Movt dorvvastit sámevuođa váldokultuvrraid deattu vuolde? Mii áitá eamiálbmogiid ealáhusaid, gielaid ja kultuvrraid ceavzima? Govvačájáhusastis sápmelaš Tomi Guttorm suokkardallá sámiid dili dál ja boahttevuođas.
Sápmelaš oahpaheddjiidskuvlejeaddji ja psykologa Tomi Guttorma govvačájáhusa temáid vuođđun leat sámepedagogihkka ja psykologalaš iešmearridanteoriija. Iešmearridanteoriija mielde olbmo buresbirgejupmi vuođđuduvvu autonomiija, máhttu ja sosiálalaš oktiigullevašvuođa ala.
Guttorm mielde okta stuorámus áitta Sámi servošiid buresbirgejupmái lea, ahte našuvnnalaš lágat ja riikkaidgaskasaš soahpamušat eai ollašuva Suomas eaige eará Davviriikkain. Govaid bokte son guorahallá, mo sápmelaččain lea vejolaš birget váldokultuvrraid deattu vuolde ja seailluhit ja ovdánahttit sámegielaid ja -kultuvrraid. Čoavddusin daid hástalusaid vuostá son evttoha sámiid dorvun sámi identitehta ja luondduoktavuođa bajásdoallama ja nannema ja árbevirolaš ealáhusaid ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteami.
Gal mii birget -čájáhusa buvttada Sámemusea Siida lea ja dat lea rabas Siiddas miessemánus golggotmánu álgui.
Árktalaš niegut -čájáhus oahpásmuhttá davviguovllu turismii ja arkitektuvrii 1930–50-logu Suomas. Čájáhus muitala Lappi hoteallaid ja guosseviesuid bokte Suoma sisriikkalaš turismma ovdáneamis ja das mo riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš váikkuhusat oidnojedje jábálduvvi riikkas.
Arkitektuvramusea lea buvttadan čájáhusa ja dan lea kurateren Harri Hautajärvi. Siiddas čájáhus lea Sámemusea ja Meahciráđđehusa oktasaščájáhussan.
Govva: Hotealla Kolttaköngäs, Aarne Pietinen
Duojára Niillasaš Biret Biret-Ánne, Biret-Ánne Lehtola (1931–1996) duodječoakkáldat skeŋkejuvvui Sámemusea Siidii sámi álbmotbeaivve 6.2.2019. Sámemusea buvttadan Čehpet duddjojuvvon – váimmuin čuolmmaduvvon pop-up -čájáhus čalmmustahttá Biret-Ánne Lehtola dáiddolaš dujiid. Pop-up -čájáhus lea oaidninláhkái 16.4. – 2.6.2019 Siidda badjegearddis.
Čehpet duddjojuvvon – váimmuin čuolmmaduvvon pop-up -čájáhusas beassat oahpásmuvvat Biret-Ánne Lehtola duodječoakkáldahkii, mii sisttisdoallá sihke tekstiillaid ja garraduojiid. Niillasaš Biret Biret-Ánne duodječoakkáldaga čehpet duddjojuvvon báhkke- ja dákteduojit lea hárvenaččat. Sámi čoarve- ja dákteduojit leat eanaš čábbát hervejuvvon ja Biret-Ánne hearvvat leat earenoamáš fiidnát. Sámemusea Siidda čoakkáldagain lea jur leat nissonolbmuid duddjon garraduojit ja danin dát skeŋkejupmi lea mearkkašahtti.
Biret-Ánne Lehtola (is. Pieski) fárrii Gáregasnjárggas Anárii 1940–50-loguid molsašumis ja álggahii deavsttadárkkisteaddjin Sábmelaš-bláđi deaddilanbáikkis. Seamma deaddilandálus barggai maid anárlaš Teuvo Lehtola ja soai náitaleigga 1952. Biret-Ánne divššui njeallje máná ja duddjui, gođii fáhcaid ja riesui čehpet silkkiid.
Biret-Ánne nieida Irma Lehtola muittašii, ahte duddjon oidnui ruovttus, dasgo eadni duddjui álo ja earenomážit ovdal juovllaid.
Go Biret-Ánne ja Teuvo guoktá mánát ledje girdilan máilbmái, lei Biret-Ánnes áigi ja hállu oahppat duddjot muorra- ja dáktedujiid. Son váccii Sámi oahpahusguovddáža kurssaid ja ná garradujiid materiálat šadde sutnje oahpisin.
Biret-Ánne lei maid mielde Sábmelaš Duoddjárat – Saamelaiset käsityöntekijät -searvvi doaimmain dan vuođđudeami rájes jagis 1975 ja lei jagiid 1990–1994 searvvi ságadoallin.
