Aune Kaarina Huhtamella o.s. Magga (1931–2013) oli suvussaan tunnettu ja arvostettu saamelaisen käsityön eli duodjin tekijä, joka vaatetti nuoresta asti kymmenhenkisen sisaruskatraansa lisäksi muitakin sukulaisia.

Aune Huhtamellan esinekokoelma lahjoitettiin Saamelaismuseo Siidaan helmikuussa 2023. Nyt avautuva näyttely kertoo Aune Huhtamellan valmistamien saamenpukujen kautta tarinoita saamelaisista suvuista, käsityöläisyydestä ja puvun merkityksestä arjessa ja juhlassa. Näyttely kuljettaa katsojan saamelaisuuden sydämeen: Saamelainen vaatettaminen on huolenpitoa, se on sykkivä, elämän aallokoissakin kestävä rakkaudenosoitus omalle suvulle. Tarinaa siivittävät Aunen sisaren Rita Kumpulaisen (o.s. Magga) runot kirjasta Kullankutoja (2016).

”Kruunu” 

Kun otan esille lapintakin 

pelkoni katoaa  

silkkihuivi  

kangasvyö  

sisnakengän pehmeä kuiske  

suku suuri sydämessä  

olen kokonainen  

vasta kun paulon kenkäni  

risku rinnassa kimaltamassa  

lakki vasta viimeiseksi  

saamen suvun ylväs kruunu 

– Rita Kumpulainen 

Kokoelman lahjoitus ja avautuva näyttely on hieno esimerkki Saamelaismuseon ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta ja keskinäisestä luottamuksesta. Iloitsemme tästä yhteistyöstä ja haluamme lämpimästi kiittää kaikkia suvun jäseniä. Pidämme Saamelaismuseo Siidassa hyvää huolta Aunen perinnöstä tuleville sukupolville, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski

Näyttelyn ovat käsikirjoittaneet Sigga-Marja Magga ja Rita Kumpulainen ja sen on tuottanut Saamelaismuseo Siida.

Sigga-Marja Magga esittelee yleisölle näyttelyä tiistaina 6.2. klo 11.00 ja 15.00

Näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa 29.9.2024 saakka.

 

Lisätietoja:

Näyttelyamanuenssi Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi

Amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, 040 571 5670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Pohjois-Pohjanmaan museo lahjoittaa saamelaista alkuperää olevan esineistönsä Saamelaismuseo Siidalle.

Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo, joka tallentaa kokoelmiinsa Suomen saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria. Pohjois-Pohjanmaan museon saamelaisesineet on hankittu museolle pääasiassa 1900–1960-luvuilla, viimeiset esineet 1980-luvulla.

Lahjoituksen ensimmäisen osan, johon kuuluu kokoelmatekstiilit, luovutus tapahtuu Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmatiloissa tiistaina 16.1.2024.

– Nyt tuntui hyvältä ajankohdalta lahjoittaa saamelaista alkuperää olevat esineet takaisin saamelaisyhteisölle, kun Saamelaismuseon Siidan uudet kokoelma- ja näyttelytilat ovat valmiit, kertoo kulttuuriperintötyön johtaja Pasi Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan museosta.

– Saamelaisesineillä ja niiden palauttamisella on syvällinen merkitys saamelaisyhteisölle. Lahjoitus täydentää merkittävästi Saamelaismuseo Siidan esinekokoelmien vanhinta osaa. Kiitämme Pohjois-Pohjanmaan museota tästä kulttuuriteosta, sanoo museonjohtaja Taina Pieski.

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin kuulunut saamelaista alkuperää oleva esineistö liittyy alkujaan koko Pohjois-Suomen ainoana ammatillisesti hoidetun museon alkuvaiheisiin. Esineistön keräsi oululainen kansatieteilijä, museonhoitaja Samuli Paulaharju (1875–1944). Esineistö tuhoutui lähes kokonaan kahdesti museorakennusten tulipaloissa vuosina 1929 ja 1940. Molempien palojen jälkeen esineistöä kerättiin uudelleen Lapissa.

Lahjoitettava noin 400 esineen kokoelma sisältää saamelaistekstiilejä ja käyttöesineitä, joukossa myös korvakota sekä useita ahkioita. Vanhimpia esineitä ovat muun muassa juustomuotti Enontekiöltä vuodelta 1797 ja harvinaisten varsijousien tukit, joista vanhin on vuodelta 1730.

Kokoelmasiirto on erittäin tärkeä saamelaiselle yhteisölle, sillä edelleen iso osa saamelaisten kulttuuriperinnöstä sijaitsee museoissa saamelaisalueen ulkopuolella.

Saamelainen materiaalinen kulttuuri on monimuotoisuudessaan sekä käytännöllistä että kaunista ja esineisiin liittyy valtavasti immateriaalista tietoa esineen valmistuksesta ja käytöstä. Tämä tieto on säilynyt parhaiten esineiden juurilla Saamenmaassa, saamelaisilla itsellään. Esinetutkimuksen kautta voidaan elvyttää vanhoja saamelaisen yhteisön vanhoja käsityöperinteitä ja -tekniikoita, materiaalien tuntemusta ja esineiden valmistukseen ja käyttöön liittyvää sanastoa.  Elvytysprosessit ovat yhteisöllisiä, eri sukupolvia yhdistävää oppimista ja tietotaidon välittämistä ja näin ollen se myös edesauttaa saamelaisen materiaalisen ja immateriaalisen kulttuurin siirtymistä tuleville sukupolville.

Viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyt saamelaiskokoelmien siirrot Saamelaismuseo Siidaan on konkreettinen osoitus museoiden välisestä aidosta yhteistyöstä ja lisääntyneestä ymmärryksestä kulttuuriperinnön merkityksestä saamelaisyhteisölle.

 

Lisätietoja:
Pasi Kovalainen, kulttuuriperintötyönjohtaja, puh. 044 7037151
Eija Konttijärvi, intendentti, puh. 044 7037184 ja Maisa Lukkari, amanuenssi, puh. 044 7037183
Taina Pieski, museonjohtaja, puh. 050 5351574 ja Marjo-Riitta Rantamäki, amanuenssi, puh. 040 571 5670

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa vieraili hieman yli 68 000 näyttelykävijää vuonna 2023. Asiakkaiden määrä on palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle ja jopa sen yli.

Vuosi 2023 rikkoi aiemman näyttelykävijäennätyksen vuodelta 2019 kuudella prosentilla. Nousua edeltävään vuoteen 2022 kertyi 33 %.

Siidan ovilaskuriin kirjautui yli 138 000 käyntiä, tämä pitää sisällään näyttelykävijöiden lisäksi Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen asiakaspalvelun, Inarin kunnan matkailuneuvonnan, ravintola Sarritin sekä museokauppa Siida Shopin asiakkaat.

Myös ennätyksellinen yksittäinen päivä koettiin ruskasesongissa 2023, kun eräänä syyskuisena päivänä näyttelyissä vieraili yli 850 asiakasta, edellinen ennätys meni rikki yli kahdellasadalla kävijällä.

Maailman matkailun avautuminen ja vetovoimainen uudistettu päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme selvästi vaikuttavat kävijämäärien nousuun. Uusi päänäyttely onkin kerännyt 1.6.2022 avajaisten jälkeen yhteensä yli 113 000 kävijää vuoden 2023 loppuun mennessä.

– On ilahduttavaa, että uusittu Siida on ylittänyt kaikki aiemmat kävijäennätykset. Saamelaisten itse kertoma tarina omasta kulttuurista uudessa päänäyttelyssämme puhuttelee selvästi myös valtaväestöä ja matkailijoita, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski.

– Näyttely toimii myös ainutlaatuisena houkuttimena pohjoisen Lapin luontoon. Kokonaiskäyntimäärä kertoo kaiken kaikkiaan matkailun mittakaavasta alueella ja kävijöiden tarpeesta saada monipuolista palvelua ja yksityiskohtaistakin tietoa luonnossa ja alueella liikkumiseen ja kokemiseen saman katon alta vaikuttavan näyttelyelämyksen lisäksi, toteaa virkistyskäytön erityisasiantuntija Tarja Tuovinen Metsähallitukselta.

Näyttelykävijöistä noin 42 % oli suomalaisia, suhde ulkomaalaisten ja kotimaisten kävijöiden välillä on palautumaassa pandemiaa edeltävälle tasolle. Eniten ulkomaalaisia asiakkaita on käynyt Saksasta ja Ranskasta, mutta myös Hong Kong ja Australia ovat taas vuosien tauon jälkeen vahvasti näkyvillä tilastoissa.

Opastettujen kierrosten määrä on noussut räjähdysmäisesti uuden näyttelyn myötä. Vuonna 2023 järjestettiin 400 näyttelyopastusta viidellä eri kielellä, kun aiempi ennätys vuodelta 2019 on ollut 292 opastusta.

Saamelaismuseo Siidan ylläpitämällä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili vuonna 2023 yhteensä 1311 kävijää. Perinnetalo oli avoinna 20.6.–23.9. ti-la klo 10–16. Eniten kävijöitä Perinnetalolla oli ruskasesongissa, kun syyskuussa kävi 30 % koko vuoden kävijöistä.

Saamentutkija Áile Aikion Lapin yliopistolle tekemä väitöskirja käsittelee Saamelaismuseota ja museon saamelaistamista. Aikion väitöskirja Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta tarkastetaan perjantaina 8. joulukuuta 2023 Inarissa Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa.

Aikio toteaa väitöskirjassaan, että Siidan päänäyttelyn saamelaiskulttuuriosio ja sen tekoprosessi on ainutlaatuinen museon dekolonisaation teko ja pyrkimys rakentaa saamelaisempaa tapaa tehdä museotyötä.

– Olemme erittäin iloisia, että museon valitsema yhteisöllinen työskentelytapa saamelaiskulttuurin esittämiseen näkyy näyttelyn lopputuloksessa ja tulkinnassa. Saamelaismuseo Siidan keskeinen tavoite on edistää dekolonisaatiota. On ilahduttavaa, että Áile Aikion väitöstutkimus antaa tukensa Saamelaismuseon valitsemalle linjalle, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski.

Pieskin mukaan Aikion väitös antaa arvokasta uutta tietoa museon saamelaistamisesta ja alkuperäiskansan näkökulmien huomioon ottamisesta museotoiminnassa laajemminkin.

– Saamelaismuseo Siida onnittelee ja kiittää Aikiota väitöskirjasta, joka palvelee konkreettisesti saamelaisyhteisöä ja saamelaiskulttuuria, Pieski sanoo.

Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin Luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uudistettiin Siida-rakennuksen laajennuksen ja perusparannuksen yhteydessä vuosina 2020 – 2022.

Siidan uusi päänäyttely ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” nimettiin inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittaman inarinsaamenkielisen runon mukaan. Näyttelyn nimi tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit. Näyttely avattiin 1.6.2022 ja siihen on tutustunut tähän mennessä jo 110 000 henkilöä.

Siidan uuden näyttelyn saamelaiskulttuuria esittelevä osio valmisteltiin laajasti saamelaisyhteisöä osallistaen. Näyttely työstettiin Saamelaismuseon, saamentutkimuksen ja saamelaisen taiteen yhteistyönä. Kulttuuriosion käsikirjoituksen on laatinut saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja taiteellisena johtajana toimi kuvataiteilija Outi Pieski. Näyttelyuudistuksen käytännön toteutuksesta vastasi laaja Saamelaismuseon nimeämä työryhmä.

Näyttelyn saamelaiskulttuurisisällöissä pohditaan, miten menneisyys elää meissä.

– Lähdimme Saamelaismuseolla valmistelemaan uutta näyttelyä saamelaisten omista näkökulmista katsoen. Halusimme suunnata näyttelyn tietoisesti saamelaisille – miten me kerromme oman tarinamme. Olimme varmoja, että jos kerromme tarinan tarpeeksi hyvin, myös vierailijat ymmärtävät sen kulttuuritaustasta riippumatta. Yleisöpalautteen ja Áile Aikion väitöksen perusteella olemme onnistuneet hyvin näyttelyn saamelaistamisessa, toteaa professori Veli-Pekka Lehtola

Näyttelyuudistuksessa saamelaista näyttelykieltä kehitettiin ainutlaatuisella tavalla työskentelemällä useissa työryhmissä ja työpajoissa eri museoiden, taiteilijoiden, käsityöläisten, tutkijoiden ja kuraattorien kanssa.

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittivat Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelaismuseo toteutti myös näyttelyn uusimiseen liittyvän Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-hankkeen, jonka kansallisesta rahoituksesta vastasi Lapin Liitto ja jota koordinoi tutkija Eeva-Kristiina Nylander. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden toteutti Metsähallitus valtion rahoittamana. Luonto-osion käsikirjoittaja oli biologi Matti Mela. Uuden näyttelyn pääsuunnittelijana toimi Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:stä.

Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsivat Saamelaismuseo Siidan ja Suomen Kansallismuseon vuonna 2021 tehdystä kulttuuriperinnön palauttamisesta eli repatriaatiosta sarjassa Citizen Engagement & Awareness Rising. Palkintolautakunnan mukaan saamelaiskokoelman palauttamisella on ”korvaamaton panos Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi”.

Lähes 300 saamelaista on osallistunut repatriaatioprosessiin sen eri vaiheissa. He ovat tutkineet suvuilleen kuuluneitä esineitä, perehtyneet niiden valmistustekniikoihin ja osallistuneet myös Suomen kansallismuseosta palautuneiden, nyt Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttelyssä esillä olevien saamelaisesineen valintaan.

Áile Aikio: Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta. Lapin yliopisto.

https://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Saamelainen-museo-on-olemassa-samanaikaisesti-monessa-maailmassa/45091/77e7cbf7-b279-4905-84bc-b8648ec4579f

https://www.ulapland.fi/news/Nákkáhallan-Sápmelaš-musea-lea-leahkimin-seammaáigásaččat-máŋgga-máilmmis/30362/77e7cbf7-b279-4905-84bc-b8648ec4579f

Lisätietoja:
Museonjohtaja Taina Pieski, p. 050 5351574
Professori Veli-Pekka Lehtola, p. 040 578 0492

Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiön hallitus valitsi kokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi 1.1.2024 alkaen Veikko Feodoroffin. Nykyinen puheenjohtaja Liisa Holmberg jatkaa vuoden loppuun asti.

Saamelaismuseosäätiön hallitus valitsi hallituksen uudeksi jäseneksi 1.1.2024 alkaen filosofian maisteri, lehtori Outi Länsmanin. Hän toimii saamen kielen ja kulttuurin lehtorina Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Liisa Holmberg on johtanut Saamelaismuseosäätiön hallitusta vuodesta 2018 lähtien.

Liisa Holmbergin kaudella on tapahtunut paljon. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus saivat uudistetut toimitilat, kun Siida-kiinteistöä laajennettiin ja peruskorjattiin vuosina 2020-21 Senaatti-kiinteistöjen toimesta. Uudistettu Siida avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 2022.

Siida vierailukohteena ja sen uusi päänäyttely ovat ylittäneet kaikki aiemmat kävijäennätykset. Siidassa on vieraillut reilun vuoden aikana noin 200 000 kävijää ja yli 100 000 näyttelyvierasta.

Holmbergin aikana toteutui vihdoin myös Suomen Kansallismuseon laajan yli 2200 esineen saamelaiskokoelman palautus, repatriaatio Saamelaismuseolle vuonna 2021. Repatriaatio oli keskeinen syy Siidan laajennus- ja peruskorjaushankkeelle.

– Haluamme lämpimästi kiittää Liisa Holmbergia hänen aktiivisuudestaan ja periksiantamattomuudestaan isojen merkittävien uudistusten läpiviemisestä. Siidan laajennus ja repatriaatio jäävät saamelaiskulttuurin historiaan Liisan työn tuloksina. Jatkamme hallituksessa saamelaisen kulttuuriperintötyön määrätietoista edistämistä, sanoo Saamelaismuseosäätiön uusi puheenjohtaja Veikko Feodoroff.

– Olen iloinen kun olen saanut olla mukana museon ja koko Siidan kehittämistyössä hienojen ihmisten kanssa. Siida on ainutlaatuinen koko maailmassa, sanoo Liisa Holmberg.

Veikko Feodoroff on Kolttien kyläkokouksen pitkäaikainen luottamusmies ja Saamelaiskäräjien jäsen.

Saamelaismuseosäätiön hallitukseen kuuluvat Feodoroffin ja Länsmanin lisäksi saamelaisjäseninä Janne Näkkäläjärvi ja Saammal Morottaja. Anu Avaskari ja Hanna-Maaria Kiprianoff ovat Inarin kunnan nimeämiä jäseniä. Carina Jaatinen on Arkkitehtuurimuseon johtaja ja Teemu Ahola Museokeskus Vapriikin kokoelmakeskuksen päällikkö.

Saamelaismuseosäätiö ylläpitää saamelaismuseota ja ohjaa sen toimintaa. Säätiön tehtävänä on edistää saamelaisten kansallista kulttuuria.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Liisa Holmberg, p. +47 930 36 145
Uusi puheenjohtaja 1.1.2024 alkaen Veikko Feodoroff, p. 0400 204 861
Museonjohtaja Taina Pieski, p. 050 5351574

Kirjailija Ninka Reittu on kirjoittanut ja kuvittanut Metsähallitukselle vastuulliseen retkeilyyn innostavan lastenkirjan ”Myrsky ja Saana metsässä: Retkietiketti-satuja”. Kirja ilmestyy pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi 2.10.2023. Julkistamistilaisuuden yhteydessä Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa avautuu myös kirjaan liittyvä taidenäyttely. 

Ninka Reitun ihastuttavat tarinat ja piirroskuvat kuljettavat luonnon helmaan Myrskyn, Saanan, Koira Koikkalaisen ja Onni-vaarin seurassa. Satujen tarkoituksena on innostaa lapsia luontoon ja samalla kertoa, miten luonnossa liikutaan luontoa ja toisia retkeilijöitä kunnioittaen. Metsähallituksen Luontopalvelut haluaa satukirjalla huolehtia tulevien sukupolvien kasvattamisesta luontoa kunnioittavaan retkeilyyn.

”Myrsky ja Saana metsässä” -kirja on suunnattu 3–6-vuotiaille retkeilijän aluille. Saamenkielisistä kirjoista on otettu kaikista 1000 kappaleen painokset ja kirjoja jaetaan Siidasta päiväkotien, koulujen ja kirjastojen käyttöön. Kirjat ilmestyvät 2.10. myös Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilla kaikkien vapaasti luettavaksi. Satukirja ilmestyy myöhemmin syksyllä myös englanniksi. Suomeksi ja ruotsiksi kirja on julkaistu jo aikaisemmin.

”Hyödynnämme satukirjaa saamenkielisessä luontokasvatuksessa. Ja kannustamme myös lasten vanhempia, luontoretkien järjestäjiä, yhteistyöyrityksiämme, päiväkoteja, kerhojen vetäjiä, perhepäivähoitajia, neuvoloita, partioita ynnä muita ottamaan kirjan aktiiviseen käyttöön lasten satuhetkissä ja retkiin valmistautumisessa. Satujen avulla voi herättää keskustelua siitä, miten luontoretkellä kannattaa toimia. Parhaimmillaan sadut herättävät aikuisuuteen saakka kantavan kiinnostuksen ja rakkauden luontoon,” virkistyskäytön erityisasiantuntija Kirsi Ukkonen Metsähallituksesta toivoo.

Retkietiketistä kerrotaan Metsähallituksen eri viestintäkanavissa. Eri-ikäisille luonnossa liikkujille viesti puetaan kullekin sopivaan asuun. Tärkeitä perusasioita ovat luonnon kunnioittaminen, liikkuminen, leiriytyminen, tulenteko ja roskaton retkeily – kun näitä koskevat säännöt ovat hallussa, olet valmis retkelle.

Siidassa on lapsille suunnatun taidenäyttelyn yhteydessä esillä myös Retkietiketti-julistesarja, joka kertoo vastuullisesta retkeilystä. Kuvitukset julisteisiin on piirtänyt graafikko Anna Pakkanen, ja julisteista on mukana saamen kielet.

Lisätietoja:

virkistyskäytön erityisasiantuntija/Metsähallitus, Kirsi Ukkonen, puh. 0400 479 986.

kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Retkietiketti 

Retkietiketti pohjoissaameksi 

Retkietiketti inarinsaameksi  
Retkietiketti koltansaameksi 

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi yhteinen päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avattiin 1.6.2022. Nyt vain reilussa vuodessa näyttelyyn on tutustunut jo yli 100 000 henkilöä!

Olemme hyvin iloisia ja otettuja näyttelymme saamasta mielenkiinnosta. Saamamme palautteen mukaan olemme onnistuneet näyttelyuudistuksessamme.

Uusi näyttelymme on kiinnostanut sekä paikallisia että muualta tulleita. Hieman alle puolet vieraistamme ovat olleet suomalaisia. Ulkomaalaisia näyttelykävijöitä on tullut eniten Saksasta ja Ranskasta.

Kokonaiskäyntiluku Siidassa on noin 120 000 vuodessa. Tässä luvussa on mukana myös Siida Shopin, Metsähallituksen palvelupisteen, Inarin kunnan matkailuneuvonnan ja ravintola Sarrit asiakkaat. Edellisenä huippuvuonna 2019 näistä 120 000:sta näyttelyissä kävi 64 000 henkilöä. Tänä vuonna tuo ennätys on ennusteen mukaan nousemassa selvästi yli 65 000.

Kolttasaamelainen Näätämön siida ulottuu Norjasta Jäämeren rannalta aina Inarin Iijärvelle. Alue on ollut kolttasaamelaisten käytössä ikimuistoisista ajoista saakka. Alueen kulttuuriperintökohteita on kuitenkin kartoitettu hyvin vähän. Kolttasaamelaisten historia täydentyi uusilla saamelaisilla arkeologisilla kulttuuriperintökohteilla, kun perinteistä tietoa ja paikallisten havaintoja yhdistettiin arkeologiseen maastotutkimukseen.

Viime viikolla Kirakkajärveltä ja Näätämöstä kotoisin olevat poromies Risto Semenoff, Tiina Sanila-Aikio ja Mikko Orassalo sekä arkeologi Eija Ojanlatva ja saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kartoittivat Pakanajoen ympäristöä Vätsärissä.

– Olen kulkenut Vätsärissä pienestä pojasta alkaen, ja olen nähnyt erilaisia asutuksen ja ihmistoiminnan jälkiä. Iloitsen siitä, että kansamme historiaa kartoitetaan ja että olen voinut olla siinä avuksi, kertoo Semenoff.

Ojanlatva korostaa, että paikalliset ihmiset ovat oman ympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Paikallistuntemuksen ja perinteisen tiedon merkitys korostuu erityisesti laajoja maantieteellisiä alueita inventoitaessa.

Pakanajoen talvikylän alueen kartoittaminen

Maastotutkimuksen kohteeksi valittiin Pakanajoen kolttasaamelaisen talvikylän alue. Niittyvuopio löysi Kansallisarkistosta Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin kollegion pöytäkirjan, jonka mukaan Helsingin yliopiston tutkijaryhmää kehotettiin menemään Pakanajoen hautausmaalle.

– Vuonna 2022 toimitettiin Inarissa, Nellimissä ja Utsjoella saamelaisvainajien maahan kätkeminen. Oli tärkeää selvittää, onko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon antaman ohjeistuksen mukaan Pakanajoen hautausmaalla käyty, sanoo Niittyvuopio.

– Hautausmaa saatiin paikallistettua ja se vaikutti koskemattomalta. Tiedossa on, että myös norjalaisia tutkijoita kiinnosti kyseinen hautausmaa, toteaa Ojanlatva.

 

Lisätietoja: arkeologi Eija Ojanlatva, puh. 040 1676145, eija.ojanlatva@samimuseum.fi

Kuva: Talvikylän tupasijoja kartoitettiin tarkalla GPS-vastaanottimella. Kuvassa Tiina Sanila-Aikio, Mikko Orassalo, Risto Semenoff ja Erva Niittyvuopio. Kuva Eija Ojanlatva.
https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720310949586

 

Saamelaismuseo Siida vastaanotti Into ja Maarit-Anna Paadarin (os. Vuolab) merkittävän esinelahjoituksen, jossa on peskejä, saamenpukuja ja saamenpuvun asusteita.

Lahjoituksessa tulleet seitsemän peskiä ovat upea lisä Saamelaismuseo Siidan peskikokoelmaan, jossa nyt on kuusikymmentä peskiä eri alueilta. Tämä poronnahoista valmistettu, talvinen päällysvaate on jo lähes kokonaan jäänyt käytöstä pois.

Lahjoitusta vastaanotettaessa kirjattiin yhdessä Inton ja Maarit-Annan kanssa esineistön valmistaja- ja käyttäjätiedot talteen. Pääosin peskit ja Utsjoen malliset saamenpuvut on ommellut Maarit-Annan äiti Maarit Vuolab (os. Eriksen, s.1926, k.2012). Lahjoituksen vanhin peski on Into Paadarin isoäiti Anni Paadar valmistama.
Saamenpuvuissa näkyy hienosti ajallinen kerroksellisuus. Lahjoituksessa vastaanotettiin Maarit-Annan puku, jota hän on käyttänyt pikkutyttönä sekä hänen omille lapsilleen isoäidin ompelemat puvut. Mukana on myös Maarit Vuolabin oma, viimeisenä käytössä ollut puku. Muidenkin taitajien kädenjälkeä lahjoituksesta löytyy: Inarinsaamelaisia pukuja on ommellut Aili-Maarit Valle ja kesäpukuja Inga Laiti (os. Eriksen).

”Yhdessä Paadareiden kanssa tehty lahjoituskatselmus toi paljon lisätietoa esineisiin ja niiden käyttöhistoriaan. Tarinointi polveili ihanasti esineistä elämän muisteluksiin. Kiitollisuus tällaisen lahjoituksen vastaanotossa on se päällimmäinen tunne. Ilahdutti myös se, että mukana oli Paadareiden nuorempi sukupolvi, Jan-Eerik ja Hannele Paadar.” toteaa amanuenssi Rantamäki.

Into Paadar on porotilamatkailun pioneeri. Hän perusti Inarin porofarmin jo 1980-luvun alussa. Puolisonsa Maarit-Annan kanssa he kokosivat sinne myös pienen museohuoneen, joka esitteli saamelaisesineistöä ja saamenpukuja myös muilta saamelaisalueilta. Museohuone palveli heidän asiakkaitaan siihen saakka, kunnes Saamelaismuseon toiminta muuttui ympärivuotiseksi. Vuonna 2011 Paadareiden yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin Inarin Porofarmia alkoi johtaa Jan-Eerik yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa.

”Toivomme jättävämme tuleville sukupolville palan sukujemme ja edesmenneiden paikallisten taitajien käsityöhistoriaa” Paadarit kommentoivat lahjoitustaan.

 

Lisätietoja:

Amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670
marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Jan-Eerik Paadar, puh. 0500 666 444
kaksama(at)reindeerfarm.fi

Kuva: Saamelaismuseo Siida