Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida divoduvvo ja viiddiduvvo jagiid 2020-2022 áigge. Senaatti-giddodagaid stivra lea dahkan fidnu investerenmearrádusa 18.12.2019. Senaatti giddodagat oamasta Siida-dálu. Sámemuseavuođđudus lea Siida-dálu váldoláigolaš ja láigoha sajiid ja lanjaid fas viidásabbot Luondduguovddážii ja Restoráŋŋa Sarrihii.

Siida-dállu rahppui 1998 ja dál dan ođadit go doaimmat lea lassánan ja viidon ja eanet eanet olbmot galledit Siidda. Fidnus Siidii bohtet musea- ja luondduguovddáža lanjat ja sajit, mat tehnikalaččat ja doaimmaid geahččanguovllus vástidit dálá áiggi gaibádusaid. Fidnu viidodat lea sullii 3000 m2 ja Siida viidu sullii beliin dálážis. Fidnu oktan deháleamos oassin leat ođđa čoakkáldatlanjat, mat huksejuvvojit Sámemuseai. Čoakkáldatovttadaga viiddideame maŋŋá Sámemusea bastá ođđa sajiiguin ja lanjaiguin doaibmat riikkaviidosaš vástumusean. Sámemusea oažžu Álbmotmuseas sámečoakkáldaga (badjel 2000 dávvira) dan maŋŋá go fidnu lea gárvvis. Dát čoakkáldaga máhcaheapmi nappo repatriašuvdna lea riikkaisgaskasaš dási geahččanguovllus mearkkašahtti.

Siidda viiddideapmi dahkko muttuid mielde. Vuosttas muttus 1.5.2020 rájes álget čoakkáldatovttadaga ja restoráŋŋaoasi huksenbarggut. Go dat leat gárvásat de Siida-dállu lea cuoŋománu 2021 rájes gitta olles jagi divodanbargguid dihte. Sámemusea ja luondduguovddáš ja restoráŋŋa bálvalit áššehasaid olles áigge go doaimmat leat gaskabottosaččat dálu ođđa osiid bealde. Siidda divodeame áigge čájáhusbáikin lea legendáralaš olgomusea. Siida ja Siidda ođđa sajit, lanjat ja vuođđočájáhusat rahppojit 1.4.2022.

Siidda viiddidanfidnu váldo- ja arkiteaktaplánemis vástida Arkkitehdit Soini & Horto Oy Helssegis. Senaatti huksehanhoavdan lea Miikka Teppo.

Siidda vuođđočájáhusat ođasmahttojit seamma áigetávvalis oktan viiddidanfidnuin. Čájáhusarkiteaktan lea Teollisuuden Ystävät Oy/Harri Koskinen.

Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddas illudit viiddidanprošeavttas, mii dahká vejolažžan dan ahte doaimmat ođasmuvvet ja viidot. Seamma dáhki vuolde leat dás duohkoge Siidda máŋggabealat bálvalut ja doaimmat.

Siidda fidnus ordnejuvvo buohkaide rabas diehtojuohkindilálašvuohta 9.1.2020 dmu 17.00 Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddas.

Lassedieđut:
Sámemusea Siida: Museahoavda Sari Valkonen, sari.valkonen@samimuseum.fi, 040-767 1051
Senaatti-giddodagat: Doaibmasuorgehoavda Tuomas Pusa, tuomas.pusa@senaatti.fi, +358 (0)50 390 2143

Huksengovvosat mediageavahussii: https://www.flickr.com/gp/siidainari/921165

 

Beaiváduvvon 18.2.2021: (2600 dávvira) –> (badjel 2000 dávvira)

Sámemusea ja Badje-Sámi luondduguovddáš Siidda vuođđočájáhusat ođasmahttojuvvojit. Sámemuseavuođđudus lea ožžon Suoma kulturruhtarájus 400 000 euro Museovisio- veahkkeruđa čájáhusaid kulturosiid ođasmahttimii. Sámemusea ođasmahttinfitnus sámedáiddárat ráhkadit vuođđočájáhusaide ja olgomuseai atmofearačájáhusgiehtačállosa iežaset dulkojumiid vuođul. Diđolaš atmosfeara ja dráma juona ovdáneami vugiiguin diehtu, man musea buvttada sámekultuvrras, gávdná buorebut galledeaddji.

Sámemusea ja luondduguovddáš Siidda oktasaš vuođđočájáhusa ođasmahttima olles bušeahtta lea sullii 2,5 miljovnna euro. Sámemusea lea ožžon čájáhusaid kulturoassái veahkkeruđa Suoma Kulturruhtarájus, Kone foanddas ja Wihuri foanddas oktiibuot 750 000 euro. Musea oassi čájáhusbušeahtas lea bealli. Luondduguovddáš lea ožžon iežas oassái veahkkeruđa Birasministeriijas. Fidnu laktása Siidda viiddidan- ja divodanfidnui. Fidnu ollašuhttojuvvo jagiin 2020-2022.

Sámemusea Siida illuda Suoma Kulturruhtaráju Museovisio-veahkkeruđas

Lassidieđut: Museahoavda Sari Valkonen, sari.valkonen@samimuseum.fi, puh. 040-767 1052

https://skr.fi/ajankohtaista/miljoonien-tuki-suomalaisten-museoiden-uudistumiseen

Sámemusea ja Dávvi-Sámi luondduguovddáš Siidda oktasaš vuođđočájáhusat ođasmahttojuvvojit. Sámemusea lea ožžon Kone foanddas 300 000 euro veahkkeruđa Siidda vuođđočájáhusaid kulturoasi ođasmahttinfidnui.

https://koneensaatio.fi/koneen-saatio-myonsi-yli-30-miljoonaa-taiteen-ja-tieteen-tekemiseen/

https://koneensaatio.fi/en/kone-foundation-awarded-more-than-eur-30-million-for-art-and-research/

Sámemusea ja Badje-Sámi luondduguovddáš Siida duste stuorra ođastusaid: viiddidanbarggut, divodeapmi, čájáhusa ođadeapmi ja čoakkáldagaid sirdin. Muhto ovdal dáid mii ođasmahtiimet www.siida.fi-neahttasiidduid. Siiddut leat ođđaáigásaččat, daid sáhttá geavahit mobiilarusttegiiguin ja dat lea viđa gillii. Dáid lassin neahttasiidduid bokte sáhttá oastit sisabeassanbileahtaid čájáhusaide.

Siidda neahttasiiddut leat viđa gillii. Ovdal siiddut ledje suoma-, eaŋgalas- ja davvisámegillii ja dál dat leat duoid lassin maid anáraš- ja nuortalašgillii. Sámegielat leat mis beaivválaš giellan ee. musea- ja luonddubajásgeassimis, čájáhusdoaimmain, fidnuin. Mii háliidat ahte gielat oidnojit maid min neahttasiidduin ja seammás lasihit ja movttiidahttet geavahit sámegielaid.

Siidda ođđa neahttasiiddut dolvot bileahttavuovdima ođđa áigái, internehttii. Mii leat Suoma musea- ja luondduguovddáš suorggis vuosttamuččaid siste lávkemin neahttabileahttavuovdima máilbmái. Neahttagávppi www.siida.fi-siiddus sáhttá oastit Siidda sisabeassanbileahtaid ovddalgihtii. Máksit sáhttá Suoma neahttabáŋkkuid bokte ja dábáleamos kredihttakoarttaiguin. Áššehasbálvaleaddjit mis liikká leat dás duohkoge. Sii oahpistit olbmuid čájáhusaide ja muitalit Siidda bálvalusain.

Sámemusea ja Luondduguovddáš Siidda ja restoráŋŋa Sarrida ođđa neahttasiiddut rahpasit Sámi giellavahkku gudnin duorastaga 24.10.2019. Siidduid lea ráhkadan Advertising Kioski.

Lassedieđut:

Vuovdin- ja márkanfievrrideami vástuolmmoš Minna Väisänen
tel. 040 581 6434, minna.vaisanen@samimuseum.fi

Divvojuvvon 29.10.2020: Siidda sisabeassanbileahtaid neahttavuovdinvuogádat molsašuvva. Min neahttagávpi lea dál gitta ja rahpasa ođđasit geasset 2021.

Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidda ođđaseamos čájáhus, Davvi árga – Davvi luonddu eallit árgabeaivvi doaimmain, šaddá smávvagovvabácciin main davvi luonddu eallit leat váldán olbmo árgabeaivvi doaimmaid badjelasas. Sirpa Mänty gieđaid bokte šaddan máinnaslaš govvabáccit addet soajáid miellagovahussii, mii leš máinnas ja mii duohta?

Sirpa Mänty smávvagovvabáccit leat vuosttas geardde stuorra álbmoga ovddas. Govva: Sirpa Mänty.
Sirpa Mänty lea bargan govuheaddjin 1990-logu rájes ja bargan karriearas áigge govuheami omd suoma- ja sámegielat máinnas- ja oahppagirjjiide Skuvlejupmi dáfus son lea FM etnologa ja AMK hábmejeaddji. Davvi luondu leamašan nannosit mielde su dujiin bokte oppa áigge. Portfolio Sirpa Mänty govuhandujiide gávdno Kuvittajat ry neahttasiidduin.

Mannan jagiid Sirpa Mänty barggu deaddu lea sirdašuvvan hábmema beallái. Dát čájáhusas lean smávvagovvabáccit gullet dohkkádáidaga beallái. Juohkehaš čájáhusas lean figuvrra ráhkadus lea plánejuvvon sierra. Barggu ovdáneapmái leat váikkuhan materiálaid ja tiŋggaid iešvuođat ja plánejuvvon figuvrra rumašguoddu, oktilaš minsttar govvabácci duddjomii ii leat. Maiddái govvabácciid juolggit ja muorraoasit leat davvi luonddus.

Sirpa Mänty smávvagovvabáccit leat dál vuosttas geardde stuorra álbmoga ovddas. Mänty sávvá, ahte figuvrraid guorahallama bokte oažžut ođđa fuomášumiid, ja moriha beroštupmi árvvoštllatiežas birrasis ođđa vugiin. Čájáhus heive bures buot ahkásaš čájáhusgálledeaddjiide.

Davvi árga – Davvi luonddu eallit árgabeaivvi doaimmain -čájáhus lea oaidninláhkái Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas Anáris 10.9. rájes ja joatkašuvvá dálvvi badjel 2.5.2020 rádjai
Meahcceráđđehusa luondduguovddáš, Siida, Inarintie 46, FI-99870 Anár, tel. +358 (0)206 39 7740, siida@metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidda ođasmahttima vuollásaš vuođđočájáhusa arkiteaktan lea válljejuvvon hábmejeaddji Harri Koskinen. Dálá čájáhus ođasmahtto Siidda viiddideami ja vuođđodivvuma oktavuođas. Ođđa čájáhus gárvvásmuvvá cuoŋománus 2022.

Harri Koskinen ja su fitnodat Teollisuuden Ystävät Oy ovddasvástádussan lea ođasmahttima vuollásaš vuođđočájáhusa čájáhusarkitektuvra- ja gráfalaš plánen sihke čájáhusa huksenbargu ja ollašuhttima bearráigeahčču. Koskinen guhkesáigásaš ovttasbargoguoimmit lea ee. Iittala ja Genelec. Son lea dahkan Tapio Wirkkalan ja Oiva Toikka maŋimuš čájáhusaid arkitektuvrraid. Karriearas áigge Koskinen Harris leamašan máŋggat olgoriikalaš kundarat Jáhpanis ja Itálias. Dán jagi loahpas rahpasa su plánen hoteallakonseapta Kiotos.

• Sámemusea ja luondduguovddáš Siidda čájáhusa ođasmahttin lea hui fiinna ja máŋggabealat plánenhástalus sámekultuvrra váibmosis. Vuorddán iluin ovttasbarggu máŋggain guimmiiguin, dadjá Harri Koskinen.

Siidda čájáhusa ođasmahttin lea lávga ja mearkkašahtti oassi musea- ja luondduguovddášráhkadusa vuođđodivvuma ja viiddideamis. Sámemusea hoavda Sari Valkonen lea duđavaš, ahte badjel 20 jagi ahkái ollen čájáhus ođasmahtto, ja ahte Koskinen boahtá leat mielde dán barggus.

• Koskinen lea rivttes válljen dahkat rámmaid čájáhussisdollui, dego Riikkamuseas máhccan sámebiergasiidda, main lea hui dehálaš oassi ođđa čájáhusas, dadjá Valkonen.

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi illuda, ahte ožžot čájáhusa arkiteaktaplánejeaddjin dovddus hábmejeaddji Harri Koskinen.

• Siidda dálá váldočájáhusa plánejeaddjin 1990-logus leaigga árvvusadnojuvvon arkiteavttat Pallasmaa ja Sami Wirkkala. Harri Koskisen válljen ođasmahttima vuollásaš Siidda čájáhusarkiteaktan lea fiinna ja árvvolaš joatkka Siidda muitalussii. Koskinen rolla boahtá leat guovddáš čájáhusa kultur- ja luonddusisdoaluid oktiiheiveheamis.

Arkiteaktaplánejeaddji válljen ollašuhttui almmolaš skáhpponmeannudeami bokte. Skáhpponmeannudeamis ledje guokte muttu, ja dasa gulai nuppi muddui ovdánan fálliin bivdojuvvon bargočájálmas.

 

Lassidieđut: 

Museahoavda Sari Valkonen                      040 767 1052                       sari.valkonen@samimuseum.fi

Álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi 040 767 1052                       pirjo.seurujarvi@metsa.fi

Hábmejeaddji Harri Koskinen                    040 5518160                       harri@harrikoskinen.com

 

Lassidieđut Harri Koskinen birra:

http://www.harrikoskinen.com/

 

Siida lea Anáris ja doppe doibmet Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida ja restoráŋŋa Sarrit. Sámemusea Siidda doaimmas vástida Sámemuseafoanda. Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida gullá Meahciráđđehusa riikkaviidosaš luondduguovddášfierpmádahkii.

Jagi 1998 rahppojuvvon Siida-ráhkadus vuođđodivvojuvvo ja viiddiduvvo. Viiddidanosiide bohtet Sámemusea čoakkáldatlanjat ja restoráŋŋa. Sámemusea ja luondduguovddáža oktasaš vuođđočájáhus ođasmahttojuvvo. Ođasmahttit muhto bálvalat oppa vuođđodivvuma ja čájáhusođasmahttima áigge. Rahpat vuođđodivvojuvvon ja viiddiduvvon Siidda ja ođđa čájáhusa cuoŋománus 2022.

Govvejeaddji Jyrki Kallio-Koski lea dokumenteren Ávžžášjávrri sámesiidda eallima ja dan birastahtti duovdagiid 40 jagi áiggis. Kallio-Koski skeŋke mihtilmas govvamateriálas Sámemusea Siidii govvaeahkeda oktavuođas maŋŋebárgga 10.9.2019 dii 18 Siidda auditorias.

Kallio-Koski govvadokumenteren lea mearkkašahtti máŋgga geahččanguovllus; govat muitalit Ávžžášjávrri sámesiidda eallimis 40 jagi áiggis, olbmo ja luonddu gaskasaš vuorroságastallamis ja kulturbirrasis dáhpáhuvvi rievdadusain. “Logiid jagiid joatkašuvvan seamma servoša ja guovllu dokumenteren lea hui erenomáš ja máŋgga láhkái divrras”, lohká Sámemusea Siidda dutki Päivi Magga.

Govvaeahkedis Kallio-Koski rahpá Ávžžášjávrri sámesiidda eallima fiinna govaidis bokte. Jagis nubbái gili erenomáš eallinvuohki ja árvomáilbmi leat geasuhan Kallio-Koski ruovttoluotta, oasálastit ja dokumenteret gili árgabeaivvi ja siidda eallinvuogi sirdáseami sohkabuolvvas nubbái. Kallio-Koski lea maid dovddus máŋggabealat luonddugovvejeaddjin ja nuba maiddái Ávžžášjávrri duottarguovllut bohtet fiidnát ovdan eahkeda ovdanbuktimis.

Sámemusea Siidda sáhkavuoru govvaeahkedis doallá dutki Päivi Magga. Son guorahallá sápmelaš duovdaga ja dan dokumenterema hástalusaid ja mearkkašumi.

Dilálašvuhtii nuvttá sisabeassan, bures boahtin!

Lassedieđut: Čoakkáldatmeašttir Marjo-Riitta Rantamäki, t. 040 571 5670, marjo-riitta.rantamaki@samimusem.fi

Snimldõkčuäjtõs Taarr, Lääʹddjânnam da Ruõššjânnam raaj râstldeeijest luâđsuõjjeemvuuʹdest (Pasvik-Aanar Trilateral Park) ääʹveet Âʹvvel ǩeʹrjjpõõrtâst vuõssarggân 5.8.2019. Čuäjtõõzz vueiʹtet tobddõõttâd obb Påʹrǧǧmannu äiʹǧǧen.

Snimldõkčuäjtõõzzâst Pasvik-Aanar Trilateral Parkest kueʹstelm da jäälaišlaai puäʹtte tobddsen. Oummui tuejjummuš vuuʹdest kuâsttai snimldõõǥǥin še. Snimldõõǥǥ lie pääiklâž sniimmjin da vuuʹdi hoiʹddjeeiorganisaatioin. Čuäjtõs lij kuttǩiõllsaž: teeʹkst lie nuõrttsäämas, tâʹvvsäämas, lääddas, taarâs, ruõššâs da eŋgglõsǩiõlin.

Aanar, Pâʹjj-Paččjokk da Peäccam vuuʹd luâđast lie jiânnai õõutnallšem ääʹšš. Čäʹccõõzz da jieʹǧǧ reʹǧsmâʹtte õhttnaž pieʹccmieʹcc. Tät vuʹvdd lij kaaunõõttâmpäiʹǩǩ Euroop nuõrti åʹrnn da aarktla jäälaišlaai. Vuʹvdd lij kaaunõõttâmpäiʹǩǩ meeraid da kulttuurid še.

Kuõbǯǯ lij jiõččvuõiggâdvuõttneǩ jieʹlli snimldõkčuäjtõõzzâst. Väʹččär poostaijânnmest lie eʹpet tuʹtǩǩeemvuuʹd, kooivuiʹm noorât kuõbǯǯsõhssâm čuäjtõssân. Sõõusčuäjtõõzz vuõltteet Taʹrre NIBIO- nõmmsaž tuʹtǩǩeemstroiʹttla. Tåʹben lij geenilabrator, koʹst čuäjtõõzz riõžžât. Pohttmõõžži vuâđald vueiʹtet ärvstõõllâd kâʹl mäŋgg kuõbǯ vuuʹdest lie uuʹccmõsân. Lââʹzzen pohttmõõžžin vueiʹtet vueiʹnned, mäʹhtt õhttlõvvum kuõbǯ joʹtte vuuʹdest ǩieʹzz äiʹǧǧen. Õhttsaž tuʹtǩǩeemtuâjj lij juätkkjam juʹn kuuʹǩǩab.

Meeraikõskksaž luâđsuõjjeemõhttsažtuâjj aaʹlji tän vuuʹdest juʹn 90-lååǥǥ alggpeäʹlest. Väʹččär poostaijânnam, Aanarjääuʹr Natura 2000 vuʹvdd da koumm jeeʹres vuuʹd Taʹrrjest di õhtt vuʹvdd Ruõššjânnmest lie õõutsââʹjest  Pasvik-Inari Trilateral Park – nõmmsaž meeraikõskksaž luâđsuõjjeemvuʹvdd.

Meeraikõskksaž luâđsuõjjeemõhttsažtuâjj lij hääʹsǩ da täävtõõzzlaž. Pasvik-Inari Trilateral Park -õhttsažtuâjast lij 10-ekksaž tuåimmjemplaan. Plaanâst lie määŋgnallšem tuâi, ouddmiârkkan luâđsuõjjeem, luâđvuäʹpstõõzz, ǩeâllʼjeei luâđast virkkõõvvâmâânnmõš da tiõrvâs di pueʹrrjieʹllem ääʹšši pirr.

Tiõrv pueʹttem tobddõõttâd da voʹsttjed čuäjtõʹsse di kueʹstelm da seämma äiʹǧǧ arvvlõddâd fiint tââʹv jäälaišlaajid. Čuäjtõõzz lij raajjâm Meäʹcchalltõs (Sääʹmjânnma luâđkääzzkõs) Lääʹddjânnmest, Trooms da Finnmaark läänhalltõõzz Taarâst da Paččjooǥǥ luâttmuõrrkaardâs Ruõššjânnmest.

Laaʹzz teâđ:

projeʹkttšuurmõs Riina Tervo, Meäʹcchalltõs, tel. 040 758 5472, neʹttpååʹšt : riina.tervo@metsa.fi

Looǥǥ lââʹzz eŋgglõsǩiõlin:

https://prosjekt.fylkesmannen.no/Pasvik-Inari/

 

Oktasaš luondu ja historjá – čuovgagovvamátki Norgii, Ruššii ja Supmii

Čuovgagovvačájáhus Norgga, Suoma ja Ruošša oktasaš, rájáid rasttildan luonddusuodjalanguovllus rahpasa Avvila girjerájus vu 5.8.2019, lea oaidnimássii borgemánu áigge. Čuovgagovvačájáhusas Pasvik-Inari Trilateral Park eanadagat ja eaktasaš luondu ja historjá – čuovgagovvamátki Norgii, Ruššii ja Supmiillišlájat šaddet oahpisin, ja olbmuid doaibma guovllus lea maiddái mielde. Čuovgagovaid leat váldán báikkálaš čuovgagovvejeaddjit ja guovlluid dikšunorganisašuvnnat. Čájáhussii sáhttá oahpásmuvvat guđa gillii: nuortalašgillii ja davvisámegillii, suoma-, dáro-, ruošša ja eŋgelasgillii.

Anára, Badje-Báhčaveaji ja Beahcáma guovllu luonddus leat olu sullasašvuođat: čázádagat ja jeakkit riggodahttet oktilaš beahcevuovddi. Eurohpálaš, nuorta ja árktalaš eallišlájat deaivvadit dán guovllus. Guovlu lea maiddái kultuvrraid ja álbmogiid deaivvadanbáiki.

Guovža dieđusge mielde čuovgagovvačájáhusa govain! Dán gease dahket oktasaš guovžadutkama golmma riikka guovllus jo njealját geardde. Váhčira meahcceguovllus leat dutkanruvttot, main čogget guovžža guolgačájánasaid. Guolgačájánasat doaimmahuvvojit Norgii, NIBIO-nammasaš dutkanlágádusa genalaboratoriai, mas čájánasat analyserejuvvojit. Bohtosiid vuođul sáhttit árvvoštallat guovžanáli minimaoktagasaid meari guovllus, Lassin bohtosiin oidnet guovžaoktagasaid lihkademiid vássán geasi áigge ja gávnnahit oktagasdásis, mat guovžžat guovllus ellet.

Riikkaidgaskasaš luonddusuodjalanoktasašbargu lea dahkkon dán guovllus jo 1990-logu álgogeaže rájes. Pasvik-Inari Trilater Park -nammasaš riikkaidgaskasaš luonddusuodjalanguovlu šaddá Anárjávrri natura-guovllus ja Váhčira meahcceguovllus Suomas ja golmma norgalaš ja ovtta ruošša luonddusuodjalanguovllus. Riikkaidgaskasaš luonddusuodjalanovttasbargu lea hávski ja das leat mihttomearit. Pasvik-Inari Trilateral Park –ovttasbarggus lea 10-jagi doaibmaplána, mii sisttisdoallá máŋggalágan doaimmaid luonddusuodjaleami, luondduoahpisteami, suvdilis luondduáhpásnuhttinanu ja dearvvašvuođa ja buresbirgejumi ovddideami surggiin.

Buresboahtin oahpásmuvvat čájáhussii, ovddošit eanadagaid ja dovdat hui fiinna davvi eallišlájaid! Čájáhusa leat buvttadan Meahciráđđehus, Lappi Luonddubálvalusat Suomas; Norggas Romssá ja Finnmárkku leanastivrrat sihke Badje-Báhčaveaji álbmotmeahci hálddahus; ja Ruoššas Báhčaveaji luonddumeahcci.

Lassidieđut:

Prošeaktaoaivámuš Riina Tervo, Meahciráđđehus, tel. 040 758 5472 ja šleađgap. riina.tervo@metsa.fi

Riikkaidgaskasaš Pasvik-Inari Trilateral Park –luonddusuodjalanovttasbarggu eŋgelasgielat neahttasiiddut leat čujuhusas https://prosjekt.fylkesmannen.no/Pasvik-Inari/
Meahcceráđđehusa luondduguovddáš, Siida, Inarintie 46, FI-99870 Anár, tel. +358 (0)206 39 7740, siida@metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Wimme Saari Agálaš johtin -konsearta lea Siidda olgomuseas Itnetvári stobus lávvardaga 17.8.2019 dii. 14. Sámemusea ordne konseartta oassin Ijahis idja -dáhpáhusa prográmma. Bileahtaid vuovdin álgá Siiddas vahkus 33. Bileahta haddi lea 15,00€ ja daid mearri lea ráddjejuvvon.

Sámemusea Siida lea dánge jagi mielde ordnemin Ijahis idja -festivála prográmma. Musea vuođđudeamis lea gollan 60 jagi ja dan gudnin álggahit stohpokonserttaid Itnetvári stobus Siidda olgomuseas. Dán vuosttas stohpokonsearttas loaiddasta ieš Wimme Saari. Bileahtaid mearri áidnalunddot konsertii lea ráddjejuvvon.

Jahki 2019 lea ON:id eamiálbmotgielaid jahki. Temájahki dárkkuhussan lea buktit ovdan máilmmi eamiáldmogiid gielaid dili. Sáhttá maid lohkat ahte luohti lea dego giella, mas lea iežas giellaoahppa ja iežas suopman.

Lassedieđut: Vuovdin ja márkanfievrrideapmi Minna Väisänen, tel. +358 40 581 6434, minna vaisanen@samimuseum.fi
Sámi musea, Siida, Inarintie 46, FI-99870 Anár, tel. +358 (0)400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Anára kirkosiiddas lean Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidda vuođđočájáhusat ođasmahttojuvvojit, ja čájáhusa arkiteaktaplánejeaddji skáhppon lea dál almmustuvvon. Skáhppomii sáhttá almmuhit tarjouspalvelu.fi-portálas maŋimustá 18.8.2019.

Meahcceráđđehusa luondduguovddáš, Siida, Inarintie 46, FI-99870 Anár, tel. +358 (0)206 39 7740, siida(at)metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi