Hybridiluentosarja: Arkeologisia tekstiilejä ja luonnonvärejä Lapista – historiaa ja uusia tutkimustuloksia

Luentosarjassa käsitellään pohjoista tekstiiliperinnettä useasta eri näkökulmasta. Lapin alueelta on löydetty 1400–1700 luvuille jKr. ajoittuvia tekstiililöytöjä, joihin liittyvästä tutkimuksesta ja tutkimustuloksista kerrotaan luentosarjan ensimmäisellä kerralla. Osa tutkituista tekstiileistä on ollut värillisiä ja niissä on havaittu erilaisia punaisia ja sinisiä luonnonvärejä, joista osa voi olla paikallisen luonnon antimia ja osa tuontivärejä. Toisella luentokerralla tarkastellaan perinteisiä keinoja värjätä punaista väriä lepänkuorella ja lepänkuoriväriin liittyviä uskomuksia. Luonnonvärejä on tuotu Lappiin usean vuosisadan ajan. Menneisyyden värjäysperinteessä ovatkin saattaneet kohdata sekä tuontivärit että paikallisen luonnon tarjoamat värit. Tähän teemaan luodaan katsaus viimeisellä luentokerralla. Luennoitsijana FT arkeologi Krista Wright. Luentosarjan järjestää Saamelaismuseo Siida.

Luennot järjestetään hybridinä eli niitä voi seurata joko paikan päällä Siidassa tai etäyhteydellä. Krista Wright luennoi Siidassa. Luennot ovat tiistaisin klo 17-18. Luennot ovat suomenkielisiä ja linkit luennoille löytyvät lähempänä ajankohtaa täältä Siidan nettisivuilta sekä sosiaalisen median kanavilta. Luennoille on ilmainen sisäänpääsy.

Kuva: Krista Wright

Ti 25.3. klo 17-18: ”Lapin arkeologiset tekstiililöydöt”
Lapin alueen arkeologiset tekstiililöydöt ovat harvinaisia. Nämä 1400–1700 jKr. luvuille ajoittuvat löydöt ovat Sodankylän Juikentän asuinpaikalta, Enontekiön Markkinan kirkonpaikalta ja Savukosken Mukkalan kalmistosta. Tutkimuksissa on selvinnyt, että löydöt käsittävät useita erilaisia tekstiilityyppejä nauhoista kankaisiin. Lisäksi tekstiileissä on värejä, koristeita ja korjauksia. Ainutlaatuisissa löydöissä näkyy sekä paikallinen käsityöperinne että kansainvälisen kaupankäynnin piirteitä.

Ti 1.4. klo 17-18: ”Leppä – pohjoisten kansojen punaisen värin lähde ”
Historiallisten lähteiden mukaan pohjoisen kansat tunsivat tavan värjätä ja kuvioida nahkaa lepänkuoresta saatavalla värillä. Väri oli kaunista ja kestävää. Lepänkuorella värjättiin myös kalaverkot tummiksi. Lepän punainen väri oli täynnä voimaa ja siihen liittyi monia uskomuksia. Mutta miten lepänkuoriväriä valmistettiin ja käytettiin? Yhdistelemällä historiallisen lähdeaineiston tietoja ja käytännön värjäyskokeita on saatu lisätietoa perinteisestä punaväristä.

Ti 8.4. klo 17-18: ”Sininen, punainen, keltainen – historiallinen väriainekauppa ja paikalliset luonnonvärit ”
Viimeistään 1700-luvulla tuotiin Tornioon ulkomaisia väriaineita, kuten krappia ja indigoa. Näillä voitiin värjätä tekstiilejä siniseksi ja punaiseksi. Historiallisten lähteiden mukaan koivun kuori ja rätvänän juuret antoivat punaruskeita sävyjä. Lisäksi Lapin luonto tarjosi hyviä keltaisen värin lähteitä. Yksi niistä oli vaivaiskoivu, jonka väriä kehuttiin kaikkein kauneimmaksi. Mitä muita värejä pohjoisen luonto on tarjonnut? Entä miltä näyttää käytännön värjäyskokeiden avulla on laadittu Ylä-Lapin luonnonväripaletti?

Luennon tallenne katseltavissa tästä luennon jälkeisestä keskiviikosta seuraavaan maanantaihin saakka.

Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula(at)samimuseum.fi, p. 040 621 2663