Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi yhteinen päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avattiin 1.6.2022. Nyt vain reilussa vuodessa näyttelyyn on tutustunut jo yli 100 000 henkilöä!

Olemme hyvin iloisia ja otettuja näyttelymme saamasta mielenkiinnosta. Saamamme palautteen mukaan olemme onnistuneet näyttelyuudistuksessamme.

Uusi näyttelymme on kiinnostanut sekä paikallisia että muualta tulleita. Hieman alle puolet vieraistamme ovat olleet suomalaisia. Ulkomaalaisia näyttelykävijöitä on tullut eniten Saksasta ja Ranskasta.

Kokonaiskäyntiluku Siidassa on noin 120 000 vuodessa. Tässä luvussa on mukana myös Siida Shopin, Metsähallituksen palvelupisteen, Inarin kunnan matkailuneuvonnan ja ravintola Sarrit asiakkaat. Edellisenä huippuvuonna 2019 näistä 120 000:sta näyttelyissä kävi 64 000 henkilöä. Tänä vuonna tuo ennätys on ennusteen mukaan nousemassa selvästi yli 65 000.

Kolttasaamelainen Näätämön siida ulottuu Norjasta Jäämeren rannalta aina Inarin Iijärvelle. Alue on ollut kolttasaamelaisten käytössä ikimuistoisista ajoista saakka. Alueen kulttuuriperintökohteita on kuitenkin kartoitettu hyvin vähän. Kolttasaamelaisten historia täydentyi uusilla saamelaisilla arkeologisilla kulttuuriperintökohteilla, kun perinteistä tietoa ja paikallisten havaintoja yhdistettiin arkeologiseen maastotutkimukseen.

Viime viikolla Kirakkajärveltä ja Näätämöstä kotoisin olevat poromies Risto Semenoff, Tiina Sanila-Aikio ja Mikko Orassalo sekä arkeologi Eija Ojanlatva ja saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kartoittivat Pakanajoen ympäristöä Vätsärissä.

– Olen kulkenut Vätsärissä pienestä pojasta alkaen, ja olen nähnyt erilaisia asutuksen ja ihmistoiminnan jälkiä. Iloitsen siitä, että kansamme historiaa kartoitetaan ja että olen voinut olla siinä avuksi, kertoo Semenoff.

Ojanlatva korostaa, että paikalliset ihmiset ovat oman ympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Paikallistuntemuksen ja perinteisen tiedon merkitys korostuu erityisesti laajoja maantieteellisiä alueita inventoitaessa.

Pakanajoen talvikylän alueen kartoittaminen

Maastotutkimuksen kohteeksi valittiin Pakanajoen kolttasaamelaisen talvikylän alue. Niittyvuopio löysi Kansallisarkistosta Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin kollegion pöytäkirjan, jonka mukaan Helsingin yliopiston tutkijaryhmää kehotettiin menemään Pakanajoen hautausmaalle.

– Vuonna 2022 toimitettiin Inarissa, Nellimissä ja Utsjoella saamelaisvainajien maahan kätkeminen. Oli tärkeää selvittää, onko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon antaman ohjeistuksen mukaan Pakanajoen hautausmaalla käyty, sanoo Niittyvuopio.

– Hautausmaa saatiin paikallistettua ja se vaikutti koskemattomalta. Tiedossa on, että myös norjalaisia tutkijoita kiinnosti kyseinen hautausmaa, toteaa Ojanlatva.

 

Lisätietoja: arkeologi Eija Ojanlatva, puh. 040 1676145, eija.ojanlatva@samimuseum.fi

Kuva: Talvikylän tupasijoja kartoitettiin tarkalla GPS-vastaanottimella. Kuvassa Tiina Sanila-Aikio, Mikko Orassalo, Risto Semenoff ja Erva Niittyvuopio. Kuva Eija Ojanlatva.
https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720310949586

 

Saamelaismuseo Siida vastaanotti Into ja Maarit-Anna Paadarin (os. Vuolab) merkittävän esinelahjoituksen, jossa on peskejä, saamenpukuja ja saamenpuvun asusteita.

Lahjoituksessa tulleet seitsemän peskiä ovat upea lisä Saamelaismuseo Siidan peskikokoelmaan, jossa nyt on kuusikymmentä peskiä eri alueilta. Tämä poronnahoista valmistettu, talvinen päällysvaate on jo lähes kokonaan jäänyt käytöstä pois.

Lahjoitusta vastaanotettaessa kirjattiin yhdessä Inton ja Maarit-Annan kanssa esineistön valmistaja- ja käyttäjätiedot talteen. Pääosin peskit ja Utsjoen malliset saamenpuvut on ommellut Maarit-Annan äiti Maarit Vuolab (os. Eriksen, s.1926, k.2012). Lahjoituksen vanhin peski on Into Paadarin isoäiti Anni Paadar valmistama.
Saamenpuvuissa näkyy hienosti ajallinen kerroksellisuus. Lahjoituksessa vastaanotettiin Maarit-Annan puku, jota hän on käyttänyt pikkutyttönä sekä hänen omille lapsilleen isoäidin ompelemat puvut. Mukana on myös Maarit Vuolabin oma, viimeisenä käytössä ollut puku. Muidenkin taitajien kädenjälkeä lahjoituksesta löytyy: Inarinsaamelaisia pukuja on ommellut Aili-Maarit Valle ja kesäpukuja Inga Laiti (os. Eriksen).

”Yhdessä Paadareiden kanssa tehty lahjoituskatselmus toi paljon lisätietoa esineisiin ja niiden käyttöhistoriaan. Tarinointi polveili ihanasti esineistä elämän muisteluksiin. Kiitollisuus tällaisen lahjoituksen vastaanotossa on se päällimmäinen tunne. Ilahdutti myös se, että mukana oli Paadareiden nuorempi sukupolvi, Jan-Eerik ja Hannele Paadar.” toteaa amanuenssi Rantamäki.

Into Paadar on porotilamatkailun pioneeri. Hän perusti Inarin porofarmin jo 1980-luvun alussa. Puolisonsa Maarit-Annan kanssa he kokosivat sinne myös pienen museohuoneen, joka esitteli saamelaisesineistöä ja saamenpukuja myös muilta saamelaisalueilta. Museohuone palveli heidän asiakkaitaan siihen saakka, kunnes Saamelaismuseon toiminta muuttui ympärivuotiseksi. Vuonna 2011 Paadareiden yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin Inarin Porofarmia alkoi johtaa Jan-Eerik yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa.

”Toivomme jättävämme tuleville sukupolville palan sukujemme ja edesmenneiden paikallisten taitajien käsityöhistoriaa” Paadarit kommentoivat lahjoitustaan.

 

Lisätietoja:

Amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670
marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Jan-Eerik Paadar, puh. 0500 666 444
kaksama(at)reindeerfarm.fi

Kuva: Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo Siida on mukana Saksassa sijaitsevan Euroopan kulttuurien museon MEK:in (Museum Europäischer Kulturen, Berliini) tutkimusprojektissa, jossa tutkitaan museon laajan saamelaiskokoelman provenienssia eli taustoja ja alkuperää.  1.12.2022 alkaneessa projektissa (Die sámische Sammlung am Museum Europäischer Kulturen. Ein multiperspektivischer Ansatz zur Provenienzforschung) tutkijat, saamelaiset duojárit ja taiteilijat, Pohjoismaiset saamelaismuseot ja saamelaisyhteisöt tutkivat noin 1600 esineen ja valokuvan kokoelmaa arkisto- ja esinetutkimuksen kautta ja tuottavat uutta tietoa kokoelmasta.

Kokoelman esineistö toimii myös inspiraationa uudelle esineistölle tai taiteelliselle tutkielmalle. Projekti myös vahvistaa Pohjoismaisten saamelaismuseoiden yhteistyötä ja verkostoa. Projekti toimii esikuvana saamelaisesinekokoelmien provenienssitutkimukselle Saksassa, Euroopassa ja muualla maailmassa. Projektia rahoittaa Saksan kadonneen taiteen säätiö (Deautsches Zentrum Kulturgutverluste) ja se on säätiön ensimmäinen pohjoisen pallonpuoliskon kolonialistisiin kokoelmiin liittyvä projekti.

Kaksivuotinen hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan, Ruotsin Tunturi- ja   Saamelaismuseo Ájtten ja Norjan museoliiton ja Saamelaisen museoyhdistyksen Saamelaisesineet saksalaisissa museoissa-projektin (Dávvirat Duiskkas) kanssa.

Saamelaismuseo Siidassa järjestetään projektin työpaja 14.–15. kesäkuuta, jossa kuullaan projektista ja museon kokoelmista kuvaesitysten kautta, keskustellaan eettisistä periaatteista ja kuullaan asiantuntijoiden esityksiä kokoelmaan liittyvistä teemoista. Saamelaismuseo Siidan hankkeeseen valitsemat käsityöläiset ovat Elle Valkeapää, Anniina Turunen ja Heini Wesslin, joilla kaikilla on jo kokemusta museokokoelmien tutkimisesta ja niiden hyödyntämisestä tämän päivän duodjissa.

Kokoelman saamelaisesineitä, kuten kahta rumpua ja neljää sarvilakkia lukuun kokoelma on melko tutkimaton ja esineiden taustatiedot ovat vaillinaisia. Esineiden tai henkilöiden nimet ja kuvaukset ovat monin paikoin peräisin 1800–1900-luvuilta ja näin ollen oikeat nimitykset tai tiedot esineiden käyttötavoista ovat puutteellisia ja maantieteelliset viittaukset ovat usein virheellisiä tai epämääräisiä. Monien esineiden alkuperää ei ole selvitetty, ei myöskään niitä monimutkaisia reittejä, joita pitkin ne ovat kulkeutuneet osaksi kokoelmaa. Projektin seurauksena erityisesti kokoelman vanhimmat esineet saatetaan jälleen osaksi elävää saamelaiskulttuuria ja duodjia.

Saamelaismuseossa provenienssitutkimus ja moniulotteinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi.

 

Lisätietoja:
Eeva-Kristiina Nylander Projektitutkija, Museum Europäischer Kulturen
e.nylander(at)smb.spk-berlin.de
+358 407045153

Kuva: Staatliche Museen zu Berlin, Museum Europäischer Kulturen / Christian Krug

Inarin Saamelaismuseo avattiin yleisölle 60 vuotta sitten Pohjoismaiden ensimmäisenä saamelaismuseona. Museo ehti toimia nelisenkymmentä vuotta kesäisin avoinna olevana ulkomuseona, kunnes Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida avautui yleisölle 1998. Saamelaismuseo Siidan ulkomuseon kesäkausi polkaistaan käyntiin juhlavasti keskiviikkona 7.6.

Saamelaismuseo Siida juhlii 60-vuotista avoinna oloaan tapahtumapäivällä keskiviikkona 7.6. klo 10–16, jolloin Saamelaismuseo Siidan omat asiantuntijat ovat paikalla. Restaurointimestari Marko Korkeasalo kertoo Mirhamintuvan kunnostuksista ja venemestari Mika Alava kertoo saamelaiseen kulttuuriin liittyvistä veneistä ja niiden erityispiirteistä. Saamelaisen kulttuuriympäristöyksikön asiantuntijat, tutkija/rakennuskonservaattori Satu Taivaskallio ja arkeologi Juha-Pekka Joona ovat jututettavissa. Päivän aikana ulkomuseolla on suomenkieliset opastukset klo 12 ja klo 15. Yhteisöllisessä laavussa kahvistellaan ja poristaan. Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy ja ohjelma on kaikille avoin.

Ulkomuseo esittelee Suomen saamelaisten kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja elinkeinoja. Noin 800 metriä pitkän, suopunginmuotoisen polun varrella on viitisenkymmentä rakennusta ja rakennelmaa, jotka on ryhmitelty kulttuurialueiden ja käyttöluonteen mukaisesti. Ulkomuseopolku ei ole esteetön. Alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu ja siellä saa liikkua vain merkityllä, katetulla polulla. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita mutta lemmikit eivät voi vierailla ulkomuseoalueella.

Ravintola Sarrit palvelee myös tapahtumapäivänä. Tarjolla on lounasta sekä päivän tarjouksena kahvi ja kakku hintaan eur 6.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on avoinna kesäaukioloaikojen mukaisesti 1.6.–30.9.2023 joka päivä klo 9–18. Talviaukioloajat sekä poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa Siida Shop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Kolttien Perinnetalo on avoinna kesäkaudella 20.6.–23.9. ti-la klo 10–16 (su-ma suljettu).

Lisätiedot tapahtumasta: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Filosofian maisteri Taina Pieski on valittu Saamelaismuseo Siidan museonjohtajaksi. Saamelaismuseosäätiön hallitus teki valintapäätöksen 15.5. pidetyssä kokouksessa.

Saamelaismuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Liisa Holmberg on iloinen, että saamme vahvan, kokeneen johtajan, jolla on hyvä yhteistyöverkosto.

Uudistettu ja laajennettu Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo ja toimii kulttuuriympäristötehtävien osalta alueellisena vastuumuseona saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaismuseolla työskentelee museonjohtajan lisäksi 16 vakituista työntekijää ja sesonkiaikana noin 30 työntekijää. Saamelaismuseon toimipaikka sijaitsee Inarissa Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa, joka on Pohjois-Lapin tärkeimpiä matkailukohteita. Siidassa vierailee vuosittain noin 100 000 vierasta. Saamelaismuseolla on lisäksi Enontekiöllä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa yhteinen näyttely Johti Sápmelaččat–yhdistyksen kanssa. Saamelaismuseo ylläpitää myös Kolttien Perinnetaloa Inarin Sevettijärvellä.

– Olen valinnasta hyvin iloinen. Uudistettu Saamelaismuseo Siida on kansallinen ylpeyden aihe. On kunnia-asia päästä johtamaan ja kehittämään yhden meille saamelaisille tärkeimmän organisaation toimintaa yhdessä osaavan henkilöstön kanssa. Pidän tärkeänä saamelaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta museo rakentaa myös tulevaisuusperintöä, sanoo Taina Pieski.

Lisätietoja:  Saamelaismuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Liisa Holmberg,
p. +47 9 303 6145, liisa@isfi.no

Näyttelymme lähenee vuoden ikää. Takana on kävijärikas vuosi. Yhteisen näyttelymme on nähnyt yhteensä jo 65 000 vierailijaa. Ennen vilkasta kesäkautta on aika huoltaa Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttely perusteellisesti. Samalla huollamme myös muut yleisötilamme.

Huollon vuoksi Siida ja ravintola Sarrit on suljettuna to-ma 4.-8.5.2023. Palvelemme teitä taas tauon jälkeen ti 9.5. klo 10 alkaen.

Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta.

Saamelaiset Suomessa käyttävät viittä erilaista saamenpukua sen mukaan, mihin sukuun ja miltä alueelta puvun kantaja on kotoisin. Saamelaismuseon kokoelmissa on eri alueiden pukuja eri aikakausilta lähes kolmesataa. Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta. Syksyn mittaan on saamenpuvut valokuvattu uudelleen ja nyt myös pukujen yksityiskohtia on mahdollisuus tarkastella paremmin.

Koska arviolta jo 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, halutaan myös heille olla saavutettavissa. Lisätietoja pukuihin tai niiden kuviin liittyen voit tiedustella Saamelaismuseon kokoelmapalveluista. Finnassa esillä olevat kuvat eivät ole painolaatuisia ja ne on lisensoitu (CC BY-NC-ND 4.0 ) -lisenssillä.

 

Finna on 10 vuotta toiminut hakupalvelujen kokonaisuus ja koti Suomen miljoonille kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Ainutlaatuisia sisältöjään Finnaan tuovat sadat kotimaiset toimijat, kuten arkistot, kirjastot ja museot. Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää Finna-palvelua jatkuvasti yhteistyössä arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Saamelaismuseolla on oma Finna-näkymä https://siida.finna.fi

Kansallispäivä Siidassa pyöräyttää käyntiin myös Finnan kymmenvuotis juhlavuoden. Juhlapäivän ohjelmassa Finnan asiantuntijat esittelevät ja opastavat Finna-hakupalvelun käyttöä yleisölle.

”Finnan juhlavuoden aikana haluamme innostaa ihmisiä palvelun miljoonien aineistojen pariin, joten olemme iloisia voidessamme avata juhlavuoden näin merkittävällä kokoelma-avauksella. Juhlavuoden aloitus sadoilla saamenpuvuilla on osuvaa myös siksi, että vuoden aikana työstämme myös Finnan pohjoissaamenkielistä versiota”, Erkki Tolonen, Finnan kehittämispäällikkö kertoo.

 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi!

Pyeri säämi aalmugpeivi! Šiõǥǥ saaʹmi meeʹrsažpeeiʹv!

 

Lisätiedot:

Saamelaismuseo Siida

Vs. amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Finna

Kehittämispäällikkö Erkki Tolonen, p. 029 414 4588, erkki.tolonen(at)helsinki.fi

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa sekä Ravintola Sarritissa juhlimme muutaman vuoden tauon jälkeen saamelaisten kansallispäivää maanantaina 6.2.2023. Juhlapäivänä meillä on Siidassa avoimet ovet ja vapaa pääsy näyttelyihin klo 9–17. Kansallispäivänä avaamme siis tuntia tavanomaista aikaisemmin.

Kutsumme kaikki aloittamaan juhlapäivän perinteisellä lipunnostolla Siidan pihalla klo 9.15. Kun olemme saaneet lipun salkoon ja Saamen suvun laulun laulettua, niin jatkamme päivän ohjelmaa Finna- juhlavuoden avauksella ja tietoiskulla Finna.fi-hakupalvelun käytöstä. Tilaisuuden pidämme Siidan auditoriossa klo 10–11.30 ja se on avoin yleisötilaisuus.

Finnan juhlavuosi pyöräytetään käyntiin julkistamalla Saamelaismuseo Siidan kokoelmissa olevat saamenpuvut Finnassa. Samalla annamme käytännön vinkkejä Finna.fi-hakupalvelun käyttöön. Tervetuloa digitaaliselle löytöretkelle kansamme! Siidan juhlapäivän kruunaa taiteilija Outi Pieskin Ládjogahpira rematriašuvdna—Máhccat eatni lusa –näyttelyn avajaiset klo 15 alkaen.

Juhlapäivän ajan voit tutustua maksutta myös Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -päänäyttelyyn sekä Martti Rikkosen Taigametsot-valokuvanäyttelyyn.

Ravintola Sarrit palvelee juhlapäivänä. Päivän aikana voit käydä virkistymässä ja nauttimassa kansallispäivän kakkukahvit 8 euron hintaan tai istahtaa valmiiseen lounaspöytään klo 11–15. Lounaan hinta 16 euroa.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 31.5.2023 saakka ma-la klo 10–17. Poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi.

Kuva: Martti Rikkonen/Siida

Lisätietoja:

Kansallispäivän koordinaattori /Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi