Kolttien perinnetalon näyttely

Saamelaismuseolla on kesäisin vierailukohde myös kolttasaamelaisen kulttuurin keskuksessa Sevettijärvellä, jossa sijaitsee Kolttien Perinnetalo. Perinnetalossa ja sen pihapiirissä sijaitsevassa ulkomuseossa kerromme kolttasaamelaisten historiasta ja esittelemme asuin- ja rakennustapoja kahdelta eri aikakaudelta. Kolttien perinnetalossa on myös pieni museokauppa.

Kolttien Perinnetalo on jälleenrakennuskauden aito kolttatila ulkorakennuksineen. Sisällä talossa oleva näyttely kertoo kolttasaamelaisten elämästä ennen ja nyt. Perinnetalon pihapiirissä on vanhempaa rakennusperinnettä esittelevä ulkomuseoalue, jonka rakennukset on tehty kirjallisten lähteiden ja muistelusten perusteella. Siellä voit nähdä mm. asuinrakennuksia, niliaitan, savusaunan ja perinteisen kolttasaamelaisen juuriommelveneen.

Lue lisää Kolttien perinnetalosta
Tutustu kolttasaamelaisista kertovaan verkkonäyttelyyn

Maksuton sisäänpääsy
Kolttien Perinnetalo on avoinna kesäisin.
Vuonna 2024 avoinna 25.6.-28.9. ti-la klo 11-17 (su-ma suljettu).

Yhteystiedot
Nuõrttsaa’mi Ä’rbbvuõttpõrtt – Kolttien Perinnetalo
Sevettijärventie 9041, 99930 SEVETTIJÄRVI
Puh. 0400 373015
Email: kolttaperinnetalo(at)samimuseum.fi

Siidan ulkomuseo

Ulkomuseossamme riittää katseltavaa. Noin 800 metriä pitkän suopunginmuotoisen polun varresta löydät noin viisikymmentä rakennusta ja rakennelmaa ryhmiteltynä kulttuurialueiden tai käyttöluonteen mukaisesti. Kohteet kertovat Suomen kolmen saamelaiskulttuurin kulttuuriperinnöstä, rakennusperinnöstä ja elinkeinoista.

Ulkomuseopolku ei ole esteetön. Alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu. Siellä saa liikkua vain merkityllä, katetulla polulla. Lemmikit eivät voi vierailla ulkomuseoalueella.
Lue lisää ulkomuseosta ja sen näyttelystä tai varaa näyttelyopastus.

luminen Saamelaismuseon ulkomuseo

Aukioloajat

Ulkomuseo on avoinna Siidan aukioloaikojen mukaan.
Jos vierailet ulkomuseossa talvella, kannatta ottaa huomioon olosuhteet myös pukeutumisessa. Vinkkejä talvipukeutumiseen löydät VisitFinlandin verkkosivuilta.

Mobiiliopaste

Olemme suunnitelleet ulkomuseon perusopasteita täydentämään mobiiliopasteen, joka sisältää tietoa ulkomuseon historiasta ja sen eri kohteista. Mobiiliopasteen arkistokuvat, videot ja äänitteet elävöittävät 12 ulkomuseon kohdetta. Olemme merkinneet kohteet kyltein, joista löytyy QR-koodi kyseisen kohteen materiaaliin.
Opaste on saatavilla pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. Tutustu ulkomuseon mobiiliopasteeseen.

 

Päänäyttely

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan yhteinen näyttelymme, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Sen mukaan luonto ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Maisema ympärillämme rakentuu lisäksi miljoonien vuosien aikana luonnon muovaamasta kokonaisuudesta.

Nimen näyttelymme on saanut inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta.

Saamelaisessa kulttuuriympäristössä yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Saamelaisen perinnetiedon muisti on kantanut luonnon ja yhteiskunnan muutosten yli sukupolvesta toiseen. Näyttelyn kulttuurisisällöissä pohdimme, miten menneisyys elää meissä. Jokaisessa elää monimuotoinen eri aikakausien perintö, jonka avulla sopeudutaan muutoksiin ympärillämme.

Näyttelyn luonto-osuudessa herättelemme vieraitamme pohtimaan ilmastossamme tapahtuvia muutoksia sekä sitä, mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Näyttelyssä tuodaan esille viimeisen jääkauden jälkeistä ilmastohistoriaa ja pohditaan, mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.

Me pidämme huolta luonnon monimuotoisuudesta ja kulttuuriperinnöstä, ja työmme tulokset kantavat yli sukupolvien.

Näyttelyn kulttuuriosion uudistamista ovat rahoittaneet Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto/Museovisio, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Interreg Nord sekä Lapin Liitto. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.