kuulluksi”, Laiti sanoo.

Näyttelyn taiteilijat: Siri Baggerman, Tomas Colbengtson, Gabriel Engberg, Marja Helander, Rose-Marie Huuva, Berit Marit Hætta, Johdet x Pirak, Márjá Karlsen, Hans Ragnar Mathisen, Britta Marakatt-Labba, Joar Nango, Outi Pieski, Katarina Pirak Sikku, Raisa Porsanger, Jorma Puranen, Máret Ánne Sara, Eveliina Sarapää, Hilde Skancke Pedersen, Katarina Spik Skum, Lena Stenberg, Lada Suomenrinne, Arvid Sveen, Tapio Tapiovaara, Nils-Aslak Valkeapää, Niillas Holmberg, Pekka Aikio

Entiset ainoat – Saamelaisen taiteen aika
27.3.–6.9.2026, Kiasma

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot medialle:

Siida

Taina Máret Pieski, museonjohtaja, tainamaret.pieski(at)samimuseum.fi

Kiasma

Kiira Koskela, tiedottaja, 050 4786 861, kiira.koskela(at)kiasma.fi
Piia Laita, viestintäpäällikkö, 0294 500 507, piia.laita(at)kiasma.fi

Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo erikoisalanaan saamelaiskulttuuri ja alueellinen vastuumuseo kulttuuriympäristötehtävissä saamelaisten kotiseutualueella. Siidan keskeinen tavoite on tukea saamelaista identiteettiä ja kulttuurillista itsetuntoa. Siida kuuluu maailman alkuperäiskansojen museoverkostoon.

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä.

Miten perinteinen saamelaiskulttuuri, nykyhetki ja spekulatiiviset tulevaisuudet kohtaavat pelimaailmassa? Saamelaismuseo Siidan uusi näyttely Diginatiiveja? Saamelaiset pelit nyt! juhlistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja toimijuutta digitaalisessa tilassa. Mukana on sekä yhteisöllisiä että kaupallisia pelejä.

“Kun digitaalisia pelejä tarkastelee esimerkiksi käsityön näkökulmasta, huomaa, kuinka paljon niissäkin on käsillä tekemistä, rakentamista ja kokeilua. Tämä näyttely tekee näkyväksi sen, miten pelit muodosta riippumatta rakentuvat käden taitojen ympärille, ja miksi Siida on luonteva paikka tälle vuoropuhelulle”, sanoo näyttelyn kuraattori Outi Laiti.

Esillä olevat pelit on luotu saamelaisista lähtökohdista. Ne tuovat esiin saamelaisten toimijuutta digitaalisessa kulttuurissa sekä rakentavat itse määriteltyä läsnäoloa fiktion ja tulevaisuuskuvitelmien kautta. Samalla ne korostavat saamelaisen tarinaperinteen yhteisöllistä ja elävää luonnetta.

Näyttelyn asiantuntijana toimii pelitutkija ja -suunnittelija Outi Laiti Helsingin yliopistosta. Näyttely on toteutettu Koneen säätiön Biokulttuurinen perintö ja ei-lineaarinen aika -hankkeen tuella.

Diginatiiveja? Saamelaiset pelit nyt! Saamelaismuseo Siidassa 1.4. – 20.9.2026

Vástit jearahallamii: https://link.webropolsurveys.com/S/C909010882B85623

Saamelaismuseo Siida on vastaanottanut merkittävän kolttasaamelaisen esinelahjoituksen Eeva Nykäseltä (os. Feodoroff) Sevettijärveltä. Lahjoitus sisältää kolttasaamelaista esineistöä, joka on ollut arkipäiväisessä käytössä usean sukupolven ajan.

Esineet ovat kuuluneet Eevan isovanhemmille Dimitri ja Maria Moshnikoffille (os. Kiprianoff) sekä hänen vanhemmilleen Sergei ja Pauliina Feodoroffille. Toisen maailmansodan ja Petsamon Suonikylästä tapahtuneen evakuoinnin jälkeen perhe asutettiin Sevettijärvelle. Suvun kotipaikka Porttiniemessä on edelleen Eeva Nykäsen aktiivisessa vapaa-ajan käytössä.

Lahjoitettu esineistö kuvastaa vahvasti saamelaisia perinteisiä elinkeinoja, kuten kalastusta, keräilyä, käsityötä, metsästystä ja poronhoitoa. Esineissä näkyy ajallinen kerroksellisuus: osa niistä on ollut käytössä jo Suonikylässä ennen evakuointia, ja osa valmistettu Sevettijärvellä vuoden 1949 jälkeen.

”Lahjoitus on hieno lisä Saamelaismuseo Siidan kokoelmiin. Olemme iloisia siitä, että saamelaiset suvut ja perheet haluavat tallentaa sukunsa esineellistä kulttuuria tuleville sukupolville myös museon kautta”, toteaa Saamelaismuseo Siidan intendentti Anni Guttorm.

Eeva Nykänen kertoo lahjoituksen taustoista:
”Nämä esineet ovat olleet osa perheeni arkea ja kantavat mukanaan muistoja ja tarinoita usealta sukupolvelta. Koen tärkeäksi, että ne säilyvät ja että niiden kautta myös tulevat sukupolvet voivat oppia kolttasaamelaisesta elämästä ja historiasta.”

 

Lisätietoja:

Amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki
puh. 040 571 5670
marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi

Eeva Nykänen
puh. 040 157 0200