Yhteinen luonto ja historia – valokuvamatka Norjaan, Venäjälle ja Suomeen

Valokuvanäyttely Norjan, Suomen ja Venäjän yhteisestä, rajat ylittävästä luonnonsuojelualueesta avautuu Ivalon kirjastossa ma 5.8.2019, ja on esillä elokuun ajan. Valokuvanäyttelyssä Pasvik-Inari Trilateral Parkin maisemat ja eliölajit tulevat tutuiksi, ja ihmisten toiminta alueella on myös läsnä. Valokuvat ovat paikallisilta valokuvaajilta ja alueiden hoitajaorganisaatioilta. Näyttelyyn voit tutustua kaikkiaan kuudella kielellä: koltansaamella ja pohjoissaamella, suomella, norjalla, venäjällä ja englannilla.

Inarin, Ylä-Paatsjoen ja Petsamon alueen luonnossa on paljon yhtäläisyyksiä: vesistöt ja suot rikastuttavat yhtenäistä mäntymetsää. Eurooppalaiset, itäiset ja arktiset eliölajit kohtaavat tällä seudulla. Alue on myös kulttuurien ja kansojen kohtauspaikka.

Karhu on itseoikeutetusti mukana valokuvanäyttelyn kuvissa! Kuluvana kesänä tehdään yhteistä karhututkimusta kolmen maan alueella jo neljättä kertaa. Vätsärin erämaassa on tutkimusruutuja, joissa kerätään karhujen karvanäytteitä. Karvanäytteet toimitetaan Norjaan, NIBIO-nimisen tutkimuslaitoksen geenilabraan, jossa näytteet analysoidaan. Tuloksien perusteella voidaan arvioida karhukannan minimiyksilömäärä alueella. Lisäksi tuloksista nähdään karhuyksilöiden liikkeitä kuluvan kesän aikana sekä todennetaan yksilötasolla, mitkä karhut alueella elelevät.

Kansainvälistä luonnonsuojeluyhteistyötä on tehty tällä alueella jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Pasvik-Inari Trilateral Park -niminen kansainvälinen luonnonsuojelualue muodostuu Inarijärven natura-alueesta ja Vätsärin erämaa-alueesta Suomessa sekä kolmesta norjalaisesta ja yhdestä venäläisestä luonnonsuojelualueesta. Kansainvälinen luonnonsuojeluyhteistyö on hauskaa ja tavoitteellista. Pasvik-Inari Trilateral Park -yhteistyöllä on 10-vuotinen toimintasuunnitelma, joka sisältää monenlaisia tehtäviä luonnonsuojelun, luonto-opastuksen, kestävän luonnonvirkistyskäytön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen saroilta.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn, ihailemaan maisemia ja tunnistamaan huippuhienoja pohjoisia eliölajeja! Näyttelyn ovat tuottaneet Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Suomesta; Norjasta Tromssan ja Finnmarkin lääninhallitus sekä Ylä-Paatsjoen kansallispuiston hallinto; ja Venäjältä Paatsjoen luonnonpuisto.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Riina Tervo, Metsähallitus, puh. 040 758 5472 ja                                  sähköp. riina.tervo@metsa.fi

Kansainvälisen Pasvik-Inari Trilateral Park -luonnonsuojeluyhteistyön englanninkieliset nettisivut löytyvät osoitteesta https://prosjekt.fylkesmannen.no/Pasvik-Inari/
Metsähallituksen luontokeskus, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0206 39 7740, siida@metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Agálaš johtin -tupakonsertti

Wimme Saaren Agálaš johtin -konsertti on Siidan ulkomuseon Tirron tuvassa lauantaina 17.8.2019 klo 14. Konsertin järjestää Saamelaismuseo osana Ijahis Idja -tapahtuman ohjelmaa. Lipunmyynti alkaa Siidassa viikolla 33. Lipun hinta on 15,00€, lippuja tarjolla rajoitetusti.

Saamelaismuseo Siida on tänäkin vuonna mukana Ijahis Idja -festivaalin ohjelmassa. Museon 60-vuotisjuhlan kunniaksi aloitetaan tupakonsertit Siidan ulkomuseon tunnelmallisessa Tirron tuvassa. Tämän ensimmäisen tupakonsertin esiintyjänä on itse Wimme Saari. Lippuja ainutlaatuiseen konserttiin on tarjolla rajoitetusti.

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne. Myös joiun voi sanoa olevan oma kielensä, jolla on kielioppinsa ja murteensa.

Lisätietoja: myynti- ja markkinointivastaava Minna Väisänen, puh. 040 581 6434, minna.vaisanen@samimuseum.fi
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Siidan perusnäyttelyjen toteuttamiseen haetaan arkkitehtisuunnittelijaa

Inarin kirkonkylässä sijaitsevan Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan perusnäyttelyt uudistetaan, ja näyttelyjen arkkitehtisuunnittelun hankinta on julkistettu. Hankintaan voi ilmoittautua tarjouspalvelu.fi-portaalissa viimeistään 18.8.2019.

Siidan päänäyttelyt uudistetaan osana Siida -rakennuksen laajennusta ja perusparannusta. Yli 20-vuotias Siida on jo kipeästi remontin tarpeessa, ja Saamelaismuseo tarvitsee lisää kokoelmatiloja maailmalta palautuville saamelaiskokoelmille. Lisäksi museon ja luontokeskuksen toiminnan kehittäminen vaatii muutoksia ja kasvaneet kävijämäärät suurempia asiakastiloja.

Perusparannuksen ja laajennuksen yhteydessä uudistetaan Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteiset perusnäyttelyt. Vanhat perusnäyttelyt ovat olleet pidettyjä ja kiiteltyjä, mutta parinkymmenen vuoden ikäisen näyttelyn sisältö ja tekniikka kaipaavat uudistusta. Nyt julkistetulla hankinnalla haetaan näyttelyjen arkkitehtisuunnittelijaa. Siida-rakennuksen perusparannus- ja laajennushankkeen toteuttamisesta vastaa Senaatti-Kiinteistöt.

Laajennetun ja peruskorjatun Siidan sekä uusien näyttelyjen on tarkoitus avautua toukokuussa 2022.

Siidassa toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus sekä Ravintola Sarrit ky. Siida-kiinteistön omistaa ja sitä hoitaa Senaatti-Kiinteistöt Oy. Saamelaismuseo Siida on Suomen saamelaisten kansallismuseo ja valtakunnallinen erikoismuseo. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon. Ravintola Sarritissa kahvila- ja ravintolatoiminnasta vastaa yrittäjä.

Siida avautui vuonna 1998, jolloin  Saamelaismuseon ja Ylä-lapin luontokeskus Siidan yhteinen toiminta alkoi. Tätä ennen paikalla toimi kesäisin Inarin saamelaismuseon ulkoilmamuseo, joka avatiin yleisölle 1960-luvun alussa. Ulkomuseo on edelleen osana Siidan toimintaa, täydentäen Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luotokeskusken yhteisiä näyttelyitä.

Siidassa vierailee vuosittain noin 120 000 kävijää, joista noin puolet käy näyttelyissä. Lisäksi Siidassa vierailee muun muassa tapahtuma-asiakkaita, ostoksilla Siida Shopissa käyviä vieraita, retkeilyneuvontaa kaipaavia asiakkaita sekä Metsähallituksen lupa-asiakkaita.  Luontokeskus Siida palvellee myös Inarin kunnan matkailuneuvontaa tarvitsevia.

 

Lisätietoja

Metsähallitus, Erikoissuunnittelija/projektipäällikkö Kirsi Ukkonen p. 0400 479 986

Metsähallituksen luontokeskus, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0206 39 7740, siida(at)metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Arktisen myrskyn silmässä -seminaari

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida järjestävät Arktisen myrskyn silmässä-seminaarin 29.3.2019 klo 9-12 Siidan auditoriossa. Seminaarissa pohditaan kysymyksiä liittyen arktisen alueen muutokseen ja muutosten vaikutusta sekä ihmisiin, ympäristöön että kulttuuriin. Seminaarissa kuullaan muun muassa Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan ja Museoviraston johtajan Juhani Kostetin puheenvuorot. Seminaariin on vapaa pääsy ja se on kaikille avoin.

Arktisen myrskyn silmässä-seminaarin teemoina ovat arktisen ympäristön muutos ja sen vaikutus kulttuuriin sekä arktinen alkuperäiskansojen tiede, koulutus ja osaaminen. Nyt ja tulevaisuudessa on hyvä pysähtyä pohtimaan kulttuurin ja ympäristöjen kestävyyttä, kielten säilymistä ja ihmisten hyvinvointia. Näiden aiheiden esiin nostaminen on oleellisen tärkeää arktisen ympäristön mittakaavassa.

Tilaisuuden avaavat Saamelaismuseon johtaja Sari Valkonen ja Metsähallituksesta puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoo arktisen ympäristön muutokseen Suomen näkökulman, minkä jälkeen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio avaa saamelaiskulttuurin tulevaisuutta muuttuvassa ympäristössä. Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet jatkaa Suomen Museoviraston roolilla kulttuurin kestävyydessä. Saamenkielien muutoksesta ja Unescon alkuperäiskansojen kielten vuodesta kuullaan Saamelaiskäräjien kieliasiain sihteerin Anne-Kirste Aikion puheenvuorossa. Seminaarin loppupuolella nähdään Saamelaismuseon tutkijan Päivi Maggan lyhytelokuva saamelaisten kulttuuriympäristöistä. Saamelaismuseosäätiön puheenjohtaja Liisa Holmberg lausuu loppusanat, minkä jälkeen on varattuna aikaa keskustelulle.

Tervetuloa
Lisätietoja antavat:
Saamelaismuseosäätion puheenjohtaja Liisa Holmberg (liisa@isfi.no)
Saamelaismuseon johtaja Sari Valkonen (sari.valkonen@samimuseum.fi)
Metsähallituksen puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi (pirjo.seurujarvi@metsa.fi)
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Saamenkäsityöntekijä Birit-Anni Lehtolan esinekokoelma Saamelaismuseo Siidaan

Saamenkäsityöntekijä Birit-Anni Lehtolan (1931 – 1996) käsityökokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Siidan pihapiirissä tapahtuvan lipunnoston jälkeen auditoriossa alkaa klo 9.30 lahjoitustilaisuus, jossa on nähtävillä Birit-Anni Lehtolan upeaa käsityökokoelmaa ja Lehtolan tytär Irma Lehtola muistelee äitiään käsityöntekijänä.

Birit-Anni Lehtola (os. Pieski) muutti Karigasniemestä Inariin 1940 – 50-lukujen vaihteessa ja aloitti työskentelyn oikolukijana Sábmelaš-lehden painossa. Samassa painotalossa työskenteli myös inarilainen Teuvo Lehtola ja he avioituivat vuonna 1952. Nelilapsisen perheen arjen ohessa Birit-Anni teki käsitöitä, hän esimerkiksi neuloi vanttuita ja solmi taidokkaasti silkkejä. Hän oli myös mukana Sábmelaš Duoddjárat – Saamelaiset käsityöntekijät -yhdistyksen toiminnassa sen perustamisesta 1975 lähtien ja toimi vuosina 1990 – 1994 myös yhdistyksen puheenjohtajana.

Birit-Anni Lehtolan perikunta talletti äitinsä käsityökokoelman Siidaan vuonna 2009 ja nyt lahjoituksen myötä kokoelma siirtyy osaksi Saamelaismuseon kokoelmia. Kokoelmassa on 83 esinettä ja se sisältää muun muassa silkkejä, vanttuita, päähineitä, kuksia ja puukkoja. Saamelaismuseo Siidan kokoelmien näkökulmasta Birit-Anni Lehtolan esineistön harvinaisuuksia ovatkin taidokkaasti tehdyt pahka- ja luuesineet, sillä kokoelmissa ei juurikaan ole naisten valmistamia kovia käsitöitä.

Lisätietoja: amanuenssi Anni Guttorm, puh. 0400 891 860, anni.guttorm@samimuseum.fi

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida uudistuu

Tulevaisuudessa häämöttää Siida-rakennuksen peruskorjaus ja ravintolasiiven rakentaminen sekä näyttelyjen uudistaminen. Siidan taakse rakennetaan uusi kokoelmayksikkö. Tällä hetkellä elämme suunnitteluvaihetta. Laajennusosan työt alkavat keväällä 2020. Siidan toiminta jatkuu kuten ennenkin 31.3.2021 asti.

Kun nykyistä Siida-rakennusta kunnostetaan ja näyttelyitä uudistetaan 1.4.2021-30.4.2022,luonamme voi edelleenkin vierailla! Ulkomuseo rikastettuine tarjontoineen toimii näyttelykeskuksenamme väistötilavaiheessa. Poikkeusajan palveluistamme tiedotamme tarkemmin myöhemmin.

Tavoitteenamme on saada uusi, uljas Siida avatuksi 1.5.2022. Ilolla kohti uutta!
Siida – Saamelaismuseo ja luontokeskus, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, www.siida.fi, siida@samimuseum.fi, siida@metsa.fi

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.2019 Siidassa

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida ja Ravintola Sarrit juhlistavat saamelaisten kansallispäivää 6.2.2019 osana Inarin kirkonkylän muuta ohjelmaa. Aamu aloitetaan perinteisellä lipunnostolla klo 9 Siidan pihapiirissä ja klo 9.30 auditoriossa alkaa lahjoitustilaisuus. Upeat Revontuli ja Inarijärvi -esitykset ovat nähtävillä auditoriossa klo 12 ja klo 15. Inarijärvi -esitykset ovat englanniksi. Suomenkielinen Inarijärvi-esitys nähdään klo 10, jolloin esitetään myös lyhytfilmi Rakkaustarina Paatsjokilaaksosta inarinsaameksi. Siidassa on avoimet ovet koko päivän ja palvelemme teitä klo 9.15-17. Ravintola Sarritissa on juhlapäivän kunniaksi tarjolla kahvia ja mustikkajuustokakkua, hintaan eur 6.

Saamenkäsityöntekijä Birit-Anni Lehtolan (1931-1996) käsityökokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Siidan pihapiirissä tapahtuvan lipunnoston jälkeen auditoriossa alkaa klo 9.30 lahjoitustilaisuus, jossa on nähtävillä Birit-Anni Lehtolan upeaa käsityökokoelmaa ja Lehtolan tytär Irma Lehtola muistelee äitiään käsityöntekijänä. Välittömästi lahjoitustilaisuuden jälkeen auditoriossa esitetään lyhytfilmit Inarijärvii ja Rakkaustarina Paatjokilaaksosta. Esitysten kesto on yhteensä noin 20 minuuttia.

Siidan näyttelyissä on tarjolla erityisen runsas kattaus. Johdanto- ja päänäyttelyä täydentää alkuvuodesta peräti viisi vaihtuvaa näyttelyä. Saamelaisten kulttuurilähettiläs ja saamelaismuseon perustaja Johan Nuorgam esitellään hänen nimeään kantavassa näyttelyssä. Ympäristötaidenäyttely Viidon Sieiddit pureutuu saamelaisten uuteen luontosuhteeseen.  Lähellä -So Close esittelee paikallisen kameraseuran jäsenten luontokuvia.  Saamelaismuseon omista kokoelmista koottu Saamelaislapaset -näyttely puolestaan esittelee kolttasaamelaisia lapasia. Paikallisen käsityöntekijän Jouni S. Laitin moniulotteinen Kädessäni maan äänet -näyttely ottaa kantaa ja koskettaa.

Bures boahtin! Tiervâpuáttim! Puä´đ tiõrvân! Tervetuloa!
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Näyttelykoordinaattoriksi on valittu FM Darja Heikkilä

Saamelaismuseon näyttelykoordinaattoriksi oli 13 hakijaa. Näyttelykoordinaattoriksi on valittu inarilaislähtöinen FM Darja Heikkilä Rovaniemeltä. Heikkilällä on näyttelykokemusta museoalalta ja Metsähallitukselta. Hän työskentelee tällä hetkellä Tiedekeskus Pilkkeessä. Darja Heikkilä aloittaa työssään 1.3.2019. Työsuhde jatkuu 31.12.2020 saakka.

Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Siidan suosio käyntikohteena jatkuu

Inarin Siidassa on jälleen vierailtu ahkerasti vuonna 2018. Siidassa toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus sekä ravintola Sarrit iloitsevat 2018 kävijämääristä! Siidan 20-vuotisjuhlavuosi kiinnostavine näyttelyineen ja monipuolisine tapahtumineen kiinnosti yleisöä.

Siidan ulko-ovella oleva kävijälaskuri naputti 117 079 käyntiä. Kokonaiskävijämäärään lasketaan kaikki Siidan kävijät: näyttely-ja tapahtumakävijät, Metsähallituksen retkeilyneuvonnassa, Inarin kunnan matkailuneuvonnassa, Siida shopissa sekä ravintola Sarritissa vierailleet asiakkaat.

Siidassa vieraili 59 178 oli näyttely- ja tapahtuma-asiakasta, mikä tarkoittaa Siidan 20-vuotisen historian ajan toiseksi suurinta näyttelykävijämäärää. Edellisvuosi oli Siidan historian huippuvuosi.

Vasta muutama vuosi sitten käyttöön otetun Museokortin suosio näkyy myös Siidassa, sillä korttia vilautettiin Siidassa enemmän kuin edellisvuonna. Museokortti-näyttelykävijöitä oli 1 821, joten edellisvuoteen lisäystä oli 17%.

Siidan juhlavuonna Siidan omaa vuosikorttia tarjottiin paikallisille erikoishintaan ja vuosikorttilaisten määrä lisääntyikin  37% edellisvuoteen verrattuna. Suuren suosion saanutta vuosikorttia myydään jatkossakin paikallisille puoleen hintaan.Saamelaismuseo Siida ylläpitää Sevettijärvellä Kolttien perinnetaloa. Perinnetalo on avoinna 10.6.-20.9, jona aikana laskettiin 2 148 kävijää.

Perinteisesti näyttelykävijöidemme virta kesäkuusta elokuuhun on selvästi runsaampi kuin talvikuukausina. Talvikuukaudet kuitenkin jatkavat vahvistumistaan. Helmikuun näyttelykävijämäärä on korkeampi kun syyskuun, joka on suosittua ruskasesongin aikaa.

Näyttelykävijöidemme kansallisuuskirjo on laaja ja kävijäkunta kansainvälistyy koko ajan. Näyttelykävijöistämme kotimaisia on 40 % ja ulkomaisia 60 %. Kotimaisten näyttelykävijöiden määrä väheni 5,6 % vuodesta 2017. Pudotus näkyy erityisesti heinä- ja elokuussa, jolloin Suomessa vietettiin ennätyshelteistä kesää.

Ulkomaisten näyttelykävijöidemme suurimpia ryhmiä olivat vuonna 2018 ranskalaiset ja saksalaiset.  Italialaisia vieraita oli kolmanneksi eniten. Neljänneksi eniten vieraita tuli Kiinasta ja Hongkongista. Kaikkiaan 2018 vuoden kansalaisuustilastoon saimme 92 eri asiakkaidemme ilmoittamaa kotimaata/kansalaisuutta.

Asiakastyypeistämme yleisin näyttelykävijä on yksittäinen, ulkomaalainen aikuinen.Ulkomaiset ryhmämatkailijat olivat toiseksi suurin asiakastyyppimme 2018. Tässä on tapahtunut merkittävä muutos, sillä edellisinä vuosina ulkomaalainen ryhmämatkailija on ollut yleisin näyttelykävijämme.  Matkailun muutos näkyy Siidassakin. Yhä enemmän matkustetaan yksin, pariskuntina, perheinä tai seurueina. Ryhmämatkoja tehdään kuitenkin vielä paljon.

Opastettuja kierroksia järjestimme tilauksesta vuonna 2018 yhteensä 270, mikä tarkoittaa 5,9 %:n kasvua vuoteen 2017 verrattuna. Eniten opastettuja kierroksia teimme englanniksi.

Siidan merkitys Pohjois-Lapin matkailussa jatkuu edelleenkin. Kuluvana vuonna 2019 Siidassa alkaa laajennus- ja kehittämishanke, jolla parannetaan mm. Siidan kokoelma-ja asiakaspalvelutiloja. Siida-rakennusta peruskorjataan, ja rakennetaan uusi kokoelmayksikkö ja ravintolasiipi. Myös perusnäyttelyt uusitaan. Uudistuksista tiedotetaan lisää myöhemmin.

Museonjohtaja Sari Valkonen, sari.valkonen@samimuseum.fi, 040 767 1052

Asiakaspalveluvastaava Minna Väisänen, minna.vaisanen@samimuseum.fi, 040 581 6434
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Duodjinäyttely avaa Saamelaismuseo Siidan näyttelyvuoden 2019

Saamelaismuseo Siidan vuoden ensimmäinen näyttely ”Kädessäni maan äänet” nostaa keskiöön saamelaisen käsityön, duodjin. Saamelaisen perinteisen käsityön taitajan Jouni S. Laitin käsityöt ovat katsaus duodjin nykyhetkeen. Näyttely tarjoaa kävijälle mahdollisuuden nähdä nykyhetken saamelaista käsityötä sekä perinteisessä muodossa että uudenaikaisena taidemuotona.

Jouni S. Laitin kuvaa käsitöidensä kautta saamelaisesta kauneuskäsityksestä ja materiaalinkäytöstä. Sen lisäksi Laitin käsityöt osallistuvat keskusteluun duodjin elinvoimaista nykymaailmassa ja heijastavat tapahtumia Saamenmaalla ja maailmassa saamelaisten ympärillä. Joidenkin käsitöidensä kautta Laiti ottaa tietoisesti osaa nykyhetken yhteiskunnalliseen keskusteluun. Saamelaisille saamenkäsityö ei ole vain esineiden tuottamista raaka-aineista vaan yksi yhteisön sisäisistä vuorovaikutuskeinoista, kieli, jota ymmärtävät ne, jotka ovat oppineet sitä tulkitsemaan. Laitin tapa osallistua käsityöllä yhteiskunnalliseen keskusteluun on yksi esimerkki saamelaisten hiljaisesta yhteiskuntakeskustelusta.

Käsityöntekijä ja -opettaja Jouni S. Laiti on kotoisin Utsjoelta. Hän on jo pitkään työskennellyt saamenkäsityön opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Työssään Laiti on ollut erityisen kiinnostunut duodjiopetuksen kehittämisestä ja duodjikielen säilyttämisestä. Hän on pohtinut paljon duodjin kehittämistä elinkeinona, miten käsityöntekijä voisi saada duodjista itselleen elannon ja miten tuotteita tulisi markkinoida mahdollisille ostajille.

Parhaillaan Laiti opiskelee Saamelaisessa korkeakoulussa Koutakeinossa duodjin maisteritutkintoa ja näyttely on osa Laitin lopputyötä. Laitin maisterilopputyön ja näyttelyn ohjaajina toimivat duodjiasiantuntijat Tuula-Maija Magga-Hetta ja Sigga-Marja Magga. Yksi näyttelyn tavoitteista on luoda yhteys näyttelyn katsojiin ja saada heiltä palautetta niistä tunteista ja kokemuksista, joita käsitöiden näkeminen herättää. Kyselyn avulla tuotettu tieto on osa Laitin kirjallisen lopputyön lähdemateriaalia. Toivommekin kaikkien kävijöiden antavan hieman aikaansa saamelaisen käsityön tutkimuksen hyväksi ja vastaavan kyselyyn näyttelyyn tutustumisen yhteydessä.

Kädessäni maan äänet -näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja se on avoinna 8.1.–17.3.2019. Talviaikaan Siida on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10-17, maanantaisin Siida on suljettu. Tervetuloa näyttelyyn kuuntelemaan maan ääniä!

Lisätietoja

amanuenssi Áile Aikio, aile.aikio@samimuseum.fi

taidekäsityöntekijä Jouni S. Laiti, jouni.laiti@gmail.com
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Kuva: Máhtte Sikku Valio