Onko kestävä matkailu vain mantra? – Kolumni Lapin Kansassa 6.10.2025

Lapin matkailu on kasvanut voimakkaasti useiden vuosikymmenien ajan. Yhä suurempi osa maakunnan työpaikoista ja yritystoiminnasta liittyy tavalla tai toisella matkailuun.

Viime talvi oli Lapissa ennätyksellinen. Esimerkiksi Rovaniemellä oli yli 1,1 miljoonaa yöpymistä, mikä oli lähes 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena. Lentoliikenteessä Lapin lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä.

Matkailu tuokin Lappiin työtä, elinvoimaa ja investointeja. Matkailulla arvioidaan olevan noin 12 000 henkilötyövuoden vaikutus Lapin työllisyyteen.

Moni Lapin kunta on linjannut, että haluaa alueelleen kaivosten ja tuulivoiman sijasta kestävää matkailua. Mutta onko meillä selkeä käsitys siitä, millainen matkailu on kestävää.

Lapin matkailustrategian keskiössä on “viisas kasvu” eli kasvu pyritään yhdistämään vastuullisuuteen. Lapissa on käytössä muun muassa Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -merkkejä, joita yritykset voivat käyttää kestävän kehityksen kriteerien osoituksena.

Kestävyyttä tukee myös se, että on alettu korostaa matkustamista maata pitkin (esim. junalla) lentämisen sijaan. Hotelleilla on tavoitteena vuodenaikojen tasaisempi käyttö eikä niin voimakas riippuvuus talvesta ja sesonkihuipuista.

Lentomatkailu on kuitenkin edelleen hyvin merkittävä tekijä Lapin saavutettavuudessa. Luonnon kantokyky on jo monilla alueilla tullut vastaan. Polut ja pitkospuut kuluvat ja nuotiopaikoista kilpailevat paikalliset ja turistit. Metsähallituksen luontopalveluiden määrärahojen leikkaukset eivät helpota tilannetta.

Asukkaiden ja turistien rinnakkaiselo sesonkihuippuina haastaa sosiaalisen kestävyyden. Tunnemme kaikki Rovaniemen airbnb-ongelmat, kun lyhytvuokraus vie kohtuuhintaiset asunnot paikallisilta asukkailta.

Samaan aikaan Inarissa saamelaisiin kirkollisiin perhetapahtumiin tuppautuvat turistit sekä teillä matelevat poroja valokuvaavat talviautoilijat nostattavat tunteita.

Mediasta olemme saaneet lukea liian monta uutista matkailuyritysten jäterikoksista, työtekijöiden työturvallisuuden laiminlyönneistä ja husky-tarhojen ala-arvoisesta eläintenpidosta.

Mikään näistä ongelmista ei edistä Lapin kestävän matkailun brändiä.

Tutkijat korostavat, että kestävä matkailu on ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Tämä tarkoittaa muun muassa matkailun aiheuttamien haittojen minimointia luonnolle ja paikallisyhteisöjen osallistamista päätöksentekoon. Matkailusta pitää olla pitkäaikainen taloudellinen hyöty paikallisille ulkomaisten matkailuyritysten sijaan.

Uskon että kestävän matkailun tärkeimmät avaimet on kuntapäättäjillä. Kunnilla on kaavoitusmonopoli eli päätösvalta siitä, miten kuntaa kehitetään kestävän matkailun hengessä. Meillä on uudet valtuustot, joiden päätöspöytiin tulee useampi matkailuun liittyvä maankäyttöhanke.

Erityisesti sosiaalinen kestävyys on monessa Lapin matkailukunnassa tulossa tiensä päähän. Miten mahdollistetaan paikallisten ja matkailijoiden rinnakkaiselo niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Saamelaisten kotiseutualueella herättiin matkailun eettisiin kysymyksiin jo vuosia sitten. Matkailun kasvaessa syntyi tarve saada periaatteet vastuulliseen matkailuun saamelaisten kylissä ja arjessa.

Saamelaiskäräjien tuottamana syntyi Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet, jotka tarjoavat hyviä käytännönohjeita kaikille matkailutoimijoille. Kannustan tutustumaan niihin, sillä ohjeista on hyötyä, kun tukee kiusaus tarjota sitä kuuluisaa Lapin eksotiikkaa.

Taina Máret Pieski, museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida