Kolliistâlmist västidii Säämimuseosiättus stiivrâ saavâjođetteijee Veikko Feodoroff, museohovdâ Taina Máret Pieski já Aanaar kieldâhovdâ Tommi Kasurinen. Kolliistâlmân uásálistijn meiddei Säämimuseo amansuensih Marjo-Riitta Rantamäki já Konsta Verta.

Mij kijttep täsivääldi president kolliistâlmist Anarân já perustuumeest sämmilij kulttuurân!

Kove: Konsta Verta / Saamelaismuseo Siida

Ive museo 2024 -palhâšume juohhui onne vyesimáánu 23. peeivi Suomâ museolito já Aalmugijkoskâsii museorääđi ICOM ornim Museopalhâšumegaalast Jyväskyläst.

Sämimuseo já Luándukuávdáš Siidast lii šoddâm Paje-Laapi puoh merhâšitteemus kollimčuosâttâh já mađhâšemuáinámâš. Ive 2022 lekkum Enâmeh láá mii párnááh -čáitáldâh vijđedum já vuáđutivodum Siida-rakânâsâst lii lamaš miänástume. Uđđâ ohtsâš čáitáldâh, Sämimuseo porgâm repatriaatiopargo já siärváduvlâš čuágáldâhpargo láá merhâšitteht ovdedâm museosyergi aalmuglii já aalmugijkoskâsii uáinimnáálvuođâ já vaigutteijeevuođâ.

 

Mij lep uáli iloliih já tuđâvááh tast, et Sämimuseo já Luándukuávdáš Siida maaŋgâpiälásâš pargo sämmilij kulttuuräärbi já tave luándu pyerrin finnij Suomâ museosyergi merhâšitteemus tubdâstâs.

 

”Palhâšume stuorrâ váimoin porgum fijnâ pargoost kulá ubâ Sämimuseo já Luándukuávdáá Siida pargoviehân já tooid puohháid, kiäh láá uásálistám čáitáldâh- já uđâsmittemhavváid moonnâm ivij ääigi. Sämimuseo haalijd kijtteđ eromâšávt vala sämisiärváduv, kote lii uásálistám čáitáldâhuđâsmitmân, repatriaatiopaargon já siärváduvlii paargon sehe tuárjum museo pargo”, páhudij intendent Eija Ojanlatva ko vaaldij vuástá palhâšume Sämimuseo peeleest.

 

”Mij Meccihaldâttâsâst anneep stuorrâ áárvust paijeel 25 ihheed jotkum Luándukuávdáá já Sämimuseo oovtâstpargo Siidast. Tot lii olláám kuhás, já mij lep oovtâst lamaš oovdâst jotteeh. Ko vuossâmuš čáitáldâh lekkui, te kyevti organisaatio ohtsâš čáitáldâh lâi vuossâmuš ton soortâst. Mii uđđâ čáitálduvâst mij lep lamaš rähtimin uđđâ mainâstemvyevi, ko keevtijm taiđuu iššeen tiiŋgâi uáinimnáál piejâmist. Konsept kyevti čáitáldâhkietâčalluu ovtâstitmist ohtân čáitáldâhhân tuáimá ain-uv”, illood Meccihaldâttâs virkosmittemkiävtu sierânâsäššitobdee Kirsi Ukkonen.

 

”Taat lii merhâšittee huámášume adelem Ive eurooplâš museo -palhâšume paaldâst. Mij tuáivup, et taah palhâšumeh tiättojeh meid tast, maht Sämimuseo Siida aalmuglâš pargo annoo áárvust já ruttâduvvoo”, iätá museohovdâ Taina Pieski.

 

Sämimuseo já Luándukuávdáš Siida uđđâ čáitáldâh lii lamaš miänástume, ko kuásástelleeh láá lamaš eenâb ko oovdeb kyessiulâttâsâin. Mist Siidast láá uđđâsist lekkâm maŋa kollim pelnub ivveest 226 000 kyessid, já sii juávhust mii čáitálduvâst masa 120 000 kyessid. Mii čáitáldâhkuosijn paijeel peeli láá aalmugijkoskâsiih kyesih.

 

Palhâšuumeest kištodii Sämimuseo já Paje-Laapi Luándukuávdáš Siida lasseen nelji museo: Raasepori tááláá taiđuu museo Chappe, Turku Luostarinmäki museokuárttil, Punkaharju Suomen Metsämuseo Luseo já Varkaus museokuávdáš Konsti. Palhâšume juohhui lovváád keerdi.

   

Takkâ!

  

Lasetiäđuh:

Museohovdâ Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574

Virkosmittemkiävtu sierânâsäššitobdee Kirsi Ukkonen, kirsi.ukkonen(at)metsa.fi, +358 400 479 986 

Koveh:  https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720317204179

Ive eurooplâš museo -palhâšume juohhui onne vyesimáánu 4. peeivi Portugalin Portimãost, European Museum Forum ornim EMYA-konferensist.

Säämimuseo haalijd kijtteđ EMYA-tuámmárijd, European Museum Forum, Portimão kaavpug já ICOM Suomâ palhâšuumeest já máhđulâšvuođâst uásálistiđ ive 2024 EMYA-konferensân.

Mij lep tuođâi iiloost, ete Siida uđâsmittem já mii maaŋgâpiälásâš pargo sämmilii kulttuuräärbi pyerrin lii huámmášum Euroop vijđosávt.

“Säämimuseo Siida algâaalmugmuseon lii vuosâsaajeest sämmilijd jieijâs várás. Mutâ mij lep eromâš iiloost tast, maht mii jieččân sämmilâš muštâlus kuoskât meiddei oles Euroop museosyergi já ulmuid miätá maailm.” Iätá museojođetteijee Taina Pieski kijttemsavâstis.

Kijttoseh taan palhâšuumeest kuleh-uv oles sämisiärvusân, ton aheulmuid, kiäh láá tuárjum tiäđuidiskuin já táiđuidiskuin mii pargo sehe puoh Säämimuseo pargeid oles váimoin porgum pargoost.

Mij kijttep meiddei maddârijdân sii adelem torjust, rähisvuođâst já vyeimist.

Siida uđđâ váldučáitálduvâst sämmiliih jiejah muštâleh jieijâs muštâlus. Mij vaaldijm sämikulttuurist muštâleijee čáitálduv valmâštâlmân mield paijeel 300 sämisiärvus jesânid.

Mij tuáivup, ete taat palhâšume addel mijjân vyeimi juátkiđ jieččân siärvusân tehálii repatriaatiopargo. Taan paargon mij tarbâšep oles eurooplii museosyergi torjuu, vâi mii maddârij tävireh mäccih pááikán Sämienâmân.

Mij halijdep lieggâsávt tuáivuttiđ luho puoh EMYA 2024 -palhâšum museoid!

Giitu! Takkâ! Späʹsseb! Thank you!

 

Lasetiäđuh: Museojođetteijee Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574

Koveh: https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720316701063/

Eŋgâlâškielâlâš tiäđáttâs European Museum Forumist tääbbin.

Säämimuseo Siida almoot, ete sij macâtteh Pekka Sammallahti “Albma olbmot – Olmâ ulmuuh” -čuovâkovečáitálduv paijeel 200 čuovâkovveed sämisiärvus jesânáid. Skeŋkkimtilálâšvuotâ uárnejuvvoo Anarist 13.–17. vyesimáánu 2024.

“Albma olbmot – Olmâ ulmuuh” lii lamaš uáinimist Anarist Säämimuseo já Luándukuávdáš Siidast,  23.6.2020–31.3.2021, já ton maŋa Sämikulttuurkuávdáš Sajosist. Säämimuseon ton maŋa maccâm čuovâkoveriänttusijd láá meridâm skeŋkkiđ kuuvijn leijee ulmuid kovvejeijee Pekka Sammallahti já siärvus tuoivust. Kuuvij digitaalliih kopioh kuleh puátteevuođâst Säämimuseo kovenurâlduvâi uássin.

Kuuvij luovâttem tábáhtuvá Säämimuseo Siidast vu-vá 13.-17.5. tme 10-16. Kuuvijd puáhtá luovâttiđ meiddei Kärisavonist ko 15.5. sehe Ucjuuvâst ma 4.6. olášuvvee siärvuslij tilálâšvuođâi ohtâvuođâst. Tai tilálâšvuođâi ääigih já sajeh tärkkilistuveh maŋa. Vâi mij pyehtip visásmittiđ koveluovâttem luhostum, tast kalga sooppâđ ain muuneeld jo-uv aalmugpargovästideijein tâi amanuensáin.

Taat Marja Helander kuratistem já Säämimuseo pyevtittem čáitálduv nommâ “Albma olbmot – Olmâ ulmuuh” spejâlist maaŋgâi algâaalmugij vyevi kočodiđ jieijâs olmâ olmožin. Čáitáldâh siskeeld Pekka Sammallahti kuvvim čapisvielgis olmooškuuvijd tave ulmuin argâpiäiválijn pirrâsijnis čiččâm loveivveest, ain 1960-lovo rääjist. Kuávdáást láá Tiänu čácáduv piällá ässeeh, mutâ koveh láá meid ei. Anarist, Iänuduvâst, Suáđigilist, Kärisavonist, Jiellevárrist, Varjâvuonâst já Altavuonâst. Säämimuseo Siida lii iiloost ko puáhtá faallâđ siärvus jesânáid máhđulâšvuođâid uážžuđ jieijâs omâstusân taid vaigutteijee čuovâkuuvijd alnestis já aldemuinis.

Pekka Sammallahti lii tobdos eromâšávt pargostis sämikielâiguin já -kulttuuráin. Sun lii Oulu ollâopâttuv emeritusprofessor, já aassâm pele eellimstis Ucjuuvâ Veččâhist. Čuovâkuvvim lii jottáán Sammallahti mield jo 1950-lovo rääjist.

Čáitálduv lii kuratistám Marja Helander. Helander lii tobdos já palhâšum čuovâkovetaaidâr.

Siida lii áávus tälviávusorroomaaigij mield vu-lá tme 10–17, pa kiddâ. Siida museokävppi SiidaShop palvâl Siida ávusorroomaaigij sehe viermikävppin čujottâsâst www.siidashop.fi. Raavvâdviäsu Sarrit palvâl meiddei Siida ávusorroomaaigij siste.

 

Lasetiäđuh já kuuvij viežžâmist sooppâm:

Aalmugpargovästideijee Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Mä. Amanuens Tiina-Maria Aalto, 040 154 7577, tiina-maria.aalto(at)samimuseum.fi

Sämitotkee Áile Aikio Laapi ollâopâttâhân toohâm náguskirje kieđâvuš Säämimuseo já museo sámáidittem. Aikio náguskirje Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta tärhistuvvoo vástuppeeivi 8. juovlâmáánu 2023 Anarist Säämimuseo já Luándukuávdáš Siidast.

Aikio kaavnât náguskirjestis, ete Siida váldučáitálduv sämikulttuuruási já ton toohâmproosees lii áinoošlajâsâš museo dekolonisaatio taho já viggâmuš rähtiđ sämmilub vyevi porgâđ museopargo.

– Mij lep eromâš iiloost, ete museo valjim siärvuslâš porgâmvyehi sämikulttuur oovdânpyehtimân uáinoo čáitálduv loppâpuátusist já tulkkuumist. Säämimuseo Siida kuávdášlâš mittomeeri lii ovdediđ dekolonisaatio. Lii ilosmittee, ete Áile Aikio nágustutkâmuš addel torjuus Säämimuseo valjim pálgás, iätá Säämimuseo Siida museohovdâ Taina Pieski.

Pieski mield Aikio náágus addel mávsulii uđđâ tiäđu museo sámáiditmist já algâaalmug keččâmkuávlui huámmášmist museotoimâmist vijđásubbooht-uv.

– Säämimuseo Siida tuáivut luho já kijttá Aikio náguskirjeest, mii palvâl konkreetlávt sämisiärvus já sämikulttuur, Pieski iätá.

Säämimuseo já Paje-Laapi luándukuávdáá ohtâsâš vuáđučáitáldâh uđâsmittui Siida-viäsu vijđedem já vuáđutivodem ohtâvuođâst iivij 2020 – 2022.

Siida uđđâ váldučáitáldâh ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” uážui noomâs anarâš Matti Morottaja čäällim anarâškielâlii tiivtâ mield. Čáitálduv noomâst muštâluvvojeh luándu- já kulttuurfáádái tehálumos viestah. Čáitáldâh lekkui 1.6.2022 já toos láá uápásmâm taan räi jo 110 000 olmožid.

Siida uđđâ čáitálduv sämikulttuur oovdânpyehtee uási valmâštâllui väldimáin sämisiärvus vijđáht mield. Čáitáldâh rahtui Säämimuseo, sämitutkâmuš já sämmilii taiđuu ohtsâšpargon. Kulttuuroosij kietâčalluu lii ráhtám sämikulttuur professor Veli-Pekka Lehtola já taiđâlâš jođetteijen tooimâi kovetaaidâr Outi Pieski. Čáitáldâhuđâsmittem keevâtlii olášutmist västidij vijđes Säämimuseo nomâttem pargojuávkku.

Čáitálduv sämikulttuursiskáldâsâin suogârdâlloo, maht moonnâmäigi iälá mist.

– Mij vuolgijm Säämimuseost valmâštâllâđ uđđâ čáitálduv sämmilij jieijâs keččâmkuávlui peht. Mij halijdijm čujottiđ čáitálduv tiäđulávt sämmiláid – maht mij muštâlep jieččân muštâlus. Mij lâim vissáseh, ete jis mij muštâlep muštâlus tuárvi pyereest, meiddei kyesih äddejeh tom kulttuurtuáváást huolâhánnáá. Aalmugmacâttâs já Áile Aikio nággus vuáđuld mij lep luhostum pyereest čáitálduv sámáiditmist, pááhud professor Veli-Pekka Lehtola.

Čáitáldâhuđâsmitmist sämmilâš čáitáldâhkielâ ovdedui áinoošlajâsijn vuovvijn porgâmáin maaŋgâin pargojuávhuin já pargopáájáin oovtâst. sierâ museoiguin, taidârijguin, tyejičepijguin, totkeiguin já kuraattorijguin.

Siida váldučáitálduv kulttuuruási uđâsmittem ruttâdii Kone vuáđudâs, Suomâ Kulttuurruttârááju, máttááttâs- já kulttuurministeriö já Jenny já Antti Wihuri ruttârááju. Säämimuseo olášutij meiddei čáitálduv uđâsmitmân lahtojeijee Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-haavâ, mon aalmuglii ruttâdmist västidij Laapi litto já mon koordinistij totkee Eeva-Kristiina Nylander. Siida váldučáitálduv luándu-uási olášutij Meccihaldâttâs staatâ ruttâdmáin. Luándu-uási kietâčällee lâi biologi Matti Mela. Siida uđđâ čáitálduv válduvuávájeijen tooimâi Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:st.

Euroop komissio já kulttuurärbiornijdâh Europa Nostra palhâšáin Säämimuseo Siida já Suomâ Aalmuglâšmuseo ive 2021 tohhum kulttuuräärbi maaccâtmist adai repatriaatiost rááiđust Citizen Engagement & Awareness Rising. Palhâšumelävdikode mield säminurâlduv maaccâtmist lii “mittedmettum uási Euroop kulttuuräärbi turviimist”.

Masa 300 sämmilâžžâd láá uásálistám repatriaatioprosesân ton sierâ muddoin. Sij láá tutkâm suhâsis kuullâm tävirijd, vuájudâttâm toi tuoijumtekniikáid já uásálistám meiddei Suomâ Aalmuglâšmuseost maccâm, tääl Säämimuseo já Luándukuávdáš Siida váldučáitálduvâst leijee paijeel 200 sämitäävvir valjiimân.

Áile Aikio: Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta. Laapi ollâopâttâh.

https://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Saamelainen-museo-on-olemassa-samanaikaisesti-monessa-maailmassa/45091/77e7cbf7-b279-4905-84bc-b8648ec4579f

https://www.ulapland.fi/news/Nákkáhallan-Sápmelaš-musea-lea-leahkimin-seammaáigásaččat-máŋgga-máilmmis/30362/77e7cbf7-b279-4905-84bc-b8648ec4579f

Lasetiäđuh:
Museohovdâ Taina Pieski, p. 050 5351574
Professor Veli-Pekka Lehtola, p. 040 578 0492

Sámi Museum – Säämimuseovuáđudâs stivrâ valjij čuákkimstis uđđâ saavâjođetteijen 1.1.2024 rääjist Veikko Feodoroff. Tááláš saavâjođetteijee Liisa Holmberg juátká ive loopâ räi.

Säämimuseovuáđudâs stivrâ valjij stiivrâ uđđâ jesânin 1.1.2024 rääjist filosofia maister, lehtor Outi Länsman. Sun tuáimá sämikielâ já kulttuur lehtorin Säämi máttááttâskuávdáást.

Liisa Holmberg lii jođettâm Säämimuseovuáđudâs stiivrâ ive 2018 rääjist.

Liisa Holmberg áigáduvâst lii tábáhtum ennuv. Säämimuseo ja Paje-Laapi luándukuávdáš uážžoin uđâsmittum toimâsoojijd, ko Siida-kiddodâh vijđedui já vuáđutivodui iivij 2020-21 Senaatti-kiddoduvâi peeleest. Uđâsmittum Siida leehâi uvsâidis aalmugân kesimáánust 2022.

Siida kollimčuosâttâhhân já ton uđđâ váldučáitáldâh lává rasteldittám puoh ovdebáid kyessiulâttâsâid. Siidast láá kollim váhá paijeel ive siste suulân 200 000 kyessid já paijeel 100 000 čáitáldâhkyessid.

Holmberg ääigi olášui viijmâg meiddei Suomâ Aalmuglâšmuseo vijđes paijeel 2200 täävvir säminurâlduv macâttem, repatriaatio Sämimuseon ive 2021. Repatriaatio lâi kuávdášlâš suijâ Siida vijđedem- já vuáđutivodemhaahân.

– Mij halijdep kijtteđ lieggâsávt Liisa Holmberg suu aktiivlâšvuođâst já killeelvuođâst stuorrâ merhâšittee uđâsmitmij čoođâtmist. Siida vijđedem já repatriaatio pääcih sämikulttuur historján Liisa pargo puáđusin. Mij juátkip stiivrâst sämmilii kulttuurärbipargo meritiäđulii ovdedem, Säämimuseovuáđudâs uđđâ saavâjođetteijee Veikko Feodoroff iätá.

– Mun lam iiloost ko lam uážžum leđe mield museo já oles Siida ovdedempargoost fiijnâ ulmuiguin. Siida lii áinoošlajâsâš oles maailmist, Liisa Holmberg iätá.

Veikko Feodoroff lii nuorttâlij sijdâčuákkim kuhesáigásâš luáttámušolmooš já sämitiggeaairâs.

Säämimuseovuáđudâs stiivrân kuullâv Feodoroff já Länsman lasseen sämijesânin Janne Näkkäläjärvi já Saammâl Morottaja. Anu Avaskari já Hanna-Maaria Kiprianoff lává Aanaar kieldâ nomâttem jesâneh. Carina Jaatinen lii Arkkitehtuurimuseo jođetteijee já Teemu Ahola Museokeskus Vapriikki čuágáldâhkuávdáá hovdâ.

Säämimuseovuáđudâs paijeentuálá Säämimuseo já stivree ton toimâm. Vuáđudâs pargon lii ovdediđ sämmilij aalmuglii kulttuur.

Lasetiäđuh:
Saavâjođetteijee Liisa Holmberg, p. +47 930 36 145
Uđđâ saavâjođetteijee 1.1.2024 rääjist Veikko Feodoroff, p. 0400 204 861
Museohovdâ Taina Pieski, p. 050 5351574

Kirječällee Ninka Reittu lii čáállám Meccihaldâttâsân ovdâsvástádâslii vaandârdmân movtijdittee párnáikirje ”Äigee já Sááná meecist: Vandârdemetiketmainâseh”. Kirje almostuvá tavekielân, anarâškielân já nuorttâlâškielân 2.10.2023. Almostittemtilálâšvuođâ ohtâvuođâst Sämimuseo já Paje-Laapi luándukuávdáš Siidast lekkâs meid kiirján lohtâseijee taaiđâčáitáldâh.

Ninka Reittu hitruus mainâseh já sargum koveh jođetteh luándun Äigee, Sááná, Penne Puljáruv já Vuolli-äijih fáárust. Mainâsij ulmen lii movtijdittiđ párnáid luándun já siämmást muštâliđ, et maht luándust kalga jotteeđ nuuvt, et kunnijât luándu já eres vandârdeijeid. Meccihaldâttâs Luándupalvâlusah haalijd mainâskirjijn anneeđ huolâ, et puáttee suhâpuolvah šoddâduvvojeh vandârdiđ luándu kunnijâtmáin.

”Äigee já Sááná meecist” -kirje lii uáivildum 3–6-ihásijd uccâ vandârdeijeežijd. Sämikielâlijn kiirjijn láá juáhháást valdum 1000 pitá tiädduseh já kirjeh juáhhojeh Siidast peivikiäjui, škoovlâi já kirjeráájun kiävtun. Kirjeh almostuveh 2.10. meid Meccihaldâttâs Lundui.fi-siijđoin, kost tom pyehtih puohah luuhâđ rijjâ. Mainâskirje almostuvá maŋeláá čohčuv meid eŋgâlâskielân. Suomâkielân já ruotâkielân kirje lii olgosadelum jo ovdeláá.

”Mij kevttip mainâskirje iššeen sämikielâlii luándušoddâdmist. Já mij movtijdittep meid párnái vanhimijd, luándumaađhij uárnejeijeid, oovtâstpargoirâttâsâidân, peivikiäjuid, kerhoi jođetteijeid, perâpeivitipšoid, ravviittuvâid, várdájeijeid já iärásijd väldiđ kirje aktivlii kiävtun párnái mainâspuudâin já luándust jotemân rahttâtmist. Mainâsijguin puáhtá cuvnâđ savâstâllâm tast, et maht luándust kannat toimâđ. Mainâseh sättih joba cuvnâđ rävisvuođâ räi kyeddee moovtâ já rähisvuođâ luándun,” virkosmittemkiävtu sierânâsäššitobdee Kirsi Ukkonen Meccihaldâttâsâst tuáivu.
Vandârdemetiketân puáhtá uápásmuđ Meccihaldâttâs jieškote-uv viestâdemoolij vievâst. Viestâ čujottuvvoo maaŋgâahasijd luándust jotteid jieškiäs-uv hiäivulii häämist. Teháliih vuáđuääših láá luándu kunnijâttem, lihâdem, ijâstâllâm, tulâstâllâm já lyenettes vandârdem – ko haaldâš tooid aššijd kyeskee njuolgâdusâid, te lii vaalmâš vandârdiđ.

Siidast láá párnáid čujottum taaiđâčáitálduv ohtâvuođâst uáinimnáál meid Vandârdemetiket-posterráiđu, mii muštâl ovdâsvástádâslii vaandârdmist. Kuuvijd posterij várás lii sárgum graafikko Anna Pakkanen, já posterijn láá fáárust sämikielah.

Lasetiäđuh:
Virkosmittemkiävtu sierânâsäššitobdee/Meccihaldâttâs Kirsi Ukkonen, puh. 0400 479 986

kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Vandârdemetiket

Säämimuseo Siida vaaldij vuástá Into já Maarit-Anna Paadar (js. Vuolab) merhâšittee tiŋgâskeŋkkim, mast láá peeskah, sämimácuheh já sämimááccuh lasepihtâseh.

Skeŋkkiimist puáttám čiččâm peskâd lii hirmâd suotâs lase Säämimuseo Siida peskânurâldâhân, mast tääl láá kuttlov peskâd sierâ kuávluin. Taat poccuučeevđist rahtum tälvipiivtâs lii jo masa ollásávt pááccám meddâl kiävtust.

Skeŋkkim vuástáväldidijn mij lep čáállám oovtâst Intoin já Maarit-Annain tiiŋgâi rähtee– já kevtteetiäđuid pajas. Iänááš peeskâid já Ucjuv myenster mácuhijd lii kuárrum Maarit-Aana enni Maarit Vuolab (js. Eriksen, š. 1926, j. 2012). Skeŋkkim puárásumos peskâ lii Into Paadar ááhu Anni Paadar rähtim.

Mácuhijn uáinoo fijnáht kiärdášum ääigi mield. Skeŋkkiimist mij lep váldám vuástá Maarit-Aana mááccuh, mon sun lii kiävttám uccânieidâžin sehe suu jieijâs párnái mácuhijd, maid ákku lii kuárrum. Mieldi lii meid Maarit Vuolab jieijâs, majemužžân kiävtust orroom mááccuh. Meid eres taaiđârij tyejeh skeŋkkiimist kávnojeh: anarâšmácuhijd lii kuárrum Aili-Maarit Valle já kesimácuhijd Inga Laiti (js. Eriksen).

”Oovtâst Paadarijguin tohhum skeŋkkimkejâstâh adelij ennuv lasetiäđuid tiiŋgâi háárán já toi kiävttuhistorján. Mainâseh juttii suottâsávt tiiŋgâin eellim muštâlussáid. Kijttevâšvuotâ tággáár skeŋkkim vuástáväldimist lii tot pajemuš tobdo. Ilosmittee lâi meid tot, ete mieldi láin Paadarij nuorâb suhâpuolvâ, Jan-Eerik já Hannele Paadar.” paahud amanuens Rantamäki.

Into Paadar lii puásuitáálumađhâšem pioneer. Sun vuáđudij Inarin porofarmi jo 1980-lovo aalgâst. Pelikuomijnis Maarit-Annain suái nuuráin toho meid uccâ museoviste, mii puovtij oovdân sämitiiŋgâid já sämimácuhijd meid eres sämikuávluin. Museoviste palvâlij sunnuu äššigâsâid tassaaš, ko Säämimuseo toimâ muttui pirrâihásâžžân. Ive 2011 Paadarij finnoduvâst tohhui suhâpuolvâlonottem, kuás Inarin Porofarmi joođeetškuođij Jan-Eerik kálguinis Hannelein.

”Mij tuáivup, ete mij kyeđđip puáttee suhâpuolváid pitá suvâidân já ovdebij páihálij taaiđârij tyejihistorjá” Paadareh kommentisteh skeŋkkiimis.

 

Lasetiäđuh:

Amanuens Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670
marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Jan-Eerik Paadar, puh. 0500 666 444
kaksama(at)reindeerfarm.fi

Kove: Saamelaismuseo Siida

Aanaar Säämimuseo lekkui kuossijd 60 ihheed tassaaš Tave-enâmij vuossâmuš säämimuseon. Museo kiergânij toimâđ suulân neljilov ihheed olgomuseon, mii lâi ávus keessiv, tassaaš ko Säämimuseo já Paje-Laapi luándukuávdáš Siida lekkui kuossijd 1998. Säämimuseo Siida olgomuseo kesipaje algâttuvvoo juhlálávt koskoho 7.6.

Säämimuseo Siida juhlo 60 ihheed pištám ávusorroom tábáhtuspeeivi koskoho 7.6. tme 10–16, kuás Säämimuseo jieijâs äššitobdeeh láá pääihi alne. Restauristemmiäštár Marko Korkeasalo muštâl Mirhantuve tivomijn já käärbismiäštár Mika Alava muštâl sämikulttuur kárbáin já tai sierânâsjiešvuovijn. Sämmilii kulttuurpirâsohtâduv äššitobdein, totkee/rakânâskonservaattor Satu Taivaskallioin já arkeolog Juha-Pekka Joonain, puáhtá meid savâstâllâđ. Peeivi ääigi olgomuseost láá suomâkielâliih uápistmeh tme 12 já tme 15. Siärvuslii láávust káhvástâllâp já savâstep. Tábáhtusân lii rijjâ siisâpeessâm já ohjelm lii puohháid ávus.

Olgomuseo puáhtá oovdân Suomâ sämmilij kulttuuräärbi, huksimärbivyevi já iäláttâsâid. Suulân 800 meetter kuhes, suoppâin hámásii pálgá paaldâst láá vittlov rakânâssâd já ráhtusid, moh láá juohhum juávhoid kulttuurkuávlui já kiävtu mield. Olgomuseopäälgis ij lah iästuttes. Kuávlu lii toovlášmuštolaavâ mield rávhuidittum já tobbeen uážžu jotteeđ tuš merkkejum, lovdum pálgá mield. Uápisteijee- já išedeijeepennuuh láá tiervâpuáttim mutâ jielâheh iä pyevti kolliđ olgomuseokuávlust.

Raavâdviäsu Sarrit palvâl meid tábáhtuspeeivi. Fálusist lii peivimäälis sehe peeivi falâldâhhân käähvi já kákku 6 euro haadan.

Säämimuseo já Luándukuávdáš Siida lii ávus kesiávusorroomaaigij mield 1.6.–30.9.2023 jyehi peeivi tme 9–18. Tälviávusorroomääigih já spiekâstâhliih ávusorroomääigih kávnojeh nettisiijđoin www.siida.fi. Siida museokävppi Siida Shop palvâl Siida ávusorroomääigi sehe nettikävppin čujottâsâst www.siidashop.fi. Nuorttâlij Ärbivyehitáálu lii ávus kesipaje 20.6.–23.9. ma-lá tme 10–16 (vá-vu kiddâ).

Lasetiäđuh tábáhtusâst: Aalmugtoimâvästideijee Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi