Miksi Suomi sallii Tenon poikkipadon? – Kolumni Lapin Kansassa 3.8.2025

Kesän kiivas puheenaihe Utsjoella on ollut norjalaisten rakentama poikkipato Tenojokeen Taanassa. Padon tarkoituksena on estää kyttyrälohen nousu Tenoon. Ideana on päästää Atlantin villilohi padosta läpi Tenolle kutemaan. Samanlaisia poikkipatoja on kymmenillä Pohjois-Norjan lohijoilla, mutta Tenon pato on niistä suurin.  

Tenon villilohikannat ovat romahtaneet ja meneillään on jo viides villilohen kalastuksen täyskielto. Sen näkee ja tuntee Utsjoella ja Tenon hiljaisilla rannoilla. 

Joen uudempi tulokas kyttyrälohi, ’pink salmon’ on maailman myydyimpiä lohilajeja. Koska laji on ns vieraslaji, Norjan ja Suomen valtiot haluavat estää sen nousun jokiin. 

Radikaalein yritys on Taanaan tänä kesänä rakennettu järeä 400 metrin poikkipato. On vaikea ymmärtää, miksi Suomen valtio sallii padon rakentamisen yhteiselle rajajoelle. Pato haittaa Atlantin lohen nousua Tenoon. Paikalliset kalastajat ja kalatutkijat ovat padosta erittäin huolissaan. Padosta on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä Tenon villilohikannoille. Mikään tieteellinen tutkimus ei ole osoittanut, että kyttyrälohi olisi syyllinen villilohikantojen romahdukseen. 

Tenolla on menossa biologinen ja sosiaalinen koe, jonka seurauksia ei kukaan tiedä. Suomi on painottanut Suomen ja Norjan välisessä kalastussäännössä sitä, että on ensiarvoisen tärkeää arvioida riskejä ja tehdä ennalta sovitut suunnitelmat sen varalle, että padon todetaan haittaavan lohen tai muiden vaelluskalojen nousua. 

Näyttää siltä, ettei padolle aiota tehdä mitään, vaikka Norjan viranomaisille on esitetty paikallisten kalastajien toimesta lukuisia todisteita, että pato vaikeuttaa tai jopa estää villilohen nousun. Aikooko Norja pystyttää tulevina vuosina jatkossakin miljoonia maksavia poikkipatoja estämään kyttyrälohen nousua? Kyttyrälohi nousee jokiin joka toinen vuosi. 

Kyttyrälohi on tullut Tenoon jäädäkseen ja sitä on pystyttävä tasapuolisesti yhteisellä rajajoella hyödyntämään. Kyttyrälohi on erinomainen ruokakala sen noustua merestä jokeen ennen kutemista. Nyt norjalaiset yritykset hyödyntävät padotun kyttyrälohen taloudellisesti. Tenon saamelaiset Suomen puolella saavat tyytyä rippeisiin. 

Kyttyrälohi tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa jokisaamelaista kalastuskulttuuria ja siirtää taitoja seuraaville sukupolville. Olen seurannut tänä kesänä, kuinka kokeneet kalastajat ovat opastaneet uusia Tenoveneen soutajia ja kyttyrälohen kulkuttajia, ja perhoja on sidottu. 

Kyttyrälohi on uusi mahdollisuus myös Tenon kalastusmatkailuun. Onhan Suomen valtio jättänyt maamme ainoan saamelaisenemmistöisen Utsjoen kunnan yksin selviämään Tenon villilohikantojen romahduksen aiheuttamasta kriisistä. Vuosittain jää yli 5 miljoonan euron tulot alueella saamatta. 

Saamelaisille on alkuperäiskansana turvattu perustuslaissa oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tämä oikeus koskee myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kuten kalastuksen harjoittamista. Lohenkalastuksella on keskeinen merkitys jokisaamelaisessa kulttuurissa. 

Tämä lohikesä on jo mennyt, mutta kesää 2027 ajatellen Suomen valtion pitää huolehtia, ettei Norja pystytä poikkipatoa Tenolle. Yhteisen joen anti, kyttyrälohetkin kuuluvat myös Tenon Suomen puolen saamelaisille. 

Maailma muuttuu, ja saamelaiset ovat aina olleet taitavia sopeutujia. Kyttyrälohen pyynti tukee jokisaamelaisen kalastusperinteen elpymistä. Haaveilu villilohen paluusta ei sitä tee. Kyttyrälohi kuuluu Tenojokilaakson uuteen ruokapöytään. 

Taina Máret Pieski, museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida