Sámemusea Siidda nohkan fitnut
Geahča olles listtu nohkan fitnuin min suomagielat siidduin.
Nuortalašgielat nohkan fitnut gávdnojit min nuortalašgielat siidduin.
Anárašgielat nohkan fitnut gávdnojit min anárašgielat siidduin.
Čoakkáldagat muitalit
Fidnus buvttaduvvojit sámegielat digitála materiálapáhkat vuođđooahpahusa geavahussii. Páhkaid sisdoalut vuođđuduvvet Sámemusea Siidda Finna dávvirčoakkáldagaide ja čájáhussisdoaluide, muhto daid lassin páhkain ávkkástallojuvvojit maiddái eará Finna-organisašuvnnaid sámesisdoalut, nugo čuovgagovat, arkiivamateriálat ja girjjálašvuohta.
Materiálapáhkat buvttaduvvojit davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii ja suomagillii, ja dat almmustahttojuvvojit Sámemusea Siidda Finna-siidduin. Ulbmilin lea nannet sápmelaš kulturárbbi oinnolašvuođa ja olahahttivuođa oahpahusas ja ovddidit málle, man vehkiin sámegielat oahppamateriálaid lea vejolaš buvttadit álkit maiddái boahttevuođas. Fidnu ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.
Fidnoáigi: 1.4.2025–31.5.2026
Máhccan – sámedávviriid repatriašuvdnabargu
Fidnus koordineret sámedávviriid máhcahemiid sámemuseai. Jagi 2025 áigge museai ráhkaduvvo repatriašuvdnastrategiija, mii stivre proseassaid ollašuhttima, áigetávvala ja resurssaid čuoziheami. Dan lassin prošeavtta olis lágiduvvojit sámeservošii dilálašvuođat ja logaldallamat, main gieđahallo repatriašuvdnabarggu ovdáneapmi ja dávvirat, mat máhcahuvvojit.
Repatriašuvnnas dahjege sámedávviriid ruoktotmáhccamis máilmmi museain lea boahtán riikkaidgaskasaččat guovddášlaš jearaldat kulturárbbi suodjaleamis. Ságastallan repatriašuvnnas lea jođus nu stáhtaid gaskkas, eamiálbmogiid bires go riikkaidgaskasaš museamáilmmis. Eurohpálaš museat leat šaddan aktiivan eamiálbmogiid dávviriid repatriašuvdnabarggus. Dát ovdáneapmi oidno Sámemusea Siidda mearkkašahtti repatriašuvnnaid ovdáneamis.
Repatriašuvdnabargu gáibida čielga strategiija, koordinerema, máŋggaid gáiddus- ja lagasráđđádallamiid, virggálaš áššegirjjiid jorgalusaid, sierra riikkaid kulturárbevieru láhkadovdamuša ja mátkkošteami máhcaheaddji musea čoakkáldagaid gurrii ja sámeservoša oassálastima repatriašuvdnaproseassa sierra muttuin. Máhccan-fidnus dahkat vejolažžan ovdalis máinnašuvvon doaimmaid ollašuhttima Sámemusea Siiddas.
Fidnu bistá jagi 2025 ja dan ruhtada Jenny ja Arttu Wihuri foanda.
Virtuála Sápmi (VISA)
Pilohttafitnus gárgehuvvo museai 3D-skánnema doaibmamálle, mainna ávkkástallojuvvo dan maŋŋá musea kulturbiras- ja čoakkáldatovttadagaid vurken-, searvvuš- ja čájáhusbarggus.
Fidnu vuođđuduvvá servošii. Mii čielggadit servoša jurdagiid ja evttohusaid sámi kulturárbbi digitála oažžuma hárrái, erenomážit 3D ávkkástallama geahččanguovllus. Pilohttafitnus dutket ja testejit teknologiija geavaheami praktihkas ovdamearkka dihtii dávviriid ja ollislaš kulturbirasčuozáhagaid oasil suvdilit guldalemiin servoša sávaldagaid ja jurdagiid.
Pilohttaftnu doaibmamálle vuođđuduvvá ekososiála vuolggasajiide, maid oassin fitnus kártejit sámekultuvrra 3D-museačoakkáldagaid vurkemii ja almmustahttimii laktáseaddji fenomenaid Suomas, ovdamearkka dihtii juvssahahttivuođa, turismma ja dahkkivuoigatvuođaid geahččanguovllus.
Skánnejuvvon dávviriid ja čuozáhagaid 3D-málliid áigut ávkkástallat eandalii kulturárbebajásgeassimis ja juvssahahttivuođa lasiheamis. Buktosiid sávvat ávkkuhit maiddái eará doaimmaid, dego ovdamearkka dihtii dutkamušaid ja Sámemusea čájáhusaid.
Fitnu áigodat 1.6.2024 – 30.9.2025
Min čoakkáldat
Sámemusea Siidda Min čoakkáldat -fidnus ulbmilin lea buoridit musea dávvirčoakkáldagaid juvssahahttivuođa, ovddidit searvvušlaš museadoaibmama ja vurket immateriála kulturárbbi. Fidnus ovddiduvvo siida.finna.fi-ohcanbálvalusa doaibmama sámegielaide. Guovddášlaš mihttomearrin lea ollásit davvisámegielat veršuvdna siidduin. Dát hukse nana vuođu, man mielde maid eará sámegielaid lasiheapmi siidduide šaddá vejolažžan boahtteáiggis.
Fidnu ollašuhttimis guovddáš ovttasbargoguoimmit leat Riikagirjerádjosa “Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa” -fidnu (“Sámegielaid doarjja digitálalaš bálvalusain”), mas lea ovddiduvvon davvisámegielat Finna-geavahanlakta, sihke Userix-fitnodat, mii ovddida Collecte sámegielat giellafáluid ovttasbarggus Sámemusea Siiddain. Fidnu ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.
Fidnoáigi: 1.1.2024–31.3.2025
Sánit šaddet sadjin – Siidda ođđa vuođđočájáhusa kulturoasi konseapta
Jenny ja Antti Wihuri foandda veahkkeruđain ovdánahttojuvvo Siidda ođđa vuođđočájáhusa konseapta.
Fitnu ollašuhttináigi: 1.1.2020–31.12.2021
Oktasaš čoakkáldatbargu
Fitnus ráhkaduvvo Sápmái máŋggabealat sápmelaš čoakkáldatbarggu máhttinfierpmádat, mas beassat oahppat earáin, ovdánahttit ja geahččaladdat ođđa bargovugiid čoakkáldatbarggu sierra olámuttuin.
Fitnu ruhtten boahtá Museovirastos.
Fitnu ollašuhttináigi lea 1.1.2020–31.12.2021
Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi
”Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi” fitnus leat mielde golbma sámemusea; Sámemusea Siida Anáris fitnu jođiheaddjin, Ruoŧa duottar- ja sámemusea Ájtte Johkamohkkis, Máttásámimusea ja -kulturguovddáš Saemien Sijte Snåsas ja Lappi universitehta ja Luvlaja teknihkalaš allaskuvla. Fitnu ollašuhttináigi lea 1.1.2020 – 30.09.2022 ja árvvoštallon golut buohkanassii sullii 2 M€ ja ruhtadeaddji lea Interreg Davvi.
Fidnus ráhkadit ođđa sámi museagiela, mainna sámekultuvra ovdabukto museain ja čájáhusain dan iežas vuolggasajis. Ođđa sámi museagiela ráhkadit golmma pilohtafitnu bokte. Daid fáttát leat Máhcaheapmi ja rumbu, Gákti/Gapta/Gáppte/Mááccuh/Määccaǩ ja Giela massin. Dáid fáttáid ovddidit sihke sisdoalu ja čájáhusteknihkálaččat ovttasbarggus fitnu ovttasbargoguimmiiguin ja bargobájiin sámeservošiin. Prošeavtta ulbmilin lea nannet sámi identitehta.
Fitnu sámemuseat ožžot ođđa sámi museagielas nana vuođu boahttevaš ovddidanbargui ja ovttasbargui riikkarájáid rastá. Ovddidanfitnu pilohtat báhcet bissovaš oassin Saemien Sijte, Sámemusea Siidda ja Ájtte čájáhusaid. Museat leat maid mearkkašahtti galledanbáikkit iežaset guovlluin ja fitnus lea fitnodateallima geahččanguovllus mearkkašupmi olles davvi guovllus.
Fitnu bohtosat juhkkojit viidát riikkaidgaskasaš atnui sámiiguin, museasuorggi doibmiiguin ja museagalledeaddjiiguin. Ulbmilin lea, ahte fitnodateallin sáhttá atnit ávkin fitnu bohtosiid go ovddida bálvalusaid ja buktagiid.
Prošeaktahoavdda Sámemusea Siiddas FM Eeva-Kristiina Harlin,
eeva-kristiina.harlin(at)samimuseum.fi, tel. +358 (0)40 485 3017
Servodatlaš dutkanfidnu nuortalaččaid vuogáidahttimis Suomas 1939–1949
Servodatlaš ja máŋggadieđalaš fidnu dutká nuortalaččaid eváhkkoáiggi (1939-49), dárkilabbot eváhkkoáigge huksejuvvon gaskaboddosaš ássanbáikkiid. Fitnus laktet áššegirjjiin ja jietnaarkiivvain gávdnon dieđu nuortalaččaid ealli muitodihtui. Dutkamuš dahkko servoša ja sierra doibmiid gaskka. Nuortalaččaid ássanbáikkiid visttiid ja ráhkadusaid dokumenterejit ja daidda dahket ođđa oahpistangalbbaid. Gaskaboddosaš ássanbáikkiide, mat eai leat nu bures dieđus, ohcet dárkilut báikki ja dokumenterejit. Fidnu áigge ordnejuvvo árbevierromátki ja seminára, dahkko publikašuvdna ja beaiváduvvo Sámemusea Nuortalašeallin- neahttačájáhus. Bohtosiiguin ávvudit nuortalaččaid ásaiduhttima 70 jagi feastta, mii lea borgemánus 2019.
Fidnu ruhtadeaddjin lea Musealágádus. Ovttasbarggus: Nuortalašfoanda, Meahciráđđehusa Lappi Luonddubálvalusat, Suoma Akademiija ruhtadan The Skolt Saami Memory Bank -fidnu (Giellagas-instituhtta) ja Suoma Akademiija ruhtadan Culturally and Socially Sustainable Museum. Reframing the Policies of Representing Indigenous Sámi Culture in the Sámi Museum Siida -fidnu (Lappi universitehta), Yle Sápmi, Sámi arkiiva.
Fitnu áigodat 1.1.2018-30.9.2019
Čuvččáid olgomusea -fidnu
Sámemusea Čuvččaid olgomusea -fitnu ruhtada Musealágádus. Servodatlaš fitnu ulbmilin lea muitalit sámi meahcástankultuvrii gullevaš bivdovugiin ja olahit ođđa áššehasjoavkkuid. Olgomusea bivdoossodaga bivdosat ja maiddái oahpistangalbbat ođasmahttojit. Olgomuseai boahtá maid ođđa oahpistanbuvtta, mas lea deaddu meahcásteamis. Biebmokultuvra lea maid dehálaš oasis Čuvččáid olgomusea -fitnus. Musea ordne guovvamánus fuođđoborramušeahketmállásiid ja Restoráŋŋa Sarrihis lea árbevirolaš borramušaid beaivi.
Fitnu áigodat 1.4.2018-30.3.2019.
Visit Arctic Europe II -joatkkafidnu
Turismafidnu, mas ovttasbargu Suoma, Norgga ja Ruoŧa davimus guovlluin. Ovttasbargu riikkarájáid rastá ja mátkepakeahtat.
Fitnu áigodat 9/2018 – 3/2021.
Kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis musea. Eamiálbmoga represantašuvnnat ja sámekultuvra Sámemusea Siiddas
Lappi universitehta ja Sámemusea Siidda oktasaš dutkanfidnu “Kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis musea. Eamiálbmoga represantašuvnnat ja sámekultuvra Sámemusea Siiddas” álggii golggotmánus 2016 ja nogai čakčamánus 2018. Fidnu lei ruhtadan Suoma Akademiija ja dán vástoolmmožin lei Lappi universitehta sámedutkamuša veahkkeprofessor Sanna Valkonen.
Fidnu buvttadii kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis vugiid museabargui eamiálbmomuseas. Fidnu boađusin lei giehtačálus Siidda váldo- ja láidehusčájáhusa sámekultuvraoassái. Dáid lassin fidnu hápmii Sámemusea Siidii čájáhuspolitihkalaš prográmma, man vuođđun leat sámi árvvut ja dárbbut ja mii lea rámman musea čájáhusbargui. Fidnu maid gárgii málle movt hástit sámi servošii searvat kulturárbebargui museas.
Sámi sohkabuolvvat ja oktasaš muitalus 2015-2016
Sámemusea Siiddas álggii čakčamánus 2015 Sámi sohkabuolvvat ja oktasaš muitalus -fitnu. Fidnu ulbmilin lei sámi árbedieđu vurken sámeservošiid dárbbuin. Árbedieđu vurkema lassin ulbmilin lei sierra sohkabuolvvaid deaivvadeapmi ja dieđuid ja dáidduid ovddos guvlui sirdin sohkabuolvvas nubbái.
Prošeavttas Sámemusea geahččalii vuosttaš geardde doaibmavuogi, mas árbedieđu vurken dahkkojuvvui sámeservošiid dárbbuid ja jurdagiid vuođul. Innovatiivvalaš ja oassálasti fitnu ruhtadii Musealágádus.
Prošeavttas buvttaduvvon digitála muitalusgiisá (liŋkka).
Sámemusea Siidda oktavuhtii lea vuođđuduvvon Sámi kulturbirasovttadat álgojagis 2011. Ovttadaga vuođđudeami dahket vejolažžan guokte spesiálafitnu:
Sámi kulturbirasovttadat 2011-2014
Sámi kulturbirasovttadat -pilohttafitnu bokte sámi sámeguovllu arkeologalaš kulturárbái guoskevaš eiseváldebarggut sirdojuvvojedje Sámemuseai. Musealágádus ja Sámemusea leaba 1.1.2011 vuolláičállán ovttasbargosoahpamuša arkeologalaš kulturárbbi dikšumis. Fitnu ulbmilin lei stáđásnuhttit kulturbirasovttadaga doaimma bissovažžan.
Fitnu doaibmaguovlun lei sámiid ruovttuguovlu ja dan ruhtadii oahpahus- ja kulturministeriija.
Ealli biras 2011-2014
Fitnus ráhkaduvvui publikašuvdna Ealli biras – Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma (1. preanttus 2013, 2. preanttus 2015). Suoma Ruovttuguovlolihttu (Suomen Kotiseutuliitto) válljii girjji Jagi ruovttuguovlogirjin 2014. Fitnus ráhkaduvvui maiddái čájáhus sámi kultureanadagas ja huksenárbbis. Čájáhus lei ovdan Siiddas 15.6.2013–12.10.2014.
Fitnu doaibmaguovlun lei sámiid ruovttuguovlu. Fitnu ruhtadeaddjin lei EAKR – Eurohpá guovlluidovddidanfoanda ja riikkadásis Lappi Lihttu.
Lassedieđut: Kulturbirasovttadat
Interaktiivvalaš Sápmi
Sámi Oahpahusguovddáš lea ohcan fitnu, man váldoulbmilin lea skuvlet mediasuorggi máhttiid sámeguovllu mediadárbbuide: interaktiivvalaš media sisdoallobuvttadeaddjiid (mediabajásgeassin), animašuvdnateknologiija ja sosiálalaš media máhttiid. Fitnu oasseulbmilat leat: olahit buorebut sihke skuvlema ja sosiálalaš fálaldagaid dáfus sámemánáid ja -nuoraid sámeguovllu olggobealde, buoridit guovllu barggolašvuođavejolašvuođaid ja bargat dan ovdii, ahte nuorat gávdnet buorebut barggu sámeguovllus eaige dárbbaš fárret eará sadjái, ovddidit kultuvrra dovdamuša ja vurkenvejolašvuođaid ja ná dahkat buorebut dovddusin sámekultuvrra riikkadásis sihke buvttadit kulturoahpponeavvuid sámeguovllu dárbbuide.
Sámemusea Siida lea mielde dán fitnus nu, ahte lea vurkemin sámi kulturárbbi ja ovdanbuktimin dan ođđa mediakanálaid bokte. Musea ulbmilin lea seammás buoridit iežas bargoveaga ođđamediamáhtu. Fidnu ruhtaduvvo Nannán-Suoma ESR-prográmma Davvi-Suoma stuorraguovlooasi váriiguin. Fidnoáigi lea 1.8.2010 – 30.12.2012.
Lassedieđut:
Sámi oahpahusguovddáš, www.sogsakk.fi
Sámenuorat (Samisk ungdom)
Davviriikalaš sámekultuvrra vurkejeaddji museaid oktasaš fitnu ulbmilin lea dokumenteret sámenuoraid eallima ovttasráđiid nuoraiguin. Dokumenterenvuohkin leat ee. čuovgagovven ja/dahje videogovven sihke oktasaš bargobájit. Prošeavtta ulbmilin lea movttiidahttit nuoraid váikkuhit dasa, maid museat vurkejit iežaset čoakkáldagaide dálá sámekultuvrras. Suoma dokumenterenovttasbargoguoibmin doibmet guhtta 14-18-jahkásaš ng. citysámi. Fidnu lea álggahuvvon 1.5.2009 ja dat nohká jagi 2011 álggus.
Fitnu váldodoaibmin lea Ájtte – Svenskt fjäll- och samemuseum (Johkamohkki, Ruoŧŧa) ja prošeavttas vástideaba Ylva Jannok Nutti ja Anna Westman. Fidnobargoguoimmit leat: Várjjaga mearrasámemusea (Vuotnabahta, Norga), Saemien Sijte -searvi (Snåase, Norga), sihke Sámemusea Siida (Anár, Suopma). Fitnu ruhtaduvvo Interreg IV/A Nord –prográmma ruđaiguin.
Lassedieđut:
http://samiyouth.typo3konsult.se/