10. ja 12. syyskuuta 2025 ovat historiallisia päiviä saamelaismuseoille ja saamelaiselle kulttuurikentälle: Etelä-saamelaisalueelta peräisin oleva koristeellinen sarvilusikka palautetaan Saamelaismuseo Siidasta Inarista, Suomesta, Saemien Sijteen – eteläsaamelaiseen museoon ja kulttuurikeskukseen Snåsaan, Norjaan. Kyseessä on ensimmäinen palautus kahden saamelaisen museon välillä.

Sarvilusikkaan, joka oli vyöhön kiinnitettävä henkilökohtainen esine, on kaiverrettu vuosiluku 1893. Lusikan antoi alun perin suomalaiselle kielitieteilijälle Eliel Lagercrantzille Malena Torkelsen – tunnetaan myös nimellä Aahka Meele – tämän dokumentointimatkan aikana vuonna 1925. Malena oli tunnettu hahmo Snåsan ja Liernen vuoristoalueilla ja asui aikuisikänsä Snåsassa. Lagercrantz myi lusikan myöhemmin Suomen kansallismuseolle vuonna 1931. Vuonna 2021 Suomen kansallismuseo palautti koko saamelaisesineiden kokoelmansa Saamelaismuseo Siidaan, ja näin Malenan lusikka päätyi myös Inariin.

Keskiviikkona 10. syyskuuta Saemien Sijten johtaja Birgitta Fossum matkustaa Inariin vastaanottamaan lusikan Saamelaismuseon Siidan johtaja Taina Máret Pieskiltä virallisessa luovutusseremoniassa Siidassa.

– Oman kulttuuriperinnön kotiinpaluulla on suuri merkitys. Olemme iloisia saadessamme palauttaa sarvilusikan kotiseudulleen, ja toivomme, että yhteisössään se välittää sisältämiään merkityksiä nykyisille ja tuleville sukupolville, toteaa Saamelaismuseo Siidan johtaja Taina Máret Pieski.

Perjantaina 12. syyskuuta Saemien Sijte kutsuu sinut avoimeen tapahtumaan Snåsaan, jossa on esillä sarvilusikka ja valokuvia Lagercrantzin dokumentointimatkalta.

– Tämä on tärkeä virstanpylväs eteläsaamelaisten yhteisölle ja saamelaisille museoille yleensä. Esineellä on suuri kulttuurinen ja historiallinen arvo, ja olemme ylpeitä saadessamme sen, sanoo Saemien Sijten johtaja Birgitta Fossum.

Lusikka ei ole vain henkilökohtaista omaisuutta, vaan myös osa eteläsaamelaisten historiaa ja identiteettiä. Lagercrantz jätti jälkeensä yksityiskohtaisia muistiinpanoja matkoistaan, joissa hän kuvaa muun muassa 34 kotaa vuoristotilalla Snåsassa ja kohtaamisia useiden saamelaisten kanssa. Tämä aineisto on myös erittäin mielenkiintoista tutkittavaa.

Tapahtuma järjestetään Saemien Sijtessa 12. syyskuuta klo 14.00. Lehdistö on tervetullut klo 13.00.

Lisätiedot:

Saemien Sijte

Museonjohtaja Birgitta Fossum
p. +47 948 56 586
birgitta.fossum@saemiensijte.no

Amanuenssi Lisa Dunfjeld-Aagård
p. +47 940 17 021
lisa.dunfjeld-aagard@saemiensijte.no

Saamelaismuseo Siida

Museonjohtaja Taina Máret Pieski
p. 050 5351574
taina.pieski@samimuseum.fi

Intendentti Anni Guttorm
p. 0400 891 860
anni.guttorm@samimuseum.fi

Lahden museoiden hallussa olleet saamelaistekstiilit on palautettu Saamelaismuseo Siidalle. Saamelaisesineistö luovutettiin Siidalle tiistaina 19.8. Lahdessa. Suurin osa esineistöstä on peräisin Utsjoelta.

Lahden museoiden hoidossa olleet esineet ovat olleet osa Viipuri-säätiön omistamaa, Viipurin historiallisesta museosta sodan vuoksi evakuoitua Viipuri-kokoelmaa. Viipuri-kokoelma on Lahden museoissa säilytettävä ainaistalletus, josta on vuosikymmenten ajan huolehdittu. Viipuri-säätiön palautus mahdollistaa sen, että merkittävästä kokoelmasta voidaan irrottaa osa ja palauttaa saamelaistekstiilit kotiinsa Saamenmaalle.

– Viipuri-säätiön omistama esineiden kokonaisuus on lähtökohtaisesti pysyvä, ja esineiden luovuttaminen kokoelmasta on hyvin poikkeuksellista, suorastaan ainutkertaista. Me karjalaiset ymmärrämme hyvin heimon ja kansan juurien merkityksen ja sen, että kohdanneiden menetysten myötä yksittäistenkin esineiden kulttuuri- ja historiallinen arvo voi olla lähes mittaamaton. Nyt luovutettavat esineet ovat osa saamelaiskulttuuria eivätkä karjalaisten tarinaa. Ne kuuluvat saamelaisille ja siksi Viipuri-säätiö palauttaa ilolla kokoelmissaan olleet tekstiilit takaisin kotiinsa, kommentoi Viipuri-säätiön asiamies Tarja Ranta.

Saamelaisesineiden pitkä tie kotiin

Lahden museoiden hoidossa olleet saamelaisesineet ovat tekstiilejä vuosilta 1800–1914. Suurin osa esineistöstä on peräisin Utsjoelta. Palautus sisältää miehen ja naisen saamenpuvut ja päähineet, miehen vyön ja naisen huivin.

Esineiden palautus kotiinsa, repatriaatio, mahdollistaa saamelaisille pääsyn omien esivanhempiensa esineiden luokse.
– Olemme erittäin kiitollisia tästä palautuksesta ja arvostamme Viipuri-säätiön ja Lahden museoiden päätöstä. Saamelaisesineillä ja niiden palauttamisella on suuri merkitys saamelaisyhteisölle ja tässä tapauksessa erityisesti Utsjoen alueen saamelaisille. Esineiden palautuessa Saamenmaalle niitä voidaan tutkia yhdessä yhteisön kanssa ja näin niissä oleva tietotaito saadaan osaksi elävää saamelaiskulttuuria, toteaa Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Máret Pieski.

Lahden museot, Saamelaismuseo Siida ja Viipuri-säätiö ovat yhteistyössä sopineet esineistön repatriaatiosta. Esineet luovutettiin Saamelaismuseo Siidalle Lahdessa 19.8.2025. Paikalla luovuttamassa esineistöä olivat Lahden museoilta kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tekstiilikonservaattori Eveliina Holopainen. Siidalta esineitä vastaanottamassa olivat amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki ja konservaattori Saara-Maija Pesonen. Historiallista hetkeä todisti myös poliitikon museoharjoittelussa Lahden museoilla ollut Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Milla Bruneau.

– Lahden museoille on erittäin tärkeää saada palauttaa hoidossaan olleet esineet niiden oikeaan kotiin. Omasta yhteisöstään ja kulttuuristaan irrotettuina esineet ovat mykkiä. Oman kulttuurinsa kontekstissa ne heräävät jälleen eloon kertomaan tarinaansa, kommentoi Lahden museoiden museonjohtaja Tuulia Tuomi.

Kuvat: https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720328627469

Lisätiedot

Lahden museot
Sari Kainulainen
Kokoelmapäällikkö
puh. 050 518 4594
sari.kainulainen(at)lahti.fi

Tuulia Tuomi
Museonjohtaja
puh. 044 482 6658
tuulia.tuomi(at)lahti.fi

Saamelaismuseo Siida
Marjo-Riitta Rantamäki
Amanuenssi, kokoelmat
puh. 040 571 5670
marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Taina Máret Pieski
Museonjohtaja
puh. 050 535 1574
taina.pieski(at)samimuseum.fi

Kesän kiivas puheenaihe Utsjoella on ollut norjalaisten rakentama poikkipato Tenojokeen Taanassa. Padon tarkoituksena on estää kyttyrälohen nousu Tenoon. Ideana on päästää Atlantin villilohi padosta läpi Tenolle kutemaan. Samanlaisia poikkipatoja on kymmenillä Pohjois-Norjan lohijoilla, mutta Tenon pato on niistä suurin.  

Tenon villilohikannat ovat romahtaneet ja meneillään on jo viides villilohen kalastuksen täyskielto. Sen näkee ja tuntee Utsjoella ja Tenon hiljaisilla rannoilla. 

Joen uudempi tulokas kyttyrälohi, ’pink salmon’ on maailman myydyimpiä lohilajeja. Koska laji on ns vieraslaji, Norjan ja Suomen valtiot haluavat estää sen nousun jokiin. 

Radikaalein yritys on Taanaan tänä kesänä rakennettu järeä 400 metrin poikkipato. On vaikea ymmärtää, miksi Suomen valtio sallii padon rakentamisen yhteiselle rajajoelle. Pato haittaa Atlantin lohen nousua Tenoon. Paikalliset kalastajat ja kalatutkijat ovat padosta erittäin huolissaan. Padosta on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä Tenon villilohikannoille. Mikään tieteellinen tutkimus ei ole osoittanut, että kyttyrälohi olisi syyllinen villilohikantojen romahdukseen. 

Tenolla on menossa biologinen ja sosiaalinen koe, jonka seurauksia ei kukaan tiedä. Suomi on painottanut Suomen ja Norjan välisessä kalastussäännössä sitä, että on ensiarvoisen tärkeää arvioida riskejä ja tehdä ennalta sovitut suunnitelmat sen varalle, että padon todetaan haittaavan lohen tai muiden vaelluskalojen nousua. 

Näyttää siltä, ettei padolle aiota tehdä mitään, vaikka Norjan viranomaisille on esitetty paikallisten kalastajien toimesta lukuisia todisteita, että pato vaikeuttaa tai jopa estää villilohen nousun. Aikooko Norja pystyttää tulevina vuosina jatkossakin miljoonia maksavia poikkipatoja estämään kyttyrälohen nousua? Kyttyrälohi nousee jokiin joka toinen vuosi. 

Kyttyrälohi on tullut Tenoon jäädäkseen ja sitä on pystyttävä tasapuolisesti yhteisellä rajajoella hyödyntämään. Kyttyrälohi on erinomainen ruokakala sen noustua merestä jokeen ennen kutemista. Nyt norjalaiset yritykset hyödyntävät padotun kyttyrälohen taloudellisesti. Tenon saamelaiset Suomen puolella saavat tyytyä rippeisiin. 

Kyttyrälohi tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa jokisaamelaista kalastuskulttuuria ja siirtää taitoja seuraaville sukupolville. Olen seurannut tänä kesänä, kuinka kokeneet kalastajat ovat opastaneet uusia Tenoveneen soutajia ja kyttyrälohen kulkuttajia, ja perhoja on sidottu. 

Kyttyrälohi on uusi mahdollisuus myös Tenon kalastusmatkailuun. Onhan Suomen valtio jättänyt maamme ainoan saamelaisenemmistöisen Utsjoen kunnan yksin selviämään Tenon villilohikantojen romahduksen aiheuttamasta kriisistä. Vuosittain jää yli 5 miljoonan euron tulot alueella saamatta. 

Saamelaisille on alkuperäiskansana turvattu perustuslaissa oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tämä oikeus koskee myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kuten kalastuksen harjoittamista. Lohenkalastuksella on keskeinen merkitys jokisaamelaisessa kulttuurissa. 

Tämä lohikesä on jo mennyt, mutta kesää 2027 ajatellen Suomen valtion pitää huolehtia, ettei Norja pystytä poikkipatoa Tenolle. Yhteisen joen anti, kyttyrälohetkin kuuluvat myös Tenon Suomen puolen saamelaisille. 

Maailma muuttuu, ja saamelaiset ovat aina olleet taitavia sopeutujia. Kyttyrälohen pyynti tukee jokisaamelaisen kalastusperinteen elpymistä. Haaveilu villilohen paluusta ei sitä tee. Kyttyrälohi kuuluu Tenojokilaakson uuteen ruokapöytään. 

Taina Máret Pieski, museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo Siidan yhteisöllinen hanke selvittää, miten kotiin palautuneet saamelaisesineet tulevat parhaiten osaksi elävää saamelaiskulttuuria. Rahoitus jatkaa Suomen Kulttuurirahaston pitkäjänteistä tukea saamelaiskulttuurille ja saamen kielille.

Saamelaista kulttuuriperintöä on kerätty Euroopan museoihin ja tutkimuslaitoksiin 1600-luvulta lähtien, ja saamelaisvainajien hautojen ryöstely tutkimustarkoituksiin jatkui 1900-luvulle asti. Noin 50 000 saamelaisesinettä on yhä Euroopan museoiden kokoelmissa.

Nykyisin kokoelmien kartuntahistoriaa tarkastellaan kriittisesti. Millä oikeudella ne kerättiin ja kenelle ne oikeastaan kuuluvat?

Saamelaismuseo Siida on edistänyt saamelaiskokoelmien palauttamista eli repatriaatiota jo vuosikymmenien ajan. Vuonna 2021 Suomen kansallismuseo palautti Siidalle yli 2 200 esineen saamelaiskokoelmansa, ja repatriaatioprosesseja on parhaillaan käynnissä useamman eurooppalaisen museon kanssa. Siidan työ on saanut useita kansainvälisiä tunnustuksia, muun muassa Europa Nostra -palkinnon 2022 sekä Vuoden eurooppalaisen museon ja Suomen Vuoden museon tittelin 2024.

Kulttuurirahasto myönsi 850 000 euroa Siidan kolmivuotiselle Ellos min árbi! eli Eläköön kulttuuriperintömme! -hankkeelle, jossa tutkitaan ja kehitetään saamelaista tapaa prosessoida esineiden palautusta yhdessä yhteisön kanssa. Tavoitteena on julkaista tietoa ja tutkimustuloksia, joita voidaan hyödyntää muissakin alkuperäiskansamuseoissa. Tuloksena syntyy myös Máhccan – Kotiinpaluu -kiertonäyttely, tieteellisiä artikkeleita, parhaat käytänteet -opas, podcast-sarja sekä kansainvälinen repatriaatioaiheinen konferenssi.

Kotiin palanneiden esineiden aiemmista omistajista ja käyttöhistoriasta kerätään tietoja työpajoissa, joissa saamelaisyhteisöt pääsevät tutustumaan esivanhempiensa esineisiin muistelemalla, tutkimalla ja antamalla esineille uusia merkityksiä. Tämän yhteisöllisen provenienssitutkimuksen myötä esineisiin liittyvä tieto ja taito palautuu osaksi elävää saamelaiskulttuuria.

Esineiden palauttaminen ei toisin sanoen ole vai niiden siirtämistä paikasta toiseen, vaan myös symbolinen prosessi, joka vahvistaa saamelaisen identiteetin ja kulttuurin jatkuvuutta.

”Suomen Kulttuurirahasto on aikaisemmin tukenut Siidaa päänäyttelyn uudistamisessa. Nyt on vuorossa museologisesti uusi ja merkittävä avaus, jossa esineiden palautus sidotaan yhteisön osaamiseen aktiivisena prosessina. Museoesineet palautuvat fyysisesti, kulttuurisesti ja henkisesti osaksi elävää kulttuuria”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

”Haluamme tutkia ja kehittää saamelaista tapaa tehdä esinetutkimusta, esineiden kotiinpaluuta ja yhteisötyötä. Onnistuessaan hankkeemme tuo uutta tietoa ja kokemusta muidenkin alkuperäiskansojen ja koko museomaailman hyväksi”, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Máret Pieski.

Saamelaismuseo Siida sijaitsee Inarin kirkonkylässä. Se on valtakunnallinen saamelaiskulttuurin vastuumuseo Suomessa ja alueellinen vastuumuseo kulttuuriympäristötehtävissä saamelaisten kotiseutualueella.

Lisätiedot

Taina Máret Pieski

Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja

050 535 1574

tainamaret.pieski@samimuseum.fi

Susanna Pettersson

Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja

susanna.pettersson@skr.fi

Kuluneen kevään aikana moni saamelaisille tärkeä asia on edennyt suomalaisessa yhteiskunnassa myönteiseen suuntaan. Tuoreimpana uutisena saimme kuulla, että saamelaiskäräjälain uudistus etenee eduskunnassa, kun perustuslakivaliokunta julkaisi mietintönsä. Uutinen on odotettu, sillä onhan uudistus epäonnistunut jo kolmella aiemmalla hallituskaudella.

Evankelis-luterilaisen kirkon ”Saamelaiset kirkossa” -hanke päättyi hiljattain. Hankkeen tavoitteena oli purkaa jännitteitä kirkon ja saamelaisten välillä sekä vahvistaa saamelaisten osallisuutta kirkossa. Hankkeen päätteeksi arkkipiispa Tapio Luoma esitti evankelis-luterilaisen kirkon anteeksipyynnön saamelaisille 8. toukokuuta Turun tuomiokirkossa järjestetyssä päätösjumalanpalveluksessa.

Arkkipiispa Luoma tunnusti kirkon osallistuneen saamelaisten kulttuurin ja identiteetin tukahduttamiseen. Hän totesi, että kirkko ei ole kunnioittanut saamelaisten kansallista identiteettiä ja kulttuuria, vaan on osaltaan tukenut heidän valtaväestöön sulauttamistaan ja heidän kielensä ja kulttuurinsa tukahduttamista. Arvostan suuresti tätä sovinnon tekoa.

Uskoni myös suomalaisen oikeuslaitoksen toimintaa kohtaan saamelaisasioissa sai vahvistuksen, kun syyttäjä päätti lopettaa rikostutkinnan liittyen Saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaleja. Syyttäjän mukaan edellisen Saamelaiskäräjien vaalilautakunnalla ja hallituksella oli hyväksyttävä syy ratkaisuilleen, erityisesti ottaen huomioon YK:n komiteoiden näkemykset saamelaisten itsemääräämisoikeudesta.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ on loppusuoralla, kun se parhaillaan valmistelee loppuraporttiaan Suomen valtiolle. Raportti luovutetaan joulukuussa maamme hallitukselle. Kyse on historiallisesta työstä, jolle haluan antaa kaiken tukeni. Komission työn merkitys selviää kuitenkin vasta sen jälkeen, kun näemme miten valtio tulee toimeenpanemaan komission esityksiä. Keskustelu ja ihmisten kokemusten esiintuominen on tärkeää, mutta todellinen muutos tapahtuu vasta aitojen poliittisten tekojen kautta.

Saamelaismuseo Siidan johtajana iloitsen museomme saamista kansainvälisistä palkinnoista ja suuresta kiinnostuksesta saamelaiskulttuuria kohtaan. Museon tärkein työ alkuperäiskansamuseona tehdään kuitenkin yhdessä saamelaisyhteisöjen kanssa.

Siksi iloitsen tänään Suomen kulttuurirahaston tekemästä päätöksestä tukea museomme toimintaa merkittävällä avustuksella. Pääsemme edistämään esivanhempiemme esineiden kotiinpaluuta Euroopan museoista, joiden hallussa on edelleen noin 50 000 saamelaista museoesinettä.

Saamelaisyhteisöillä on valtava tarve ja oikeus päästä kosketuksiin esivanhempien esineiden ja valokuvien kanssa museon yhteisöllisen toiminnan kautta. Suomessa kehitys on ollut esimerkillisen hienoa. Suomen kansallismuseo palautti koko saamelaisesinekokoelmansa Siidaan vuonna 2021. Pohjois-Pohjanmaan museo teki vastaavan päätöksen viime vuonna. Tätä ennen Vapriikki ja muutamat muut museot ovat palauttaneet saamelaisesineistöä Siidaan.

Repatriaatio eli esineiden kotiinpaluu on alkusysäys varsinaiselle kulttuuriperinnön palautustyölle. Se on tie todelliseen toipumiseen ja paranemiseen sekä saamelaisen itsetunnon ja identiteetin vahvistumiseen. Uskon että parhaimmillaan Siida voi jatkaa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission ja evankelis-luterilaisen kirkon käynnistämää sovintotyötä. Haluan uskoa, että suomalainen yhteiskunta kulkee saamelaisten kanssa kohti sovintoa ja parempaa tulevaisuutta.

Taina Máret Pieski, museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo Siidan kokoelmat ovat karttuneet huomattavalla yksityislahjoituksella, kun Aino Guttorm luovutti museolle vanhempiensa, Hans ja Terttu Guttormin, laajan kulttuuriperintöaineiston Utsjoelta. Lahjoitus sisältää yli sata saamelaisesinettä, laajan valokuva-aineiston 1990–2010-luvuilta, lehtileikekokoelman vuosilta 1953–2012 sekä muuta arkistomateriaalia, joka liittyy saamelaiskulttuuriin ja perhehistoriaan.

Syrjälän Hansin perintöä

Hans Guttorm, tuttavallisemmin ”Syrjälän Hans”, syntyi vuonna 1927 ja kasvoi Syrjälän tilalla Utsjoen varrella. Hänen isänsä oli Aslak Guttorm (”Polis-Aslak”, s. 1880, k. 1964) ja äitinsä Anni (Anna) os. Lukkari s. 1886 k.1946. Lahjoituksessa on mukana muun muassa Polis-Aslakan virkatakki ja vuonna 2001 vanhan Syrjälän mallin mukaan tehty sarvilakki ja johon Hans veisti puisen sarven. Pitkän uran yrittäjänä Utsjoen kirkonkylässä tehnyt Hans siirtyi myöhemmin kunnan palvelukseen. Vapaa-ajallaan Hans dokumentoi aktiivisesti paikallisia tapahtumia valokuvin 1990-luvulta alkaen. Hans menehtyi vuonna 2011.

Terttu Guttorm – opettaja, vaikuttaja ja järjestelmällinen arkistoija

Terttu Guttorm (os. Tuominen) saapui Utsjoelle opettajaksi vuonna 1952. Hän avioitui Hans Guttormin kanssa vuonna 1954 ja perheeseen syntyi kolme lasta: Aino (1956), Bigga (1959) ja Heikki Aslak (1961).

Opettajan työn ohella Terttu toimi Utsjoen kirjastonhoitajana sekä teki paikallishistoriaa kunnallispolitiikassa, kun hänet valittiin vuonna 1973 Utsjoen kunnanhallituksen ensimmäiseksi naisjäseneksi. Tertun järjestelmällisyys näkyy erityisesti lehtileikekokoelmassa, jossa jokainen artikkeli on huolellisesti merkattu lähdetiedoilla.

Elävä muisto ja merkittävä kulttuuriteko

Aino Guttorm kertoo vanhempiensa olleen aktiivisia toimijoita sekä saamelaiskulttuurin ja -käsitöiden että paikallisten yhdistysten, kuten SPR:n, Utsjoen VPK:n ja opettajajärjestö OAJ:n parissa.

Yhteinen lahjoituskatselmus Ainon kanssa toi esiin runsaasti lisätietoa esineiden käyttöhistoriasta ja hänen kokoama esineistön kontekstitieto on erittäin arvokasta museotyölle, toteaa amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki.

Saamelaismuseo Siidassa ainestoa digitoidaan ja luetteloidaan parhaillaan ja tulevaisuudessa aineistoon on mahdollista tutustua Saamelaismuseossa.

Aino Guttorm tekee tällä hetkellä taustatutkimusta äitinsä elämänkertaa varten. Lahjoituksen kautta Terttu ja Hans Guttormin kulttuuriperintötyö saa arvoisensa paikan Saamelaismuseossa osana yhteistä muistia.

Lisätietoja:

Amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki

marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi

p. 040 5715670

Aino Guttorm

p. 050 4305375

Yhteistiedote Saamelaismuseo Siida ja Metsähallituksen Luontopalvelut

Metsähallitus ja Saamelaismuseo Siida sopineet näyttelytoiminnan siirrosta museon hallinnoitavaksi

Metsähallituksen Luontopalvelut ja Saamelaismuseo Siida ovat sopineet, että Siidan näyttelytoiminta siirtyy kokonaisuudessaan museon hallintaan. Muutos astuu voimaan heinäkuussa 2025.

Inarissa sijaitseva Siida on toiminut vuodesta 1998 sekä Saamelaismuseona että Ylä-Lapin luontokeskuksena. Sen päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme esittelee saamelaiskulttuuria ja Pohjois-Lapin luontoa. Näyttely uusittiin vuosina 2020–2022 yhteistyössä Saamelaismuseon ja Metsähallituksen Luontopalvelujen kesken, ja se on saanut runsaasti kiitosta. Vuonna 2024 Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida valittiin Vuoden museoksi Suomessa, ja Saamelaismuseo palkittiin myös Vuoden eurooppalaisena museona.

Uuden sopimuksen myötä näyttelytoiminnan hallinta, kustannukset ja tuotot – mukaan lukien pääsylipputulot – siirtyvät kokonaisuudessaan Saamelaismuseo Siidan vastuulle. Muutos koskee sekä päänäyttelyä että kahta vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Tällä hetkellä pääsylipputulot on jaettu Metsähallituksen ja Saamelaismuseon kesken.

Näyttelytoiminnan siirto liittyy Luontopalvelujen tavoitteeseen kohdentaa toimintaansa entistä selkeämmin sen ydintehtäviin eli luonnonsuojeluun ja retkeilypalvelujen tuottamiseen muuttuneen rahoitustilanteen edellyttämällä tavalla.

– Metsähallituksen tuottamat luontosisällöt pysyvät edelleen osana päänäyttelyä. Lisäksi Metsähallituksen Luontopalveluilla on Siidassa asiakaspalvelutoimintaa ja tiloja, joihin ei ole tulossa muutoksia, kertoo palveluomistaja Katja Heikkinen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Muutoksen myötä Siida nimi jää vain Saamelaismuseon käyttöön.

– Muutos mahdollistaa Saamelaismuseolle entistä paremmat mahdollisuudet esitellä saamelaiskulttuuria ja -taidetta Siidan näyttelyissä. Saamelaismuseon tilakustannukset kuitenkin nousevat, mihin tarvitsemme valtion tukea, sanoo museonjohtaja Taina Máret Pieski

Lisätietoja:

Metsähallituksen Luontopalvelut: Palveluomistaja Katja Heikkinen, p. 040 6587092

Saamelaismuseo Siida: Museonjohtaja Taina Máret Pieski, p. 050 5351574

On yleisesti tunnustettua, että taide ja kulttuuri edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tuore maamme kulttuuripoliittinen selonteko puhuu kulttuurista jokaisen oikeutena. On tärkeää, että taide, kulttuuri ja luovat alat nähdään itseisarvoisina osina yhteiskuntaa.

Kulttuuri ei ole vain oopperaa ja kansanhuvia, vaan sillä tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä me ihmiset siirrämme jälkeläisillemme. Se tarkoittaa tietoja, taitoja ja tapoja sekä arvoja ja normeja, joiden varaan ihmisyhteisöt ovat rakentuneet. Kulttuurin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset.

Eikö kulttuuri ole siten kaikkea sitä, mitä haluamme kansakuntina ja yhteisöinä puolustaa ja turvata viimeiseen asti? Kansa näivettyy ilman sivistystä, taidetta ja kulttuuria. Siksi kulttuuri on aina puolustamisen arvoista ja jokaisen oikeus.

Poliittisessa keskustelussa kulttuuri lokeroidaan helposti sellaiseksi vähemmän tärkeäksi kulueräksi, jopa luxuspalveluksi, josta on helppo leikata, kun rahaa tarvitaan muihin tärkeämpiin kohteisiin kuten sotepalveluihin, tienpitoon ja puolustukseen.

Epävarmuuden aikoina tarvitsemme ihmisinä yhteyttä toisiimme paitsi tiedon myös taiteen ja kulttuurin avulla.

Näin vaalien alla on hyvä muistuttaa, että kunnat vastaavat alueensa kulttuurin peruspalveluista. Kuntien avustuksilla luodaan mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammatilliselle taidetoiminnalle. Monipuoliset kulttuuripalvelut luovat alueelle elinvoimaa, vetovoimaa ja ihmisten hyvinvointia.

Kuntien ylläpitämillä museoilla on Suomessa suuri arvo. Museot huolehtivat siitä, että kulttuuriperintömme säilyy myös tuleville kuntalaisille. Museossa ihminen pääsee osaksi yhteistä tarinaa ja sitoo myös muualta muuttaneen väestön uuteen kotipaikkaansa ja sen kulttuuriin.

Museot ovat osa alueellista kulttuuri- ja elinkeinopolitiikkaa. Museot luovat ympärilleen kysyntää, joka on moninkertainen verrattuna niiden saamaan julkiseen tukeen. Museot ovat kaupoille, majoitus- ja ravintolapalveluille sekä liikenneyrityksille hyvä kumppani. Kaikki tämä tuo verotuloja.

Museoliiton teettämän tutkimuksen mukaan kulttuurimatkailija valitsee kohteensa useimmiten sen perusteella, kuinka houkuttelevia museoita, kulttuuriperintökohteita ja taidetta on tarjolla. Peräti 80 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.

Esimerkiksi Inarissa sijaitsevasta Saamelaismuseo Siidasta on kasvanut alueen merkittävä vetovoimatekijä. Inarin kylällä on 700 asukasta ja Siidassa vierailee vuosittain yli 140 000 kävijää yli sadasta eri maasta. Maksavia näyttelykävijöitä vieraista oli viime vuonna ennätykselliset 82 000 kävijää. Tämä tarkoittaa peräti 6,5 – 30 miljoonan euron lisätuloja alueelle. Tutkimuksen mukaan museon päiväkävijä käyttää museomatkallaan noin 80 euroa ja yöpyvä museokävijä vastaavasti 370 euroa (lähde Museoiden kävijätutkimus 2021, Museoliitto/Taloustutkimus.

Museot ovat koko Suomessa ennennäkemättömän suosittuja. Vuonna 2023 rikottiin käyntimääräennätys, kun museoissa käytiin yli 8,7 miljoonaa kertaa.

Museot palvelevat kaikenikäisiä kasvavia kuntalaisia. Museotyö kytkeytyy tiiviisti opetukseen ja kasvatukseen. Kulttuuriperintökasvatus auttaa lasta kasvamaan osaksi yhteisöään ja ymmärtämään yhteistä historiaa. Valtaosa lasten ja nuorten museokäynneistä on ilmaiskäyntejä.

Museon tärkeä tehtävä on vahvistaa toivoa ja rakentaa uskoa tulevaisuuteen. Hyvinvointialueille museot ovat hyviä kumppaneita kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä. Rohkenen vedota tuleviin päättäjiin: Pidetään yhdessä huolta upeista museoistamme Lapissa!

Taina Màret Pieski, museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo Siida kutsuu saamelaisyhteisöä valitsemaan esineitä päänäyttelyyn. Museo valitsee saamelaisesineistöä Siidan päänäyttelyn yhteisövitriiniin yhdessä yhteisön kanssa. Tällä kertaa esille pääsevät Pohjois-Pohjanmaan museon lahjoittamat saamelaisesineet, jotka kuuluvat Samuli Paulaharjun kokoamaan kokoelmaan. Yhteisövitriinin esineet vaihdetaan huoltotauolla toukokuussa 2025.

Pohjois-Pohjanmaan museo lahjoitti saamelaiskokoelmansa, 370 esinettä Saamelaismuseo Siidalle vuonna 2024. Kokoelman on koonnut oululainen kansatieteilijä ja museonhoitaja Samuli Paulaharju (1875–1944). Kokoelma sisältää erilaisia esinetyyppejä Saamenmaalta eri aikakausilta, muun muassa harvinaisia varsijousien tukkeja – vanhin niistä on peräisin vuodelta 1730. Tänä vuonna Samuli Paulaharjun syntymästä on kulunut 150 vuotta ja nyt käynnistyvä esinevalinta Siidan päänäyttelyn yhteisövitriiniin esittelee hänen merkittävää saamelaisesineiden keruutyötä.

Siidan ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” -päänäyttelyn yhteisövitriinissä on tällä hetkellä esillä Suomen kansallismuseosta palautunutta saamelaisesineistöä, mikä siihen on valittu yhteisöllisesti Siidan päänäyttelyuudistuksen yhteydessä 2021–2022. Vitriinin esineitä on tarkoitus vaihtaa säännöllisesti ja esinevalinta tehdään aina yhdessä saamelaisyhteisön kanssa.
Esivalinnat yhteisövitriiniin tehdään etä- ja hybriditilaisuuksissa. Etätapaamiset toteutetaan Teams-tapaamisina, joissa esineitä esitellään kätevästi Saamelaismuseon Finna-sivuston kautta (siida.finna.fi).

Ma 10.2. klo 17:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme luu- ja sarviesineet
Ma 17.2. klo 17:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme nahka- ja turkisesineet
Ma 24.2. klo 17:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme tekstiilit
Ma 10.3. klo 17:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme kolttasaamelaiset tekstiilit
Ma 17.3. klo 17:00 Hybridi tilaisuus Siidan yhteisöllisessä tilassa, missä esittelemme puuesineet. Tilamme rajaa osallistujamäärää ja pyydämme paikan päälle Siidaan saapuvia ilmoittautumaan yhteisötyövastaava Pia Nikulalle torstaihin 13.3.2025 mennessä.

Tilaisuudet ovat suomenkielisiä. Teams-linkit tilaisuuksiin löydät tästä ja sosiaalisen median kanavilta.
Tervetuloa mukaan tekemään esinevalintoja ja vaikuttamaan Siidan päänäyttelyn sisältöihin.
Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula@samimuseum.fi, p. 040 621 2663.
Amanuenssi, kokoelmat Marjo-Riitta Rantamäki, marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi, p. 040 571 5670.

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Saara-Maija Pesonen