Dieđáhusat

Geahča buot dieđáhusaid min suomagielat siidduin.
Anárašgielat dieđáhusat gávdnojit min anárašgielat siidduin.
Nuortalašgielat dieđáhusat gávdnojit nuortalašgielat siidduin.

Siidan päänäyttelysali, vitriinissä Gákti eli saamenpuku.

Sámemusea Siida lea finálaevttohassan Jagi eurohpalaš musean 2024. Vuoiti válljejuvvo Portugala Portimãos miessemánu 4. beaivve European Museum of the Year Award konfereanssas. Viđa beaivvi konfereansa čohkke Eurohpa museasuorggi áššedovdiid ja organisašuvnnaid ságastallat suorggi áigeguovdilis hástalusain, servodatlaš mearkkašumis ja váikkuhanmuniin.

Loga eambbo
Kameraa kohti katsova saamelaisnainen pukeutuneena gáktiin.

Sámedutki Áile Aikio Lappi universitehtii dahkan nákkosgirji gieđahallá Sámemusea ja musea sámáiduhttima. Aikio nákkosgirji Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta dárkkistuvvo bearjadaga 8. juovlamánu 2023 Anáris Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddas.

Loga eambbo

Girječálli Ninka Reittu čállán ja govuhan Meahciráđđehussii vásttolaš vánddardeapmái movttiidan mánáidgirjji ”Riđđu ja Saana meahcis: Vánddardanetikeahtta-máidnasat”. Girji almmustuvvá davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii 2.10.2023. Almmustahttindilálašvuođa oktavuođas Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas lehkkojuvvo maiddái girjái gullevaš čájáhus.

Loga eambbo
vanhoja saamelaisesineitä valmitettu puusta, juurista ja tuohesta

Sámemusea Siida lea mielde duiskkalaš Eurohpá kultuvrraid musea MEK:a (Museum Europäischer Kulturen, Berlin) dutkanprošeavttas, mas dutket musea viiddis sámečoakkáldaga proveniensa nappo duogážiid ja álgoboahtimuša. 1.12.2022 álgán prošeavttas (Die sámische Sammlung am Museum Europäischer Kulturen. Ein multiperspektivischer Ansatz zur Provenienzforschung) dutkit, sápmelaš duodjárat ja dáiddárat, davviriikkalaš sámemuseat ja sámeservošat dutket sullii 1600 dávvira ja čuovgagova čoakkáldaga arkiiva- ja dávvirdutkamuša bokte ja buvttadit ođđa dieđuid čoakkáldaga birra.

Loga eambbo