Kuvataiteilija, lastenkirjailija ja sarjakuvapiirtäjä Ninka Reittu on kirjoittanut ja kuvittanut viisi retkietikettisatua lapsille. Satujen tarkoituksena on innostaa lapsia luontoon ja samalla kertoa, miten luonnossa liikutaan luontoa ja toisia retkeilijöitä kunnioittaen. Satuja on käännetty myös saamen kielille.
Retkietiketti on luonnossa liikkujan apu luonnon arvostamiseen. Etiketit on tehty helpottamaan elämää niin arjessa kuin juhlassa. Tärkeitä perusasioita ovat luonnon kunnioittaminen, liikkuminen, leiriytyminen, tulenteko ja roskaton retkeily – kun näitä koskevat säännöt ovat hallussa, olet valmis retkelle.
”-Minä en näe kaikkia tähtiä, joita kartan mukaan nyt pitäisi näkyä. Aivan kuin taivaalla olisi verho minun ja niiden välissä. Myrsky sanoi harmissaan.
-Se onkin ihan totta, sitä kutsutaan valosaasteeksi. Sanoi Saana tietävästi riippumatostaan.
-Ällöä. Myrsky puuskahti. -Miten sen saa pois?”
Metsähallituksen Luontopalvelut haluaa satukirjalla huolehtia tulevien sukupolvien kasvattamisesta luontoa kunnioittavaan retkeilyyn sekä herättää kiinnostuksen ja rakkauden luontoon, joka kantaa aikuisuuteen saakka.
Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida.
Miten ympäristömme on muuttunut sadassa vuodessa? Se selviää, kun asetamme vierekkäin samasta maisemasta sadan vuoden välein otetut valokuvat. Valokuvanäyttelyssä ovat nähtävillä Erkki Mikkola vuosisata sitten ikuistamat maisemat ja Tapio Tynyksen muutaman viime vuoden aikana uudeelleen kuvaamat samat kohteet.
Maantieteilijä, geologi ja valokuvaaja Erkki Mikkola kuvasi Inarin ja Utsjoen aluetta sekä Sompion kyliä geologin työnsä lomassa 1920- ja 1930-luvuilla. Ivalolainen valokuvaaja Tapio Tynys löysi kuvat Finna.fi-digitaalisesta arkistosta, ja innostui kuvaamaan samat maisemat uudelleen.
Mikkolan kuvaamien paikkojen löytäminen itsessään on ollut seikkailua ja salapoliisityötä vailla vertaa. Kuvaparit kertovat kuinka ihmisen toiminta ja nykyinen lämmin ilmastojakso ovat muuttaneet maisemaa.
Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida.
Ehdota näyttelyäsi meille Ylä-Lapin luontokeskus Siida viimeistään 5. toukokuuta. Käsittelemme saapuneet ehdotukset, ja valitsemme kokonaisuuteemme sopivat näyttelyt. Tarvittaessa käymme keskustelua näyttelyiden sisällöstä ja toteutuksesta tekijän tai tekijöiden kanssa.
Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vaihtonäyttelyperiaatteet
Vaihtonäyttelytoimintamme tarkoituksena on täydentää päänäyttelyämme. Vaihtuvat näyttelyt syventävät päänäyttelyssämme käsiteltäviä pohjoisen luontoteemoja tai täydentävät sieltä puuttuvia aiheita. Vaihtonäyttelyn toteutustapa voi olla mikä vain, sisältö ratkaisee.
Ehdota näyttelyäsi viimeistään 5. toukokuuta 2024. Käsittelemme saapuneet ehdotukset, ja valitsemme kokonaisuuteemme sopivat näyttelyt. Tarvittaessa käymme keskustelua näyttelyiden sisällöstä ja toteutuksesta tekijän tai tekijöiden kanssa.
Vaihtonäyttelytoimintaamme suunnitellaan pitkäjänteisesti ja päätökset tulevista näyttelyistä pyritään tekemään hyvissä ajoin. Päätökset tulevista näyttelystä meillä on vähintään vuodeksi eteen päin.
Meillä on Siidassa kaksi vaihtonäyttelytilaa, jotka ovat yhteisiä Saamelaismuseo Siidan ja Luontokeskus Siidan kesken. Näyttelysalivuorot jaamme Saamelaismuseon kanssa.
Siidan suuri vaihtonäyttelysali
Siidan galleriatila
Näyttelytiloista emme peri vuokraa. Näyttelykorvauksia emme lähtökohtaiseseti maksa. Näyttely voi olla myyntinäyttely, mutta teosten tulee olla esillä Siidassa näyttelyn loppuun saakka. Osallistumme kustannuksiin, jotka aiheutuvat näyttelyn pystyttämisestä Siidassa. Näyttelyn järjestäjänä toimii Metsähallituksen Luontokeskus Siida.
Hakemuksessasi pyydämme kertomaan seuraavat asiat:
- Näyttelyn tekijä tai tekijät
- Yhteystiedot (sähköposti ja puhelin)
- Näyttelyn nimi ja aihe
- Kuvaile, millaisesta näyttelystä on kyse.
- Perustele, miten näyttelysi tukee Siidan päänäyttelyn luonto-osuutta.
- Jos mahdollista, liitä mukaan linkki kuvagalleriaan tai näyttelystä kertovaan verkkosivustoon.
Jätä hakemus näyttelystäsi Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan
Ládjogahpir, suosittu, näyttävä saamelaisnaisten päähine 1700- ja 1800-luvuilla; kielletty, unohdettu ja kadotettu 1800–1900-luvuilla; uudelleen elvytetty ja voimaantunut 2000-luvulla.
Näyttely on osa taide- ja tutkimushanketta Máttaráhku ládjogahpir – A Foremother‘s Hat of Pride (”Esiäidin ládjogahpir” 2017-2020), joka oli taiteilija Outi Pieskin ja tutkija Eeva-Kristiina Nylanderin (aik. Harlin) välinen yhteistyöprojekti. Projektin tarkoituksena oli tarkastella ja tuoda esiin kulttuurisiin esineisiin – kuten ládjogahpiriin – liittyviä merkityksiä ja arvostuksia saamelaisille niin yksilöllisesti kuin sosiaalisesti ja kollektiivisestikin.
Ládjogahpir lakin rematriaatio—paluu äidin luo -näyttely on esillä Siidassa 24.9.2023 saakka. Siida on auki talvikaudella ma – la klo 10 – 17 ja kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.
Taigametsot on näyttely pohjoisten havumetsiemme arvokkaasta linnusta, metsosta. Inarilaisen luontokuvaaja Martti Rikkosen näyttely esittää metsiemme suurimman kanalinnun yhtälailla luontokuvaajan kameran kuin metsästäjän aseen tavoittelemana kohteena.
Näyttely koostuu valokuvista, jotka on kuvattu lajin pohjoisimmilla elinympäristöillä eli Inarin havumetsissä.
Kohtaamisia metson kanssa Rikkoselle on ehtinyt kertyä monen vuosikymmenene ajalta, sillä hän on kuvannut metsoa vuodesta 1986 saakka. Muutamaa vuotta myöhemmin hän aloitti myös sen metsästyksen.
Ristiriitaa Rikkonen ei näe metsästysharrastuksensa ja valokuvaamisen välillä. Homenokan eli vanhan metsokukon hän kertoo jättäneensä metsästystilanteissa pääasiassa ampumatta, ja kohdentaneensa metsästyksen nuoriin lintuihin. Näin metsästys ei verota sukua jatkavia yksilöitä.
Martti Rikkonen on pitkän uran tehnyt inarilainen luontokuvaaja.
Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida ja sen on tuottanut Suomen Metsästysmuseo.
Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttelyn teokset käsittelevät suhdetta paikkaan ja ympäristöön, jossa pohjoinen luonto ja poronhoitokulttuuri ovat vahvasti läsnä. Teokset ovat kankaalle ja paperille tehtyjä kertomuksia, joissa yhdistyvät nähty ja kuultu, koettu ja kuviteltu.
Elina Länsman on oululaissyntyinen kuvataiteilija, joka asuu Nuorgamissa saamelaisen poronhoitajan puolisona. Näyttelyn teokset ovat maalauksia ja kiveltä vedostettuja litografiateoksia. Työskentelyä näyttelyä varten ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Taiteen edistämiskeskus.
Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa 1.6.2022-17.1.2023.
Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida.
Lisätietoja taiteilijasta
www.elinalansman.com
Näyttely on läpileikkaus saamelaistaiteesta 1930-luvulta 2000-luvun alkuun. Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan kuratoima näyttely on koottu Johtti Sápmelaččat -yhdistyksen ja Saamelaismuseo Siidan teoksista.
Oainnus
Oainnus ‒ näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen -näyttely on mielenkiintoinen läpileikkaus saamelaistaiteesta 1920-luvulta 2000-luvun alkuun. Teokset ovat grafiikkaa, maalauksia, kuparipiirroksia ja brodeerauksia sekä kaksi sekatekniikalla tehtyä työtä. Saamelaisen visuaalisen ilmaisun perinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse pohjoisen pyyntikansan kalliopiirroksiin ja vuosisatojen takaisten noitarumpujen symboliikkaan. Saamelainen käsityö eli duodji antaa kuvataiteeseen omat vivahteensa, kuten myös saamelaiskulttuurin jatkuva muovautuminen oman yhteisön perinteiden ja monikulttuuristen vaikutteiden välillä. Nykytaiteilijoiden työhön vaikuttaa heidän saamansa länsimainen taidekoulutus.
Oainnus -näyttely perustuu Johtti Sápmelaččat (Jutaavat saamelaiset) -yhdistyksen taidekokoelmaan täydennettynä Saamelaismuseo Siidan omalla kokoelmalla. Oainnus -näyttelyn on kuratoinut saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola. ”Tämän näyttelyn kautta kutsumme sata vuotta saamelaistaidetta mukaan uuden Siidan juhliin”, Veli-Pekka Lehtola toteaa.
Saamelaismuseon tuottama Oainnus -näyttely on esillä Siidassa 29.1.2023 saakka. Siida on auki kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Talvikaudella 1.10.2022 alkaen Siida on auki ma – la klo 10 – 17. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.
Zero Arctic -näyttely kertoo tutkimushankkeesta, joka käsitteli perinnetiedon ja perinteisen rakentamisen ideoiden hyödyntämistä uusien ilmastoystävällisten rakennusten suunnittelussa. Perinteisiä rakennuksia tutkimalla on mahdollista luoda suuntaviivoja nykyhetken ja tulevaisuuden kestävälle rakentamiselle.
Arktisen neuvoston alla toimivassa tutkimushankkeessa Zero Arctic – Concepts for carbon-neutral Arctic construction based on tradition (2018-2020) keskityttiin Pohjois-Suomeen, Kanadaan ja Japaniin painottaen yhteistyötä alueiden alkuperäiskansojen kanssa. Hankkeen tapausesimerkit näyttävät, että myös arktisissa oloissa on mahdollista rakentaa toimivia taloja, jotka lämmittävät käyttäjiään, eivät ilmastoa.
Suomen osuuden toteuttivat Ulkoministeriön rahoituksella YM, Aalto yliopisto, arkkitehtitoimisto Livady ja VTT.
Saamelaismuseo Siida avaa yhdessä Kolttakulttuurisäätiön kanssa perjantaina 25.9.2015 Tuõddri Pee’rel – Tunturien helmet-näyttelyn, joka upeilla kuvillaan johdattelee katsojan kolttasaamelaisen kulttuurin lähelle.
Tuõddri Pee’rel – Tunturien helmet- näyttely on koostettu valokuvista, joiden takana ovat Tanja Sanila, Tarja Sanila, Satu Moshnikoff, Mervi Karjalainen, Ville-Riiko Fofonoff ja Maria Porsanger. Kuvat tuovat yleisön nähtäväksi yksityiskohtia kolttapuvuista, taidokkaasti valmistettuja esineitä sekä elävää kolttakulttuuria. Valokuvien lisäksi kolttasaamelaisten rikkaaseen ja omaleimaiseen käsityöperinteeseen pääsee tutustumaan näyttelyssä olevien perinteisten käsitöiden avulla. Näyttely henkii arvostusta kolttasaamelaistakulttuuria kohtaan ja kulttuurin esille tuomisen tärkeyttä.
– Valokuvat vievät katsojan matkalle arkiseen, mutta tarunhohtoiseen elämään, pohjoisimpaan Suomeen koltta-alueelle, jossa tämä sitkeä kansa asuu, Kolttien luottamusmies Tanja Sanila kertoo.
Saamelaismuseo Siida on tuottanut Tuõddri Peerel – Tunturien helmet –näyttelyn yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön kanssa.
Tuõddri Peerel – Tunturien helmet –näyttely on esillä Siidassa 16.1.2016 saakka.
Saamelaismuseo Siidan vaihtuva näyttely Jumalan lapset aukeaa yleisölle 21.1.2021. Näyttely on Maarit Maggan duodjin väitöstutkimuksen taiteellisen produktion toinen osa, jota hän tekee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnalle. Magga toimii duodjin stipendiaattina Saamelaisella korkeakoululla.
Näyttely koostuu Maggan tekemistä duodjitekstiileistä Hetan kirkkoon, hänen kotiseudulleen Enontekiölle.
“Tekstiilini pohjautuvat duodjiin, saamelaiseen näkemykseen kauneudesta, sopivuudesta ja harmoniasta. Duodjilleni on ominaista niukkuuden tematiikka ja koristelun minimalistisuus, jotka pohjautuvat käsitykseeni kauneudesta. Välitän perinnettä ja sovellan osaamistani uudenlaisiin töihin, julkisen tilan kontekstissa”, Magga kertoo.
“Jätän tilaa ajatuksille.
Annan suunnitelman elää.
Kypsyttelen.
Kunnes näen sielussani.
Ymmärrän,
– ja teen näkyni todeksi”
Maarit Magga
Näyttely on esillä yhtä aikaa samassa tilassa Maggan ensimmäisen näyttelyn ”Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat” kanssa. Näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa, Inarissa 21.1.2021 – 30.4.2021. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida. Koronan takia avajaisia ei järjestetä.
Lisätietoja:
Asiakaspalvelu, 0400 898 212, siida@samimuseum.fi
Erva ja Maarit haastattelu suomeksi, pelkkä teksti.
