Inarin kirkonkylällä sijaitseva Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on suurten muutosten keskellä. Rakennuksen laajennustyöt ovat käynnissä ja keväällä 2021 alkavat nykyisen rakennusosan perusparannustyöt. Laajennuksen ja perusparannuksen yhteydessä uusitaan myös Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhteinen päänäyttely.

Saamelaismuseota, Ylä-Lapin luontokeskusta ja Siidan ravintolaa Inarissa yli 20 vuotta palvelutta Siida-rakennusta laajennetaan parhaillaan. Nykyisen päärakennuksen yhteyteen rakennetaan Saamelaismuseolle nykyaikaiset kokoelmatilat, johon mahtuu myös Suomen kansallismuseosta palautuva saamelaisesineistö. Ravintolalle rakennetaan kokonaan uudet ja toimivammat tilat erilliseen siipeen. Laajennusosat valmistuvat keväällä 2021.

Nykyisen Siida-rakennuksen peruskorjaus alkaa laajennusosien valmistuttua. Perusparannuksessa muun muassa laajennetaan Siidan aulaa ja henkilöstö saa uudet työskentelytilat.  Nykyinen perusnäyttely puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi. Siidan uusi päänäyttely on entiseen tapaan Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhteinen, ja siinä yhdistyvät kulttuuri- ja luontosisällöt yhdeksi kokonaisuudeksi.

Siidan uusi näyttely saa nimekseen ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme”. Nimi tulee inarilaisen Matti Morottajan kirjoittamasta inarinsaamenkielisestä runosta Enâmeh láá mii párnááh. Näyttelyn nimi tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit. Saamelaisen perinnetiedon muisti on kantanut luonnon ja yhteiskunnan muutosten yli sukupolvesta toiseen. Maisema ympärillämme sisältää miljoonien vuosien jälkiä. Millaisen luonnon me jätämme jälkipolvillemme?

Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Sari Valkonen kertoo, että Siidan näyttelyn kulttuurisisällöissä pohditaan, miten menneisyys elää meissä – jokaisessa elää monimuotoinen eri aikakausien perintö, jonka avulla sopeudutaan muutoksiin ympärillämme. Uusi näyttely on Saamelaismuseon kertomus saamelaisista. Näyttelytyöhön osallistetaan vahvasti myös saamelaisyhteisöä.

Metsähallituksen puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi kertoo, että Luontokeskus Siidan näkökulmasta uudessa näyttelyssä tuodaan esiin erityisesti viimeisen jääkauden jälkeistä ilmastohistoriaa ja pohditaan mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta. Me pidämme huolta luonnon monimuotoisuudesta sekä kulttuuriperinnöstä, ja työmme tulokset kantavat yli sukupolvien. Uusi näyttely tuo hienosti esille tätä työtä, Seurujärvi jatkaa.

Uuden näyttelyn pääsuunnittelija on Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:stä. Näyttelyn projektipäälliköinä toimivat Metsähallituksesta Kirsi Ukkonen ja Saamelaismuseosta Eeva Kyllönen. Darja Heikkilä toimii museon näyttelykoordinaattorina.

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto/Museovisio ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelasimuseolla on käynnissä myös näyttelyn uusimiseen liittyvä Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi-interreghanke. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

Lisätietoja:
Museonjohtaja Sari Valkonen, p. 040 767 1052 tai sari.valkonen(at)samimuseum.fi
Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, p. 0400 125 782 tai pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi
Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan huhtikuussa 2022.

Karen Jomppasen perikunta lahjoitti Karenin käsityökokoelman Saamelaismuseo Siidaan 30.9.2020. Karen Jomppanen (1923–1996) oli luova ja kokeileva saamenkäsityön taitaja, jonka laajasta käsityökokoelmasta Saamelaismuseo Siida esittelee pienen läpileikkauksen 15.10.2020 avautuvassa pop-up-näyttelyssä.

Perikunta talletti Karenin käsityökokoelman Saamelaismuseoon jo vuonna 1998 ja nyt lahjoituksen myötä kokoelma siirtyy osaksi Saamelaismuseon kokoelmia. Laaja 220 esineen kokoelma sisältää saamenpukuja, asusteita, nukkeja, laukkuja ja pusseja sekä materiaalinäytteitä. Kokoelmaan liittyy myös arkistokokoelma, jossa on diakuvia ja kaavoja työohjeineen.

Karen Jomppanen, os. Ranttila asui Lemmenjoella, Paadarjärven rannalla. Karen oli kotoisin Inarijokivarresta läheltä Norjan rajaa. Kädentaitonsa hän oppi saamelaiselta äidiltään. Karen totesikin vuonna 1972, että ”äiti oli paras ammattitaidon antaja. Siitä oli hyvä jatkaa taidon kehittämistä”.

Jo nuorena Karen käytti luovuuttaan kehittäen oman naisten karvakenkä(nutukas)-mallin, joka oli aiempaa sirompi. Läpi käsityöuransa Karen kokeili luovasti erilaisia värejä ja materiaaleja käsitöissään. Käsityöperinteen tuntijana ja taitajana hän uskalsi rohkeasti ammentaa perinteistä myös uutta.

Karen jakoi osaamistaan erilaisilla saamenkäsityön kursseilla ja opetti myös Inarin kristillisessä kansanopistossa ja saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Karen Jomppanen julkaisi Suomen ensimmäisen saamenkäsityökirjan WSOY:n kustantamana vuonna 1982. Lapin käsitöitä: Sami kiehtatuojik on edelleen yksi käytetyimmistä saamenkäsitöiden lähdeteoksista.

Karen Jomppanen – luova ja kokeileva käsityön taitaja pop-up-näyttely on esillä Siidassa 15.10.2020-30.4.2021

 

Lisätietoja: Kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki, p. 040 571 5670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

 

Saamelaismuseo Siida on yhteisöllinen museo. Saamelaismuseo on suunnitellut yhteisötapaamisia kokoelma- ja näyttelytyöhön liittyen niin saamelaisalueella kuin muualla Suomessa. Korona-aikana tapaamisia järjestetään virtuaalisesti etäyhteyksin. Ensimmäinen virtuaalinen tapaaminen on inarinsaamenkielinen ilta torstaina 8.10.2020, jossa käydään läpi Inarin seudulta vuonna 1902 Suomen kansallismuseon kokoelmiin kerättyä esineistöä.

Yhteisöllinen toiminta kuuluu Saamelaismuseo Siidan toimintaperiaatteisiin; sitä ovat mm. tapaamiset, työpajat, seminaarit ja kulttuuri-illat. Saamelaismuseon yhteisö on saamelaisväestö, mutta myös muu yleisö. Toiminnan tavoitteena ja tarkoituksena on tuoda museo lähemmäs ns. tavallista ihmistä. Yhteisöllinen toiminta avaa ovet museomaailmaan — henkilökohtaisen yhteyden kautta museo ja sen tekemä työ yhteisen kulttuuriperinnön parissa tuo museota lähemmäksi ihmisen arkea, elämää ja historiaa.  Muistiorganisaationa museo toimii yhteisön muistina.

Saamelaismuseolla on suunniteltu yhteisötapaamisia ympäri Suomea. Saamelaismuseon vakituisen henkilökunnan lisäksi yhteisöllistä toimintaa toteuttavat Koneen säätiön rahoittaman Muitát-hankkeen yhteisökoordinaattori Ulpu Mattus-Kumpunen, yhteisötulkki Heini Wesslin sekä eri alueiden museokumppanit, jotka valitaan syksyllä.

Helmikuussa Siidassa järjestettiin vuorovaikutteisen oppimisen päivä yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa. Päivän aikana saamenkäsitöiden ja konservoinnin opiskelijat ja opettajat tutustuivat saamelaisesineistön erityispiirteisiin, esinetutkimukseen, konservointiin ja repatriaatioprosesseihin ja näitä teemoja pohdittiin yhdessä Saamelaismuseon henkilökunnan kanssa työpajoissa.

Korona-aika on vaikuttanut siihen, että museo ei ole pystynyt toteuttamaan yhteisöllistä toimintaa siinä laajuudessa kuin oli suunniteltu. Korona-aikana tapaamisia järjestetään pääsääntöisesti virtuaalisina ja pyritään siihen, että yhteisön omat yhteyshenkilöt tapaavat omia ihmisiään turvallisesti. Ylimääräisiä julkisia tapaamisia ja matkustusta vältetään.

Tapaamisissa ovat keskeisessä roolissa Saamelaismuseon kokoelmaesineet ja valokuvat. Saamelaismuseon kokoelmaesineitä ja Suomen kansallismuseosta palautuvan kokoelman esineet tuodaan yhteisön tunnistettaviksi ja nähtäviksi. Saamelaisen kulttuuriympäristön näkyväksi tekeminen on myös yksi toiminnan tavoitteista. Saamelaiselle luonto on yhteistä muistia heijastava kirjasto ja arkisto. Valokuvien avulla muistellaan paikkojen merkitystä elinkeinojen kannalta, asuinpaikkana sekä inspiraation lähteenä tarinoille ja käsitöille. Osa yhteisöllisen toiminnan tuloksista nähdään Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uudessa päänäyttelyssä.

Yhteisöllinen toiminta on osa Saamelaismuseon Koneen säätiön hanketta Muitát – Repatriaatiosta revitalisaatioon saamelaisilla museokäytännöillä. Hankkeessa Saamelaismuseo aktiivisesti tutkii, millaiset yhteisölliset tavat toimia ovat käyttökelpoisia ja vaikuttavia.  Parhaat käytännöt otetaan käyttöön uusina saamelaisina museokäytäntöinä. Myös muissa Saamelaismuseon käynnissä olevissa näyttelyn uudistukseen liittyvissä hankkeissa (Museovisio-hanke ja Muittut, muitalusat -interreghanke) yhteisöllisyys on keskeisessä roolissa.

Saamelaismuseo Siidan vaihtuva näyttely Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat seuraa Maarit Maggan valmistautumista äitinä ja käsityöläisenä oman suvun seremonioihin, konfirmaatioon ja kasteeseen, duodjikulttuurista käsin. Tarina kulkee monella tasolla: läsnä ovat duodjin lisäksi saamelaiset arvot, maailmankatsomus ja tapakulttuuri sekä henkisyys ja hengellisyys.

Näyttely on Maarit Maggan taiteellinen produktio. Se liittyy Maggan duodjin taiteelliseen väitöstutkimukseen, jota hän on tekemässä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnalle. Magga työskentelee duodjin ja muotoilun stipendiaattina Saamelaisessa korkeakoulussa.

Näyttelyn kuvat on ottanut Nilla-Máhtte Magga. Graafisen ilmeen on suunnitellut Tikkanen Workshop/Hannu Tikkanen. Näyttelyä ovat tukeneet Suomalaisen kulttuurirahaston Yleisrahasto, Saamelaismuseo Siida ja Sámi allaskuvla. Näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa, Inarissa 8.10.2020 – 30.4.2021. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida.

Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen Siida-rakennusta ollaan laajentamassa uudella kokoelmatilalla ja ravintolasiivellä. Rakennustyömaa käynnistyi toukokuussa 2020 maankaivutöillä. Viime viikolla kaivinkone paljasti luita rakennustyömaan viereisestä lämpöputkikaivannosta. Luut ovat todennäköisesti sotavankien luita toisen maailmansodan ajalta. 

Siidan rakennustyömaa käynnistyi toukokuussa. Siida-rakennuksen molemmissa päissä on käynnissä laajat maansiirtotyöt rakennusten perustuksia varten. Viime viikolla kaivinkone paljasti maaperästä luita lämpöputkikaivantoja kaivettaessa. Saamelaismuseo Siidan arkeologi tunnisti luut ihmisen luiksi ja kaivutyöt kyseisessä kaivannossa pysäytettiin välittömästi. Paikalta on löytynyt ainakin kolmen ihmisen jäänteitä. He ovat todennäköisesti olleet sotavankeja.

Löydöstä ilmoitettiin poliisille ja museon arkeologi sai luvan kaivaa luut esiin. Poliisi haki vainajien jäännökset kaivutyön jälkeen. Luut lähetetään Helsinkiin lisätutkimuksia ja DNA-näytteiden ottoa varten.

Muinaisjäännös ja vankileiri

Siidan ympäristössä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Saamen museon/Vuopajan asuinpaikka, joka ajoittuu kivikaudelta rautakauden lopulle. Se on suojeltu muinaismuistolailla (295/1963). Muinaisjäännösalue huomioitiin jo Siidan uudisrakennusten suunnittelussa, jotta se säilyy koskemattomana tuleville sukupolville.

Paikalla tiedetään sota-aikana sijainneen myös Saksan armeijan ns. siltavankileirin, jossa työskenteli neuvostoliittolaisia sotavankeja. Näin ollen Siidan ympäristössä sijaitsee toisen maailmansodankin aikaisia kaivantoja ja korsujen jäännöksiä, joista osa on jäänyt Siidan rakennusten ja ympäröivien teiden alle. Rakennusfirman työntekijöitä on ohjeistettu maaperästä mahdollisesti löytyvien esihistoriallisten ja historiallisen ajan esineiden tai rakenteiden varalta.

 

Lisätietoja: arkeologi Eija Ojanlatva, puh.040-1676145, eija.ojanlatva(at)samimuseum.fi

Avaamme tauon jälkeen ovet yleisölle Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidaan ma 1.6.2020 klo 9.00. Samalla käynnistyy nykyisen Siidan viimeinen toimintavuosi. Uudistuksemme on nyt laajennusvaiheessa ja vierailut Siidassa onnistuvat totuttuun tapaan vielä tämän kuluvan vuoden ajan kevääseen 2021.

Meillä on mukava käydä, kun muistamme kaikki tulla vierailulle terveenä ja pidämme etäisyyttä muihin ihmisiin.  Olemme järjestäneet käsien desinfiointipisteet eri puolille Siidaa ja huolehdimme Siidassa siivouksesta THL:n ohjeiden mukaisesti.

Kesä- ja syyskaudella 2020 noudatamme poikkeuksellisia aukioloaikoja. 1.6.-30.9.20 välisenä aikana olemme avoinna joka päivä klo 9-17. Ennakkotiedosta poiketen aukioloaikamme on illasta tunnin lyhyempi. Lokakuun alusta alkaen palvelemme talviaukioloajan mukaisesti ti-su 10-17.

Aukioloaikoinamme pääset tutustumaan näyttelyihimme ja vierailemaan ulkomuseoalueellamme. Siida Shopissa voit tehdä ostoksia ja luontokeskuksen asiakaspalvelusta saat luvat ja neuvot sekä matkailuinfon. Ulkomuseon avaamme heti, kun pitkä talvi antaa periksi ja lumet sulavat.

Vaihtuvia näyttelyitä avaamme vaiheittain. Syyskuun lopulle asti on esillä konservoituja esineitä Saamelaismuseon kokoelmista näyttelyssä ”Saamelaista perintöä säilyttäen” sekä ivalolaisen luontokuvaajan Pertti Turusen ”Teno” -valokuvanäyttely. Juhannuksen aikaan on vuorossa Pekka Sammallahden mustavalkoisia henkilökuvia esittelevän ”Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” -näyttelyn avaus. Tämä näyttelymme on nähtävillä Siidassa aina kevääseen 2021 asti.

Valmistelemme Siida Shopin toimitusmyyntiä ja pian saat valikoituja tuotteita myös postitse kotiin. Tiedotamme uudistuksen etenemisestä Siida Shopin Instagramissa ja Siidan Facebook sivulla.

Ravintola Sarritissa voit käydä virkistymässä arkisin klo 9-16. Lounasta tarjoilemme klo 11-14 ja ruokaa voit ostaa myös mukaan. Asiakaspaikkojen määrän olemme puolittaneet ja terassin avaamme, kun sää sallii.

Saamelaismuseo Siidan ylläpitämä Kolttien perinnetalo Sevettijärvellä on avoinna tänä kesänä 1.7.-29.8. ti-la klo 10-16. Perinnetalolle on vapaa pääsy. Näyttelymme ja ulkoalueemme kertovat kolttasaamelaisesta historiasta. Perinnetalon museokaupasta löydät mm. paikallista käsityötä.

Lämpimästi tervetuloa Siidaan!

 

Tule Siidaan vain oireettomana.
Pidä turvaväli 1-2 m muihin vierailijoihin ja henkilökuntaan.
Käytä käsihuuhdetta, kun tulet sisälle Siidaan.
Käsienpesupisteet ovat asiakasvessoissamme.
Yskiessäsi tai aivastaessasi suojaa muut käyttämällä suusi ja nenäsi edessä kertakäyttönenäliinaa tai kyynärtaivettasi.
Suoritamme siivousta THL:n ohjeiden mukaisesti.
Kiitos kun noudatat turvaohjeita tiloissamme!

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan perusparannus- ja laajennushanke etenee suunnitellusti. Hankkeen rakennuttajana toimiva Senaatti-kiinteistöt ja laajennusten rakennus- ja pääurakoitsijaksi valittu Rakennusliike Rekonen Oy allekirjoittivat urakkasopimuksen 11.5.2020. Rakennustyöt käynnistyvät saman tien.   

Vuonna 1998 avattua Siida-rakennusta uudistetaan vastaamaan kasvaneita toimintoja ja kävijämääriä. Hankkeessa toteutetaan Siidaan teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimukset täyttävät museo- ja luontokeskustilat. Laajennusosien laajuus on noin 1400 m2, ja Siida laajenee hankkeessa noin puolella nykyisestä.

Siidan peruskorjaus- ja laajennushanke toteutetaan kahdessa vaiheessa.  Nyt käyty urakkakilpailutus koski rakennushankkeen ensimmäistä vaihetta, jossa Saamelaismuseolle rakennetaan uudet kokoelmatilat ja ravintolasiipi.  Kokoelmayksikön laajennuksen myötä Saamelaismuseo pystyy uusine tiloineen toimimaan valtakunnallisena vastuumuseona. Saamelaismuseo tulee saamaan Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelmapalautuksen (runsaat 2000 esinettä) hankkeen valmistuttua. Tämä kokoelmapalautus on suuruusluokaltaan myös kansainvälisesti merkittävä.  Siida palvelee laajennusvaiheen aikana normaalisti asiakkaita.

Rakennushankkeen toinen vaihe alkaa kesäkuussa 2021, jolloin uudistetaan Siidan työtiloja ja toteutetaan rakennus-, LVI- ja sähköteknisiä korjaus- ja uudistamistoimenpiteitä. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen, valaistukseen ja akustiikka- ja turvallisuusratkaisuihin sekä energiatehokkuuteen.

Saamelaismuseo ja luontokeskus sekä ravintola palvelevat asiakkaita koko ajan uudisrakennusten toimiessa väistötiloina. Siida uusine tiloineen ja perusnäyttelyineen avataan 1.4.2022.

Siidan laajennushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Soini & Horto Oy Helsingistä ja rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt.  LVI-urakoitsijana toimii LVI-Vanhatalo Oy ja sähköurakoitsijana Keskus-Veljet Oy.

Senaatti-kiinteistöjen hallitus teki hankkeen investointipäätöksen joulukuussa 2019.  Saamelaismuseosäätiö on Siidan päävuokralainen, joka alivuokraa tiloja edelleen Metsähallituksen Ylä-Lapin Luontokeskukselle ja Ravintola Sarritille.

Lisätietoja:
Senaatti-kiinteistöt: rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo, miikka.teppo@senaatti.fi puh. 040 180 0929

 

Senaatti-kiinteistöt on valtionhallinnon työympäristökumppani ja toimitila-asiantuntija. Olemme uusien työnteon tapojen ja työympäristöjen suunnannäyttäjä. Keskitetyt ratkaisumme auttavat asiakkaitamme tehostamaan toimintaansa ja säästämään toimitilakustannuksissa. Senaatin monialaiset ammattilaiset huolehtivat valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen tehokkaasta käytöstä. Senaatin vastuulla on myös valtion käytöstä poistuneiden kiinteistöjen myynti ja kehittäminen. Vastuullisuus on keskeinen osa Senaatin kaikkea toimintaa. www.senaatti.fi Teemme tilaa onnistumiselle

Päivitetty 18.2.2021: (2600 esinettä) –> (runsaat 2000 esinettä)

Interreg Pohjoinen-ohjelman Sápmi hallintokomitea on myöntänyt tukea ”Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi” – hankkeeseen. Hankkeessa on mukana kolme saamelaismuseota; Saamelaismuseo Siida Inarista hankkeen vetäjänä, Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo Ájtte Jokkmokista ja Eteläsaamelaismuseo ja -kulttuurikeskus  Sáemien Sijte Snåsasta sekä Lapin yliopisto ja Luleån teknillinen korkeakoulu. Hankkeen toteutusaika 1.1.2020 – 30.09.2022 ja kustannusarvio kaikkiaan on noin 2 M€.

Museot ovat keskeisiä toimijoita saamelaiskulttuurin esittämisessä ja esillepanossa. Hankkeessa luodaan uutta saamelaista museokieltä, jonka avulla saamelaiskulttuuri esitetään museoissa ja näyttelyissä sen omista lähtökohdista.  Hankkeen tavoitteena on vahvistaa saamelaista identiteettiä.  Museot ovat myös merkittäviä käyntikohteita alueillaan ja hankkeella on elinkeinollista merkitystä.

Hankkeessa uutta näyttelykieltä kehitetään kolmen pilottikohteen kautta. Niiden aiheet ovat Rumpu, Saamenpuku ja Kielen menetys. Näitä kolmea aihetta kehitetään sekä sisällöllisesti että esitysteknisesti tiiviissä yhteistyössä hankekumppaneiden ja saamelaisyhteisön kesken sarjassa työpajoja. Kehittämishankkeen pilotit jäävät pysyvästi osaksi Sáemien Sijten, Saamelaismuseo Siidan ja Ájtten näyttelyitä.

Hankkeen saamelaismuseot saavat yhteisestä näyttelykielestä, saamelaisesta museokielestä vahvan pohjan tulevalle kehittämistyölle ja rajat ylittävälle yhteistyölle. Saamelaiskulttuuri ja perinne ovat entistä elinvoimaisempia. Hankkeen tulokset jaetaan laajaan kansainväliseen käyttöön saamelaisten ja museoalan toimijoiden sekä museokävijöiden kanssa. Tavoitteena on, että elinkeinoelämä voi hyödyntää hankkeen tuloksia palvelujen ja tuotteiden kehittelyssä.

”Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi” – hankkeen projektipäällikkönä on aloittanut Saamelaismuseo Siidassa FM Eeva-Kristiina Harlin helmikuun lopussa.

Lisätietoja hankkeesta:
Saamelaismuseo Siida: Sari Valkonen, Museonjohtaja tel. +358 40 767 1052, sari.valkonen@samimuseum.fi
Ájtte: Elisabeth Pirak-Kuoljok, Museonjohtaja tel. +46 97117007, elisabeth.pirak-kuoljok@ajtte.com
Sáemien Sijte: Birgitta Fossum, Museonjohtaja tel. +47 940 17 020, birgitta.fossum@saemiensijte.no

Kuva: Nuken komsio 1920-luvulta. Aholan kokoelmat/Saamelaismuseo Siida