Siidda čájáhusat

Vuođđočájáhusas sámiid kultuvra ja davviguovllu luondu čatnaseaba oktii oktan čájáhusollisvuohtan, mii fállá muosáhusaid, visuála vásihusa ja maiddái ollu dieđu. Vuođđočájáhusa leat Sámemusea ja Luondduguovddáš buvttadan ovttas.

Olgomuseas lea ollu maid geahčadit. Olgomusea bálgá guhkkodat lea sullii 800 mehtera ja dat guorada suohpana hámi. Bálgá guoras gávnnat sullii vihttalogi vistti ja ráhkadusa, mat leat juhkkon kulturguovlluid dahje geavaheami mielde. Oahpásmuvvanbáikkit muitalit Suoma golmma sámekultuvrra kulturárbbis, huksenárbbis ja ealáhusain.

Sámemuseas lea geassit galledanbáiki maid nuortalaškultuvrra guovddážis Čeavetjávrris. Doppe lea maid Nuortalaččaid Árbevierrodállu. Árbevierrodálus ja dan šilljobirrasa olgomuseas mii muitalat nuortalaččaid historjjás ja guovtti sierra áigodaga ássan- ja huksenvugiin. Nuortalaččaid árbevierrodálus lea maid unna museagávppáš.

6.2. – 30.9.2020

Sámemusea Siidda pop-up -čájáhus ovdanbuktá Sámemusea čoakkáldagaid dávviriid, maid Metropolia ámmátallaskuvlla konserverema dutkkusprográmma studeanttat konserverejedje čakčat 2019 eamiálbmogiid dávviriid konserverenkurssa olis.

8.6. – 27.9.2020

Deatnu, Sámi rávdnji, lea badjel 200 kilomehtera guhkku. Dat álgá Gáregasnjárggas ja nohká Norgga beallái Deanuvuona roamššas eanadagaide, gos dat golgá Jiekŋameara báruide. Deatnu earuha Norgga ja Suoma stáhtaid ja ovttastahttá sámi álbmoga joga goappat bealde.

23.6.2020 - 31.3.2021

Sámemusea Siidda molsašuddi čuovgagovvačájáhus “Albmo olbmot” stelle oaidninláhkái Pekka Sammallahti čáhppesvilges čuovgagovaid davvi olbmuin sin árgabeaivvi birrasiin čieža sierra jahkelogus, gitta 1960-logu rájes. Guovddážis leat Deanu čázádaga ássit, muhto govat leat maiddái Anáris, Eanodagas, Soađegilis, Gárasavvonis, Jielleváris, Várjjagis ja Álaheaivuonas. Čájáhusa namma speadjalastá eamiálbmogiid vuogi gohčodit iežaset olbmui albma olmmožin.

1.7. – 27.9.2020

Sámi gávcci jagiáiggi buktet maiddái čuovgagovvejeaddjái fiinna vejolašvuođaid eallit árktalaš vilda čuovgga máilmmis. Geasi nogakeahtes čuovgga vuostebeallin skábmaáigge hearkkes pasteallaivnnit ja čavčča ivdnečuvgesvuohta leat geasuhan miela álo. Lappi guovllu olmmoš lea juohkán doaimmas áiddo sierra jagiáiggiid mielde.

Sivusto kertoo inarinsaamelaisten historiasta ja kulttuurista. Runsas tietopaketti on yhteistuotantoa Anarâskielâ servin (Inarinsaamen kielen yhdistys) kanssa. Sivusto inarinsaameksi, suomeksi ja englanniksi.

Sivusto kertoo kolttasaamelaisten historiasta ja tapakulttuurista koltansaameksi, suomeksi ja englanniksi.

Eatnanšaddu-sivustolla esitellään saamelaisten käyttämiä luonnonkasveja, niiden kasvuympäristöjä ja käyttötapoja. Kasvitietokantaan on tallennettu noin 50 luonnonkasvin tiedot.