Nohkan fitnut

Sámemusea Siidda nohkan fitnut

Geahča olles listtu nohkan fitnuin min suomagielat siidduin.
Nuortalašgielat nohkan fitnut gávdnojit min nuortalašgielat siidduin.
Anárašgielat nohkan fitnut gávdnojit min anárašgielat siidduin.

Sánit šaddet sadjin – Siidda ođđa vuođđočájáhusa kulturoasi konseapta

Jenny ja Antti Wihuri foandda veahkkeruđain ovdánahttojuvvo Siidda ođđa vuođđočájáhusa konseapta.

Fitnu ollašuhttináigi: 1.1.2020–31.12.2021

Oktasaš čoakkáldatbargu

Fitnus ráhkaduvvo Sápmái máŋggabealat sápmelaš čoakkáldatbarggu máhttinfierpmádat, mas beassat oahppat earáin, ovdánahttit ja geahččaladdat ođđa bargovugiid čoakkáldatbarggu sierra olámuttuin.
Fitnu ruhtten boahtá Museovirastos.

Fitnu ollašuhttináigi lea 1.1.2020–31.12.2021

Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi

 ”Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi” fitnus leat mielde golbma sámemusea; Sámemusea Siida Anáris fitnu jođiheaddjin, Ruoŧa duottar- ja sámemusea Ájtte Johkamohkkis, Máttásámimusea ja -kulturguovddáš Saemien Sijte Snåsas ja Lappi universitehta ja Luvlaja teknihkalaš allaskuvla. Fitnu ollašuhttináigi lea 1.1.2020 – 30.09.2022 ja árvvoštallon golut buohkanassii sullii 2 M€ ja ruhtadeaddji lea Interreg Davvi.

Fidnus ráhkadit ođđa sámi museagiela, mainna sámekultuvra ovdabukto museain ja čájáhusain dan iežas vuolggasajis. Ođđa sámi museagiela ráhkadit golmma pilohtafitnu bokte. Daid fáttát leat Máhcaheapmi ja rumbu, Gákti/Gapta/Gáppte/Mááccuh/Määccaǩ  ja Giela massin. Dáid fáttáid ovddidit sihke sisdoalu ja čájáhusteknihkálaččat ovttasbarggus fitnu ovttasbargoguimmiiguin ja bargobájiin sámeservošiin. Prošeavtta ulbmilin lea nannet sámi identitehta.

Fitnu sámemuseat ožžot ođđa sámi museagielas nana vuođu boahttevaš ovddidanbargui ja ovttasbargui riikkarájáid rastá. Ovddidanfitnu pilohtat báhcet bissovaš oassin Saemien Sijte, Sámemusea Siidda ja Ájtte čájáhusaid.   Museat leat maid mearkkašahtti galledanbáikkit iežaset guovlluin ja fitnus lea fitnodateallima geahččanguovllus mearkkašupmi olles davvi guovllus.

Fitnu bohtosat juhkkojit viidát riikkaidgaskasaš atnui sámiiguin, museasuorggi doibmiiguin ja museagalledeaddjiiguin.  Ulbmilin lea, ahte fitnodateallin sáhttá atnit ávkin fitnu bohtosiid go ovddida bálvalusaid ja buktagiid.

Prošeaktahoavdda Sámemusea Siiddas  FM Eeva-Kristiina Harlin,
eeva-kristiina.harlin(at)samimuseum.fi, tel. +358 (0)40 485 3017

 
 

Servodatlaš dutkanfidnu nuortalaččaid vuogáidahttimis Suomas 1939–1949

Servodatlaš ja máŋggadieđalaš fidnu dutká nuortalaččaid eváhkkoáiggi (1939-49), dárkilabbot eváhkkoáigge huksejuvvon gaskaboddosaš ássanbáikkiid. Fitnus laktet áššegirjjiin ja jietnaarkiivvain gávdnon dieđu nuortalaččaid ealli muitodihtui. Dutkamuš dahkko servoša ja sierra doibmiid gaskka. Nuortalaččaid ássanbáikkiid visttiid ja ráhkadusaid dokumenterejit ja daidda dahket ođđa oahpistangalbbaid. Gaskaboddosaš ássanbáikkiide, mat eai leat nu bures dieđus, ohcet dárkilut báikki ja dokumenterejit. Fidnu áigge ordnejuvvo árbevierromátki ja seminára, dahkko publikašuvdna ja beaiváduvvo Sámemusea Nuortalašeallin- neahttačájáhus. Bohtosiiguin ávvudit nuortalaččaid ásaiduhttima 70 jagi feastta, mii lea borgemánus 2019.

Fidnu ruhtadeaddjin lea Musealágádus. Ovttasbarggus: Nuortalašfoanda, Meahciráđđehusa Lappi Luonddubálvalusat, Suoma Akademiija ruhtadan The Skolt Saami Memory Bank -fidnu (Giellagas-instituhtta) ja Suoma Akademiija ruhtadan Culturally and Socially Sustainable Museum. Reframing the Policies of Representing Indigenous Sámi Culture in the Sámi Museum Siida -fidnu (Lappi universitehta), Yle Sápmi, Sámi arkiiva.

Fitnu áigodat 1.1.2018-30.9.2019

Čuvččáid olgomusea -fidnu

Sámemusea Čuvččaid olgomusea -fitnu ruhtada Musealágádus. Servodatlaš fitnu ulbmilin lea muitalit sámi meahcástankultuvrii gullevaš bivdovugiin ja olahit ođđa áššehasjoavkkuid. Olgomusea bivdoossodaga bivdosat ja maiddái oahpistangalbbat ođasmahttojit. Olgomuseai boahtá maid ođđa oahpistanbuvtta, mas lea deaddu meahcásteamis. Biebmokultuvra lea maid dehálaš oasis Čuvččáid olgomusea -fitnus. Musea ordne guovvamánus fuođđoborramušeahketmállásiid ja Restoráŋŋa Sarrihis lea árbevirolaš borramušaid beaivi.

Fitnu áigodat 1.4.2018-30.3.2019.

Visit Arctic Europe II -joatkkafidnu

Turismafidnu, mas ovttasbargu Suoma, Norgga ja Ruoŧa davimus guovlluin. Ovttasbargu riikkarájáid rastá ja mátkepakeahtat.

Fitnu áigodat 9/2018 – 3/2021.

Kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis musea. Eamiálbmoga represantašuvnnat ja sámekultuvra Sámemusea Siiddas

Lappi universitehta ja Sámemusea Siidda oktasaš dutkanfidnu “Kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis musea. Eamiálbmoga represantašuvnnat ja sámekultuvra Sámemusea Siiddas” álggii golggotmánus 2016 ja nogai čakčamánus 2018. Fidnu lei ruhtadan Suoma Akademiija ja dán vástoolmmožin lei Lappi universitehta sámedutkamuša veahkkeprofessor Sanna Valkonen.

Fidnu buvttadii kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis vugiid museabargui eamiálbmomuseas. Fidnu boađusin lei giehtačálus Siidda váldo- ja láidehusčájáhusa sámekultuvraoassái. Dáid lassin fidnu hápmii Sámemusea Siidii čájáhuspolitihkalaš prográmma, man vuođđun leat sámi árvvut ja dárbbut ja mii lea rámman musea čájáhusbargui. Fidnu maid gárgii málle movt hástit sámi servošii searvat kulturárbebargui museas.

Sámi sohkabuolvvat ja oktasaš muitalus 2015-2016

Sámemusea Siiddas álggii čakčamánus 2015 Sámi sohkabuolvvat ja oktasaš muitalus -fitnu. Fidnu ulbmilin lei sámi árbedieđu vurken sámeservošiid dárbbuin. Árbedieđu vurkema lassin ulbmilin lei sierra sohkabuolvvaid deaivvadeapmi ja dieđuid ja dáidduid ovddos guvlui sirdin sohkabuolvvas nubbái.

Prošeavttas Sámemusea geahččalii vuosttaš geardde doaibmavuogi, mas árbedieđu vurken dahkkojuvvui sámeservošiid dárbbuid ja jurdagiid vuođul. Innovatiivvalaš ja oassálasti fitnu ruhtadii Musealágádus.

Prošeavttas buvttaduvvon digitála muitalusgiisá (liŋkka).

Sámemusea Siidda oktavuhtii lea vuođđuduvvon Sámi kulturbirasovttadat álgojagis 2011. Ovttadaga vuođđudeami dahket vejolažžan guokte spesiálafitnu:

Sámi kulturbirasovttadat 2011-2014

Sámi kulturbirasovttadat -pilohttafitnu bokte sámi sámeguovllu arkeologalaš kulturárbái guoskevaš eiseváldebarggut sirdojuvvojedje Sámemuseai. Musealágádus ja Sámemusea leaba 1.1.2011 vuolláičállán ovttasbargosoahpamuša arkeologalaš kulturárbbi dikšumis. Fitnu ulbmilin lei stáđásnuhttit kulturbirasovttadaga doaimma bissovažžan.

Fitnu doaibmaguovlun lei sámiid ruovttuguovlu ja dan ruhtadii oahpahus- ja kulturministeriija.

Ealli biras 2011-2014

Fitnus ráhkaduvvui publikašuvdna Ealli biras – Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma (1. preanttus 2013, 2. preanttus 2015). Suoma Ruovttuguovlolihttu (Suomen Kotiseutuliitto) válljii girjji Jagi ruovttuguovlogirjin 2014. Fitnus ráhkaduvvui maiddái čájáhus sámi kultureanadagas ja huksenárbbis. Čájáhus lei ovdan Siiddas 15.6.2013–12.10.2014.

Fitnu doaibmaguovlun lei sámiid ruovttuguovlu. Fitnu ruhtadeaddjin lei EAKR – Eurohpá guovlluidovddidanfoanda ja riikkadásis Lappi Lihttu.

Lassedieđut: Kulturbirasovttadat

Interaktiivvalaš Sápmi

Sámi Oahpahusguovddáš lea ohcan fitnu, man váldoulbmilin lea skuvlet mediasuorggi máhttiid sámeguovllu mediadárbbuide: interaktiivvalaš media sisdoallobuvttadeaddjiid (mediabajásgeassin), animašuvdnateknologiija ja sosiálalaš media máhttiid. Fitnu oasseulbmilat leat: olahit buorebut sihke skuvlema ja sosiálalaš fálaldagaid dáfus sámemánáid ja -nuoraid sámeguovllu olggobealde, buoridit guovllu barggolašvuođavejolašvuođaid ja bargat dan ovdii, ahte nuorat gávdnet buorebut barggu sámeguovllus eaige dárbbaš fárret eará sadjái, ovddidit kultuvrra dovdamuša ja vurkenvejolašvuođaid ja ná dahkat buorebut dovddusin sámekultuvrra riikkadásis sihke buvttadit kulturoahpponeavvuid sámeguovllu dárbbuide.

Sámemusea Siida lea mielde dán fitnus nu, ahte lea vurkemin sámi kulturárbbi ja ovdanbuktimin dan ođđa mediakanálaid bokte. Musea ulbmilin lea seammás buoridit iežas bargoveaga ođđamediamáhtu. Fidnu ruhtaduvvo Nannán-Suoma ESR-prográmma Davvi-Suoma stuorraguovlooasi váriiguin. Fidnoáigi lea 1.8.2010 – 30.12.2012.

Lassedieđut:
Sámi oahpahusguovddáš, www.sogsakk.fi

Sámenuorat (Samisk ungdom)

Davviriikalaš sámekultuvrra vurkejeaddji museaid oktasaš fitnu ulbmilin lea dokumenteret sámenuoraid eallima ovttasráđiid nuoraiguin.  Dokumenterenvuohkin leat ee. čuovgagovven ja/dahje videogovven sihke oktasaš bargobájit. Prošeavtta ulbmilin lea movttiidahttit nuoraid váikkuhit dasa, maid museat vurkejit iežaset čoakkáldagaide dálá sámekultuvrras. Suoma dokumenterenovttasbargoguoibmin doibmet guhtta  14-18-jahkásaš ng. citysámi. Fidnu lea álggahuvvon 1.5.2009 ja dat nohká jagi 2011 álggus.

Fitnu váldodoaibmin lea Ájtte – Svenskt fjäll- och samemuseum (Johkamohkki, Ruoŧŧa) ja prošeavttas vástideaba Ylva Jannok Nutti ja Anna Westman. Fidnobargoguoimmit leat: Várjjaga mearrasámemusea (Vuotnabahta, Norga), Saemien Sijte -searvi (Snåase, Norga), sihke Sámemusea Siida (Anár, Suopma). Fitnu ruhtaduvvo Interreg IV/A Nord –prográmma ruđaiguin.

Lassedieđut:
http://samiyouth.typo3konsult.se/