Sámemusea Siiddas lea aiddo dál jođus fidnu, man áigge buvttadit sámegielat digitálalaš materiálapáhkaid vuođđooahpahusa geavahussii. Páhkaid sisdoalut vuođđuduvvet Sámemusea Siidda Finnas almmustahtton dávvirčoakkáldagaide ja čájáhussisdoaluide, muhto lassin dain ávkkástallojit eará Finna-organisašuvnnaid sámesisdoalut, nu mo čuovgagovat, arkiivamateriálat ja girjjálašvuohta.

Fidnu ulbmilin lea buvttadit materiálaid, mat dorjot sápmelaš kulturárbbi oinnolašvuođa ja olahahttivuođa oahpahusas ja álkidahttet sámegielat oahpahusa árgabeaivvi. Fidnu áigge buvttadit muhtin materiálapáhkaid, ja seammás ovddidit málle, mii boahttevuođas álkidahttá sullasaš materiálaid buvttadeami oassin Sámemusea Siidda dábálaš doaimmaid. Materiálapáhkat buvttaduvvojit davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii ja suomagillii, ja dat almmustahttojuvvojit Finna-siidduin.

Dál Sámemusea Siida čohkke sámegielat oahpahusa addi oahpaheaddjiid oaiviliid ja sávaldagaid materiálapáhkaid sisdoalus jearahallamiin.

– Oahpaheddjiid jurdagat ja sávaldagat leat hui dehálaččat. Dat veahkehit sihkkarastit, ahte boahttevaš materiálat duođaid leat oahpaheddjiide ávkalaččat. Sávan, ahte nu máŋggas go vejolaš, geat oahpahit sámegillii, háhppet vástidit jearahallamii, dadjá prošeavtta koordináhtor Anna-Leena Pyylampi

 

Liŋka jearahallamii: https://link.webropolsurveys.com/S/C3FE70D8AE106CD3

Vástideapmi bistá sullii 10 minuhta.

Vástidanáigi nohká 12.12.2025.

 

Lassedieđut:
Anna-Leena Pyylampi
Tel / Puh +358  40 523 2478
anna-leena.pyylampi@samimuseum.fi

 

Lappi turisma lea lassánan mealgat máŋggaid logijagiid áigge. Áin stuorát oassi eanangotti bargosajiin ja fitnodatdoaimmas laktása man nu láhkai turismii.

Mannan dálvi lei Lappi olahus. Ovdamearkka dihte Roavenjárggas lei badjel 1,1 miljovnna idjadeami, mii lei measta 20 proseantta eanet go ovddit dálvve. Girdinjohtolagas Lappi girdinšiljuid mátkkošteaddjimearit sturro mannan jagi sullii viđádasa.

Turisma buktáge Lappii barggu, eallinvuoimmi ja investeremiid. Turismmas árvalit leat sullii 12 000 persovdnabargojagi váikkuhus Lappi barggolašvuhtii.

Máŋggat Lappi gielddat leat linjen, ahte háliidit iežaset guovlluide ruvkkiid ja bieggafámu sajis suvdilis turismma. Muhto leago mis čielga áddejupmi das, makkár turisma lea suvdil?

Lappi turismastrategiija guovddážis lea “viissis stuorrun” dahjege stuorrun, man figget ovttastahttit vásttolašvuhtii. Lappis lea geavahusas earret eará Visit Finland Sustainable Travel Finland -mearkkat, maid fitnodagat sáhttet geavahit suvdilis ovdáneami kritearaid mearkan.

Suvdilisvuođa doarju maiddái dat, ahte dál leat deattuhišgoahtán mátkkošteami eatnama bokte (omd. junáin) girdima sajis. Hoteallain lea ulbmilin jagiáiggiid dássidut geavaheapmi iige nu nana sorjjasvuohta dálvvis ja sesoŋŋaáiggis.

Girdinturisma lea goittotge áin hui mearkkašahtti dahkki Lappi juvssahahttivuođas. Luonddu guoddinnákca lea juo máŋggain guovlluin boahtán ovdii. Bálgát ja rovit gollet ja dolastallanbáikkiin gilvvohallet báikkálaččat ja turisttat. Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid mearreruđaid čuohppamat eai álkidahte dili.

Ássiid ja turisttaid ovttaseallin sesoŋŋaáigge hástá sosiála suvdilisvuođa. Mii buohkat diehtit Roavenjárgga airbnb-váttisvuođaid, go oanehisáiggeláigoheapmi doalvu báikkálaččain visttiid, main lea govttolaš haddi.

Seamma áigge Anáris sámiid girkolaš bearašdáhpáhusaide bahkkejit turisttat ja geainnuin njommot bohccuid govvejeaddji dálvebiilavuoddjit, geat bohciidahttet dovdduid.

Medias leat lohkan menddo máŋga ođđasa turismafitnodagaid bázahusrihkkosiin, bargiid bargodorvvolašvuođa suostamis ja husky-gárddiid vuolleárvosaš elliidfuolahusas.

Oktage dáin váttisvuođain ii ovddit Lappi suvdilis turismma brándda.

Dutkit deattuhit, ahte suvdilis turisma lea biraslaččat, sosiálalaččat ja ekonomalaččat suvdil. Dát dárkkuha earret eará turismma lundui dagahan vahágiid minimerema ja báikkálašservošiid guldaleami mearrádusdahkamis. Turismmas galgá leat guhkesáigásaš ekonomalaš ávki báikkálaččaide olgoriikkalaš turismafitnodagaid sajis.

Jáhkán, ahte suvdilis turismma deháleamos čoavdagat leat gieldda mearrádusdahkkiin. Gielddain lea lávvamonopola dahjege mearridanváldi das, mo gieldda ovddidit suvdilis turismma heakkas. Mis leat ođđa stivrrat, maid mearrádusbevddiide bohtet áin eanet turismii laktáseaddji eanageavahanfidnut.

Erenomážit sosiála suvdilisvuohta lea máŋggas Lappi turismagielddas jávkamin. Mo dahkat vejolažžan báikkálaččaid ja turisttaid ovttaseallima nu, ahte buohkat leat duđavaččat.

Sámiid ruovttuguovllus moriheimmet turismma etihkalaš gažaldagaide juo jagiid dassá. Turismma lassánettiin šattai dárbu vásttolaš turismma prinsihpaide sámiid giliin ja árggas.

Sámediggi buvttadii Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmaprinsihpaid, mat fállet buriid geavatlaš rávvagiid buot turismadoibmiide. Ávžžuhan oahpásmuvvat daidda, daningo rávvagiin lea ávki, go boahtá geahččalus fállat dan beakkán Lappi eksotihka.

Taina Máret Pieski, museahoavda, Sámemusea Siida

Kiasma ja Sámemusea Siidda oktasaščájáhus Oktii áidna čohkke oktii sámedáidaga ja sápmelaččaid gieđahalli dáládáidaga Sámis Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Čájáhus rahpasa Kiasmas 27. njukčamánu 2026. Oassi čájáhusas lea oaidninláhkai golggotmánu 2026 rájes Siiddas, Anáris.

Dán áigge njealji riikka viidodahkii olli Sápmi leamašan juo ovdal davviriikkalaš stáhtaáddejumi dahje našuvnnalaš jurddašeami. Čájáhus ovdanbuktá dáládáidaga, mii láide dárkkodit sápmelašvuođa sin iežaset geahččanguovllus. Čájáhus čalmmustahttá máŋggageardásaš vásáhusaid, main sápmelašvuohta seailu ja joatká leahkimis olggobealde ásahuvvon struktuvrrain fuolakeahttá.

Čájáhusas leat mielde badjel 20 dáiddára ja dáiddaduojit 1970-logus dán beaivái. Čájáhusa lea kurateren erenomášáššedovdi Petra Laiti.

“Mii leat hui ilus Kiasma beroštumis oktasaščájáhussii áiggis, goas sámi dáládáidagii lea viiddis riikkaidgaskasašge beroštupmi. Čájáhus lea vuosttas sámi dáládáidaga ja duoji stuorračájáhus Helssegis. Anán dehálažžan maiddái dan, ahte sápmelaččat leat ieža kurateren čájáhusa. Petra Laiti ideas álbmogeamet mannanáigi ja dálášvuohta deaivvadit”, dadjá Sámemusea Siidda museahoavda Taina Máret Pieski.

Čájáhusa namma Oktii áidna lea ožžon inspirašuvnnas Johan Turi teavsttas Muitalus sámiid birra jagis 1910. Dat čujuha áigái, goas Turi mielde “sápmelaččat eai oba diehtán, ahte leat earát go sii”.

“Davviriikkalaš álbmogiidda lea oahpahuvvon, ahte Sápmi ii lean, ja jus lei, dat ii lean dakkár, go sápmelaččat muitaledje, ja jus lei, dat jávkkai eará sivaid dihte go daid, maid sápmelaččat áin dovdet dávttiineaset. Ále divtte dan dájuhit. Ovdal davviriikkaid lei Sápmi. Sápmi ii lean stáhta (state), nugo mii áddet stáhta dánáigge, iige riikkavulošvuohta (nationality), nugo geahčašeimmet pássain, fal našuvdna (nation). Oktii duot našuvdna lei áidna, mii gohčodii dáid eatnamiid ruoktun”, čájáhusa kuráhtor Petra Laiti čállá.

Kiasmai Oktii áidna -čájáhus lea vuosttas viiddis ollisvuohta, mii ovdanbuktá sámedáidaga.

“Lea gudni ovttasbargat namalassii Siiddain. Sis lea mearkkašahtti, riikkaidgaskasaččatge fuomášuvvon erenomášmáhttu. Álbmotgalleriijai gullevaš Kiasma linnjá lea ovttasbargat viidásit ja oahppat ođđa. Ná mii sáhttit fállat álbmogii ođđa, viidásut geahččanguovlluid – mii lea mu mielas dáládáidaga ulbmil”, dadjá Kiasma museahoavda Kiira Miesmaa.

Oktii áidna
Sámi dáidaga áigi
27.3.-6.9.2026, Kiasma

Lassidieđut mediai:
Sámemusea Siida
Taina Máret Pieski, museahoavda, taina.pieski@samimuseum.fi

Kiasma
Kiira Koskela, dieđiheaddji, 050 4786 861, kiira.koskela@kiasma.fi
Piia Laita, gulahallanhoavda, 0294 500 507, piia.laita@kiasma.fi

Sámemusea Siida lea riikkaviidosaš vástumusea, man erenomášsuorgin lea sámekultuvra ja guovllulaš vástumusea kulturbirasbargguid oktavuođas sámiid ruovttuguovllus. Siidda guovddášulbmilin lea doarjut sámi identitehta ja kultuvrralaš iešdovddu. Siida gullá máilmmi eamiálbmogiid museafierpmádahkii.

Álbmotgalleriija lea govvadáidaga riikkaviidosaš vástumusea. Dat bajásdoallá golmma Suoma dovdoseamos musea, mat leat Ateneum dáiddamusea, Dáládáidaga musea Kiasma ja Sinebrychoff dáiddamusea. Dan lassin dat hálddaša álbmotlaš dáiddačoakkáldaga ja dasa laktáseaddji arkiivva, hukse kulturárbbi ja ovddida dáiddalaš čuvgehusa.

10. ja 12. čakčamánu 2025 leat historjjálaš beaivvit sámemuseaide ja sámiide kulturgiettis: hervejuvvon čoarvebaste, mii lea álgoálggus máttasámeguovllus, máhcahuvvo Sámemusea Siiddas Anáris, Suomas, Samien Sijtei – máttasámemuseai ja kulturguovddážii Snåsai, Norgii. Jearaldagas lea vuosttas máhcaheapmi guovtti sámemusea gaskkas.

Čoarvebastii, mii lei boahkánii heŋgejuvvon persovnnalaš diŋga, lea gohppojuvvon jahki 1893. Malena Torkelsen – su dovdat maiddái namain Aahka Meele – attii álgoálggus bastte suopmelaš gielladutkái Eliel Lagercrantzii, guhte lei dokumenterenmátkkis jagis 1925. Malena lei dovddus Snåsa ja Lierne várreguovlluin ja orui iežas rávesolbmoagi Snåsas. Lagercrantz vuvddii bastte maŋŋelis Suoma álbmotmuseai jagis 1931. Jagis 2021 Suoma álbmotmusea máhcahii olles sámediŋggaid čoakkáldagas Sámemusea Siidii, ja ná Malena baste gárttai maiddái Anárii.

Gaskavahku 10. čakčamánu Saemien Sijte hoavda Birgitta Fossum mátkkošta Anárii vuostáiváldit bastte Sámemusea Siidda hoavddas Taina Máret Pieskis virggálaš luohpadanseremoniijas Siiddas.

– Iežas kulturárbbi máhccamis lea stuorra mearkkašupmi. Mii leat ilus, go beassat máhcahit čoarvebastte dan ruovttuguvlui, ja sávvat, ahte iežas servoša siste dat sirdá mearkkašumis dálá ja boahttevaš buolvvaide, dadjá Sámemusea Siidda hoavda Taina Máret Pieski.

Bearjadaga 12. čakčamánu Saemien Sijte bovde du rabas dilálašvuhtii Snåsai, gos oaidninláhkai leat čoarvebaste ja čuovgagovat Lagercrantz dokumenterenmátkkis.

– Dát lea dehálaš oláhusmearka máttasámiid servošii ja sámemuseaide obanassii. Diŋggas lea stuorra kultuvrralaš ja historjjálaš árvu, ja mii leat ilus go fidnet dan ruovttoluotta, dadjá Saemien Sijte hoavda Birgitta Fossum.

Baste ii leat dušše persovnnalaš opmodat, fal maiddái oassi máttasámiid historjjá ja identitehta. Lagercrantz guđii detáljalaš muituimerkejumiid mátkkiinis, main son govvida earret eará 34 goađi várredálu Snåsas ja deaivvademiid sámiiguin. Dán materiála lea maiddái hui miellagiddevaš dutkat.

Dilálašvuohta lágiduvvo Saemien Sijtes 12. čakčamánu dmu 14.00. Preassa lea buresboahtán dmu 13.00.

 

Lassedieđut:

Saemien Sijte

Museahoavda Birgitta Fossum
t. +47 948 56 586
birgitta.fossum@saemiensijte.no

Amanueansa Lisa Dunfjeld-Aagård
t. +47 940 17 021
lisa.dunfjeld-aagard@saemiensijte.no

Sámemusea Siida

Museahoavda Taina Máret Pieski
t. 050 5351574
taina.pieski@samimuseum.fi

Intendeanta Anni Guttorm
t. 0400 891 860
anni.guttorm@samimuseum.fi

 

Lahti museaid hálddus leamaš sámetekstiillat leat máhcahuvvon Sámemusea Siidii. Sámedávvirat luohpaduvvojedje Siidii maŋŋebárgga 19.8. Lahtis. Stuorra oassi dávviriin lea eret Ohcejogas.

 

Lahti museaid divššus leamaš dávvirat leat gullan Viipuri-vuođđudusa oamastan, Viipuri historjjálaš museas soađi dihte evakuerejuvvon Viipuri-čoakkáldahkii. Viipuri-čoakkáldat lea Lahti museain seailluhuvvon agálaš sajusteapmi, mas musea lea fuolahan logiid jagiid. Viipuri-vuođđudusa máhcaheapmi dahká vejolažžan dan, ahte mearkkašahtti čoakkáldagas sáhttit máhcahit sámetekstiillaid ruoktot Sápmái.

– Viipuri-vuođđudusa oamastan dávvirollisvuohta lea vuolggasajis bissovaš, ja dávviriid luohpadeapmi čoakkáldagas hui eahpedábálaš, njulgestaga áidnageardásaš. Mii gárjilaččat áddet bures čeardda ja álbmoga máttuid mearkkašumi ja dan, ahte sápmelaččaid vásihan massimiid dihte ovttaskasge dávviriid kultur- ja historjjálaš árvu sáhttá leat masá mihtitmeahttun. Dávvirat, mat dál luohpaduvvojit, leat oassi sámekultuvrra eaige gárjillaččaid muitalusa. Dat gullet sápmelaččaide ja danin Viipuri-vuođđudus máhcaha iluin tekstiillaid ruovttoluotta ruoktot, kommentere Viipuri-vuođđudusa áššealmmái Tarja Ranta.

 

Sámedávviriid guhkes mátki ruoktot

Lahti museaid divššus leamaš sámedávvirat leat tekstiillat jagiin 1800–1914. Stuorra oassi dávviriin lea eret Ohcejogas. Máhcaheapmi sisdoallá albmá ja nissona gávttiid ja gahpiriid, albmá boahkána ja nissona liinni.

Dávviriid máhcaheapmi ruoktot, repatriašuvdna, dahká vejolažžan dan, ahte sápmelaččat besset iežaset máttarvánhemiid dávviriid lusa.

– Mii leat hui giitevaččat dán máhcaheamis ja atnit árvvus Viipuri-vuođđudusa ja Lahti museaid mearrádusa. Sámedávviriin ja daid máhcahemiin lea stuorra mearkkašupmi sámeservošii ja dán dáhpáhusas erenomážit Ohcejoga guovllu sápmelaččaide. Go dávvirat máhccet Sápmái, daid sáhttit dutkat ovttas servošiin ja ná diehtu, man dat sisdollet, šaddá oassin ealli sámekultuvrra, dadjá Sámemusea Siidda museahoavda Taina Máret Pieski.

 

Lahti museat, Sámemusea Siida ja Viipuri-vuođđudus leat ovttasbarggus soahpan dávviriid repatriašuvnnas. Dávvirat luohpaduvvojedje Sámemusea Siidii Lahtis 19.8.2025. Báikki alde luohpadeamen dávviriid leigga Lahti museain čoakkáldathoavda Sari Kainulainen ja tekstiilakonserváhtor Eveliina Holopainen. Siiddas dávviriid vuostáiválddiiga amanueansa Marjo-Riitta Rantamäki ja konserváhtor Saara-Maija Pesonen. Historjjálaš bottu duođaštii maiddái politihkkára museahárjehallamis Lahti museain leamaš Lahti gávpotstivrra várreságadoalli Milla Bruneau.

 

– Lahti museaide lea hui dehálaš oažžut máhcahit iežas divššus leamaš dávviriid daid rivttes ruktui. Almmá iežas servoša ja kultuvrra haga dávvirat leat gielaheamit. Iežas kultuvrra konteavsttas dat fas ealáskit muitalit muitalusas, kommentere Lahti museaid museahoavda Tuulia Tuomi.

Govat: https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720328627469

Lassidieđut

Lahti museat

Sari Kainulainen
Čoakkáldathoavda
tel. 050 518 4594
sari.kainulainen(at)lahti.fi

Tuulia Tuomi
Museahoavda
tel. 044 482 6658
tuulia.tuomi(at)lahti.fi

 

Sámemusea Siida

Anni Guttorm
Intendeanta, čoakkáldagat
tel. 0400 891 860
anni.guttorm(at)samimuseum.fi

 

Taina Máret Pieski
Museahoavda
tel. 050 535 1574
taina.pieski(at)samimuseum.fi

Geasi duoldan ságastallan Ohcejogas leamašan norgalaččaid rastábuođđu Deanus. Buođu ulbmilin lea caggat buggeluosa goargŋumis Detnui. Jurddan lea luoitit Atlántta luosa buođus čađa gođđat. Seammalágan rastábuođut leat ceggejuvvon badjel logi Davvi-Norgga luossajogaide, muhto Deanu buođđu lea dain stuorámus. 

Deanu eamiluossanálli lea njiedjan sakka ja oppalaš luossabivdogielddus lea bistán juo vihtta geasi. Dan oaidná ja dovdá Ohcejogas ja Deanu jaskkodan gáttiin. 

Joga ođđa vierisšládja buggeluossa dahje ’pink salmon’ lea okta máilmmi eanemus vuvdojuvvon luossanáliin. Danin go sáhka lea nu daddjon vierisšlájas, Norgga ja Suoma stáhtat háliidit caggat dan goargŋumis jogaide. 

Buot radikálamus dáin figgamušain lea dán gease Detnui ceggejuvvon 400 mehter govda rastábuođđu. Lea váttis áddet, manin Suoma stáhta dohkkeha buođu huksema oktasaš rádjejohkii. Buođđu heađušta Atlántta luosa goargŋuma Detnui. Báikkálaš guolásteaddjiin ja guolledutkiin lea fuolla buođu váikkuhusain. Jáhkkimis buođđu lea eambbo hehttehussan go ávkin Deanu eamiluossanállái. Ii oktage dieđalaš dutkamuš leat čujuhan, ahte buggeluossa livččii sivvan eamiluossanáli njiedjamii. 

Deanus lea geavvamin biologalaš ja sosiálalaš iskkus, man čuovvumušaid ii dieđe oktage. Suopma lea deattuhan Suoma ja Norgga gaskasaš guolástannjuolggadusain dan, ahte lea hui dehálaš árvvoštallat riskkaid ja dahkat ovddežis sohppon plánaid dan várás, ahte gávnnahuvvo buođu hehttet luosa ja eará guliid goargŋuma. 

Orru leamen nu ahte buođđu oažžu orrut, vaikko báikkálaš guolásteaddjit leat ovdanbuktán Norgga eiseválddiide ollu duođaštusaid das, ahte buođđu váttásmahttá ja juoba caggá eamiluosa goargŋuma. Áigugo Norga cegget maiddái boahttevaš jagiid rastábuođuid, mat mákset miljovnnaid, buggeluosa goargŋuma caggamii? Buggeluossa goargŋu jogaide juohke nuppi jagi. 

Buggeluossa lea báhcimin Detnui ja dainna galggašii beassat ávkkástallat vuoiggalaččat oktasaš rádjejogas. Buggeluossa lea erenomáš buorre biebmoguolli ovdal gođđama go dat goargŋu mearas johkii. Dál norgalaš fitnodagat ávkašuvvet buggeluosa buođđumis ruđalaččat. Deanu sápmelaččat Suoma bealde ožžot duhtat skoldehasaide. 

Buggeluossa fállá vejolašvuođa hárjehit johkasámi bivdokultuvrra ja sirdit árbedieđu boahttevaš buolvvaide. Lean čuvvon dán gease go hárjánan guolásteaddjit leat oahpistan ođđa Deanu suhkkiid ja buggeluosa golgadeaddjiid, ja dolgevuokkat leat čadnon. 

Buggeluossa lea ođđa vejolašvuohta maiddái Deanu guolástanturismii. Leahan Suoma stáhta guođđán riikamet áidna sámeeanetlogu gieldda nappo Ohcejoga birget okto heahtedilis, man Deanu eamiluossanáli njiedjan dagahii. Dán sivas guovlu massá badjel 5 miljon euro sisaboađu jahkásaččat. 

Sámiin lea eamiálbmogin vuođđolágas dorvvastuvvon riekti hárjehit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Dát riekti guoská maiddá sámiid árbevirolaš ealáhusaide dego guolásteapmái. Luossabivdu lea mávssolaš oassi johkasámi kultuvrras. 

Dát luossageassi lea jo meattá, muhto geasi 2027 hárrái Suoma stáhta berre fuolahit, ahte Norga ii cegge rastábuođu Detnui. Oktasaš joga bivdu, buggeluossage, gullá maiddái Deanu Suoma beal sámiide. 

Máilbmi nuppástuvvá ja sámit leat álo leamašan čeahpit vuogáiduvvat. Buggeluosa bivdin doarju johkasámi guolástanárbevieru ealáskeami. Niegadeapmi eamiluosa máhccamis ii dan daga. Buggeluossa gullá Deanuleagi ođđa boradanbeavdái. 

 

Taina Máret Pieski, museahoavda, Sámemusea Siida

Sámemusea Siidda searvvušlaš fidnu čielggada, mo ruoktot máhccan sámedávvirat šaddet buoremusat oassin ealli sámekultuvrra. Ruhtadeapmi joatká Suoma Kulturfoandda gillilis sámekultuvrra ja sámegielaid doarjuma.

Sámi kulturárbbi leat čoaggán Eurohpá museaide ja dutkanlágádusaide 1600-logu rájes, ja sámeváinniid hávddiid rievideapmi dutkanulbmiliidda joatkašuvai 1900-logu rádjái. Sullii 50 000 sámedávvira leat áin Eurohpá museaid čoakkáldagain.

Dán áigge čoakkáldagaid čoagginhistorjjá dárkkodit kritihkalaččat. Mainna vuoigatvuođain daid čogge ja geaidda dat iešalddes gullet?

Sámemusea Siida lea ovddidan sámečoakkáldagaid máhcaheami dahjege repatriašuvnna jo logijagi áigge. Jagis 2021 Suoma álbmotmusea máhcahii Siidii badjel 2 200 dávvira sámečoakkáldagas, ja repatriašuvdnaproseassat leat dálge jođus máŋggain eurohpalaš museain. Siidda bargu lea ožžon máŋggaid riikkaidgaskasaš dovddastusaid, earret eará Europa Nostra -bálkkašumi 2022 ja Jagi eurohpalaš musea ja Suoma Jagi musea tihttela 2024.

Kulturfoanda juolludii 850 000 euro Siidda golmmajagát Ellos min árbi! -fidnui, mas dutkat ja ovddidit sápmelaš vugiid prosesseret dávviriid máhcaheami ovttas servošiin. Ulbmilin lea almmustahttit dieđu ja dutkanbohtosiid, maid maiddái eará eamiálbmotmuseat sáhttet atnit ávkin. Boađusin šaddá maiddái Máhccan – johttičájáhus, dieđalaš artihkkalat, buoremus vuogádagat -oahpistangirji, podcast-ráidu ja riikkaidgaskasaš konfereansa repatriašuvnna fáttás.

Ruoktot máhccan dávviriid ovddit oamasteaddjiin ja geavahanhistorjjás čoaggit dieđu bargobájiin, main sámeservošat besset oahpásmuvvat máttarvánhemiid dávviriidda muittašeami, dutkama ja ođđa mearkkašumi addima bokte. Dán searvvušlaš proveniensadutkamuša mielde dávviriidda laktáseaddji diehtu ja dáidu máhccá oassin ealli sámekultuvrra.

Dávviriid máhcaheapmi ii nappo leat dušše daid sirdin báikkis nubbái, muhto maiddái symbolalaš proseassa, mii nanne sápmelaš identitehta ja kultuvrra jotkkolašvuođa.

“Suoma Kulturfoanda lea ovdal dorjon Siidda váldočájáhusa ođasmahttimis. Dál lea vuorus musealogalaččat ođđa ja mearkkašahtti rahpan, mas dávviriid máhcaheapmi čadnojuvvo servoša máhttui aktiivvalaš proseassan. Museadávvirat máhccet fysalaččat, kultuvrralaččat ja vuoiŋŋalaččat oassin ealli kultuvrra”, dadjá Suoma Kulturfoandda fitnodatjođiheaddji Susanna Pettersson.

“Mii háliidit dutkat ja ovddidit sápmelaš vuogi dahkat dávvirdutkamuša, dávviriid ruoktot máhccama ja ovttasbarggu. Jus lihkostuvvá, min fidnu buktá ođđa dieđu ja vásáhusa earáge eamiálbmogiid ja olles museamáilmmi buorrin”, dadjá Sámemusea Siidda museahoavda Taina Máret Pieski.

Sámemusea Siida lea Anára girkosiiddas. Dat lea riikkaviidosaš sámekultuvrra vástumusea Suomas ja guovllulaš vástumusea kulturbirasbargguid oktavuođas sámiid ruovttuguovllus.

Lassidieđut

Taina Máret Pieski

Sámemusea Siidda museahoavda

050 535 1574

tainamaret.pieski@samimuseum.fi

 

Susanna Pettersson

Suoma Kulturfoandda fitnodatjođiheaddji

susanna.pettersson@skr.fi

Dán giđa máŋggat sápmelaččaide dehálaš áššit leat ovdánan suopmelaš servodagas buoret guvlui. Varrasamos ođasin oaččuimet gullat, ahte sámediggelága ođasmahttin ovdána riikkabeivviin go vuođđoláhkaváljagotti almmustahtii smiehttamušas. Ođas lea vurdojuvvon, daningo ođasmahttin ii leat lihkostuvvan golbma ovddit ráđđehusbajis.

Evangelalaš-luteralaš girku “Sápmelaččat girkus” -fidnu nogai gieskat. Fidnu ulbmilin lei burgit gealdagiid girku ja sápmelaččaid gaskkas ja nannet sápmelaččaid osolašvuođa girkus. Fidnu loahpas earkebisma Tapio Luoma ovdanbuvttii evangelalaš-luteralaš girku ándagassiiátnuma sápmelaččaide 8. miessemanu Turku duopmogirkus lágiduvvon loahppaipmilbálvalusas.

Earkebisma Luoma dovddastii, ahte girku lea oassálastán sápmelaš kultuvrra ja identitehta hávkadeapmái. Son dajai, ahte girku ii leat gudnejahttán sápmelaččaid álbmotlaš identitehta ja kultuvrra, muhto baicce iežas oasil dorjon sin váldoálbmogii assimilerema ja sin giela ja kultuvrra hávkadeami. Anán dán soabadeami dagu stuorra árvvus.

Mu jáhkku maiddái suopmelaš riektelágádusa doibmii sámeáššiin oaččui nannehusa, go áššáskuhtti mearridii loahpahit rihkusdutkama, mii laktásii jagi 2023 Sámediggeválggaide. Áššáskuhtti oaivvilda, ahte Sámedikki válgalávdegottis ja stivrras lei dohkálaš sivva čovdosiidda, erenomážit go váldit vuhtii ON:id komiteaid čovdosiid sápmelaččaid iešmearridanrievttis.

Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu lea loahppamuttus, go dat bárrahiin válmmaštallá loahpparaportta Suoma stáhtii. Raporta luohpaduvvo juovlamánus riikamet ráđđehussii. Gažaldagas lea historjjálaš bargu, masa háliidan addit buot iežan doarjaga. Kommišuvnna barggu mearkkašupmi čielgá goittotge easkka dan maŋŋá, go mii oaidnit, mo stáhta ollašuhttá kommišuvnna evttohusaid. Ságastallan ja olbmuid vásáhusaid ovdanbuktin lea dehálaš, muhto duođalaš nuppástus dáhpáhuvvá easkka albma politihkalaš daguid bokte.

Sámemusea Siidda hoavdan illudan riikkaidgaskasaš bálkkašumiin, maid min musea lea fidnen ja stuorra beroštumis sámekultuvrii. Musea deháleamos barggu eamiálbmotmusean bargat goittotge ovttas sámeservošiiguin.

Danin illudan otne Suoma kulturfoandda mearrádusas doarjut min musea doaimma mearkkašahtti veahkeruđain. Mii beassat ovddidit min máttarvánhemiid dávviriid ruoktot máhccama Eurohpá museain, maid hálddus leat áin sullii 50 000 sámiid museadávvira.

Sámeservošiin lea stuorra dárbu ja vuoigatvuohta beassat guoskkahussii máttarvánhemiid dávviriiguin ja čuovgagovaiguin musea searvvušlaš doaimma bokte. Suomas ovdáneapmi lea leamaš ovdamearkkalaš. Suoma álbmotmusea máhcahii olles sámedávvirčoakkáldagas Siidii jagis 2021. Davvibađaeatnama musea dagai vástideaddji mearrádusa mannan jagi. Ovdal dán Vapriikki ja muhtin earátge museat leat máhcahan sámedávviriid Siidii.

Repatriašuvdna dahjege dávviriid ruoktot máhccan lea álgu aitosaš kulturárbbi máhcahanbargui. Dat lea geaidnu duođalaš návccaiduvvamii ja buorráneapmái ja sápmelaš iešdovddu ja identitehta nanosmuvvamii. Jáhkán, ahte buoremus dáhpáhusas Siida sáhttá joatkit Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna ja evangelalaš-luteralaš girku johtuibidjan soabadanbarggu. Háliidan jáhkkit, ahte suopmelaš servodat johtá sápmelaččaiguin soabadeami ja buoret boahttevuođa guvlui.

 

Taina Máret Pieski, museahoavda, Sámemusea Siida

Sámemusea Siidda čoakkáldagat leat viidon mearkkašahtti priváhtaskeŋkejumiin, go Aino Guttorm luohpadii museai iežas vánhemiid, Hans ja Terttu Guttorma, viiddis kulturárbečoakkáldaga Ohcejogas. Skeŋkejupmi sisdoallá badjel čuođi sámedávvira, viiddis čuovgagovvačoakkáldaga 1990–2010-loguin, áviisačuohpusčoakkáldaga jagiin 1953–2012 ja eará arkiivamateriála, mii laktása sámekultuvrii ja bearašhistorjái.

Syrjälä Hans árbi

Hans Guttorm, dahjege “Syrjälä Hans”, riegádii jagis 1927 ja bajásšattai Syrjälä dálus Deatnogáttis. Su áhčči lei Aslak Guttorm (“Polis-Ásllat”, r. 1880, j. 1964) ja eadni Anni is. Lukkari r. 1886, j. 1964. Skeŋkejumis lea mielde earret eará Polis-Ásllaha virgejáhkka ja jagis 2001 boares Syrjälä málle mielde dahkkon ládjogahpir, masa Hans duddjui muoras čoarvvi. Guhkes bargokarrieara ealáhusdoallin Ohcejoga girkosiiddas bargan Hans sirdašuvai maŋŋelis gieldda bálvalussii. Astoáiggis Hans dokumenterii ja govvii aktiivvalaččat báikkálaš dáhpáhusaid 1990-logu rájes. Hans jámii jagis 2011.

Terttu Guttorm – oahpaheaddji, váikkuheaddji ja systemáhtalaš arkiverejeaddji

Terttu Guttorm (is. Tuominen) bođii Ohcejohkii oahpaheaddjin jagis 1952. Son náitalii Hans Guttormiin jagis 1954 ja bearrašii riegádii golbma máná: Aino (1956), Bigga (1959) ja Heikki Aslak (1961).

Oahpaheaddji barggu lassin Terttu doaimmai Ohcejoga girjerádjodikšun ja dagai báikkálašhistorjjá gielddapolitihkas, go son válljejuvvui jagis 1973 Ohcejoga gielddastivrra vuosttas nissonlahttun. Terttu systemáhtalašvuohta oidnui erenomážit áviisačuohpusčoakkáldagas, mas juohke artihkal lei fuolalaččat merkejuvvon gáldodieđuiguin.

Ealli muitu ja mearkkašahtti kulturdahku

Aino Guttorm muitala, ahte su vánhemat ledje aktiivvalaš doaibmit sihke sámekultuvrra- ja dujiid ja báikkálaš servviid, dego SPR, Ohcejoga eaktodáhtolaš čáskadangotti ja oahpaheaddjiid searvvi OAJ bargguin.

Skeŋkejumi dárkkisteapmi ovttas Ainoin attii olu lassidieđu dávviriid geavahanhistorjjás ja dávviriid konteakstadiehtu, man son lea čohkken, lea hui divrras museabargui, muitala amanueansa Marjo-Riitta Rantamäki.

Sámemusea Siiddas materiála digitaliserejuvvo ja logahallojuvvo bárrahiin ja boahttevuođas čoakkáldahkii lea vejolaš oahpásmuvvat Sámemuseas.

Aino Guttorm dahká dál duogášdutkamuša eadnis biografiija várás. Skeŋkejumi bokte Terttu ja Hans Guttorma kulturárbebargu oažžu árvugas báikki Sámemuseas oassin oktasaš muittu.

 

Lassidieđut:

Amanueansa Marjo-Riitta Rantamäki, tel. 040 5715670

marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi

 

Aino Guttorm, tel. 050 4305375