Kauneimmat joululaulut Siidassa ja Kaapin Jounissa

Lumi peittää maan ja kynttilät syttyvät luomaan jouluista tunnelmaa. Joulumieltä on tarjolla Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueen laavulla ja Lemmenjoen kansallispuistossa Kaapin Jounin tilalla.

Torstaina 15.12.2022 klo 17.00 kauneimpia saamenkielisiä joululauluja lauletaan Inarissa, Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueen laavussa. Osallistujia pyydetään kokoontumaan klo 16.50 Siidan pääoven eteen, josta vieraat ohjataan ulkomuseoalueelle. Otathan huomioon, että tulen äärellä ollessa vaatteisiin voi tarttua hieman savun hajua. Tuli on ainoa valonlähteemme, joten ota mukaasi otsa- tai taskulamppu, jotta näet lauluvihkosesta laulujen sanat.

Lemmenjoella Kaapin Jounin historiallisella tilalla laulamme joululauluja suomeksi ja saameksi lauantaina 17.12.2022 klo 12.00. Kaapin Jounin tilalle on Njurgulahdesta noin 1,5 kilometrin kävely- tai hiihtomatka Lemmenjoen jäätä pitkin. Jos mielesi tekee mukaan, mutta et pysty omin voimin Kaapin Jouniin saapumaan, ota yhteyttä Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalveluun siida(at)metsa.fi tai 0206 39 7740. Voimme järjestää moottorikelkkakuljetuksen Nurgulahdesta muutamille vieraille.

Kauneimmat joululaulut järjestävät yhteistyössä Inarin evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa Saamelaismuseo Siida ulkomuseolla ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siida Kaapin Jounissa. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.

Mikäli Lemmenjoen jäätilanne estää kulkemisen Kaapin Jouniin, joululaulut lauletaan Ahkun Tuvalla klo 12. Tiedotamme tästä tapahtumaviikolla sosiaalisen median kanavissa.

Tilaisuudet ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kaapin Jouniin kelkkakuljetusta toivovia viimeistään tiistaina 13.12. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Saamelaismuseo Siidan joululaulutilaisuus: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula@samimuseum.fi

Kaapin Jounin joululaulutilaisuus: Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalvelu, 0206 39 7740, siida@metsa.fi

Neljässä kuukaudessa jo yli 46 000 kävijää – vierailijat ylistävät uusittua Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidaa

Retkeilijät ja museokävijät ovat ottaneet uusitun Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan omakseen. Inarissa sijaitseva Siida avattiin uudistettuna yleisölle kesäkuussa. Syyskuun loppuun mennessä Siidassa on vieraillut jo 46 000 kävijää. Uusittu Siida oli myös viime kesänä Lapin suosituin Museokortti-kohde.

“Myönteinen kävijämäärän kehitys on jatkunut kesän jälkeen läpi syksyn, ja syyskuu on ollut suorastaan ennätyksellisen vilkas. Kävijöiltä saatu palaute uudistetusta Siidasta on ollut yksinomaan myönteistä. Olemme hyvin iloisia vastaanotosta”, Saamelaismuseo Siidan myynti- ja markkinointivastaava Minna Muurahainen kertoo. Syyskuussa Siidassa vieraili kaikkiaan 7631 kävijää, mikä on yli 1500 kävijää enemmän kuin edellisenä ennätyksellisenä vuonna 2019. Avajaiskuukausi keräsi 9799 kävijää ja heinäkuussa peräti yli 11000 henkilöä kävi tutustumassa Siidaan.

Siida on ollut Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen vuosia jatkuneen yhteistyön menestystarina. Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskusta ylläpitävän Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteistyö näkyy uudistetussa Siidassa vaikuttavana yhtenäisenä näyttelykokonaisuutena ja entistä parempana asiakaspalveluna.

 

Siida Lapin suosituimmaksi Museokortti-kohteeksi

 

Syyskuun loppupuolella Museoliitto tiedotti Suomen suosituimmista museokorttikohteista kesällä 2022. Lapin suosituin kohde oli Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida.

Vasemmalla suuri luontokuva peittää koko seinän. Kuvaa katselemassa kolme henkilöä. Taustalla lisää suuria maisemakuvia luonnosta.
Näyttelykävijöitä tutustumassa Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhdessä luomaan näyttelyyn.
Kuva: Siida/Juha Kauppinen

”Eniten kehuja kävijöiltä ovat keränneet itse sisältö. Esillepano, taide ja suuret luontokuvat ovat olleet kehutuimpia kokonaisuuksia”, Muurahainen sanoo. Kiitosta ovat lisäksi keränneet niin saamelainen nykytaide kuin videoinstallaatiot.
Uudistus on tuonut Siidan näyttelyn nykypäivään. Saamelaisyhteisön jäseniä osallistui Saamelaismuseo Siidan näyttelyosuuden kokoamiseen erilaisten hankkeiden kautta mm. tunnistamalla henkilöitä valokuvista ja valitsemalla esineitä näyttelyyn.
Siidan näyttelyissä saamelaiskulttuuri ja luonto kietoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi: näyttelykokonaisuus kertoo saamelaiskulttuurin ja luonnon elävästä suhteesta. Näyttelyt on tarkoitettu elämyksellisiksi, mutta myös sellaisiksi, että ne toimivat pienempinä kokonaisuuksina.

 

Siida on tärkeä lähtöpiste saamelaisten kotiseutualueella retkeileville

 

Korkeassa salissa kaksi istuvaa henkilöä katselee näyttöjä, joissa on saamenpukuinen lapsi ja lähikuva puvun yksityiskohdasta. Taustalla kuva lumisesta tunturimaisemasta ja proista.
Näyttelykävijöitä tutustumassa Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhdessä luomaan näyttelyyn. Kuva: Janka Mäkipää.

”Kesä on ollut todella hyvä! Saamamme palaute on ollut pelkästään myönteistä”, toteaa asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Asiakkaiden lisäksi uusitut ja laajennetut tilat on otettu myönteisesti vastaan myös tiskin toisella puolella. Asiakkaiden kannalta palvelut ovat selkeästi paketoitu omiksi kokonaisuuksiin. Enää ei tarvitse jonottaa samassa jonossa pääsylippuja ja kalastuslupia tai retkeily- ja matkailuneuvontaa.
Luontokeskukset ovat tärkeitä retkeilijöiden lähtöpisteitä. Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteistyö Saamelaismuseon kanssa mahdollistaa saamelaisten kotiseutualueella liikkuvien retkeilijöiden tietoisuuden lisäämisen kulttuurisesti kestävästä retkeilystä.
“Saamelaisen kulttuurin erityispiirteet täytyy tiedostaa, jotta oman retkeilytapansa osaa sovittaa pohjoisimpaan Lappiin sopivaksi. Siksi Luontokeskus ja Saamelaismuseon toiminta tukevat toisiaan, ja Siidan näyttely on oivallinen lähtöpiste luontoretkelle”, Tuovinen sanoo.

Saamelaisten kotiseutualueella liikkuessa on tärkeää tiedostaa esimerkiksi perusasiat alueella tapahtuvasta poronhoidosta ja saamelaisten pyhistä paikoista. Se, mikä ulkopuoliselle voi näyttää pelkältä erämaalta, on todennäköisesti saamelaisille osa elävää kulttuurihistoriaa.
Metsähallituksen Luontopalvelut on aloittanut myös erillisen retkietiketin laatimisen saamelaisten kotiseutualueelle. Etikettiä valmistellaan yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen kanssa sekä matkailu- ja retkeilytahojen kanssa.

 

Siida – 24 vuotta saamelaiskulttuuria ja retkeilyneuvontaa

  • Uusittu ja laajennettu Siida avattiin 1.6.2022. Saamelaismuseo Siida aloitti toimintansa ulkomuseona 1960-luvulla. Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen nykyisen kaltainen toiminta on alkanut vuonna 1998.
  • Näyttelykävijöitä on ollut uusitussa Siidassa syyskuuhun mennessä yli 46 000. Lapin vuoden 2022 suosituin Museokortti-kohde tähän mennessä.
  • Siidan näyttelyt koostuvat Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhteisestä päänäyttelystä, Saamelaismuseon ulkomuseosta sekä kulttuuri- ja luontoaiheisista vaihtuvista näyttelyistä. Siida sijaitsee Inarissa.
  • Saamelaismuseon toimintaa ohjaa ja tukee Saamelaismuseosäätiö. Saamelaismuseosäätiön tehtävänä on tukea ja edistää saamelaisten kansallista kulttuuria. Saamelaismuseosäätiö omistaa.
  • Saamelaismuseon esine-, valokuva-, käsikirjasto- ja taidekokoelmat, kaksi ulkomuseota ja arkiston. Se ylläpitää ja ohjaa Saamelaismuseota ja sen toimintaa ja harjoittaa museoalan yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueella, Suomessa ja kansainvälisesti.
  • Siidan lähialueella Pohjois-Lapissa ovat Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitamat Lemmenjoen sekä Urho Kekkosen kansallispuistot, viisi erämaata (Muotka, Paistunturi, Kaldoaivi, Vätsäri ja Hammastunturi), Kevon luonnonpuisto sekä erämainen Inarijärven alue. Urho Kekkosen kansallispuisto on alkuvuoden käyntimäärien perusteella Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto
Kolme henkilöä kävelee kohti etualaa. Yksi on pukeutuneena saamepukuun. Taustalla on vanhannäköinen puurakennus.
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan kuuluu myös ulkomuseo, jossa esitellään Suomen saamelaisten kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja elinkeinoja.
Kuva: Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida
Etualalla vitriinissä arkeologisia esineitä ja kankaalle heijastettu kuva. Taustalla olevassa käytävässä on ihmisiä.
Saamelaismuseo Siidan näyttelyesineistön keräämiseen ja nimeämiseen on osallistunut saamelaisyhteisön jäseniä erilaisten hankkeiden kautta. Kuva: Siida/Juha Kauppinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoja:

Lisätietoja antavat Metsähallitukselta Pohjois-Lapin asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen, tarja.tuovinen(at)metsa.fi, 040 756 9337, ja Saamelaismuseo Siidan myynti- ja markkinointivastaava Minna Muurahainen, minna.muurahainen(at)samimuseum.fi, 040 581 6434.

Saamelaismuseo Siidan ja Suomen Kansallismuseon Euroopan kulttuuriperintötyön yhteistyöpalkintoa juhlitaan Saamelaismuseo Siidassa

Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsivat Saamelaismuseo Siidan ja Suomen Kansallismuseon vuonna 2021 tehdystä kulttuuriperinnön palauttamisesta eli repatriaatiosta sarjassa Citizen Engagement & Awareness Rising. Palkintolautakunnan mukaan saamelaiskokoelman palauttamisella on ”korvaamaton panos Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi”. Vuosittain järjestettävän eurooppalaisen kulttuuriperintötyön palkinnot jaettiin syyskuussa Prahassa, ja palkintoa olivat vastaanottamassa Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila ja vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva. Juhlimme yhteistyöpalkintoa Saamelaismuseo Siidassa maanantaina 31.10. 

Lähes 300 saamelaista on osallistunut repatriaatioprosessiin sen eri vaiheissa. He ovat tutkineet suvuilleen kuuluneitä esineitä, perehtyneet niiden valmistustekniikoihin ja osallistuneet myös Suomen kansallismuseosta palautuneiden, nyt Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttelyssä esillä olevan yli 200 saamelaisesineen valintaan. Saamelaismuseo Siidan palkintojuhlan keskiössä ovat saamelaisyhteisö, repatriaatioprosessi ja saamelaisesineet.

Maanantaina 31.10 Siidassa juhlivat ennakkoon kutsutut ryhmät, joille on tarjolla teemallista ohjelmaa. Siida on avoinna yleisölle kutsutuista kohderyhmistä huolimatta, joten kaikki kävijät ovat tervetulleita. Juhlapäivän kunniaksi Saamelaismuseo Siida tarjoaa kävijöille klo 11 ja klo 14 suomenkieliset opastukset pääsylipun hintaan sisältyen.

Europa Nostra on vuonna 1963 perustettu järjestö, joka on vuodesta 2002 jakanut Euroopan komission vuosittaiset Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot merkittäville hankkeille, aloitteille ja henkilöille kulttuuriperinnön alalta. EU palkitsee eurooppalaisen kulttuuriperintöalan saavutuksia neljässä pääkategoriassa: konservointi, tutkimus, kulttuuriperinnön säilyttämiseen erikoistunut palvelu sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen Euroopan kulttuuriperintöalalla.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 1.10. alkaen ma-la klo 10–17. Poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Ravintola Sarrit palvelee myös juhlapäivänä.

Lisätietoja:

Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Saara-Maija Pesonen

Suomen kansallismuseolle ja Saamelaismuseo Siidalle Euroopan kulttuuriperintöpalkinto

Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsevat museot vuonna 2021 tehdystä kulttuuriperinnön palauttamisesta eli repatriaatiosta sarjassa Citizen Engagement & Awareness Rising. Saamelaiskokoelman palauttaminen on palkintolautakunnan lausunnon mukaan ”erinomainen saavutus ja korvaamaton panos Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi”. Vuosittain järjestettävä eurooppalaisen kulttuuriperintötyön palkintojenjako tapahtuu tänä vuonna Prahassa syyskuussa. Juhlat jatkuvat lokakuussa Saamelaismuseo Siidassa.

Suomen kansallismuseo palautti viime vuonna vuosina 1830–1998 muodostuneen saamelaiskokoelmansa – noin 2 200 esinettä – Saamenmaalle, Saamelaismuseo Siidan haltuun. Vuonna 2017 alkaneen palauttamis- eli repatriaatioprosessin tavoitteina oli lisätä saamelaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta saamelaisalueella sekä edistää kulttuurisia oikeuksia, moninaisuutta ja vuoropuhelua kestävän kehityksen perusedellytyksinä.

“Europa Nostra -palkinto on arvokas kansainvälinen tunnustus laajalle yhteiselle projektillemme ja sen yhteiskunnalliselle sekä kansainväliselle merkitykselle”, iloitsee Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

”Eurooppalaisten arvojen ja kestävän kulttuurin edistämiseksi on välttämätöntä suhtautua avoimesti menneisyyteen ja rakentaa kulttuurien välistä ymmärrystä. Repatriaatio on tuonut maamme vanhimman ja laajimman saamelaiskokoelman saamelaisten omistukseen ja käytettäväksi. Samalla olemme sopineet yhteistyöstä, jolla saamelaista kulttuuria ja historiaa tallennetaan ja esitetään yhdessä saamelaisten kanssa.”

Osana repatriaatiota Kansallismuseossa oli esillä 31.10.2021–27.2.2022 kahden museon, Saamelaismuseo Siidan ja Suomen kansallismuseon, yhteistuottama Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely. Repatriaation synnyttämä keskustelu lisäsi kiinnostusta saamelaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä kohtaan sekä laajensi yleisön tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Repatriaatioprosessiin osallistui sen eri vaiheissa lähes 300 saamelaista. He tutkivat suvuilleen kuuluneita esineitä ja perehtyivät käsityötekniikoihin. He osallistuivat myös Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan kesäkuussa avatussa päänäyttelyssä esillä olevien, Suomen kansallismuseosta palautuneiden saamelaisesineiden valintaan.

”Saamelaisesineiden kotiinpaluu on hieno esimerkki yhteisöjen ja kulttuuriperinnön yhdistämisestä. Se lähettää merkittävän ja rohkaisevan viestin esineiden palauttamisen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen tarpeesta. Repatriaatio on erittäin tärkeä esimerkki siitä, kuinka kotiuttaminen voi edistää vuoropuhelua ja osallisuutta, yhdistää katkenneita linkkejä menneisyyteen ja vahvistaa eurooppalaisten kulttuurien kestävyyttä”, palkintolautakunnan lausunnossa todetaan.

Suomeen myönnettiin tänä vuonna myös toinen Europa Nostra -palkinto. Kotiseutuliiton Mestarit & kisällit -toiminta palkittiin koulutuksen ja taitojen oppimisen sarjassa (Education, training and skills).

Europa Nostra on vuonna 1963 perustettu järjestö, joka on vuodesta 2002 jakanut Euroopan komission vuosittaiset Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot merkittäville hankkeille, aloitteille ja henkilöille kulttuuriperinnön alalta. EU palkitsee eurooppalaisen kulttuuriperintöalan saavutuksia neljässä pääkategoriassa: konservointi, tutkimus, kulttuuriperinnön säilyttämiseen erikoistunut palvelu sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen Euroopan kulttuuriperintöalalla.

 

Lisätiedot
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6131

 

Europa Nostra https://www.europanostra.org/

Kuvateksti: Kaija Länsman ja Anni Guttorm tutustumassa palautuneisiin esineisiin Kotiinpaluu-juhlassa Saamelaismuseo Siidassa 9.9.2021. Kuva: Ville-Riiko Fofonoff, Saamelaismuseo Siida

Monipuolisesti taidetta uuden Siidan vaihtuvissa näyttelyissä

Uudistetun Siidan ensimmäiset vaihtuvat näyttelyt ovat juhlavasti taidenäyttelyitä. Esillä on saamelaisten taidekokoelmien valikoituja aarteita sekä uudenuutukaisia maalauksia ja historiallisella kivipainotekniikalla tehtyjä litografiateoksia. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vaihtuvat näyttelyt avautuvat perjantaina 3.6.2022. Tervetuloa huumaantumaan ja vaikuttumaan taiteesta.

 

Oainnus

Oainnus ‒ näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen -näyttely on mielenkiintoinen läpileikkaus saamelaistaiteesta 1920-luvulta 2000-luvun alkuun. Teokset ovat grafiikkaa, maalauksia, kuparipiirroksia ja brodeerauksia sekä kaksi sekatekniikalla tehtyä työtä. Saamelaisen visuaalisen ilmaisun perinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse pohjoisen pyyntikansan kalliopiirroksiin ja vuosisatojen takaisten noitarumpujen symboliikkaan. Saamelainen käsityö eli duodji antaa kuvataiteeseen omat vivahteensa, kuten myös saamelaiskulttuurin jatkuva muovautuminen oman yhteisön perinteiden ja monikulttuuristen vaikutteiden välillä. Nykytaiteilijoiden työhön vaikuttaa heidän saamansa länsimainen taidekoulutus.

Oainnus -näyttely perustuu Johtti Sápmelaččat (Jutaavat saamelaiset) -yhdistyksen taidekokoelmaan täydennettynä Saamelaismuseo Siidan omalla kokoelmalla. Oainnus -näyttelyn on kuratoinut saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola.  ”Tämän näyttelyn kautta kutsumme sata vuotta saamelaistaidetta mukaan uuden Siidan juhliin”, Veli-Pekka Lehtola toteaa.

 

Minun ajassani, sinun paikassasi

Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttely esittelee nuorgamilaisen kuvataiteilija Elina Länsmanin teoksia. Taiteilija pohtii töissään suhdetta paikkaan ja ympäristöön, jossa pohjoinen luonto ja poronhoitokulttuuri ovat vahvasti läsnä. Näyttelytyöt ovat kertomuksia, joissa yhdistyvät nähty ja kuultu, koettu ja kuviteltu. Teokset saavat aiheensa ympäröivästä elämästä, johon kuuluvat eksistentiaalinen eli olemassaoloon liittyvä paikan kokemus sekä todellisuuksien kohtaaminen. Teokset ovat abstraktin ja esittävän taiteen välimaastossa. Ne antavat katsojalle vapauden vaeltaa teosten maailmoissa omista kokemuksistaan käsin.

Elina Länsmanin näyttelytyöt ovat suurikokoisia maalauksia ja kiveltä vedostettuja litografiateoksia.  Öljyvärimaalausten monivivahteiset värit ja rohkeat sivellinjäljet antavat ajateltavaa niin kaukaa kuin lähietäisyydeltä tarkasteltuna.  “Litografiateokset syntyvät hitaasti painokiveä työstäen, värikerros kerrallaan – tämä on vastakohta nopealle elämänmenolle”, Elina Länsman kuvailee.

 

Saamelaismuseon tuottama Oainnus -näyttely on esillä Siidassa 4.12.2022 saakka. Ylä-Lapin luontokeskuksen järjestämän Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttelyn esilläolo jatkuu vuoden vaihteen yli 7.1.2023 asti. Siida on auki kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Talvikaudella 1.10.2022 alkaen Siida on auki ma – la klo 10 – 17. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.

 

Lisätietoja:

  • Hankesihteeri Minna Lehtola, Saamelaismuseo, puh. 040 570 8137, sähköposti minna.lehtola(a)samimuseum.fi
  • Kuvataiteilija Elina Länsman, puh. 044 526 1979, sähköposti elinalansman(a)gmail.com
  • Saamelaismuseo Siidan asiakaspalvelu, puh. 0400 898 212, sähköposti siida(a)samimuseum.fi

Duodji ja taiteet osana Siidan näyttelyä

Inarissa sijaitseva Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on jälleen avoinna vierailijoille mittavien muutostöiden jälkeen.  Siidan näyttelyssä yhdistyvät vanhaan tuttuun tapaan Saamelaismuseon kulttuurisisällöt ja Luontokeskuksen luontoaiheet yhdeksi yhteiseksi näyttelyksi. Uuden näyttelyn nimi ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” tulee inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta.

Aivan uutta kerrontatapaa näyttelyssä edustaa taiteilijoiden osallistuminen sisällölliseen tuotantoon. Saamelaiskulttuurin esittelyssä lähtökohtana on menneisyyden läsnäolo nykypäivässä, joten kulttuurihistorian ja perinnetieteiden sanomaan on yhdistetty vahvasti nykysaamelaisten taiteilijoiden ja duojáreiden eli saamenkäsityön tekijöiden osaamista. Myös luonto-osiossa on hyödynnetty luontotaiteen ilmaisuvoimaa.

Näyttelyn taiteellisena johtajana on toiminut Outi Pieski, jolla on myös erillisiä teoksia tukemassa näyttelyn sanomaa. Teos Maa värejä virtaa kaartuu näyttelysalin yllä. Se luo tunturisilhuettien jonon, joka on väritetty saamenpuvun huivin hapsuilla eli riessamilla. Teoksessa esiäitien värit luovat suojaavan kaaren näyttelysalin kohtaamispaikan ylle.

Marja Helanderin ja Mauri Lähdesmäen pääsalin sydämeen sijoittuva lämminhenkinen Läpi aikojen videoinstallaatio nostaa esille saamelaiskulttuurin elinvoiman ja moninaisuuden. Teoksen kantavana teemana toimiva saamenpuku tuodaan esille elävänä kulttuurin osana omistajiensa kautta.

Jouni S. Laitin teokset Pohjoisen haravoitu metsä ja Rástegáisá: vaatimien suojelija ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maankäytön kysymyksiin Saamenmaalla. Näyttelyssä on muutakin taiteellista esillepanoa, kuten Elle Valkeapään tekemä pauloista hahmottelema vitriini tai Lada Suomenrinteen ja Essi Ranttilan graafinen ilme. Sanallista ja äänellistä maailmaa ovat olleet luomassa Pekka Aikion lisäksi Wimme, Ingá-Maret Gaup-Juuso ja Niillas Holmberg.

Laavun musiikkiesitys peilaa menneiden sukupolvien tuntoja. Videolla esiintyvät saamelaiset musiikintekijät Heidi Gauriloff, Hilda Länsman, Mikkal Morottaja (Amoc) ja Ailu Valle. Videon on kuvannut ja muusikoiden kanssa ohjannut Ville-Riiko Fofonoff.

Pauliina Feodoroffin johtama Miltä sopu näyttää hanke kertoo siitä, miten valtakulttuurin aiheuttamia ympäristövahinkoja voidaan korjata perinteistiedon avulla ja miten yhdistämällä saamelaista tapaoikeutta voi käyttää maankäytön suunnittelussa. Näin luodaan uudenlaista, osallistavaa yhteistoimintaa viranomaisten, tutkijoiden ja saamelaisten välillä.

Luonto-osiossa Anni Rapinojan Ruijanpolku-teos on luonnonmateriaaleista tehty taideteos. Se on upotettu lattiarakenteisiin niin, että vieraat voivat kävellä lasin päällä ja tutkia teoksen esittämää maanpinnan kasvustoa.

Kaija Kiurun Piilosilla-teos sijoittuu näyttelyssä osaksi vanhaa metsää ja sen tehtävänä on kuvata vanhan metsän olemusta. Teoksen materiaaleja ovat mukuramänty, koivun- ja männyn pahkat ja täytetyt linnut. Kaikki teoksen materiaalit ovat kierrätettyjä luonnonmateriaaleja. Linnut ovat peräisin Siidan aiemmasta näyttelystä.

Kiurun Piilosilla-teoksen sisarteos, Tuulten pesäpuu, on nähtävillä Metsähallituksen asiakaspalvelussa Siidan ala-aulassa. Sen materiaalisena on käytetty männynjuuria ja -oksia. Runkona on edellisen näyttelyn kierteinen kelo.

Ilmastohistoriaa avaavan vitriinin taustakuvana on Tom Björklundin digitaalinen maalaus mammuttiarosta. Päänäyttelysalia kiertävien suurkuvien kuvaajat ovat Pasi Nivasalo, Martti Rikkonen ja Pertti Turunen.

Kulttuuriaiheisia videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Ville-Riiko Fofonoff, Kevin Francett ja Aslak Paltto. Luontosisältöisiä videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Riku Karjalainen, Rayann Elzein ja Jorma Hevonkoski.

 

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat: Koneen Säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio, Wihuri, Interreg Nord, Giellagas-instituutti, Lapin yliopisto, Lapin Liitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja: 

 

Projektipäällikkö: Eeva Kyllönen, p. 040 570 9382 tai eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi

Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(a)metsa.fi

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

 

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Siidan näyttelysalin ovet avautuivat Inarissa

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan näyttelysalin ovet ovat olleet säpissä reilun vuoden päivät, mutta nyt ne on vihdoin taas avattu. Siidan päänäyttelyn sisällöt, esillepanot ja näyttelytekniikka on uusittu täysin. Siida-rakennus on perusparannettu ja sitä on myös laajennettu. Uutta Siidaa juhlistetaan avajaisviikolla lauantaihin 4.6. saakka.

Siidan uuden näyttelyn nimi, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme, tulee inarilaisen Matti Morottajan kirjoittamasta inarinsaamenkielisestä runosta Enâmeh láá mii párnááh.

Saamelaiskulttuurin ja luonnon vahva yhteys tulee esille näyttelyn lävistävässä ajatuksessa saamelaisesta kulttuuriympäristöstä. Sen mukaan luonto ei ole kulttuurista erillinen asia ja koskemattomalta luonnolta näyttävä maisema on kulttuuriympäristöä.

Uudessa näyttelyssä johdatetaan vierailijaa huomaamaan erilaisia maisemaan kuuluvia kerroksia. Maisema ympärillämme sisältää miljoonien vuosien aikana luonnon muovaaman kokonaisuuden Myös erilaiset kulttuuriset kerrokset, kuten arkeologiset löydöt ja saamenkieliset paikannimet kuuluvat maisemaan.

”Näyttelyn nimi kiteyttää upeasti kulttuuri- ja luontosisältöjen tärkeimmät sanomat. Nimi koskettaa ja antaa monenlaista ajattelemisen aihetta”, näyttelyuudistamisen projektipäällikkö Eeva Kyllönen Saamelaismuseo Siidasta kertoo.

”Niin Saamelaismuseolla kuin Luontokeskuksellakin on lisäksi omia tärkeitä teemojaan, joita näyttelyssä esitellään”, avaa näyttelyn ideaa puolestaan Luontokeskus Siidan projektipäällikkö Kirsi Ukkonen.

Näyttelyn kulttuurisisällöissä johtava ajatus on ”Menneet sukupolvet elävät meissä”. Näyttelyssä mennyt aika ja koko esi-isien kokemusmaailma risteävät nykypäivän aiheiden kanssa ja kerrostuvat esillepanoissa. Saamelaismuseon näyttely on kulttuurihistoriallinen, mutta se ei esitä asioita tiukan kronologisesti vaan ammentaa saamelaisesta tavasta nähdä paikat ja niiden käyttöön liittyvä muistitieto tärkeämpänä kuin vuosiluvut ja faktojen listaukset.

Näyttely luonto-osuudessa herätellään pohtimaan ilmastossamme tapahtuvia muutoksia sekä sitä, mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.

Taide on otettu vahvasti yhdeksi näyttelyn kerrontatavaksi niin kulttuuri- kuin luontoteemoissakin. Täällä taide on osa näyttelykokonaisuutta ja kukin teos tuo esille näyttelyn tärkeitä aiheita.

Näyttelyn kulttuuriosion käsikirjoittaja on professori Veli-Pekka Lehtola. Luontokäsikirjoittaja on biologi Matti Mela. Näyttelysuunnittelun on toteuttanut Teollisuuden Ystävät Oy, ja pääsuunnittelijana on ollut muotoilija Harri Koskinen. Outi Pieski on toiminut Saamelaismuseon taiteellisena johtajana.

Uusi näyttely syntyi Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteistyönä, aivan kuten edellinenkin näyttelyn.

Kulttuuriosion näyttelyn uudistamista rahoittavat Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelasimuseolla on käynnissä myös näyttelyn uusimiseen liittyvä Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi-interreghanke. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja:

 

Eeva Kyllönen, projektipäällikkö, Saamelaismuseo Siida

Eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi tai 040 576 5292

 

Kirsi Ukkonen, projektipäällikkö, Luontokeskus Siida/Metsähallitus

kirsi.ukkonen(a)metsa.fi tai 040 576 5292

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida kutsuu kaikki juhlimaan avajaisviikolle

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn avajaisia ja perusparannettua Siidaa juhlitaan keskiviikkona 1.6.2022. Avajaispäivänä Siidassa on kaikille avoimet ovet. Uuteen näyttelyyn liittyen ohjelmaa on tarjolla aina lauantaihin 4.6 saakka.

Siidan mittava laajennus- ja perusparannusurakka on saatu päätökseen ja uutta näyttelyä rakennetaan kuumeisesti. Uusi, upea Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttely avataan yleisölle keskiviikkona 1.6.2022. Avajaispäivänä Siidassa on kaikille avoimet avajaiset klo 10–16. Päivän mittaan näyttelyasiantuntijat ja taiteilijat johdattavat kävijöitä näyttelyn moniin teemoihin sekä paikalliset artistit viihdyttävät musiikkihetkillään.

Torstaina 2.6. ja perjantaina 3.6. Siidassa juhlivat ennakkoon kutsutut ryhmät. Ennakkoon ilmoittautuneille ryhmille on tarjolla teemallista ohjelmaa. Torstaina on tiedossa erityisen vilkas päivä, kun lapset ja nuoret ympäri Saamenmaan saapuvat juhlimaan. Perjantaina puolestaan paikalle saapuvat ikäihmiset.

Perjantaina 3.6. julkistetaan Veli-Pekka Lehtolan ”Entiset elävät meissä: Saamelaisten historiat ja Suomi”-kirja Siidan auditoriossa klo 17.30–19.00. Lehtola on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamelaisen kulttuurin professori ja uuden Enâmeh láá mii párnááh -näyttelyn kulttuuriosion käsikirjoittaja. Tilaisuus on kaikille avoin.

Lauantaina 4.6. näyttelyasiantuntijat ovat paikan päällä kertomassa näyttelystä ja heitä on mahdollisuus myös jututtaa. Viimeinen ohjelmaosuus pyörähtää käyntiin klo 15.

Siida on avoinna yleisölle loppuviikon teemapäivistä ja kutsutuista kohderyhmistä huolimatta. Kaikki kävijät ovat tervetulleita.

Siida on avoinna kesäaukioloaikojen mukaisesti 2.6 alkaen klo 9–18 joka päivä. Avajaisviikon päivittyvä tarkempi ohjelma löytyy nettisivuilta www.siida.fi sekä sosiaalisen median kanavilta. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee uudistetuissa kauppatiloissa Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Avajaistarjouksia ja uusia tuotteita 1.6. alkaen. Ravintola Sarrit palvelee myös avajaisviikolla.

 

Lisätietoja:

Avajaisten koordinaattori Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Inarissa sijaitseva Siida on nyt uudistettu ja laajennettu palvelemaan kasvaneita toimintoja ja kävijämääriä

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut Inarissa Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajan perusparannus- ja laajennushankeen. Laajennusosa valmistui keväällä 2021, ja nyt on saatu valmiiksi hankkeen toinen vaihe, jossa on muun muassa uudistettu työtiloja ja toteutettu taloteknisiä uudistuksia. Siida avautuu uudistettuna yleisölle kesäkuussa 2022.

Peruskorjauksen ja laajennuksen myötä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on saanut teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimukset täyttävät museo- ja luontokeskustilat. Uudistettu ja laajennettu Siida-rakennus palvelee kasvaneita toimintoja ja kävijämääriä entistä paremmin.

”Nyt valmistuneessa toisessa vaiheessa on uudistettu henkilöstön työtilat, laajennettu aulaa ja toteutettu rakennus-, LVI- ja sähköteknisiä korjaus- ja uudistamistoimenpiteitä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen, valaistukseen ja akustiikka- ja turvallisuusratkaisuihin sekä energiatehokkuuteen”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo.

Peruskorjauksen urakoitsijana toiminut Sakela Rakennus Oy on luovuttanut tilat 25.3.2022 rakennushankkeen tilaajalle Senaatti-kiinteistöille. Työt jatkuvat vielä ulkoalueilla tulevana kesänä 2022.

Peruskorjauksen ja laajennuksen rinnalla Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa on ollut käynnissä uuden, yhteisen perusnäyttelyn suunnittelu ja uusiminen. ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” -näyttely tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit. Näyttelyn rakentaminen on käynnissä ja se avautuu yleisölle 1.6.2022.

”Odotamme innolla, että pääsemme muuttamaan uudistettuun Siidaan. Asiakaspalvelun näkökulmasta olemme tiloihin hyvin tyytyväisiä, sillä peruskorjauksen myötä pystymme paremmin palvelemaan kasvavia asiakasvirtoja. Näyttelytiloihin asennetut nykyaikaiset tekniikat mahdollistavat myös paremmat kävijäkokemukset. Henkilökuntamme on osallistunut työtilojen suunnitteluprosessiin, ja sen tuloksena Siida-rakennuksessa on tarjolla työtiloja erilaisia työtarpeita varten”, toteavat vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva ja puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi iloisina.

 

Senaatti-kiinteistöjen suojelukohde

Siida-rakennusta ei ole virallisesti suojeltu, mutta Senaatti-kiinteistöt on määritellyt Siidan vastuusuojelukohteeksi, mikä tarkoittaa, että rakennusta hoidetaan ja korjataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin virallisestikin suojeltuja rakennuksia.

”Rakennuksessa sisäänkäynnit ja katsontalinjat on säilytetty avonaisina ja päänäkymät korostuvat rakennuksessa. Rakennuksessa on säilytetty ja palautettu alkuperäisiä pintoja, kuten betonilattiat. Myös kohteessa käytetty muotokieli on säilytetty, jossa pyöristetyt nurkkamuodot ovat olennaisia. Kalusteista mm. auditorion penkit kunnostettiin uudelleen käyttöön”, kertoo Miikka Teppo.

Senaatti-kiinteistöjen hallitus teki hankkeen investointipäätöksen joulukuussa 2019. Saamelaismuseosäätiö on Siidan päävuokralainen, joka alivuokraa tiloja edelleen Metsähallituksen Ylä-Lapin Luontokeskukselle ja Ravintola Sarritille.

 

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo, 040 180 0929, miikka.teppo(at)senaatti.fi
Saamelaismuseo Siida vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva, 0401676145, eija.ojanlatva(at)samimuseum.fi
Metsähallitus/Ylä-Lapin luontokeskus Siida puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, 0400125782, pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi

Saamelaisvainajat lasketaan maahan uudelleen elokuussa

Viimeiset saamelaisalueen hautausmaista kaivetut saamelaisvainajien jäänteet kätketään maahan uudelleen Inarissa ja Utsjoella Saamelaisten kirkkopäivien jälkeen 7.–8. elokuuta. Vainajat on siunattu maan lepoon aikanaan, ja tulevissa toimituksissa käytetään kirkollista maahan kätkemisen kaavaa. Vainajia on säilytetty vuodesta 2001 alkaen Saamelaismuseo Siidassa.

Sunnuntaina 7.8.2022 saamelaisvainajat kätketään maahan Inarin Vanhahautuumaasaareen ja maanantaina 8.8.2022 Utsjoen Mantojärvelle sekä Nellimin ortodoksiselle hautausmaalle.

Tilaisuudet

Sunnuntaina 7.8.2022 kello 15 alkaen järjestetään Inarissa Saamelaisille kirkkopäiville varatussa laavussa tilaisuus, jossa muun muassa kerrotaan vainajien historiasta. Vainajat lasketaan uudelleen maahan Inarin Vanhahautuumaasaareen, jonne vainajat ja saattoväki kuljetetaan. Laavussa maahan uudelleen kätkemistä seurataan striimin kautta.

Tilaisuudet jatkuvat maanantaina 8.8.2022 kello 10 Utsjoella, jossa vainajat kätketään uudelleen Mantojärven vanhalle hautausmaalle. Kirkkokentällä järjestetään saattoväelle kahvitus- ja keskustelutilaisuus.

Kolttasaamelaiset vainajat haudataan Nellimin ortodoksiselle hautausmaalle maanantaina 8.8.2022 kello 15 järjestettävässä tilaisuudessa. Saattoväelle järjestetään kahvitus- ja keskustelutilaisuus Nellimin kerhotalolla.

Kaikkia tilaisuuksia on mahdollista seurata etänä striimin kautta.

Maahan uudelleen kätkemiset ovat koko suomalaista ja pohjoismaista saamelaisyhteisöä koskettava tilaisuus. Saamelaisalueella vastaavia tilaisuuksia on järjestetty aiemmin vuonna 1995 Inarin Vanhahautuumaasaaressa, vuonna 1997 Norjan Alattiossa, vuonna 2011 Norjan Näätämössä ja vuonna 2019 Ruotsin Lyckselessä.

Toimikunta vastaa järjestelyistä

Saamelaismuseo Siida on perustanut toimikunnan toteuttamaan vainajien maahan uudelleen kätkemistä. Toimikuntaan kuuluvat Saamelaiskäräjät (Leo Aikio, Anu Avaskari, Vuokko Hirvonen), Kolttien kyläkokous (Hanna-Maaria Kiprianoff), Suomen evankelis-luterilainen kirkko (Tuomo Huusko, Erva Niittyvuopio), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Saamelaistyön neuvottelukunta (Veli-Pekka Lehtola), Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta (Jaakko Vainio), Helsingin yliopisto (Hanna Snellman), opetus- ja kulttuuriministeriö (Hanna Kiiskinen) ja Saamelaismuseo Siida (Minna Lehtola, Eija Ojanlatva).

Taustaa

Vuonna 1995 Inarin Vanhahautuumaasaareen palautettiin Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen anatomian osastolta 95 saamelaisvainajan jäänteet. Tuolloin aloitteen hautaamiseen teki Inarin seurakunnan kirkkoneuvosto.

Anatomian osastolle jäi kuitenkin vainajia, jotka yliopiston perustama toimikunta inventoi. Vuosina 1998–1999 toimikunta pohti 1800- ja 1900-luvuilla kerätyn laajan ihmisluukokoelman hallintaa ja tutkimuskäytön periaatteita. Saamelaisvainajien osalta neuvottelukunta teki yhteistyötä myös Saamelaiskäräjien kanssa.

Neuvottelukunnan ehdotuksen mukaisesti anatomian osaston kokoelman saamelaisvainajat siirrettiin säilytettäväksi saamelaisalueelle, Inarin Saamelaismuseo Siidaan vuonna 2001. Saamelaismuseo on säilyttänyt 172 vainajan jäänteitä asianmukaisesti niiden luovutuksesta lähtien. Sovitun mukaisesti tuona aikana vainajien tutkimiseen ei ole myönnetty yhtäkään lupaa.

 

Lisätietoja:
vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva, Saamelaismuseo Siida, p. 040 1676 145, eija.ojanlatva(at)samimuseum.fi