Soabadeami guvlui – Kolumna Lapin Kansas 9.6.2025

Dán giđa máŋggat sápmelaččaide dehálaš áššit leat ovdánan suopmelaš servodagas buoret guvlui. Varrasamos ođasin oaččuimet gullat, ahte sámediggelága ođasmahttin ovdána riikkabeivviin go vuođđoláhkaváljagotti almmustahtii smiehttamušas. Ođas lea vurdojuvvon, daningo ođasmahttin ii leat lihkostuvvan golbma ovddit ráđđehusbajis.

Evangelalaš-luteralaš girku “Sápmelaččat girkus” -fidnu nogai gieskat. Fidnu ulbmilin lei burgit gealdagiid girku ja sápmelaččaid gaskkas ja nannet sápmelaččaid osolašvuođa girkus. Fidnu loahpas earkebisma Tapio Luoma ovdanbuvttii evangelalaš-luteralaš girku ándagassiiátnuma sápmelaččaide 8. miessemanu Turku duopmogirkus lágiduvvon loahppaipmilbálvalusas.

Earkebisma Luoma dovddastii, ahte girku lea oassálastán sápmelaš kultuvrra ja identitehta hávkadeapmái. Son dajai, ahte girku ii leat gudnejahttán sápmelaččaid álbmotlaš identitehta ja kultuvrra, muhto baicce iežas oasil dorjon sin váldoálbmogii assimilerema ja sin giela ja kultuvrra hávkadeami. Anán dán soabadeami dagu stuorra árvvus.

Mu jáhkku maiddái suopmelaš riektelágádusa doibmii sámeáššiin oaččui nannehusa, go áššáskuhtti mearridii loahpahit rihkusdutkama, mii laktásii jagi 2023 Sámediggeválggaide. Áššáskuhtti oaivvilda, ahte Sámedikki válgalávdegottis ja stivrras lei dohkálaš sivva čovdosiidda, erenomážit go váldit vuhtii ON:id komiteaid čovdosiid sápmelaččaid iešmearridanrievttis.

Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu lea loahppamuttus, go dat bárrahiin válmmaštallá loahpparaportta Suoma stáhtii. Raporta luohpaduvvo juovlamánus riikamet ráđđehussii. Gažaldagas lea historjjálaš bargu, masa háliidan addit buot iežan doarjaga. Kommišuvnna barggu mearkkašupmi čielgá goittotge easkka dan maŋŋá, go mii oaidnit, mo stáhta ollašuhttá kommišuvnna evttohusaid. Ságastallan ja olbmuid vásáhusaid ovdanbuktin lea dehálaš, muhto duođalaš nuppástus dáhpáhuvvá easkka albma politihkalaš daguid bokte.

Sámemusea Siidda hoavdan illudan riikkaidgaskasaš bálkkašumiin, maid min musea lea fidnen ja stuorra beroštumis sámekultuvrii. Musea deháleamos barggu eamiálbmotmusean bargat goittotge ovttas sámeservošiiguin.

Danin illudan otne Suoma kulturfoandda mearrádusas doarjut min musea doaimma mearkkašahtti veahkeruđain. Mii beassat ovddidit min máttarvánhemiid dávviriid ruoktot máhccama Eurohpá museain, maid hálddus leat áin sullii 50 000 sámiid museadávvira.

Sámeservošiin lea stuorra dárbu ja vuoigatvuohta beassat guoskkahussii máttarvánhemiid dávviriiguin ja čuovgagovaiguin musea searvvušlaš doaimma bokte. Suomas ovdáneapmi lea leamaš ovdamearkkalaš. Suoma álbmotmusea máhcahii olles sámedávvirčoakkáldagas Siidii jagis 2021. Davvibađaeatnama musea dagai vástideaddji mearrádusa mannan jagi. Ovdal dán Vapriikki ja muhtin earátge museat leat máhcahan sámedávviriid Siidii.

Repatriašuvdna dahjege dávviriid ruoktot máhccan lea álgu aitosaš kulturárbbi máhcahanbargui. Dat lea geaidnu duođalaš návccaiduvvamii ja buorráneapmái ja sápmelaš iešdovddu ja identitehta nanosmuvvamii. Jáhkán, ahte buoremus dáhpáhusas Siida sáhttá joatkit Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna ja evangelalaš-luteralaš girku johtuibidjan soabadanbarggu. Háliidan jáhkkit, ahte suopmelaš servodat johtá sápmelaččaiguin soabadeami ja buoret boahttevuođa guvlui.

Taina Máret Pieski, museahoavda, Sámemusea Siida