Kuolan niemimaan alkuperäiskansa
Kolttasaamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansaa. Kolttasaamelaiset ovat perinteisesti asuneet Norjan ja Suomen Lappien koillisosissa ja Venäjällä, Kuolan niemimaalla. Rikkaaseen kolttasaamelaiseen puku-, ruoka-, musiikki- ja tapakulttuuriin on antanut vaikutteita pitkä rinnakkaiselo muun muassa venäläisten ja karjalaisten kanssa. Monet kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja.
Kolttasaamelaisten perinteiset asuinalueet ovat sijainneet Suomen ja Norjan Lapin koillisimmissa osissa sekä Venäjällä Kuolan niemimaan luoteisosassa. Alue jakautui seitsemään siidaan, joissa jokaisessa oli talvikylä. Tarton rauhassa vuonna 1920 kolttasaamelaisten asuinalue jakautui kahtia. Paatsjoen, Petsamon ja Suonikylän siidat tulivat osaksi Suomea.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi menetti Petsamon alueen Neuvostoliitolle, jolloin Paatsjoen, Petsamon ja Suonikylän siidojen kolttasaamelaiset evakuoitiin ja uudelleen asutettiin Suomeen, Inarin kunnan itäosaan, jonne perustettiin myöhemmin koltta-alue. Siellä kolttasaamelaisten eläviä keskuskyliä ovat Sevettijärvi, Nellim ja Keväjärvi. Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan noin 700 henkeä, joista kolmannes asuu koltta-alueen ja myös saamelaisalueen ulkopuolella eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa ja Norjassa.
Vuosikymmenten saatossa koltta-aluetta ovat vaivanneet samat ongelmat kuin muitakin Lapin pieniä kyliä: väestö on vanhentunut ja nuoret ovat muuttaneet muualle koulutuksen ja töiden perässä. 2010-luvulla on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa nousevana trendinä paluumuutto, mikä näkyy niin koltta- kuin koko saamelaisalueellakin esimerkiksi kasvavana vuokra-asuntojen tarpeena. Kolttasaamelaisia työllistävät enenevissä määrin palveluelinkeinot ja matkailuala, mutta perinteisillä elinkeinoilla, poronhoidolla ja kalastuksella on yhä merkittävä rooli yhteisössä.
Kolttasaamelaiset osallistuvat kaikkien muiden saamelaisten tavoin Saamelaiskäräjävaaleihin asettamalla ehdokkaita, äänestämällä ja osallistumalla päätöksentekoon. Kolttasaamelaisten oma päätöksentekojärjestelmä kyläkokous on kuitenkin ainoa Pohjoismaissa voimissaan oleva perinteiseen tapaoikeuteen nojaava hallinnollinen järjestelmä. Kyläkokousta johtaa luottamusmies, joka toimii yhdessä Nellim-Keväjärven ja Näätämön kolttaneuvostojen kanssa.
Koltansaamen kielen puhujia Suomessa arvioidaan olevan noin 300 henkeä. Kolttasaamelainen nuori sukupolvi on aktiivisesti mukana koltansaamen kielen ja kulttuurin elvytystyössä. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltansaamen kielen- ja kulttuurin linja on jokaisena järjestämisvuotenaan saatu täyteen, ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa alkavat vuonna 2020 koltansaamen kielen ja kulttuurin opinnot. Viime vuosina on esimerkiksi julkaistu uutta koltansaamenkielistä musiikkia ja lastenkirjallisuutta.
Nuoremman sukupolven kulttuurivaikuttajista mainittakoon mm. elokuva- ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff, taiteilija Heidi Gauriloff, muusikot Anna Lumisalmi ja Hanna-Maaria Kiprianoff, jotka vaikuttavat Suõmmkar-yhtyeessä, muusikko, kielen ja kulttuurin opettaja, Tiina Sanila-Aikio, joka toimi Saamelaiskäräjien puheenjohtajana vuosina 2015-2019. Lisäksi Yle Sápmin koltansaamenkielinen toimittaja Sara Wesslin valittiin vuonna 2019 ainoana suomalaisena Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sadan vaikutusvaltaisimman ja innoittavimman naisen listalle, koska hän on edistänyt saamen kielten asemaa Suomessa. Sara on monille saamelaisille ja valtaväestön edustajillekin tuttu niin uutisten lukijana, radiotoimittajana kuin pysäyttävien tarinoiden kertojana.
Kielensä kadottaneet lapset – näin Saamenkieli pestiin pois
https://yle.fi/uutiset/3-9579558