Girječálli Ninka Reittu čállán ja govuhan Meahciráđđehussii vásttolaš vánddardeapmái movttiidan mánáidgirjji ”Riđđu ja Saana meahcis: Vánddardanetikeahtta-máidnasat”. Girji almmustuvvá davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii 2.10.2023. Almmustahttindilálašvuođa oktavuođas Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas lehkkojuvvo maiddái girjái gullevaš čájáhus.

Ninka Reittu geasuheaddji máidnasat ja sárggusgovat fievrridit lundui Riđuin, Saanain, Beana Beahcevuvddiin ja Onni-ádjáin. Máidnasiid mihttomearrin lea movttiidahttit mánáid lundui ja seammás muitalit, mo luonddus sáhttá lihkadit gudnejahttimiin luonddu ja nuppiid vánddardeaddjiid. Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat háliida máinnasgirjjiin fuolahit boahttevaš sohkabuolvvaid bajásgeassimis luonddu gudnejahttán vánddardeapmái.

”Riđđu ja Saana meahcis” -girji lea čujuhuvvon 3-6-jahkásaš vánddardeaddji álgguide. Sámegielat girjjiin leat váldon buot gielaide 1000 stuhka prentosiid ja girjjit juhkkojuvvojit Siiddas beaiveruovttuid, skuvllaid ja girjerájuid atnui. Girjjit ilbmet 2.10. maiddái Meahciráđđehusa Lundui.fi-siidduide lohkan láhkai buohkaide friddja. Máinnasgirji almmustuvvá maŋŋelis maiddái eŋgelasgillii. Suomagillii ja ruoŧagillii girji lea almmustahtton jo árabut.

”Ávkkástallat máinnasgirjji sámegielat luonddubajásgeassimis. Ja movttiidahttit maiddái mánáid vánhemiid, luonddureaissuid ordnejeaddjiid, min ovttasbargofitnodagaid, beaiveruovttuid, mánáid rieggáid doalliid, bearašbeaivedivššáriid, rávvehagaid, iskárlihkadusaid ja earáid váldit girjji aktiivvalaš atnui mánáid máinnastanbottuin ja reaissuide ráhkkaneamis. Máidnasiiguin sáhttit boktit ságastallat das, mo luonddureaissuin gánneha doaibmat. Buoremus dilis máidnasat boktet rávisvuhtii guoddán beroštumi ja ráhkesvuođa lundui”, áhpásmuhttinanu sierraáššedovdi Kirsi Ukkonen Meahciráđđehusas sávvá.

Vánddardanetikeahtas muitaluvvo Meahciráđđehusa sierra gulahallankanálain. Sierra ahkásaš luonddus lihkadeaddjiide diehtu gárvvohuvvo ieš guhtiige vuogas gárvvuide. Dehálaš vuođđoáššit leat luonddu gudnejahttin, lihkadeapmi, gohtten, dolastallan ja ruskkahis vánddardeapmi – go dáidda guoskevaš njuolggadusaid dovdá, leat gárvvis meahccereisui.

Siiddas lea mánáide čujuhuvvon dáiddačájáhusa oktavuođas ovdan maiddái Vánddardanetikeahtta-plakáhtaráidu. Govuheami plakáhtaide lea sárgon grafihkar Anna Pakkanen, ja plakáhtain leat mielde maiddái sámegielat.

Lassedieđut: 
Àhpásmuhttinanu sierraáššedovdi/Meahciráđđehus, Kirsi Ukkonen, tel. 0400 479 986,

kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Vánddardanetikeahtta

Vánddardeaddjit ja museagalledeaddjit leat váldán ođasmahtton Sámemusea ja Luondduguovddáš siidda bures vuostá. Anáris lean Siida rahppojuvvui ođasmahtton hámis olbmuide geassemánus. Čakčamánu loahpa rádjai Siiddas ledje galledan jo 46 000 guossi. Siida lei maiddá mannan gease Lappi bivnnuheamos Museakoarta-čuozáhat.

”Miehtemielalaš galledeaddjimeari ovdáneapmi lea joatkašuvvan geasi maŋŋá čavčča čađa, ja čakčamánnu lei njulgestaga olahus dási ealaskas. Galledeaddjiin boahtán máhcahat ođasmahtton Siiddas lei dušše beare miehtemielalaš. Leat hui movtta vuostáiváldimis” sámemusea Siidda vuovdin- ja márkanastinvástideaddji Minna Muurahainen muitala. Čakčamánus Siiddas gallededje 7631 guossi, mii lea 1500 eanet go ovddit olahusjagi 2019. Rahpanmánnu čohkkii 9799 galledeaddji ja suoidnemánus badjel 11000 olbmo fitne oahpásmuvvamin Siidii.

Siida lea Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáža jagiid joatkašuvvan ovttasbarggus menestusmáinnas. Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáža bajásdoallan Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid ovttasbargu oidno ođasmahtton Siiddas váikkuheaddji oktilaš čájáhusoppalašvuohtan ja ain buoret áššehasbálvalussan.

 

Siida Lappi bivnnuheamos Museakoarta-čuozáhahkan

 

Čakčamánu loahpabealde Musealihttu dieđihii Suoma bivnnuheamos museakoartačuozáhagain geassit 2022. Lappi bivnnuheamos čuozáhat lei Sámemusea ja Luondduguovddáš Siida.

”Eanemus rámiid galledeaddjiin leat ožžon ieš sisdoalus. Ovdan bidjan, dáidda, stuorra luonddugovat leamašan eanemus rámiid ožžon oppalašvuođat”, Muurahainen dadjá. Giitosiid leat ožžon sámiid dáládáidda ja videoinstallašuvnnat.

Ođastus lea buktán Siidda čájáhusa otnábeaivái. Sámeservoša lahtut oassálaste Sámemusea Siidda čájáhusoasi čohkkemii sierra fidnuid bokte ee. dovdamiin olbmuid čuovgagovain ja válljemin dávviriid čájáhussii.

Siidda čájáhusain sámekultuvra ja luondu njađđásit oktan oppalašvuohtan: čájáhusoppalašvuohta muitala sámekultuvrra ja luonddu ealli gaskavuođas. Čájáhusat leat oaivvilduvvon ealáhuslažžan, muhto maiddái dakkárin, ahte dat doibmet smávit oppalašvuohtan.

 

Siida lea dehálaš vuolggačuokkis sámiid ruovttuguovllus vánddardeaddjiide

 

”Geassi leamašan duođaid buorre! Máhcahat maid leat ožžon leamašan dušše beare miehtemielalaš”, gávnnaha áššehasbálvalanoaivámuš Tarja Tuovinen Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain.

Áššehasaid lassin ođasmahtton ja viiddiduvvon lanjat leat váldon bures vuostá maiddái diskka nuppe bealde. Áššehasaid dáfus bálvalusat leat čielgasit čohkkejuvvon iežas oppalašvuohtan. Ii šat dárbbaš ieš čuožžut seammá ráiddus vuordimin sisabeassanbileahtaid ja guolástanlobiid dahje vánddardan- ja turismarávvema.

Luondduguovddážat leat dehálaš vánddardeaddjiid vuolggačuoggát. Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid ovttasbargu Sámemuseain dahká vejolažžan sámiid ruovttuguovllus lihkadan vánddardeaddjiid diđolašvuođa lasiheami kultuvrralaččat suvdilis vánddardeami ektui.

“Sámekultuvrra sierrasárgosiid galgá diehtit, vai iežas vánddardanvugiid sáhttá heivehit davimus Sápmái heivvolažžan. Danin Luondduguovddáža ja Sámemusea doaibma dorjot nubbi nuppi, ja Siidda čájáhus lea vuogas vuolggačuokkis luonddutuvrii”, Tuovinen dadjá.

Sámiid ruovttuguovllus lihkadettiin lea dehálaš diehtit ovdamearkan vuođđoáššiid guovllus hárjehuvvon boazodoalus ja sámiid bassi báikkiin. Dat, mii olggobeale olbmui orru leamen dušše meahcceguovlu, lea jáhkkimis sápmelaččaide oassi ealli kulturhistorjjás.

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat lea álggahan maiddái sierra vánddardanetikeahta gárvvisteami sámiid ruovttuguvlui. Etikeahtta gárvvistuvvo ovttas sámedikkiin, nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja turisma- ja vánddardanoassebeliiguin.

 

Siida – 24 jagi sámekultuvrra ja vánddardanrávvema

• Ođasmahtton ja viiddiduvvon Siida rahppojuvvui 1.6.2022. Sámemusea Siida álggahii doaimmas olgomusean 1960-logus. Sámemusea ja Luondduguovddáža dálá lágan doaibma lea álgán jagi 1998.
• Čájáhusgalledeaddjit leamašan ođasmahtton Siiddas čakčamánu rádjai badjel 46 000. Lappi jagi 2022 bivnnuheamos Museakoarta-čuozáhat dán rádjai.
• Siidda čájáhusat šaddet Sámemusea ja Luondduguovddáža oktasaš čájáhusas, Sámemusea olgomuseas ja kultur- ja luonddufáttát molsašuddi čájáhusain. Siida lea Anáris.
• Sámemusea doaimma stivre ja doarju Sámemuseafoanda. Sámemuseafoandda doaibman lea doarjut ja ovddidit sámiid álbmotlaš kultuvrra. Sámemuseafoanda oamasta Sámemusea dávvir-, čuovgagovva- ja dáiddačoakkáldagaid, guokte olgomusea ja arkiivva. Dat bajásdoallá ja stivre Sámemusea ja dan doaimma ja hárjeha museasuorggi ovttasbarggu sámiid ruovttuguovllus, Suomas ja riikkaidgaskasaččat.
• Siidda lagašguovllus Davvi-Sámis leat Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid dikšon Leammi ja Urho Kekkonen álbmotmeahcit, vihtta meahcceguovllu (Muotkkeduottar, Báišduottar, Gálddoaivvi, Váhčir ja Bátneduottar), Geavu luonddumeahcci ja buolžalágan Anárjávrri guovlu. Urho Kekkonen álbmotmeahcci lea álgojagi galledeaddjimeriid vuođul Suoma nubbin bivnnuheamos álbmotmeahcci.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lassedieđut:

Lassedieđuid addet Meahciráđđehusa Davvi-Sámi áššehasbálvalanoaivámuš Tarja Tuovinen, tarja.tuovinen(at)metsa.fi, 040 756 9337 ja Sámemusea Siidda vuovdin- ja márkanastinvástideaddji Minna Muurahainen, minna.muurahainen(at)samimuseum.fi, 040 581 6434).