Sämimuseo Siida kulttuurpirâspalvâlusah láá kiddâ 29.6.–31.7.2026 já talle museo ij addel ciälkkámušâid. Pyeri keesi!

Sämimuseo Siida Nurâlduvah muštâleh -haavâst láá ráhtám uđđâ sämikielâlijd amnâstâhpakettijd vuáđumáttááttâs várás. Vuosmuš amnâstâhpakkeet lii tääl almostittum, já kyehti eres almostittojeh tađe mield, ko majemuuh jurgâlusah šaddeh vaalmâšin.

Tääl almostittum kovetaiđuu já tyeje máttááttâsân vuávájum amnâstâhpakkeet Kaperijn taaiđâ – moovtásk jieijâd kulttuurist! läiđee uáppeid uápásmuđ jieškote-uvlávánáid kollaasijd já uuccâđ inspiraatio jieijâs tuojijd sii jieijâs kuávlu kaperijn.

Amnâstâhpaketteh, moh láá val almostuumin, kietâdâleh kárdum já sämmilii pivdokulttuur sehe sämmilij paarnij eellim puáris tiiŋgâi já čuovâkuuvij peht. Puoh amnâstâhpaketteh pyevtittuvvojeh orjâlâš-, anarâš- já nuorttâlâškielân sehe suomâkielân. Toh almostittojeh digitaallii häämist Finnast, kost taid pyehtih puohah rijjâ kevttiđ. Sämikielâliih amnâstâhpaketteh láá Finnast ohtsis val uáli uccáá, iäge anarâš- tâi nuorttâlâškielâlâš amnâstâhpaketteh lah ovdâlist lamaš ollágin. Mij lep eromâš iloliih tast, ete mij pyehtip tääl almostittiđ amnâstuv meiddei anarâš- já nuorttâlâškielân.

Amnâstâhpakettij siskáldâsah vuáđuduveh tiŋgânurâlduvváid já čáitáldâhsiskáldâssáid, maid Sämimuseo Siida lii almostittâm Finnast. Lasseen tain kiävttojeh eres Finna-organisaatioi sämiamnâstuvah, tegu čuovâkoveh, arkkâdâhamnâstuvah já kirjálâšvuotâ. Ulmen lii faallâđ máttáátteijeid materiaalijd, maid puáhtá älkkeht väldiđ anon já moigijn puáhtá lasettiđ sämikulttuurân já historján lohtâseijee teemaid máttááttâsân.

Máttáátteijei táárbuh já tuoivuuh láá lamaš amnâstâhpakettij vuávám vuolgâsaijeen. Haavâ aalgâst máttáátteijeid, kiäh máttáátteh jieškote-uv sämikielân, uárnejuvvojii savâstâllâmtilálâšvuođah sehe uánihis uápásmitmeh Finna kevttimân máttááttâsâst. Veik haahâ lii nuhâmin, ulmen lii pyevtittiđ puátteevuođâst lase amnâstâhpakettijd. Lii máhđulâš meid peividiđ jo almostittum materiaalijd máttáátteijein puáttám macâttâs vuáđuld.

“Mun tuáivum, ete mij uážžup máttáátteijein puátteevuođâst še jurduid uđđâ amnâstâhpakettij várás sehe macâttâs materiaalijn, moh láá jo vaalmâšin. Mij mielâstân išedep mudoi-uv Finna kevttimáin”, paahud haavâ koordinaattor Anna-Leena Pyylampi.

Pyeredemiävtuttâsâid já jurduid puáhtá vuolgâttiđ njuolgist Finna-sijđostuvâst tâi šleđgâpostáin čujottâsân kokoelmat@samimuseum.fi. Siämmáá čujottâsâst puáhtá meid koijâdiđ ravvuid Finna kevttimân.

 

Lasetiäđuh:

Anna-Leena Pyylampi, haahâkoordinaattor

Puh. +358  40 523 2478

anna-leena.pyylampi@samimuseum.fi

Sämimuseosiäđus, mii paijeentuálá Sämimuseo Siida tooimâ, valjij stiivrâ čuákkimist 8.12.2025 uđđâ stiivrâ ivvijd 2026–29.

Sämimuseonjuolgâdusâi mield siättus aašijd hoittáá já tom oovdâst neelji kalenderihán häävild väljejum stivrâ, moos kuleh käävci jesânid. Ucemustáá vittâ jeessân kalgeh leđe sämmilâžžân šoddâm Suomâ aalmugjesâneh. Aanaar kieldâ noomât stiivrân oovtâ jeessân.

Sämimuseosiättus stiivrâ jesâneh ivvijd 2026–29:

Veikko Feodoroff, saavâjođetteijee

Puásuialmai, kuhesáigásâš nuorttâlij ovdâolmooš, Nuorttâlâškulttuursiättus stiivrâ värisaavâjođetteijee já Sämitige jeessân.

Outi Länsman, värisaavâjođetteijee

Sämikielâ já -kulttuur lehtor, filosofia maister, Säämi máttááttâskuávdáást. Länsman lii toimâm meid sämikielâ lehtorin Giellagas-instituutist, Oulu ollâopâttuvâst já Suáđigil kieldâst.

Helmi Hagelin

Oahptii-Hánssa Tuula Mika Helmi / Bihtošoabbá Helme lii Lahti hammiminstituutist valmâštum hämmejeijee, kote áásá tääl Helsigist. Sun parga eidu Ovllá -ooppera pihtâsijguin Oulu teatterist sehe Saamelaiset Helsingissä -čáitálduvâst já táálášdokumentaatiohaavâst Helsig kaavpugmuseost.

Sigga-Marja Magga

Filosofia tuáhtár, sämityeje dooseent, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut hovdâ. Magga lii aktiivlâš sämituáijár já sun sárnu sämityeje pyerrin. Sun lii lamaš mieldi Sämimuseo Siida vuáđučáitálduv uđâsmittempargoost. Tääl Magga lii mieldi Oulu teatter sämikielâlii Ovllá-ooppera ohtân sämikulttuur äššitobden.

Yrjö Musta

Tuáijár, iäláttuvâst leijee rehtor já luokamáttáátteijee. Musta škovlim lii šoddâdemtiettui maister, anarâškielâ eenikielâ máttáátteijee já loppâpargo vááijuv artesaan.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman

Jussen Ántte Sálmmo Ánná lii sämimusikkár já jyeigee, kii parga taiđâlii tuáhtártotkos Taaiđâollâopâttuv Sibelius-Akatemiast. Taaiđârnoomáin Ánnámáret sun lii tobdos muusikist, mast puáris juoigâm já sämmilâš maailmkove kiesâluveh oohtân moodeern taiđâlii oovdânpyehtimijn.

Samuel Valkeapää

Sämityeje já hammim ollâškovlâlehtor, värirehtor Sámi allaskuvlast. Madduuh sämikuávlust Suomâ, Ruotâ já Taažâ räjikuávluin. Valkeapää tutkâmušintres lohtâs sämmilii kreatiivlâšvuotân sämikuávlust. Valkeapää lii pieijâm digiháámán materiaallii kulttuur já lii nubbe Sámi AI lab vuáđudeijein.

Miia Kärnä

Aanaar kieldâ nomâttem värijeessân, kii lii irâtteijee já viestâdemkonsult. Kärnä škovlim lii medianom (AMK), Lahti áámmátollâškoovlâ Hammiminstituutist.

– Mun lam eromâš ilolâš tast, ete Sämimuseosiättus joođeet čuávuváá neelji ive paje ääigi eromâš äššitobdee stivrâ, mast lii pyeri ovdâstus sierâ sämmilâšjuávhuin já maaŋgâ taiđuu, kulttuur já tieđâ syergist. Mun kijtám meid muu finnim luáttámušâst juátkiđ stiivrâ saavâjođetteijen, iätá Veikko Feodoroff.

 

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Veikko Feodoroff, puh. 0400 204 861

Museohovdâ, toimâttâshovdâ Taina Máret Pieski, puh. 050 5351564

 

Piälppáájäävri kirkko lii ohtâ Tave-Suomâ puárásumosijn huksimärbičuosâttuvâin já aalmugijkoskâsávt merhâšittee muorâhuksim monument. Sämimuseo Sijdâ almostit majebaargâ 2.12.2025 vuossâmuu vijđes, kuulmâkielâlâš tiätukirje Piälppáájäävri kirhoost. Kirje lii toimâttâm Aalto-ollâopâttuv arkitektuur historjá professor Panu Savolainen já čällein láá maaŋgah arkitektuur historjá, kulttuuräärbi tutkâm já taaiđâhistorjá äššitobdeeh. Kirje čuákkee oohtân uđđâsumos tutkâmuštiäđu já ovdeláá almostittem kovemateriaal.

Piälppáájäävri kirkko huksejui 1750-lovo loopâst anarâšâi tälvisiijdân Aanaar servikode kirkkon. Tot paasij meccikirkkon 1890-lovvoost, ko markkân sirdâšui Juvduujuuvâ njáálmán. Onnáá peeivi tot lii pivnohis vihkâmkirkko já tobdos historjálâš kollimčuosâttâh, já tast ovtâstuveh sehe sämmilij já ristâlâš ärbivyevi vaikuttâsah.

Sämimuseo Siida almostittem uđđâ tiätukirje cuákká oohtân vuossâmuu keerdi kirho historjá, arkitektuur já merhâšume. Kuulmâkielâlâš kirje (suomâkielâ-eŋgâlâškielâ-anarâškielâ) fáálá sehe almostiäđu uápistem já äššitobdeetääsi tutkâm ráhtusärbivyevi áámmátulmuid. Kirje vuáđuduvá Suomâ Kulttuurruttârááju Laapi ruttârááju já Kone siättus ruttâdem tutkâmprojektân (2021-2022), mast tutkui kirho huksimhistorjá äššikirjekäldeiguin já huksimarkeologâlâš dokumentistmáin. Ive 2023 rääjist Arkkitehttoimâttâh Livady lii tievâsmittám tutkâmuš Aanaar servikode pargoost.

Kirje valjaas kovos šadda stuorrâ uásild amnâstuvâst, mii ij lah ovdil almostum. Fáárust lii eres lasseen Firenze ollâopâttuv čuágálduvâin eidu kavnum ive 1885 valdum čuovâkove – puárásumos tubdum kove Piälppáájäävri kirhoost – sehe vorâs fotogrammeetteersiih mittedmeh.

Kirje lekkâs Panu Savolainen artikkâl, mii čielgee kirho arkitektuurhistorjálijd ohtâvuođâid já kovvee kirho huksimhistorjá äššikirjekäldei čuovâst. Marko Huttunen já Pauliina Saarinen artikkâleh kieđâvušeh kirho tivvoomhistorjá 1900-lovvoost, dokumentistem, ráhtusijd já huksimproosees. Suvi Toivanen čáálus kieđâvuš kirho sisseeinij karvemijd já kyessikirjemiärkkumijd kulttuuräärbi tutkâmuš vuolgâsoojijn. Tuomas Ranta-aho artikkâl muštâl ive 2021 olášittum fotogrammeetteersâš dokumentistmist. Päivi Magga já Miina Tolonen čäällim kieđâvuš kirho huksim- já kulttuuräärbi áárvuid. Kirje loopâst lii Aanaar kirkkohiärrá Tuomo Huusko jieijâs uáinu Piälppáájäävri kirhoost.

Almostittemtilálášvuotâ Sämimuseo auditoriost 2.12.2025 t.17. Faallâp käähvi, siisâpeessâm riijâ.

Piälppáájäävri meccikirkko – Pielpajärvi Wilderness Church in Inari – Aanaar Piälppáájäävri meccikirkko. Toim. Panu Savolainen. Čälleeh Marko Huttunen, Tuomo Huusko, Päivi Magga, Tuomas Ranta-aho, Pauliina Saarinen, Panu Savolainen, Suvi Toivanen já Miina Tolonen. Jurgâlâm anarâškielân Saammâl Morottaja.

Lasetiäđuh: Prof. Panu Savolainen, Aalto-ollâopâttâh, panu.savolainen@aalto.fi, +358 50 4756727

 

Sämimuseo Siida olášut eidu haavâ, mast ovdeduvvojeh sämikielâliih digitaalliih materialpaketteh vuáđumáttááttâs kiävtun. Pakettij siskáldâsah vuáđuduveh Sämimuseo tiŋgânurâlduvváid, moh láá rijjâ finniimist Siida Finna-siijđoin, sehe eres Finna-ornijduumij sämmilâšsiskáldâssáid, tego čuovâkuuvijd, arkkâduvváid já kirjálâšvuotân.

Haavâ ulmen lii pyevtittiđ máttááttâs iššeen materialijd, moh tuárjuh sämmilii identiteet já nanodeh sämmilii kulttuuräärbi tubdâm já älkkeediteh sämikielâlii máttááttâs aargâ. Haavâ ääigi pyevtittuvvoo muáddi materialpakkeet, já siämmást ovdeduvvoo malli, mon vievâst västideijee materialijd puáhtá puátteevuođâst pyevtittiđ älkkeebeht museo táválii tooimâ uássin. Materialpaketteh pyevtittuvvojeh orjâlâš-, anarâš- já nuorttâlâškielân sehe suomâkielân, já toh almostittojeh Finna-siijđoin.

Tääl Sämimuseo Siida norá máttáátteijein, kiäh máttáátteh sämikielân, uáinuid já tuoivuid materialpakettij siskáldâsâin koijâdâllâm vievâst.

– Máttáátteijei jurduuh já tuoivuuh láá tuođâi teháliih. Toh išedeh čuosâttiđ haavâ pargo já visásmittiđ, ete puáttee materialeh liččii máttáátteijeid tuođâlávt anoliih. Mun tuáivum, ete nuuvt maŋgâ sämikielâ kevttee máttáátteijee ko máhđulâš, kiergâniččii västidiđ koijâdâlmân, iätá haavâ koordinaattor Anna-Leena Pyylampi.

 

Liŋkkâ koijâdâlmân: https://link.webropolsurveys.com/S/C3FE70D8AE106CD3

Västidem pištá suulân 10 minuttid.

Västidemäigi nohá: 12.12.2025

 

Lasetiäđuh:
Anna-Leena Pyylampi
Puh +358  40 523 2478
anna-leena.pyylampi@samimuseum.fi

Kiasma já Sämimuseo Siida ohtsâščáitáldâh Ohtii áinooh čuákkee oohtân sämmilii já sämmilijd kyeskee tááláštaiđuu Suomâ, Ruotâ já Taažâ Säämist. Čáitáldâh lekkâs Kiasmast njuhčâmáánu 27. peeivi 2026. Uási čáitálduvâst puáhtá uáiniđ maŋeláá roovvâdmáánu 2026 rääjist Siidast, Anarist.

Säämi, mii lii tääl neelji staatâ kuávlust, lâi lemin jo ovdil tave-eennâmlii staatâibárdâs teikâ aalmuglâšvuotâjurduid. Čáitáldâh puáhtá oovdân tááláštaiđuu, mii joođeet tarkkuđ sämmilâšvuođâ sii jieijâs muštâlem peht. Oovdân pajaneh maaŋgâkerdisiih vuáttámušah, main sämmilâšvuotâ siäilu ellen já juátká elimis ulguubeln asâttum ráhtusijn peerusthánnáá.

Čáitálduvâst láá mieldi paijeel 20 taiđârid já tyeijid 1970-lovvoost onnáá piäiván. Čáitálduv kuraattorin lii spesiaaläššitobdee Petra Laiti.

“Mij lep eromâš iloliih, ete ohtsâščáitáldâh kiäsut Kiasma tääl, kuás sämmilâš tááláštaaiđâ kiäsut vijđáht meid aalmugijkoskâsávt. Čáitáldâh lii vuossâmuš sämmilii tááláštaiđuu já sämityeje ohtsâščáitáldâh Helsigist. Mun anam merhâšitten meid tom, ete sämmiliih láá jiejah čokkim čáitálduv. Petra Laiti ideast mii aalmug moonnâm äigi já tááláš äigi teivâdeh mudágávt”, iätá Sämimuseo Siida museohovdâ Taina Máret Pieski.

Čáitálduv nommâ Ohtii áinooh lii finnim inspiraatio Johan Turi teevstâst Muitalus sámiid birra ivveest 1910. Tot čuujoot ááigán, kuás Turi mield “sämmiliih iä ubâ tiättám, ete láá lemin eres-uv ulmuuh ko sij jiejah”.

”Tave-eennâmlijd aalmugáid lii máttááttum, ete Säämi ij lamaš, já jis lâi, tot ij lamaš tot, maid sämmiliih muštâlii ete tot lii, já jis lâi, tot lappui eres suujâi tiet ko tain, maid sämmiliih ain tobdeh alnestis. Ele adde tom filliđ. Ovdil ko lijjii tave-enâmeh, lâi Säämi. Säämi ij lamaš staatâ, tego mij iberdep staatâid onnáá peeivi, ige aalmuglâšvuotâ, tego mij keččâp paasâin, peic aalmug. Ovdil tuot aalmug lâi enâmijnis áinoo, kote kočodij enâmijdis päikkin”, čáitálduv kuraattor Petra Laiti čáálá.

Kiasma Ohtii áinooh -čáitáldâh lii vuossâmuš vijđes olesvuotâ, mii vuáju sämmilâštaiđui.

”Lii kunnee porgâđ oovtâstpargo eidu Siidain. Sist lii merhâšittee, aalmugijkoskâsávt-uv huámmášume finnim eromâšmättim. Kiasma, mii kulá Aalmuglâšgallerian, prinsiip lii porgâđ oovtâstpargo vijđáht já uđđâ aašijd oppâmáin. Návt mij pyehtip faallâđ ulmuid uđđâ, vijđásub uáinuid – mii lii muu mielâst tááláštaiđuu pargo”, iätá Kiasma museohovdâ Kiira Miesmaa.

Ohtii áinooh
Sämmilii taiđuu äigi
27.3.-6.9.2026, Kiasma

Lasetiäđuh median:
Siida
Taina Máret Pieski, museohovdâ, taina.pieski@samimuseum.fi

Kiasma
Kiira Koskela, tieđetteijee, 050 4786 861, kiira.koskela@kiasma.fi
Piia Laita, viestâdemhovdâ, 0294 500 507, piia.laita@kiasma.fi

Sämimuseo Siida lii väldikodálâš ovdâsvástádâsmuseo sierânâssyergin sämikulttuur já kuávlulâš ovdâsvástádâsmuseo kulttuurpirâspargoin sämmilij päikkikuávlust. Siida kuávdášlâš mittomeeri lii tuárjuđ sämmilii identiteet já kulttuurlii jieštobdo. Siida kulá maailm algâaalmugij museoviärmádâhân.

Aalmuglâšgalleria lii kovetaiđuu väldikodálâš museo. Tot paijeentuálá kulmâ museo, moh kuleh Suomâ tobdosumosijn. Toh láá Ateneum taaiđâmuseo, Tááláštaiđuu museo Kiasma já Sinebrychoff taaiđâmuseo. Tot haaldâš meid aalmuglii taaiđânurâlduv sehe toos lohtâseijee arkkâduv, huksee kulttuuräärbi já oovded taaiđâlii čuovviittâs.

Säämimuseo Siida puávdee sämisiärvus mieldi valjiđ tiiŋgâid vuáđučáitáldâhân. Museo väljee sämmilâštiiŋgâid Siida vuáđučáitálduv siärvusvitriinân oovtâst siärvusijn. Taan tove uáinusân peesih Tave-Pohjanmaa museo skeŋkkim sämmilâštiiŋgah, moh kuleh Samuli Paulaharju čáitáldâhân. Mij molsop siärvusvitriin tiiŋgâid huolâttâspuudâ ääigi vyesimáánust 2025.

Tave-Pohjanmaa museo skeŋkkij jieijâs sämmilâšnurâlduv, 370 tiŋgâd Säämimuseo Siidan ive 2024. Nurâlduv lii nuurrâm oululâš aalmugtiettee já museohoittájeijee Samuli Paulaharju (1875-1944). Nurâldâh ana sistees sierâlágán tiiŋgâid Säämist sierâ äigipoojijn, eereeb iärrás härvinijd verditaavgij pecihijd – puárásumos tain lii ivveest 1730. Taan ive Samuli Paulaharju šoddâmist láá moonnâm 150 ihheed já tääl jotonpieijum tiiŋgâi valjim Siida vuáđučáitálduv siärvusvitriinân oovdânpuáhtá suu merhâšittee pargo sämmilâštiiŋgâi nurâmist.

Siida ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” -vuáđučáitálduv siärvusvitriinist láá tääl uáinusist Suomâ aalmuglâšmuseost macâttum sämmilâštiiŋgah, moh láá väljejum toos siärvuslávt Siida vuáđučáitáldâhuđâsmittem ooleest 2021–2022. Vitriin tiiŋgâid lii tárguttâs molsođ merikoskâsávt já tiiŋgâi valjim tahhoo ain oovtâst sämisiärvusijn.

Tiiŋgah väljejuvvojeh siärvusvitriinân káidus- já hybriditilálâšvuođâin. Káidusteivâdmeh olášuttojeh Teams-teivâdmijn, main tiiŋgah oovdânpuáhtojeh älkkeht Säämimuseo Finna-siijđoi peht (siida.finna.fi).
Vu 10.2. tme 17:00 Teams-teivâdem, mast mij oovdânpyehtip tähti- já čuárvitiiŋgâid
Vu 17.2. tme 17:00 Teams-teivâdem, mast mij oovdânpyehtip nähki- já čevđitiiŋgâid
Vu 24.2. tme 17:00 Teams-teivâdem, mast mij oovdânpyehtip tekstiilijd
Vu 10.3. tme 17:00 Teams-teivâdem, mast mij oovdânpyehtip nuorttâsämmilijd tiiŋgâid
Vu 17.3. tme 17:00 Hybriditilálâšvuotâ Siida siärvuslii saajeest, mast mij oovdânpyehtip muorâtiiŋgâid. Mii saje stuárudâh räijee uásálistei mere já mij pivdep pääihi oolâ Siidan puátteid almottâttâđ siärvuspargovästideijee Pia Nikulan majemustáá tuorâstuv 13.3.2025.

Tilálâšvuođah láá suomâkielâliih. Tilálâšvuođâi Teams-liiŋkâid tun kaavnah tast já sosiaallii media kanavijn.
Tiervâpuáttim mieldi valjiđ tiiŋgâid já vaiguttiđ Siida vuáđučáitálduv siskáldâssáid.
Lasetiäđuh: Siärvuspargovästideijee Pia Nikula, pia.nikula@samimuseum.fi, p. 040 621 2663.
Amanuens, nurâlduvah Marjo-Riitta Rantamäki, marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi, p. 040 571 5670.

Kove: Säämimuseo Siida/Saara-Maija Pesonen

Min čoakkáldat – Mii nurâldâh -haavâst Säämimuseo Siida mittomeerrin lii pyerediđ museo täävvirnurâlduvâi juksâmvuođâ, ovdediđ siärvuslii museotoimâm já vuorkkiđ immateriaallii kulttuuräärbi. Haavâst ovdeduvvoo siida.finna.fi-uuccâmpalvâlusân toimâlâšvuođâ sämikieláid. Kuávdášlâš mittomeerrin lii ollásávt tavesämikielâlâš versio siijđoin. Taat huksee noonâ vuáđu, mon mield meiddei eres sämikielâi lasettem sijđoid šadda máhđulâžžân puátteevuođâst.

Haahâ oovded sämikulttuur kielâlii ovtviärdásâšvuođâ já vuáđuvuoigâdvuođâi olášum Suomâst. Lasseen tavesämikielâliih siijđoh palvâleh sämisiärvusijd vijđásubbooht meiddei eres Tave-enâmijn já adeleh haahân almugijkoskâsii ooláádmudo.

Finna lii tiätu-uuccâmpalvâlus, mii fáálá piäsu suullân čyeđe syemmilii arkkâduv, kirjerááju já museo digitaalláid amnâstuvváid já nurâldâhluvâttâlmáid. Meid Säämimuseo Siida nurâlduvâst tehálumos uásih láá uáinimist Finnast. Eidu tääl siida.finna.fi-siiđoi tävirij valdâlemteevstah láá kuittâg finniimist tuše suomâkielân. Haavâ ääigi tävirij valdâlmeh jurgâluvvojeh tavesämikielân, já nurâldâhhaldâšemvuáhádâh Collecte ovdeduvvoo tuárjuđ sämikielâlij amnâstuvâi lasettem sijđoid. Puátteevuođâ mittomeerrin lii tavesämikielâlâš uuccâmpalvâlus, mii máhđulist vuáruvaigutteijee vuorkkim oovtâst sämisiärvusáin já tiäđu sirdem digitaallii pirrâsist puátteš suhâpuolváid.

Tavesämikielâliih siida.finna.fi-siijđoh kiergâneh keččâlemnáál loppâive 2024, já haahâ nohá algâive 2025  pargopáájáid, main sämisiärvus piäsá keččâliđ siijđoid já adeliđ tain macâttâs.

Haavâ olášutmist kuávdášliih ohtsâšpargokyeimih láá Aalmuglâškirjerááju “Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa” -haahâ (“Sämikielâi toorjâ digitaallijn palvâlusâin”),  mast lii ovdedum tavesämikielâlâš Finna-kevttimlohtâ, sehe Userix-finnodâh, mii oovded Collecte sämikielâlijd kielâvaljiittuvâid ohtsâšpargoost Säämimuseo Siidain. Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Hahâäigi: 1.1.2024–31.3.2025

Lasetiäđuh:

Anna-Leena Pyylampi, 040 523 2478, anna-leena.pyylampi(at)samimuseum.fi

Säämimuseo Siida lii finnim Máttááttâs- já kulttuurministeriö jyehim kulttuur- já kreatiivlij suorgij uđâsmem ráhtustorjuu, vâi puáhtá olášuttiđ piiloothaavâ, mii totká 3D ävkkin anneem museopargoost. Virtuaallâš Säämi ađai VISA-haahâ aalgij 1.6.2024 já juátkoo 30.9.2025 räi.

Haavâst ovdeduvvoo museon 3D-skannam toimâmalli, mii tastmaŋa annoo ävkkin museo kulttuurpiirâs- já nurâldâhohtâduvâi vuorkkim-, siärvádâh- já čáitáldâhpargoost. VISA-haavâ koordinaattorin tuáimá Konsta Verta já oovtâstpargovästideijen Pia Nikula.

Haavâ ääigi kärttejuvvojeh siärváduv jurduuh já iävtuttâsah sämmilii kulttuuräärbi digitaallii finnimvuođâ háárán, eromâšávt 3D anneem uáinust. Piiloothaavâst totkejuvvoo já keččâluvvoo teknologia kevttim keevâtlii pargoost ovdâmerkkân tiiŋgâi já joba oles kulttuurpirâsčuosâttuvâi uásild kilelis vuovvijn kuldâlmáin siärváduv tuoivuid já jurduid.

Haavâst kärttejuvvojeh almoneh, moh lohtâseh sämikulttuur 3D-museonurâlduvâi vuorkkiimân já almostitmân Suomâst ovdâmerkkân juksâmvuođâ, mađhâšem já rähteevuoigâdvuođâ uáinust. Skannajum tiiŋgâi já čuosâttuvâi 3D-maalijd lii tárguttâs anneeđ ävkkin eromâšávt kulttuurärbišoddâdmist já juksâmvuođâ lasseetmist. Haavâ puátusijn lii tuáivui mield puátteevuođâst ävkki meid eres tooimâst tego ovdâmerkkân tutkâmuškiävtust já Säämimuseo čáitálduvâi uássin.

Vuossâmuu tove haahâ oovdânpuohtui Vuáču Laapi markkânijn. Čuávuváá tove haahâ oovdânpuáhtoo Njellimist 25.8. Nuorttâsämmilij asâiduttem 75 ive juhleest, sehe Oulu taaiđâmuseost 10.9. siärvádâhtábáhtusâst.

Lasetiäđuh:

Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi
Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Kolliistâlmist västidii Säämimuseosiättus stiivrâ saavâjođetteijee Veikko Feodoroff, museohovdâ Taina Máret Pieski já Aanaar kieldâhovdâ Tommi Kasurinen. Kolliistâlmân uásálistijn meiddei Säämimuseo amansuensih Marjo-Riitta Rantamäki já Konsta Verta.

Mij kijttep täsivääldi president kolliistâlmist Anarân já perustuumeest sämmilij kulttuurân!

Kove: Konsta Verta / Saamelaismuseo Siida