Dieđáhusat

Sámemusea Siidda ja Meahciráddehusa Luonddubálvalusaid oktasaš dieđáhus

Sámemusea ja Luondduguovddáš Siida lea jagi 2024 olahan historjjálaš galledeaddjiloguid. Statistihkaid mielde Siidda dáhpáhusain ja čájáhusain gallededje oktiibuot badjelaš 82 000 olbmo, mii lea badjel 20 proseantta eanet go ovddit olahus jagis 2023 (68 000). Suoidnemánnu lei erenomáš bivnnut ja čájáhusaid fitne oaidnimin 14 000 olbmo, eanet go goassige ovdal ovtta mánotbajis.

Dán váhku Upopoy nappo Álbmotlaš Ainumusea ja párkka delegašuvdna Hokkaidos, Japanis, galleda Sámemusea Siidda. Ainuid kulturvuođđudus ja Sámemusea ođasmahttiba seammás maid ovttasbargošiehtadusaska. Dan ulbmilin lea ovddidit álgoálbmogiid gaskasaš kulturovttasbarggu earret eará museačájáhus- ja bargilonohallamiin.

Soađegili Soabbatjávrri gátti Juigietti (Juikenttä) arkeologalaš čuozáhagas gávdne jagi 1962 dutkanroggamiin guokte ullogákkesbihtá. Gággásiid leat dutkan guokte maŋimuš jagi aktiivvalaččat. Gávdnon gággásiidda lea dál dahkkon rádiočitnaahkemeroštallan ja daid ahkin lea gávnnahuvvon sullii 600 jagi. Gággásat leat gođđojuvvon 1400-logus mKr. ja dat gullet dakko bokte gaskaáigái. Juigietti gávdnosiin leat gieskat dutkan maid metálladávviriid álgoávdnasiid ja bárrásii dutket gávdnon dorkasiid.

Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat lea jietna- ja lihkastatduovdagiid ollisvuohta, mii lea šaddan skápma duovdagiin. Čájáhusas leat dáiddalaš oanehisfilmmat, main skábma ovdanbuktojuvvo subjektiivvalaš vásáhussan. Bargojoavku lea bargan intensiivvalaččat ealligovaiguin Anáris jagi 2023 golggotmánu rájes gitta njukčamánnui 2024. Dáiddabihtáin ovttastuvvet dánsun-, filbma- ja jietnadáidda, ja go čájáhus gieđahallá seavdnjadasa maiddái miela siskkáldas albmanussan, dat addá vejolašvuođa galledeaddjái speadjalastit iežas miela čikŋodagaid.

Min čoakkáldat – Meidän kokoelmamme -fidnus Sámemusea Siidda ulbmilin lea buoridit musea dávvirčoakkáldagaid juvssahahttivuođa, ovddidit searvvušlaš museadoaibmama ja vurket immateriála kulturárbbi. Fidnus ovddiduvvo siida.finna.fi-ohcanbálvalusa doaibmama sámegielaide. Guovddášlaš mihttomearrin lea ollásit davvisámegielat veršuvdna siidduin. Dát hukse nana vuođu, man mielde maid eará sámegielaid lasiheapmi siidduide šaddá vejolažžan boahtteáiggis.

Sámemusea Siida lea ožžon Oahpahus- ja kulturministeriijas kultur- ja kreatiivvalaš surggiid ođasmuvvama ráhkadusdoarjaga ollašuhttin dihtii pilohttafitnu, mii dutká 3D ávkkástallama museabarggus. Virtuála Sápmi dahjege VISA-fidnu álggii 1.6.2024 ja joatkašuvvá 30.9.2025 rádjái.

Galledeamis vástidedje Sámemuseafoandda stivrra ságadoalli Veikko Feodoroff, museahoavda Taina Máret Pieski ja Anára gielddahoavda Tommi Kasurinen. Galledeapmái oassálasttiiga maiddái Sámemusea amanueanssat Marjo-Riitta Rantamäki ja Konsta Verta.

Jagi musea 2024-bálkkašupmi geigejuvvui otne miessemánu 23. beaivve Suoma musealihtu ja musearáđi ICOM ordnen Museabálkkašupmegálas Jyväskyläs.

Bálvvosbáiki lea čájáhusollisvuohta, mii čohkiida filmmažiin. Dan vuođđun leat musihkkár Ánnámáreha luođit. Dáiddabihtát leat šaddan Ánnámáreha, mediadáiddár Marja Viitahuhta ja musihkkár Ilkka Heinonen (juovkačuojanas) ja Turkka Inkilä (elektrovnnalaš musihkka) ovttasbarggu vuođul.