Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta.

Saamelaiset Suomessa käyttävät viittä erilaista saamenpukua sen mukaan, mihin sukuun ja miltä alueelta puvun kantaja on kotoisin. Saamelaismuseon kokoelmissa on eri alueiden pukuja eri aikakausilta lähes kolmesataa. Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta. Syksyn mittaan on saamenpuvut valokuvattu uudelleen ja nyt myös pukujen yksityiskohtia on mahdollisuus tarkastella paremmin.

Koska arviolta jo 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, halutaan myös heille olla saavutettavissa. Lisätietoja pukuihin tai niiden kuviin liittyen voit tiedustella Saamelaismuseon kokoelmapalveluista. Finnassa esillä olevat kuvat eivät ole painolaatuisia ja ne on lisensoitu (CC BY-NC-ND 4.0 ) -lisenssillä.

 

Finna on 10 vuotta toiminut hakupalvelujen kokonaisuus ja koti Suomen miljoonille kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Ainutlaatuisia sisältöjään Finnaan tuovat sadat kotimaiset toimijat, kuten arkistot, kirjastot ja museot. Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää Finna-palvelua jatkuvasti yhteistyössä arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Saamelaismuseolla on oma Finna-näkymä https://siida.finna.fi

Kansallispäivä Siidassa pyöräyttää käyntiin myös Finnan kymmenvuotis juhlavuoden. Juhlapäivän ohjelmassa Finnan asiantuntijat esittelevät ja opastavat Finna-hakupalvelun käyttöä yleisölle.

”Finnan juhlavuoden aikana haluamme innostaa ihmisiä palvelun miljoonien aineistojen pariin, joten olemme iloisia voidessamme avata juhlavuoden näin merkittävällä kokoelma-avauksella. Juhlavuoden aloitus sadoilla saamenpuvuilla on osuvaa myös siksi, että vuoden aikana työstämme myös Finnan pohjoissaamenkielistä versiota”, Erkki Tolonen, Finnan kehittämispäällikkö kertoo.

 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi!

Pyeri säämi aalmugpeivi! Šiõǥǥ saaʹmi meeʹrsažpeeiʹv!

 

Lisätiedot:

Saamelaismuseo Siida

Vs. amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Finna

Kehittämispäällikkö Erkki Tolonen, p. 029 414 4588, erkki.tolonen(at)helsinki.fi

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa sekä Ravintola Sarritissa juhlimme muutaman vuoden tauon jälkeen saamelaisten kansallispäivää maanantaina 6.2.2023. Juhlapäivänä meillä on Siidassa avoimet ovet ja vapaa pääsy näyttelyihin klo 9–17. Kansallispäivänä avaamme siis tuntia tavanomaista aikaisemmin.

Kutsumme kaikki aloittamaan juhlapäivän perinteisellä lipunnostolla Siidan pihalla klo 9.15. Kun olemme saaneet lipun salkoon ja Saamen suvun laulun laulettua, niin jatkamme päivän ohjelmaa Finna- juhlavuoden avauksella ja tietoiskulla Finna.fi-hakupalvelun käytöstä. Tilaisuuden pidämme Siidan auditoriossa klo 10–11.30 ja se on avoin yleisötilaisuus.

Finnan juhlavuosi pyöräytetään käyntiin julkistamalla Saamelaismuseo Siidan kokoelmissa olevat saamenpuvut Finnassa. Samalla annamme käytännön vinkkejä Finna.fi-hakupalvelun käyttöön. Tervetuloa digitaaliselle löytöretkelle kansamme! Siidan juhlapäivän kruunaa taiteilija Outi Pieskin Ládjogahpira rematriašuvdna—Máhccat eatni lusa –näyttelyn avajaiset klo 15 alkaen.

Juhlapäivän ajan voit tutustua maksutta myös Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -päänäyttelyyn sekä Martti Rikkosen Taigametsot-valokuvanäyttelyyn.

Ravintola Sarrit palvelee juhlapäivänä. Päivän aikana voit käydä virkistymässä ja nauttimassa kansallispäivän kakkukahvit 8 euron hintaan tai istahtaa valmiiseen lounaspöytään klo 11–15. Lounaan hinta 16 euroa.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 31.5.2023 saakka ma-la klo 10–17. Poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi.

Kuva: Martti Rikkonen/Siida

Lisätietoja:

Kansallispäivän koordinaattori /Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Vuosi 2022 oli Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelykävijöiden määrän osalta ennalta arvaamaton, monivaiheinen ja vilkas varsinkin kesän ja syksyn osalta. Tilastoinnin mukaan Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa on käynyt vuonna 2022 yhteensä 55 143 näyttelyasiakasta lähestyen jo huippuvuosien näyttelykävijämääriä.

 

Maailman tilanteiden muutokset mm. Covid-19 ja Ukrainan tilanne vaikuttivat Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa vierailleiden määrään. Huomattavaa on myös, että Siida-rakennuksen perusparannuksen ja uuden näyttelyn rakentamisen vuoksi alkuvuoden ajan vierailukohteena toimi Saamelaismuseon ulkomuseo. Kesäkuun ensimmäinen päivä avattiin Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen uusi päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme päänäyttelymme, sekä vaihtuvat näyttelyt Oainnus – näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen ja Minun ajassani, sinun paikassasi. Uuden päänäyttelyn avaamisen myötä näyttelykävijämäärät kasvoivat huomattavasti.

Vertailua edellisten vuosien näyttelykävijämäärien kanssa ei voida suoraan tehdä. Vuosien 2020 ja 2021 vierailijamääriin vaikutti mm. Covid-19 pandemiarajoitukset. Vuonna 2019 Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa vieraili ennätysmäärä näyttelykävijöitä (64 000). Vuoteen 2021 verrattuna Siidan näyttelykävijä määrä kasvoi 102 % ja ennätysvuodesta 2019 jäätiin noin 14 %. Vuoden vilkkain aika oli tavalliseen tapaan kesällä, kun pelkästään kesä-syyskuun aikana Siidassa vieraili yli 37 000 ihmistä eli lähes 70 % koko vuoden kävijöistä.

Näyttelykävijöistä hieman alle puolet oli suomalaisia, mutta pandemian jälkeinen matkailun elpyminen on kasvattanut ulkomaalaisten osuutta Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan kävijöistä lähemmäs pandemiaa edeltänyttä aikaa. Ulkomaalaisia näyttelykävijöitä on tullut eniten Ranskasta (8,5 %) ja Saksasta (8,4 %). Nämä kaksi maata ovat jo vuosia pitäneet kärkipaikkoja. Saksalaisia on perinteisesti enemmän kesällä, kun taas ranskalaiset suosivat talvisesonkia.

Opastettujen kierrosten suosio nousi menneenä vuonna hurjasti, kun opastuksia järjestettiin 274 kpl kuudella eri kielellä. Edellisenä vuonna opastuksia oli vain 45. Opastusten määrä on kasvanut Covid-19 rajoitusten poistuttua ja ryhmämatkailun kasvun myötä. Opastuksia tehdään Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan yhteisessä päänäyttelyssä ja Saamelaismuseon ulkomuseolla.

Saamelaismuseon aluetoimipisteessä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili 635 näyttelykävijää vuonna 2022. Perinnetalo on avoinna vain kesäkaudella ja sinne on vapaapääsy. Kolttien perinnetalossa ja sen pihapiirissä sijaitsevassa ulkomuseossa pääset tutustumaan kolttasaamelaisten historiaan sekä asuin- ja rakennusperinteeseen kahdelta eri aikakaudelta.

Saamenkäsityöntekijä, emäntä Aune Huhtamellan (1931–2013) esinekokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan lauantaina 4.2.2023 kello 14.00. Kaikille avoimessa lahjoitustilaisuudessa on nähtävillä Aune Huhtamellan saamenpukuja ja muita käsitöitä. Tilaisuudessa Aunen sisar Rita Kumpulainen muistelee Aunen merkitystä suvun vaatettajana ja veljentytär Sigga-Marja Magga kertoo kokoelman synnystä ja erityispiirteistä.

Aune Huhtamella (os. Magga) kasvoi Kutturassa ja muutti Huuhkajaan avioiduttuaan huuhkajalaisen porosaamelaisen Olavi Huhtamellan kanssa vuonna 1959. Kymmenpäisen sisaruskatraan vanhimpana lapsena Aune oppi valmistamaan kaikkia saamelaiseen elämään kuuluvia vaatteita, kuten nutukkaita, säpikkäitä, peskejä ja saamenpukuja. Hän vaatetti sisaruksensa ja myöhemmin oman perheensä ja puolisonsa sisarukset aina 1980-luvun lopulle saakka. Hän ompeli paljon nutukkaita paikallisille poromiehille ja se oli Aunen ja Olavin perheessä myös tärkeä tulonlähde.

Aune Huhtamellan perikunnan luovuttamassa käsityökokoelmassa on erilaisia puvun osia, kuten lakkeja, pauloja, karvakintaita sekä peski, säpikkäät ja nutukkaat. Kokoelman merkittävin osa koostuu 15:sta Enontekiön alueen puvusta, jotka Aune on valmistanut itselleen, perheenjäsenilleen ja sisaruksilleen pääasiassa 1960-1980 -luvuilla. Puvut kertovat Aune Huhtamellan merkityksestä saamenpukuperinteen ylläpitäjänä omassa suvussaan ja kyläyhteisössään ja ne kertovat viehättävää tarinaa myös Aunesta käsityöntekijänä. Kokoelma tuo arvokasta lisätietoa saamenpukujen historiaan ja se kertoo mielenkiintoisia tarinoita kutturalaisten ja huuhkajalaisten elämästä.

Kuva: Saamelaismuseo Siida

Lisätietoja:

Vs. amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670, marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi

Lumi peittää maan ja kynttilät syttyvät luomaan jouluista tunnelmaa. Joulumieltä on tarjolla Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueen laavulla ja Lemmenjoen kansallispuistossa Kaapin Jounin tilalla.

Torstaina 15.12.2022 klo 17.00 kauneimpia saamenkielisiä joululauluja lauletaan Inarissa, Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueen laavussa. Osallistujia pyydetään kokoontumaan klo 16.50 Siidan pääoven eteen, josta vieraat ohjataan ulkomuseoalueelle. Otathan huomioon, että tulen äärellä ollessa vaatteisiin voi tarttua hieman savun hajua. Tuli on ainoa valonlähteemme, joten ota mukaasi otsa- tai taskulamppu, jotta näet lauluvihkosesta laulujen sanat.

Lemmenjoella Kaapin Jounin historiallisella tilalla laulamme joululauluja suomeksi ja saameksi lauantaina 17.12.2022 klo 12.00. Kaapin Jounin tilalle on Njurgulahdesta noin 1,5 kilometrin kävely- tai hiihtomatka Lemmenjoen jäätä pitkin. Jos mielesi tekee mukaan, mutta et pysty omin voimin Kaapin Jouniin saapumaan, ota yhteyttä Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalveluun siida(at)metsa.fi tai 0206 39 7740. Voimme järjestää moottorikelkkakuljetuksen Nurgulahdesta muutamille vieraille.

Kauneimmat joululaulut järjestävät yhteistyössä Inarin evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa Saamelaismuseo Siida ulkomuseolla ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siida Kaapin Jounissa. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.

Mikäli Lemmenjoen jäätilanne estää kulkemisen Kaapin Jouniin, joululaulut lauletaan Ahkun Tuvalla klo 12. Tiedotamme tästä tapahtumaviikolla sosiaalisen median kanavissa.

Tilaisuudet ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kaapin Jouniin kelkkakuljetusta toivovia viimeistään tiistaina 13.12. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Saamelaismuseo Siidan joululaulutilaisuus: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula@samimuseum.fi

Kaapin Jounin joululaulutilaisuus: Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalvelu, 0206 39 7740, siida@metsa.fi

Retkeilijät ja museokävijät ovat ottaneet uusitun Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan omakseen. Inarissa sijaitseva Siida avattiin uudistettuna yleisölle kesäkuussa. Syyskuun loppuun mennessä Siidassa on vieraillut jo 46 000 kävijää. Uusittu Siida oli myös viime kesänä Lapin suosituin Museokortti-kohde.

“Myönteinen kävijämäärän kehitys on jatkunut kesän jälkeen läpi syksyn, ja syyskuu on ollut suorastaan ennätyksellisen vilkas. Kävijöiltä saatu palaute uudistetusta Siidasta on ollut yksinomaan myönteistä. Olemme hyvin iloisia vastaanotosta”, Saamelaismuseo Siidan myynti- ja markkinointivastaava Minna Muurahainen kertoo. Syyskuussa Siidassa vieraili kaikkiaan 7631 kävijää, mikä on yli 1500 kävijää enemmän kuin edellisenä ennätyksellisenä vuonna 2019. Avajaiskuukausi keräsi 9799 kävijää ja heinäkuussa peräti yli 11000 henkilöä kävi tutustumassa Siidaan.

Siida on ollut Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen vuosia jatkuneen yhteistyön menestystarina. Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskusta ylläpitävän Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteistyö näkyy uudistetussa Siidassa vaikuttavana yhtenäisenä näyttelykokonaisuutena ja entistä parempana asiakaspalveluna.

 

Siida Lapin suosituimmaksi Museokortti-kohteeksi

 

Syyskuun loppupuolella Museoliitto tiedotti Suomen suosituimmista museokorttikohteista kesällä 2022. Lapin suosituin kohde oli Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida.

”Eniten kehuja kävijöiltä ovat keränneet itse sisältö. Esillepano, taide ja suuret luontokuvat ovat olleet kehutuimpia kokonaisuuksia”, Muurahainen sanoo. Kiitosta ovat lisäksi keränneet niin saamelainen nykytaide kuin videoinstallaatiot.
Uudistus on tuonut Siidan näyttelyn nykypäivään. Saamelaisyhteisön jäseniä osallistui Saamelaismuseo Siidan näyttelyosuuden kokoamiseen erilaisten hankkeiden kautta mm. tunnistamalla henkilöitä valokuvista ja valitsemalla esineitä näyttelyyn.
Siidan näyttelyissä saamelaiskulttuuri ja luonto kietoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi: näyttelykokonaisuus kertoo saamelaiskulttuurin ja luonnon elävästä suhteesta. Näyttelyt on tarkoitettu elämyksellisiksi, mutta myös sellaisiksi, että ne toimivat pienempinä kokonaisuuksina.

 

Siida on tärkeä lähtöpiste saamelaisten kotiseutualueella retkeileville

 

”Kesä on ollut todella hyvä! Saamamme palaute on ollut pelkästään myönteistä”, toteaa asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Asiakkaiden lisäksi uusitut ja laajennetut tilat on otettu myönteisesti vastaan myös tiskin toisella puolella. Asiakkaiden kannalta palvelut ovat selkeästi paketoitu omiksi kokonaisuuksiin. Enää ei tarvitse jonottaa samassa jonossa pääsylippuja ja kalastuslupia tai retkeily- ja matkailuneuvontaa.
Luontokeskukset ovat tärkeitä retkeilijöiden lähtöpisteitä. Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteistyö Saamelaismuseon kanssa mahdollistaa saamelaisten kotiseutualueella liikkuvien retkeilijöiden tietoisuuden lisäämisen kulttuurisesti kestävästä retkeilystä.
“Saamelaisen kulttuurin erityispiirteet täytyy tiedostaa, jotta oman retkeilytapansa osaa sovittaa pohjoisimpaan Lappiin sopivaksi. Siksi Luontokeskus ja Saamelaismuseon toiminta tukevat toisiaan, ja Siidan näyttely on oivallinen lähtöpiste luontoretkelle”, Tuovinen sanoo.

Saamelaisten kotiseutualueella liikkuessa on tärkeää tiedostaa esimerkiksi perusasiat alueella tapahtuvasta poronhoidosta ja saamelaisten pyhistä paikoista. Se, mikä ulkopuoliselle voi näyttää pelkältä erämaalta, on todennäköisesti saamelaisille osa elävää kulttuurihistoriaa.
Metsähallituksen Luontopalvelut on aloittanut myös erillisen retkietiketin laatimisen saamelaisten kotiseutualueelle. Etikettiä valmistellaan yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen kanssa sekä matkailu- ja retkeilytahojen kanssa.

 

Siida – 24 vuotta saamelaiskulttuuria ja retkeilyneuvontaa

• Uusittu ja laajennettu Siida avattiin 1.6.2022. Saamelaismuseo Siida aloitti toimintansa ulkomuseona 1960-luvulla. Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen nykyisen kaltainen toiminta on alkanut vuonna 1998.
• Näyttelykävijöitä on ollut uusitussa Siidassa syyskuuhun mennessä yli 46 000. Lapin vuoden 2022 suosituin Museokortti-kohde tähän mennessä.
• Siidan näyttelyt koostuvat Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhteisestä päänäyttelystä, Saamelaismuseon ulkomuseosta sekä kulttuuri- ja luontoaiheisista vaihtuvista näyttelyistä. Siida sijaitsee Inarissa.
• Saamelaismuseon toimintaa ohjaa ja tukee Saamelaismuseosäätiö. Saamelaismuseosäätiön tehtävänä on tukea ja edistää saamelaisten kansallista kulttuuria. Saamelaismuseosäätiö omistaa.
• Saamelaismuseon esine-, valokuva-, käsikirjasto- ja taidekokoelmat, kaksi ulkomuseota ja arkiston. Se ylläpitää ja ohjaa Saamelaismuseota ja sen toimintaa ja harjoittaa museoalan yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueella, Suomessa ja kansainvälisesti.
• Siidan lähialueella Pohjois-Lapissa ovat Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitamat Lemmenjoen sekä Urho Kekkosen kansallispuistot, viisi erämaata (Muotka, Paistunturi, Kaldoaivi, Vätsäri ja Hammastunturi), Kevon luonnonpuisto sekä erämainen Inarijärven alue. Urho Kekkosen kansallispuisto on alkuvuoden käyntimäärien perusteella Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoja:

Lisätietoja antavat Metsähallitukselta Pohjois-Lapin asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen, tarja.tuovinen(at)metsa.fi, 040 756 9337, ja Saamelaismuseo Siidan myynti- ja markkinointivastaava Minna Muurahainen, minna.muurahainen(at)samimuseum.fi, 040 581 6434.

Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsivat Saamelaismuseo Siidan ja Suomen Kansallismuseon vuonna 2021 tehdystä kulttuuriperinnön palauttamisesta eli repatriaatiosta sarjassa Citizen Engagement & Awareness Rising. Palkintolautakunnan mukaan saamelaiskokoelman palauttamisella on ”korvaamaton panos Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi”. Vuosittain järjestettävän eurooppalaisen kulttuuriperintötyön palkinnot jaettiin syyskuussa Prahassa, ja palkintoa olivat vastaanottamassa Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila ja vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva. Juhlimme yhteistyöpalkintoa Saamelaismuseo Siidassa maanantaina 31.10. 

Lähes 300 saamelaista on osallistunut repatriaatioprosessiin sen eri vaiheissa. He ovat tutkineet suvuilleen kuuluneitä esineitä, perehtyneet niiden valmistustekniikoihin ja osallistuneet myös Suomen kansallismuseosta palautuneiden, nyt Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttelyssä esillä olevan yli 200 saamelaisesineen valintaan. Saamelaismuseo Siidan palkintojuhlan keskiössä ovat saamelaisyhteisö, repatriaatioprosessi ja saamelaisesineet.

Maanantaina 31.10 Siidassa juhlivat ennakkoon kutsutut ryhmät, joille on tarjolla teemallista ohjelmaa. Siida on avoinna yleisölle kutsutuista kohderyhmistä huolimatta, joten kaikki kävijät ovat tervetulleita. Juhlapäivän kunniaksi Saamelaismuseo Siida tarjoaa kävijöille klo 11 ja klo 14 suomenkieliset opastukset pääsylipun hintaan sisältyen.

Europa Nostra on vuonna 1963 perustettu järjestö, joka on vuodesta 2002 jakanut Euroopan komission vuosittaiset Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot merkittäville hankkeille, aloitteille ja henkilöille kulttuuriperinnön alalta. EU palkitsee eurooppalaisen kulttuuriperintöalan saavutuksia neljässä pääkategoriassa: konservointi, tutkimus, kulttuuriperinnön säilyttämiseen erikoistunut palvelu sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen Euroopan kulttuuriperintöalalla.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 1.10. alkaen ma-la klo 10–17. Poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Ravintola Sarrit palvelee myös juhlapäivänä.

Lisätietoja:

Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Saara-Maija Pesonen

Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsevat museot vuonna 2021 tehdystä kulttuuriperinnön palauttamisesta eli repatriaatiosta sarjassa Citizen Engagement & Awareness Rising. Saamelaiskokoelman palauttaminen on palkintolautakunnan lausunnon mukaan ”erinomainen saavutus ja korvaamaton panos Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi”. Vuosittain järjestettävä eurooppalaisen kulttuuriperintötyön palkintojenjako tapahtuu tänä vuonna Prahassa syyskuussa. Juhlat jatkuvat lokakuussa Saamelaismuseo Siidassa.

Suomen kansallismuseo palautti viime vuonna vuosina 1830–1998 muodostuneen saamelaiskokoelmansa – noin 2 200 esinettä – Saamenmaalle, Saamelaismuseo Siidan haltuun. Vuonna 2017 alkaneen palauttamis- eli repatriaatioprosessin tavoitteina oli lisätä saamelaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta saamelaisalueella sekä edistää kulttuurisia oikeuksia, moninaisuutta ja vuoropuhelua kestävän kehityksen perusedellytyksinä.

“Europa Nostra -palkinto on arvokas kansainvälinen tunnustus laajalle yhteiselle projektillemme ja sen yhteiskunnalliselle sekä kansainväliselle merkitykselle”, iloitsee Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

”Eurooppalaisten arvojen ja kestävän kulttuurin edistämiseksi on välttämätöntä suhtautua avoimesti menneisyyteen ja rakentaa kulttuurien välistä ymmärrystä. Repatriaatio on tuonut maamme vanhimman ja laajimman saamelaiskokoelman saamelaisten omistukseen ja käytettäväksi. Samalla olemme sopineet yhteistyöstä, jolla saamelaista kulttuuria ja historiaa tallennetaan ja esitetään yhdessä saamelaisten kanssa.”

Osana repatriaatiota Kansallismuseossa oli esillä 31.10.2021–27.2.2022 kahden museon, Saamelaismuseo Siidan ja Suomen kansallismuseon, yhteistuottama Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely. Repatriaation synnyttämä keskustelu lisäsi kiinnostusta saamelaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä kohtaan sekä laajensi yleisön tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Repatriaatioprosessiin osallistui sen eri vaiheissa lähes 300 saamelaista. He tutkivat suvuilleen kuuluneita esineitä ja perehtyivät käsityötekniikoihin. He osallistuivat myös Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan kesäkuussa avatussa päänäyttelyssä esillä olevien, Suomen kansallismuseosta palautuneiden saamelaisesineiden valintaan.

”Saamelaisesineiden kotiinpaluu on hieno esimerkki yhteisöjen ja kulttuuriperinnön yhdistämisestä. Se lähettää merkittävän ja rohkaisevan viestin esineiden palauttamisen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen tarpeesta. Repatriaatio on erittäin tärkeä esimerkki siitä, kuinka kotiuttaminen voi edistää vuoropuhelua ja osallisuutta, yhdistää katkenneita linkkejä menneisyyteen ja vahvistaa eurooppalaisten kulttuurien kestävyyttä”, palkintolautakunnan lausunnossa todetaan.

Suomeen myönnettiin tänä vuonna myös toinen Europa Nostra -palkinto. Kotiseutuliiton Mestarit & kisällit -toiminta palkittiin koulutuksen ja taitojen oppimisen sarjassa (Education, training and skills).

Europa Nostra on vuonna 1963 perustettu järjestö, joka on vuodesta 2002 jakanut Euroopan komission vuosittaiset Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot merkittäville hankkeille, aloitteille ja henkilöille kulttuuriperinnön alalta. EU palkitsee eurooppalaisen kulttuuriperintöalan saavutuksia neljässä pääkategoriassa: konservointi, tutkimus, kulttuuriperinnön säilyttämiseen erikoistunut palvelu sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen Euroopan kulttuuriperintöalalla.

 

Lisätiedot
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6131

 

Europa Nostra https://www.europanostra.org/

Kuvateksti: Kaija Länsman ja Anni Guttorm tutustumassa palautuneisiin esineisiin Kotiinpaluu-juhlassa Saamelaismuseo Siidassa 9.9.2021. Kuva: Ville-Riiko Fofonoff, Saamelaismuseo Siida

Uudistetun Siidan ensimmäiset vaihtuvat näyttelyt ovat juhlavasti taidenäyttelyitä. Esillä on saamelaisten taidekokoelmien valikoituja aarteita sekä uudenuutukaisia maalauksia ja historiallisella kivipainotekniikalla tehtyjä litografiateoksia. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vaihtuvat näyttelyt avautuvat perjantaina 3.6.2022. Tervetuloa huumaantumaan ja vaikuttumaan taiteesta.

 

Oainnus

Oainnus ‒ näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen -näyttely on mielenkiintoinen läpileikkaus saamelaistaiteesta 1920-luvulta 2000-luvun alkuun. Teokset ovat grafiikkaa, maalauksia, kuparipiirroksia ja brodeerauksia sekä kaksi sekatekniikalla tehtyä työtä. Saamelaisen visuaalisen ilmaisun perinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse pohjoisen pyyntikansan kalliopiirroksiin ja vuosisatojen takaisten noitarumpujen symboliikkaan. Saamelainen käsityö eli duodji antaa kuvataiteeseen omat vivahteensa, kuten myös saamelaiskulttuurin jatkuva muovautuminen oman yhteisön perinteiden ja monikulttuuristen vaikutteiden välillä. Nykytaiteilijoiden työhön vaikuttaa heidän saamansa länsimainen taidekoulutus.

Oainnus -näyttely perustuu Johtti Sápmelaččat (Jutaavat saamelaiset) -yhdistyksen taidekokoelmaan täydennettynä Saamelaismuseo Siidan omalla kokoelmalla. Oainnus -näyttelyn on kuratoinut saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola.  ”Tämän näyttelyn kautta kutsumme sata vuotta saamelaistaidetta mukaan uuden Siidan juhliin”, Veli-Pekka Lehtola toteaa.

 

Minun ajassani, sinun paikassasi

Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttely esittelee nuorgamilaisen kuvataiteilija Elina Länsmanin teoksia. Taiteilija pohtii töissään suhdetta paikkaan ja ympäristöön, jossa pohjoinen luonto ja poronhoitokulttuuri ovat vahvasti läsnä. Näyttelytyöt ovat kertomuksia, joissa yhdistyvät nähty ja kuultu, koettu ja kuviteltu. Teokset saavat aiheensa ympäröivästä elämästä, johon kuuluvat eksistentiaalinen eli olemassaoloon liittyvä paikan kokemus sekä todellisuuksien kohtaaminen. Teokset ovat abstraktin ja esittävän taiteen välimaastossa. Ne antavat katsojalle vapauden vaeltaa teosten maailmoissa omista kokemuksistaan käsin.

Elina Länsmanin näyttelytyöt ovat suurikokoisia maalauksia ja kiveltä vedostettuja litografiateoksia.  Öljyvärimaalausten monivivahteiset värit ja rohkeat sivellinjäljet antavat ajateltavaa niin kaukaa kuin lähietäisyydeltä tarkasteltuna.  “Litografiateokset syntyvät hitaasti painokiveä työstäen, värikerros kerrallaan – tämä on vastakohta nopealle elämänmenolle”, Elina Länsman kuvailee.

 

Saamelaismuseon tuottama Oainnus -näyttely on esillä Siidassa 4.12.2022 saakka. Ylä-Lapin luontokeskuksen järjestämän Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttelyn esilläolo jatkuu vuoden vaihteen yli 7.1.2023 asti. Siida on auki kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Talvikaudella 1.10.2022 alkaen Siida on auki ma – la klo 10 – 17. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.

 

Lisätietoja:

• Hankesihteeri Minna Lehtola, Saamelaismuseo, puh. 040 570 8137, sähköposti minna.lehtola(a)samimuseum.fi
• Kuvataiteilija Elina Länsman, puh. 044 526 1979, sähköposti elinalansman(a)gmail.com
• Saamelaismuseo Siidan asiakaspalvelu, puh. 0400 898 212, sähköposti siida(a)samimuseum.fi

Inarissa sijaitseva Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on jälleen avoinna vierailijoille mittavien muutostöiden jälkeen.  Siidan näyttelyssä yhdistyvät vanhaan tuttuun tapaan Saamelaismuseon kulttuurisisällöt ja Luontokeskuksen luontoaiheet yhdeksi yhteiseksi näyttelyksi. Uuden näyttelyn nimi ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” tulee inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta.

Aivan uutta kerrontatapaa näyttelyssä edustaa taiteilijoiden osallistuminen sisällölliseen tuotantoon. Saamelaiskulttuurin esittelyssä lähtökohtana on menneisyyden läsnäolo nykypäivässä, joten kulttuurihistorian ja perinnetieteiden sanomaan on yhdistetty vahvasti nykysaamelaisten taiteilijoiden ja duojáreiden eli saamenkäsityön tekijöiden osaamista. Myös luonto-osiossa on hyödynnetty luontotaiteen ilmaisuvoimaa.

Näyttelyn taiteellisena johtajana on toiminut Outi Pieski, jolla on myös erillisiä teoksia tukemassa näyttelyn sanomaa. Teos Maa värejä virtaa kaartuu näyttelysalin yllä. Se luo tunturisilhuettien jonon, joka on väritetty saamenpuvun huivin hapsuilla eli riessamilla. Teoksessa esiäitien värit luovat suojaavan kaaren näyttelysalin kohtaamispaikan ylle.

Marja Helanderin ja Mauri Lähdesmäen pääsalin sydämeen sijoittuva lämminhenkinen Läpi aikojen videoinstallaatio nostaa esille saamelaiskulttuurin elinvoiman ja moninaisuuden. Teoksen kantavana teemana toimiva saamenpuku tuodaan esille elävänä kulttuurin osana omistajiensa kautta.

Jouni S. Laitin teokset Pohjoisen haravoitu metsä ja Rástegáisá: vaatimien suojelija ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maankäytön kysymyksiin Saamenmaalla. Näyttelyssä on muutakin taiteellista esillepanoa, kuten Elle Valkeapään tekemä pauloista hahmottelema vitriini tai Lada Suomenrinteen ja Essi Ranttilan graafinen ilme. Sanallista ja äänellistä maailmaa ovat olleet luomassa Pekka Aikion lisäksi Wimme, Ingá-Maret Gaup-Juuso ja Niillas Holmberg.

Laavun musiikkiesitys peilaa menneiden sukupolvien tuntoja. Videolla esiintyvät saamelaiset musiikintekijät Heidi Gauriloff, Hilda Länsman, Mikkal Morottaja (Amoc) ja Ailu Valle. Videon on kuvannut ja muusikoiden kanssa ohjannut Ville-Riiko Fofonoff.

Pauliina Feodoroffin johtama Miltä sopu näyttää hanke kertoo siitä, miten valtakulttuurin aiheuttamia ympäristövahinkoja voidaan korjata perinteistiedon avulla ja miten yhdistämällä saamelaista tapaoikeutta voi käyttää maankäytön suunnittelussa. Näin luodaan uudenlaista, osallistavaa yhteistoimintaa viranomaisten, tutkijoiden ja saamelaisten välillä.

Luonto-osiossa Anni Rapinojan Ruijanpolku-teos on luonnonmateriaaleista tehty taideteos. Se on upotettu lattiarakenteisiin niin, että vieraat voivat kävellä lasin päällä ja tutkia teoksen esittämää maanpinnan kasvustoa.

Kaija Kiurun Piilosilla-teos sijoittuu näyttelyssä osaksi vanhaa metsää ja sen tehtävänä on kuvata vanhan metsän olemusta. Teoksen materiaaleja ovat mukuramänty, koivun- ja männyn pahkat ja täytetyt linnut. Kaikki teoksen materiaalit ovat kierrätettyjä luonnonmateriaaleja. Linnut ovat peräisin Siidan aiemmasta näyttelystä.

Kiurun Piilosilla-teoksen sisarteos, Tuulten pesäpuu, on nähtävillä Metsähallituksen asiakaspalvelussa Siidan ala-aulassa. Sen materiaalisena on käytetty männynjuuria ja -oksia. Runkona on edellisen näyttelyn kierteinen kelo.

Ilmastohistoriaa avaavan vitriinin taustakuvana on Tom Björklundin digitaalinen maalaus mammuttiarosta. Päänäyttelysalia kiertävien suurkuvien kuvaajat ovat Pasi Nivasalo, Martti Rikkonen ja Pertti Turunen.

Kulttuuriaiheisia videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Ville-Riiko Fofonoff, Kevin Francett ja Aslak Paltto. Luontosisältöisiä videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Riku Karjalainen, Rayann Elzein ja Jorma Hevonkoski.

 

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat: Koneen Säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio, Wihuri, Interreg Nord, Giellagas-instituutti, Lapin yliopisto, Lapin Liitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja: 

 

Projektipäällikkö: Eeva Kyllönen, p. 040 570 9382 tai eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi

Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(a)metsa.fi

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

 

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.