Sámemusea Siidda doaimma bajásdoalli Sámemuseavuođđudus válljii stivrra čoahkkimis 8.12.2025 ođđa stivrra jagiide 2026–29.

Sámemuseanjuolggadusaid mielde vuođđudusa áššiid dikšu ja dan ovddasta njealji jahkái hávil válljejuvvon stivra, masa gullet gávcci láhtu. Unnimustá vihtta láhtu galget leat sápmelaččat Suoma riikavuložat. Anár gielda nammada stivrra ovtta láhtu.

Sámemuseavuođđudusa stivrra čoahkkádus jagiide 2026–29:

Veikko Feodoroff, ságadoalli

Badjealmmái, guhkesáigásaš nuortalaččaid luohttámušolmmoš, Nuortalaš kulturvuođđudusa stivrra várreságadoalli ja Sámedikki láhttu.

Outi Länsman, várreságadoalli

Sámegiela ja kultuvrra lektor, filosofiija magisttar, Sámi oahpahusguovddážis. Länsman lea bargan maiddái sámegiela lektorin Giellagas-instituhtas, Oulu universitehtas ja Soađegili gielddas.

Helmi Hagelin

Oahptii-Hánssa Tuula Mika Helmi / Bihtošoabbá Helme lea Lahti hábmeninstitušuvnnas válmmaštuvvan hábmejeaddji, guhte ássá dál Helssegis. Son dahká bárrahiin Ovllá-operai biktasiid Oulu teáhterii ja Sápmelaččat Helssegis -čájáhusa ja dáládokumenterenfidnu Helssega gávpotmuseas.

Sigga-Marja Magga

Filosofiija doavttir, duoji doseanta, Oulu universitehta Giellagas-instituhta hoavda. Magga lea aktiivvalaš duojár ja duoji bealis hálli. Son lea leamaš mielde Sámemusea Siidda vuođđočájáhusa ođasmahttinbarggus. Dál Magga lea mielde Oulu teáhtera sámegielat Ovllá-operas oktan sámekultuvrra áššedovdin.

Yrjö Musta

Duojár, ealáhagas leahkki rektor ja luohkkáoahpaheaddji. Musta lea bajásgeassindiehtaga magisttar, anárašgiela eatnigiela oahpaheaddji ja loahppabarggu váile artesána.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman

Jusse Ántte Sálmmo Ánná lea sámemusihkkár ja juoigi, guhte dahká dáiddalaš doavttirdutkosa Dáiddauniversitehta Sibelius-Akademiijas. Dáiddárnamain Ánnámáret su dovdat musihkas, mas dološ juoiganstiila ja sápmelaš máilmmigovva čatnasit oktii modeardna dáiddalaš olggosbuktimiin.

Samuel Valkeapää

Duoji ja hábmema allaskuvlalektor, várrerektor Sámi allaskuvllas. Máttut sámeguovllus Suoma, Ruoŧa ja Norgga rádjeguovllus. Valkeapää dutkanintreassa laktása sápmelaš kreatiivavuhtii sámeguovllus. Valkeapää lea digitaliseren materiálalaš kultuvrra ja lea nubbi Sámi AI lab vuođđudeaddjiin.

Miia Kärnä

Anár gieldda nammadan várreláhttu, guhte lea ealáhusdoalli ja gulahallankonsulta. Kärnä lea medianoma (ÁAS), Lahti ámmátallaskuvlla hábmeninstituhtas.

 

– Lean hui ilus, ahte Sámemuseavuođđudusa jođiha čuovvovaš njeallje jagi hui áššedovdevaš stivra, mas lea buorre ovddastus sierra sámejoavkkuin ja dáidda-, kultuvra- ja dieđasurggiin. Giittán maiddái luohttámušas joatkit stivrra ságadoallin, dadjá Veikko Feodoroff.

 

Lassidieđut:

Ságadoalli Veikko Feodoroff, tel. 0400 204 861

Museahoavda, fitnodathoavda Taina Máret Pieski, tel. 050 5351564

 

10. ja 12. čakčamánu 2025 leat historjjálaš beaivvit sámemuseaide ja sámiide kulturgiettis: hervejuvvon čoarvebaste, mii lea álgoálggus máttasámeguovllus, máhcahuvvo Sámemusea Siiddas Anáris, Suomas, Samien Sijtei – máttasámemuseai ja kulturguovddážii Snåsai, Norgii. Jearaldagas lea vuosttas máhcaheapmi guovtti sámemusea gaskkas.

Čoarvebastii, mii lei boahkánii heŋgejuvvon persovnnalaš diŋga, lea gohppojuvvon jahki 1893. Malena Torkelsen – su dovdat maiddái namain Aahka Meele – attii álgoálggus bastte suopmelaš gielladutkái Eliel Lagercrantzii, guhte lei dokumenterenmátkkis jagis 1925. Malena lei dovddus Snåsa ja Lierne várreguovlluin ja orui iežas rávesolbmoagi Snåsas. Lagercrantz vuvddii bastte maŋŋelis Suoma álbmotmuseai jagis 1931. Jagis 2021 Suoma álbmotmusea máhcahii olles sámediŋggaid čoakkáldagas Sámemusea Siidii, ja ná Malena baste gárttai maiddái Anárii.

Gaskavahku 10. čakčamánu Saemien Sijte hoavda Birgitta Fossum mátkkošta Anárii vuostáiváldit bastte Sámemusea Siidda hoavddas Taina Máret Pieskis virggálaš luohpadanseremoniijas Siiddas.

– Iežas kulturárbbi máhccamis lea stuorra mearkkašupmi. Mii leat ilus, go beassat máhcahit čoarvebastte dan ruovttuguvlui, ja sávvat, ahte iežas servoša siste dat sirdá mearkkašumis dálá ja boahttevaš buolvvaide, dadjá Sámemusea Siidda hoavda Taina Máret Pieski.

Bearjadaga 12. čakčamánu Saemien Sijte bovde du rabas dilálašvuhtii Snåsai, gos oaidninláhkai leat čoarvebaste ja čuovgagovat Lagercrantz dokumenterenmátkkis.

– Dát lea dehálaš oláhusmearka máttasámiid servošii ja sámemuseaide obanassii. Diŋggas lea stuorra kultuvrralaš ja historjjálaš árvu, ja mii leat ilus go fidnet dan ruovttoluotta, dadjá Saemien Sijte hoavda Birgitta Fossum.

Baste ii leat dušše persovnnalaš opmodat, fal maiddái oassi máttasámiid historjjá ja identitehta. Lagercrantz guđii detáljalaš muituimerkejumiid mátkkiinis, main son govvida earret eará 34 goađi várredálu Snåsas ja deaivvademiid sámiiguin. Dán materiála lea maiddái hui miellagiddevaš dutkat.

Dilálašvuohta lágiduvvo Saemien Sijtes 12. čakčamánu dmu 14.00. Preassa lea buresboahtán dmu 13.00.

 

Lassedieđut:

Saemien Sijte

Museahoavda Birgitta Fossum
t. +47 948 56 586
birgitta.fossum@saemiensijte.no

Amanueansa Lisa Dunfjeld-Aagård
t. +47 940 17 021
lisa.dunfjeld-aagard@saemiensijte.no

Sámemusea Siida

Museahoavda Taina Máret Pieski
t. 050 5351574
taina.pieski@samimuseum.fi

Intendeanta Anni Guttorm
t. 0400 891 860
anni.guttorm@samimuseum.fi

 

Geasi duoldan ságastallan Ohcejogas leamašan norgalaččaid rastábuođđu Deanus. Buođu ulbmilin lea caggat buggeluosa goargŋumis Detnui. Jurddan lea luoitit Atlántta luosa buođus čađa gođđat. Seammalágan rastábuođut leat ceggejuvvon badjel logi Davvi-Norgga luossajogaide, muhto Deanu buođđu lea dain stuorámus. 

Deanu eamiluossanálli lea njiedjan sakka ja oppalaš luossabivdogielddus lea bistán juo vihtta geasi. Dan oaidná ja dovdá Ohcejogas ja Deanu jaskkodan gáttiin. 

Joga ođđa vierisšládja buggeluossa dahje ’pink salmon’ lea okta máilmmi eanemus vuvdojuvvon luossanáliin. Danin go sáhka lea nu daddjon vierisšlájas, Norgga ja Suoma stáhtat háliidit caggat dan goargŋumis jogaide. 

Buot radikálamus dáin figgamušain lea dán gease Detnui ceggejuvvon 400 mehter govda rastábuođđu. Lea váttis áddet, manin Suoma stáhta dohkkeha buođu huksema oktasaš rádjejohkii. Buođđu heađušta Atlántta luosa goargŋuma Detnui. Báikkálaš guolásteaddjiin ja guolledutkiin lea fuolla buođu váikkuhusain. Jáhkkimis buođđu lea eambbo hehttehussan go ávkin Deanu eamiluossanállái. Ii oktage dieđalaš dutkamuš leat čujuhan, ahte buggeluossa livččii sivvan eamiluossanáli njiedjamii. 

Deanus lea geavvamin biologalaš ja sosiálalaš iskkus, man čuovvumušaid ii dieđe oktage. Suopma lea deattuhan Suoma ja Norgga gaskasaš guolástannjuolggadusain dan, ahte lea hui dehálaš árvvoštallat riskkaid ja dahkat ovddežis sohppon plánaid dan várás, ahte gávnnahuvvo buođu hehttet luosa ja eará guliid goargŋuma. 

Orru leamen nu ahte buođđu oažžu orrut, vaikko báikkálaš guolásteaddjit leat ovdanbuktán Norgga eiseválddiide ollu duođaštusaid das, ahte buođđu váttásmahttá ja juoba caggá eamiluosa goargŋuma. Áigugo Norga cegget maiddái boahttevaš jagiid rastábuođuid, mat mákset miljovnnaid, buggeluosa goargŋuma caggamii? Buggeluossa goargŋu jogaide juohke nuppi jagi. 

Buggeluossa lea báhcimin Detnui ja dainna galggašii beassat ávkkástallat vuoiggalaččat oktasaš rádjejogas. Buggeluossa lea erenomáš buorre biebmoguolli ovdal gođđama go dat goargŋu mearas johkii. Dál norgalaš fitnodagat ávkašuvvet buggeluosa buođđumis ruđalaččat. Deanu sápmelaččat Suoma bealde ožžot duhtat skoldehasaide. 

Buggeluossa fállá vejolašvuođa hárjehit johkasámi bivdokultuvrra ja sirdit árbedieđu boahttevaš buolvvaide. Lean čuvvon dán gease go hárjánan guolásteaddjit leat oahpistan ođđa Deanu suhkkiid ja buggeluosa golgadeaddjiid, ja dolgevuokkat leat čadnon. 

Buggeluossa lea ođđa vejolašvuohta maiddái Deanu guolástanturismii. Leahan Suoma stáhta guođđán riikamet áidna sámeeanetlogu gieldda nappo Ohcejoga birget okto heahtedilis, man Deanu eamiluossanáli njiedjan dagahii. Dán sivas guovlu massá badjel 5 miljon euro sisaboađu jahkásaččat. 

Sámiin lea eamiálbmogin vuođđolágas dorvvastuvvon riekti hárjehit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Dát riekti guoská maiddá sámiid árbevirolaš ealáhusaide dego guolásteapmái. Luossabivdu lea mávssolaš oassi johkasámi kultuvrras. 

Dát luossageassi lea jo meattá, muhto geasi 2027 hárrái Suoma stáhta berre fuolahit, ahte Norga ii cegge rastábuođu Detnui. Oktasaš joga bivdu, buggeluossage, gullá maiddái Deanu Suoma beal sámiide. 

Máilbmi nuppástuvvá ja sámit leat álo leamašan čeahpit vuogáiduvvat. Buggeluosa bivdin doarju johkasámi guolástanárbevieru ealáskeami. Niegadeapmi eamiluosa máhccamis ii dan daga. Buggeluossa gullá Deanuleagi ođđa boradanbeavdái. 

 

Taina Máret Pieski, museahoavda, Sámemusea Siida

Sámemusea Siidda searvvušlaš fidnu čielggada, mo ruoktot máhccan sámedávvirat šaddet buoremusat oassin ealli sámekultuvrra. Ruhtadeapmi joatká Suoma Kulturfoandda gillilis sámekultuvrra ja sámegielaid doarjuma.

Sámi kulturárbbi leat čoaggán Eurohpá museaide ja dutkanlágádusaide 1600-logu rájes, ja sámeváinniid hávddiid rievideapmi dutkanulbmiliidda joatkašuvai 1900-logu rádjái. Sullii 50 000 sámedávvira leat áin Eurohpá museaid čoakkáldagain.

Dán áigge čoakkáldagaid čoagginhistorjjá dárkkodit kritihkalaččat. Mainna vuoigatvuođain daid čogge ja geaidda dat iešalddes gullet?

Sámemusea Siida lea ovddidan sámečoakkáldagaid máhcaheami dahjege repatriašuvnna jo logijagi áigge. Jagis 2021 Suoma álbmotmusea máhcahii Siidii badjel 2 200 dávvira sámečoakkáldagas, ja repatriašuvdnaproseassat leat dálge jođus máŋggain eurohpalaš museain. Siidda bargu lea ožžon máŋggaid riikkaidgaskasaš dovddastusaid, earret eará Europa Nostra -bálkkašumi 2022 ja Jagi eurohpalaš musea ja Suoma Jagi musea tihttela 2024.

Kulturfoanda juolludii 850 000 euro Siidda golmmajagát Ellos min árbi! -fidnui, mas dutkat ja ovddidit sápmelaš vugiid prosesseret dávviriid máhcaheami ovttas servošiin. Ulbmilin lea almmustahttit dieđu ja dutkanbohtosiid, maid maiddái eará eamiálbmotmuseat sáhttet atnit ávkin. Boađusin šaddá maiddái Máhccan – johttičájáhus, dieđalaš artihkkalat, buoremus vuogádagat -oahpistangirji, podcast-ráidu ja riikkaidgaskasaš konfereansa repatriašuvnna fáttás.

Ruoktot máhccan dávviriid ovddit oamasteaddjiin ja geavahanhistorjjás čoaggit dieđu bargobájiin, main sámeservošat besset oahpásmuvvat máttarvánhemiid dávviriidda muittašeami, dutkama ja ođđa mearkkašumi addima bokte. Dán searvvušlaš proveniensadutkamuša mielde dávviriidda laktáseaddji diehtu ja dáidu máhccá oassin ealli sámekultuvrra.

Dávviriid máhcaheapmi ii nappo leat dušše daid sirdin báikkis nubbái, muhto maiddái symbolalaš proseassa, mii nanne sápmelaš identitehta ja kultuvrra jotkkolašvuođa.

“Suoma Kulturfoanda lea ovdal dorjon Siidda váldočájáhusa ođasmahttimis. Dál lea vuorus musealogalaččat ođđa ja mearkkašahtti rahpan, mas dávviriid máhcaheapmi čadnojuvvo servoša máhttui aktiivvalaš proseassan. Museadávvirat máhccet fysalaččat, kultuvrralaččat ja vuoiŋŋalaččat oassin ealli kultuvrra”, dadjá Suoma Kulturfoandda fitnodatjođiheaddji Susanna Pettersson.

“Mii háliidit dutkat ja ovddidit sápmelaš vuogi dahkat dávvirdutkamuša, dávviriid ruoktot máhccama ja ovttasbarggu. Jus lihkostuvvá, min fidnu buktá ođđa dieđu ja vásáhusa earáge eamiálbmogiid ja olles museamáilmmi buorrin”, dadjá Sámemusea Siidda museahoavda Taina Máret Pieski.

Sámemusea Siida lea Anára girkosiiddas. Dat lea riikkaviidosaš sámekultuvrra vástumusea Suomas ja guovllulaš vástumusea kulturbirasbargguid oktavuođas sámiid ruovttuguovllus.

Lassidieđut

Taina Máret Pieski

Sámemusea Siidda museahoavda

050 535 1574

tainamaret.pieski@samimuseum.fi

 

Susanna Pettersson

Suoma Kulturfoandda fitnodatjođiheaddji

susanna.pettersson@skr.fi

Dán giđa máŋggat sápmelaččaide dehálaš áššit leat ovdánan suopmelaš servodagas buoret guvlui. Varrasamos ođasin oaččuimet gullat, ahte sámediggelága ođasmahttin ovdána riikkabeivviin go vuođđoláhkaváljagotti almmustahtii smiehttamušas. Ođas lea vurdojuvvon, daningo ođasmahttin ii leat lihkostuvvan golbma ovddit ráđđehusbajis.

Evangelalaš-luteralaš girku “Sápmelaččat girkus” -fidnu nogai gieskat. Fidnu ulbmilin lei burgit gealdagiid girku ja sápmelaččaid gaskkas ja nannet sápmelaččaid osolašvuođa girkus. Fidnu loahpas earkebisma Tapio Luoma ovdanbuvttii evangelalaš-luteralaš girku ándagassiiátnuma sápmelaččaide 8. miessemanu Turku duopmogirkus lágiduvvon loahppaipmilbálvalusas.

Earkebisma Luoma dovddastii, ahte girku lea oassálastán sápmelaš kultuvrra ja identitehta hávkadeapmái. Son dajai, ahte girku ii leat gudnejahttán sápmelaččaid álbmotlaš identitehta ja kultuvrra, muhto baicce iežas oasil dorjon sin váldoálbmogii assimilerema ja sin giela ja kultuvrra hávkadeami. Anán dán soabadeami dagu stuorra árvvus.

Mu jáhkku maiddái suopmelaš riektelágádusa doibmii sámeáššiin oaččui nannehusa, go áššáskuhtti mearridii loahpahit rihkusdutkama, mii laktásii jagi 2023 Sámediggeválggaide. Áššáskuhtti oaivvilda, ahte Sámedikki válgalávdegottis ja stivrras lei dohkálaš sivva čovdosiidda, erenomážit go váldit vuhtii ON:id komiteaid čovdosiid sápmelaččaid iešmearridanrievttis.

Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu lea loahppamuttus, go dat bárrahiin válmmaštallá loahpparaportta Suoma stáhtii. Raporta luohpaduvvo juovlamánus riikamet ráđđehussii. Gažaldagas lea historjjálaš bargu, masa háliidan addit buot iežan doarjaga. Kommišuvnna barggu mearkkašupmi čielgá goittotge easkka dan maŋŋá, go mii oaidnit, mo stáhta ollašuhttá kommišuvnna evttohusaid. Ságastallan ja olbmuid vásáhusaid ovdanbuktin lea dehálaš, muhto duođalaš nuppástus dáhpáhuvvá easkka albma politihkalaš daguid bokte.

Sámemusea Siidda hoavdan illudan riikkaidgaskasaš bálkkašumiin, maid min musea lea fidnen ja stuorra beroštumis sámekultuvrii. Musea deháleamos barggu eamiálbmotmusean bargat goittotge ovttas sámeservošiiguin.

Danin illudan otne Suoma kulturfoandda mearrádusas doarjut min musea doaimma mearkkašahtti veahkeruđain. Mii beassat ovddidit min máttarvánhemiid dávviriid ruoktot máhccama Eurohpá museain, maid hálddus leat áin sullii 50 000 sámiid museadávvira.

Sámeservošiin lea stuorra dárbu ja vuoigatvuohta beassat guoskkahussii máttarvánhemiid dávviriiguin ja čuovgagovaiguin musea searvvušlaš doaimma bokte. Suomas ovdáneapmi lea leamaš ovdamearkkalaš. Suoma álbmotmusea máhcahii olles sámedávvirčoakkáldagas Siidii jagis 2021. Davvibađaeatnama musea dagai vástideaddji mearrádusa mannan jagi. Ovdal dán Vapriikki ja muhtin earátge museat leat máhcahan sámedávviriid Siidii.

Repatriašuvdna dahjege dávviriid ruoktot máhccan lea álgu aitosaš kulturárbbi máhcahanbargui. Dat lea geaidnu duođalaš návccaiduvvamii ja buorráneapmái ja sápmelaš iešdovddu ja identitehta nanosmuvvamii. Jáhkán, ahte buoremus dáhpáhusas Siida sáhttá joatkit Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna ja evangelalaš-luteralaš girku johtuibidjan soabadanbarggu. Háliidan jáhkkit, ahte suopmelaš servodat johtá sápmelaččaiguin soabadeami ja buoret boahttevuođa guvlui.

 

Taina Máret Pieski, museahoavda, Sámemusea Siida

Sámemusea Siidda čoakkáldagat leat viidon mearkkašahtti priváhtaskeŋkejumiin, go Aino Guttorm luohpadii museai iežas vánhemiid, Hans ja Terttu Guttorma, viiddis kulturárbečoakkáldaga Ohcejogas. Skeŋkejupmi sisdoallá badjel čuođi sámedávvira, viiddis čuovgagovvačoakkáldaga 1990–2010-loguin, áviisačuohpusčoakkáldaga jagiin 1953–2012 ja eará arkiivamateriála, mii laktása sámekultuvrii ja bearašhistorjái.

Syrjälä Hans árbi

Hans Guttorm, dahjege “Syrjälä Hans”, riegádii jagis 1927 ja bajásšattai Syrjälä dálus Deatnogáttis. Su áhčči lei Aslak Guttorm (“Polis-Ásllat”, r. 1880, j. 1964) ja eadni Anni is. Lukkari r. 1886, j. 1964. Skeŋkejumis lea mielde earret eará Polis-Ásllaha virgejáhkka ja jagis 2001 boares Syrjälä málle mielde dahkkon ládjogahpir, masa Hans duddjui muoras čoarvvi. Guhkes bargokarrieara ealáhusdoallin Ohcejoga girkosiiddas bargan Hans sirdašuvai maŋŋelis gieldda bálvalussii. Astoáiggis Hans dokumenterii ja govvii aktiivvalaččat báikkálaš dáhpáhusaid 1990-logu rájes. Hans jámii jagis 2011.

Terttu Guttorm – oahpaheaddji, váikkuheaddji ja systemáhtalaš arkiverejeaddji

Terttu Guttorm (is. Tuominen) bođii Ohcejohkii oahpaheaddjin jagis 1952. Son náitalii Hans Guttormiin jagis 1954 ja bearrašii riegádii golbma máná: Aino (1956), Bigga (1959) ja Heikki Aslak (1961).

Oahpaheaddji barggu lassin Terttu doaimmai Ohcejoga girjerádjodikšun ja dagai báikkálašhistorjjá gielddapolitihkas, go son válljejuvvui jagis 1973 Ohcejoga gielddastivrra vuosttas nissonlahttun. Terttu systemáhtalašvuohta oidnui erenomážit áviisačuohpusčoakkáldagas, mas juohke artihkal lei fuolalaččat merkejuvvon gáldodieđuiguin.

Ealli muitu ja mearkkašahtti kulturdahku

Aino Guttorm muitala, ahte su vánhemat ledje aktiivvalaš doaibmit sihke sámekultuvrra- ja dujiid ja báikkálaš servviid, dego SPR, Ohcejoga eaktodáhtolaš čáskadangotti ja oahpaheaddjiid searvvi OAJ bargguin.

Skeŋkejumi dárkkisteapmi ovttas Ainoin attii olu lassidieđu dávviriid geavahanhistorjjás ja dávviriid konteakstadiehtu, man son lea čohkken, lea hui divrras museabargui, muitala amanueansa Marjo-Riitta Rantamäki.

Sámemusea Siiddas materiála digitaliserejuvvo ja logahallojuvvo bárrahiin ja boahttevuođas čoakkáldahkii lea vejolaš oahpásmuvvat Sámemuseas.

Aino Guttorm dahká dál duogášdutkamuša eadnis biografiija várás. Skeŋkejumi bokte Terttu ja Hans Guttorma kulturárbebargu oažžu árvugas báikki Sámemuseas oassin oktasaš muittu.

 

Lassidieđut:

Amanueansa Marjo-Riitta Rantamäki, tel. 040 5715670

marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi

 

Aino Guttorm, tel. 050 4305375

 

Suoma álbmotmuseas sirdojuvvon čoakkáldagas leat s. 2200 diŋgga, mii mearkkaša čoakkáldatbarggu dáfus máŋggalogi luovi burgima ja čuđiid mielde dávvirkássaid rahpama, diŋggaid dutkama ja konserverema. Sámečoakkáldaga repatriašuvnna nappo máhcaheami mielde Sámemusea diŋgačoakkáldagas leat juo badjel 10 000 diŋgga. Min čoakkáldatbarggu guovddáš árvu lea searvvušlašvuohta ja mii rahpat čoakkáldatbálvalusaid álbmogii dalle, go fargga válmmaš lanjat fállet dasa ain buoret vejolašvuođa. 

Čoakkáldagaide sáhtát juo oahpásnuvvat siida.finna.fi-siidduin.  

Mii rahpat dál čoakkáldagain beroštuvvan olbmuide Webropol-jearahallama, mainna sáhtát muitalit iežat sávaldagaid čoakkáldagaid oidnosii bidjamis.  Liŋkka jearahallamii.

Karen Jomppanen árbbolaččat skeŋkejedje Karena duodječoakkáldaga sámemusea Siidii 30.9.2020. Karen Jomppanen (1923–1996) lei hutkái ja iskkadeaddji duojár, gean viiddes duodječoakkáldagas Sámemusea čájeha oasáža pop-up-čájáhusas, mii rahpasa 15.10.2020.

Árbbolaččat vurkejedje Karena duodječoakkáldaga Sámemuseai jo jagis 1998 ja dál skeŋkejumi mielde čoakkáldat sirdašuvvá oassin Sámemusea čoakkáldagaid. Viiddes, 220 duoji čoakkáldagas leat gávttit, gárvvut, dohkát, lávkkat, seahkkat ja materiálačájánasat. Čoakkáldahkii gullet maiddai arkiivamateriálat, mas leat diagovat ja minstarat ovttas daidda gullevaš bargorávvagiiguin.

Karen Jomppanen, iežas goarggu mielde Ranttila, ásai Leammis Báđara gáttis. Karen bajásšattai Anárjohleagis lahka Norgga ráji. Son oahpai giehtadáidduidis sápmelaš eatnistis. Karen logaige jagis 1972 ahte ”eadni lei buoremus ámmátmáhtu addi. Das lei vuogas joatkit dáiddu ovddideami.”

Jo nuorran Karen lei hutkái ja plánii nissoniid nuvttotmálle, mii lea seakkit go ovddit mállet. Olles áiggis duodjárin Karen iskkadii rabas mielain sierralágan ivnniid ja materiálaid iežas giehtaduojistis. Duodjeárbevieru áššedovdin ja duodječeahppin son duosttai roahkkadit maiddái heivehit árbevieruin ođđalágan dujiid.

Karen jugii iežas duodjemáhtu sierralágan duodjekurssain ja oahpahii maiddái Anára kristtalaš rávesolbmuidskuvllas ja Sámi oahpahusguovddážis.

Karen Jomppanen almmustahtii jagis 1982 Suoma vuosttas sámegiehtaduodjegirjji, man  goasttidii WSOY. Lapin käsitöitä: Sami kiehtatuojik lea ain okta eanemus geavahuvvon sámi duodjedieđu gálduin.

Karen Jomppanen – hutkái ja iskkadeaddji duojár pop-up-čájáhus lea oaidninláhkái Siiddas 15.10.2020 – 30.4.2021.

 

Lassedieđut: Čoakkáldatmeašttir Marjo-Riitta Rantamäki, t. 040 571 5670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi