Siidda olgomusea muitala Suoma sámiid kulturárbbis, huksenárbbis ja ealáhusain.
Olgomuseas lea ollu maid geahčadit. Doppe oainnát mo sámit leat ássan ja makkár visttiid huksen. Huksen ja ássan muitalit maid ealáhusain ja eallinvuogis. Olgomuseas leat lagabui vihttalogi vistti ja ráhkadusa, mat leat juhkkon kulturguovlluid dahje geavaheami mielde. Olgomusea bálggis lea sullii 800 mehtera ja dat guorada suohpana hámi. Bálgá váccedettiinat sáhtát oahpásmuvvat Suoma golmma sámekultuvrra kulturárbái, huksenárbái ja ealáhusaide.
Olgomuseabálgá sáhttá geassit ja čakčat johtit maid rullastuoluin ja mánávovnnaiguin. Guovlu lea dološmuitilága vuođul ráfáidahtton. Doppe lea lohpi johtit dušše merkejuvvon bálgáid mielde.
Olgomuseas leat gielat, gerresat, olles stobut ja feara mii
Olgomusea váibmun lea Itnetvári dállu ja dan ráhkkanusat. Dállu lea Anára dálonsápmelaččaid huksenárbevierru ja muitala sin eallinvuogis 1800-logus. Nubbi earenomáš báiki lea Mirhamstohpu, Anára ja Gihttela rájá alde sirdon gearretstohpu, mii lei jahkái 1905 gearretanus. Stobu seinniide leat logijagiid áigge ihtán ee. nammačállosat, maid duomuset vuordán olbmot leat čállán.
Hirsavisttiid lassin museaguovllus sáhttá oahpásmuvvat iešguđetlágan gođiide, lávuide ja seailluhanráhkadusaide ja darfevisttiide. Olgomuseas leat maid iešguđetlágan gielat, maid leat bivddus geavahan. Olgomusea čájáhushállas fas leat fatnasat ja gerresat.
Olgomusea lea maid dološbázahusguovlu
Sámemusea olgomuseaguovllus lea Anára 10 000 jagi historjá.
Mii diehtit, ahte Anárjárgáttis Juvdujohnjálmmis Sámemusea guovllus leat leamaš ássit juo mesolihtalaš geađgeáigodagas, lagabui 10 000 jagi dassái. Guovllus leat ássan maid maŋŋelabbos geađgeáigodagas ja árra metállaáigodagas ja ruovdeáigodagas (8800-5600, 1800 ja 1400-1200 jagi dassái). Dat lea ng. máŋgaperiodalaš ássanbáiki.
Olgomuseaguovllu roggamiin leat gávdnan bázahusaid ja gávdnosiid, mat muitalit olbmuin geat bivde ja meahcástedje. Bázahusat ja gávdnosat leat dollabáikkit ja goahtesajit ja iešguđetlágan bargoneavvut, keramihkka ja olbmuid borran ealliid buollán dávttit.
Olgomusea lea dološmuitolága vuođul ráfáidahttojuvvon. Guovllus oažžu dan dihte johtit dušše merkejuvvon bálgáid mielde.
Olgomusea historjá
Sámemusea lea álgán olgomuseas. Sámemusea vuođđuduvvui 1959 ja vuođđudeaddjin lei Samii Litto – Saamelaisten yhdistys ry. –searvi. Dat fas lei Suoma vuosttas sámesearvi ja vuođđuduvvon 1945.
Sámemusea vuođđudeapmi laktása nuppi máilmmisoađi loahppaáigái, Lappi soađi áigái. Dalle stuorámus oassi Lappi ja Sámi infrastruktuvrras ja dávviriin dušše. Ovdamearkka dihte Anára gieldda visttiin ja ráhkadusain dušše badjel 90 %. Dan lassin sámiid eallinvuohki soađi maŋŋá rievdagođii, ja dan dihte máŋggat ruovttu atnubiergasat gulul jávke. Sámit fuolastuvve materiála kultuvrra rievdamis ja jurdda iežas musea vuođđudeamis riegádii.
Álgoáiggiid čoaggin- ja kulturárbbi vurkenbargu dahkkui ovttasbarggus Turku universitehta aitosašsuopmelaš ja nuortabađaeanalaš oassegottiin. Oktavuohta universitehtii šattai Geavu dutkanlágádusa hoavdda, professor Paavo Kallio bokte.
Olgomusea rahppui geassit 1963 ja dat lei Davviriikkaid vuosttas sámemusea. Sámemusea doaimmai jagi 1998 rádjái olgomusean, mii lei rabas gesiid. Dan rádjái musea dávviriid maid ledje seailluhan olgomusea visttiin. Siida dállu šattai gárvvisin 1998.
Badjel 60 jahkásaš olgomuseas lea juo iežas museála historjá, mii muitala maid sierra áigodagaid doaladumiin museavisttiide ja daid divodeapmái.