Saamelaismuseo Siidassa vierailee tällä viikolla Upopoyn eli Kansallisen Ainumuseon ja puiston delegaatio Hokkaidolta, Japanista. Ainujen Kulttuurisäätiö ja Saamelaismuseo uudistavat samalla myös yhteistyösopimuksensa. Sen tarkoitus on edistää alkuperäiskansojen välistä kulttuuriyhteistyötä muun muassa museonäyttely- ja henkilöstövaihdon avulla.

 

Saamelaismuseo on tehnyt yhteistyötä Japanin alkuperäiskansan, ainujen kanssa jo 1980-luvulta alkaen. Tuolloin vierailuja tehtiin puolin ja toisin Hokkaidolla sijaitsevan Shiraoin Ainujen Kansanmuseon sekä Inarin Saamelaismuseon, Saamen Radion ja Saamelaisvaltuuskunnan kesken. Vuonna 1984 Ainujen Kansanmuseo ja Inarin Saamelaismuseo allekirjoittivat julistuksen yhteistyöstä ja ystävyydestä edistämään ”kulttuuriemme, historiamme ja identiteettimme tutkimista ja säilyttämistä”.

 

Tällä viikolla Inarin Saamelaismuseolla vierailevat Hokkaidon Upopoysta vanhempi apulaisjohtaja Noriyuki Abe ja Hikaru Jono Ainujen Kulttuurisäätiöstä, varatoimitusjohtaja Masahiro Nomoto ja käsityöläinen Yomaru Yamamichi Kansallisesta Ainumuseosta ja puistosta sekä tulkki Mio Yachita. Vierailun tarkoituksena on uudistaa yhteistyösopimus ja vahvistaa yhteistyötä erityisesti museo-organisaatioiden välillä. Samalla vieraat tutustuvat uudistettuun Saamelaismuseoon ja sen näyttelyihin.

 

Ainut ovat Japanin alkuperäiskansa, joiden perinteinen asuinalue on sijainnut Japanin pohjoissaarella Hokkaidolla sekä Kuriileilla ja Sahalinilla. Upopoy-keskus sijaitsee Hokkaidolla Porotojärven rannalla ja se toimii kansallisena keskuksena ainukulttuurin elpymiselle ja kehitykselle. Upopoy tarkoittaa ainun kielellä ”yhdessä laulamista suuressa ryhmässä”.  Upopoy koostuu Kansallisesta Ainumuseosta ja puistosta, joissa elvytetään ja esitellään ainukulttuuria. Keskuksessa on myös Muistoalue, jossa on eri yliopistoista aikoinaan tutkimustarkoituksiin kaivettujen, palautettujen ainuvainajien muistoseremonia- ja säilytystilat.

 

Lisätiedot: Museonjohtaja, Taina Máret Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi,Tel. 050 5351574

Sodankylästä Sompiojärven laidalla sijaitsevan Juikentän arkeologiselta kohteelta löytyi vuoden 1962 tutkimuskaivauksissa kaksi villakankaan palaa. Kankaat ovat olleet pari viime vuotta aktiivisen tutkimuksen kohteena. Kangaslöydöt on nyt radiohiiliajoitettu ja niiden iäksi on saatu noin 600 vuotta. Kankaat on kudottu 1400-luvulla jKr., eli ne ajoittuvat keskiaijalle. Juikentän löydöistä on hiljattain tutkittu myös metalliesineiden sisältämät alkuaineet ja turkislöytöja tutkitaan parhaillaan.

Lapin alueen arkeologiset tekstiililöydöt ovat erittäin harvinaisia. Tällä hetkellä Sodankylän Juikentän kankaat ovatkin Lapin alueen vanhimmat kangaslöydöt. Ne ovat samalla myös Suomen pohjoisimmat indigotiinia eli sinistä väriainetta sisältävät kangaslöydöt. Savukosken Mukkalasta ja Enontekiön Markkinasta löytyneet tekstiilijäänteet ovat noin 200 vuotta nuorempia.

Kankaiden ennallistukset Saamelaismuseo Siidaan

Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo erikoisalanaan saamelaiskulttuuri ja alueellinen vastuumuseo kulttuuriympäristötehtävissä saamelaisten kotiseutualueella. Siidassa Inarissa on lokakuusta 2024 alkaen pienoisnäyttely, jossa on nähtävillä ennallistuksia kankaista, lankoja ja tekstiilityövälineitä, jotka liittyvät Juikentän löytöjen tutkimiseen.

Arkeologi FT Krista Wright on analysoinut Juikentän arkeologisten tekstiilien langat, kangasrakenteet ja villakuidut. Arkeologiset kankaat ovat erittäin hauraita. Siksi tekstiililöytöjä tutkitaan lähinnä mikroskoopin avulla sekä analysoimalla pieniä kuitunäytteitä. Juikentän kankaat ovat ripsityyppistä villapalttinaa, mikä oli tyypillinen kangasrakenne keskiajalla. Kankaissa oli kuitenkin lukuisia erityispiirteitä, joiden selvittäminen vaati alkuperäisiä vastaavien kangasennallistusten kutomista.

Siidassa nähtävillä olevat tutkimuskankaat on kutonut kutojamestari Hannele Köngäs. Kankaat on kudottu keskiaikaistyyppisillä pyöräspuilla. Loimi- ja kudelangat on kehrätty käsin värttinällä erisuuntaisiksi vastaamaan Juikentän kankaiden lankoja. Tutkimus ja ennallistukset tehtiin tekstiilitutkimukseen erikoistuneen Agnes Geijerin säätiön myöntämän apurahan turvin.

Juikentän kankaat kertovat Lapin kauppayhteyksistä

Uusissa tutkimuksissa on selvinnyt, että Juikentän kankaiden villa vastaa laadultaan hienoa keskiaikaista englantilaista villaa. Se oli aikakautensa tärkeimpiä kauppatavaroita Euroopassa. Kankaat on värjätty tummansiniseksi morsinkokasvilla. Ne ovat olleet aikoinaan varsin komeita, vaikka ovatkin nykyään tummanruskeita oltuaan maaperässä vuosisatoja.

Juikentän kankaiden kudontapaikka on ollut todennäköisesti joko Englannin, Alankomaiden tai Saksan alueilla, jotka olivat 1400-luvun tärkeitä tekstiilituotannon keskuksia. Etenkin Hansakauppiaat välittivät kankaita ympäri itämerenpiiriä. Sininen väriaine lienee tuotettu Saksassa, jossa morsinkokasvia viljeltiin laajalti. Juikentältä on löytynyt myös Pohjois-Saksassa valmistettuja pöytäveitsiä, mikä myös kertoo laajasta ja aktiivisesta keskiajan kauppaverkostosta. Sodankylän Sompion kautta kulki Ruijanpolku, joka oli Jäämeren ja Perämeren yhdistävä kulkuväylä. Juikentälle villapalttinakankaat ovat siten voineet kulkeutua historiallisia kauppareittejä pitkin idän, lännen tai pohjoisen suunnalta.

Lisätietoja

Intendentti Eija Ojanlatva, Saamelaismuseo Siida, eija.ojanlatva(at)samimuseum.fi

Tutkija FT Krista Wright, Helsingin yliopisto, krista.wright(at)helsinki.fi

Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat on kaamoksen maisemista syntynyt ääni- ja liikemaisemien kokonaisuus. Näyttely koostuu taiteellisista lyhytelokuvista, joissa kaamos tuodaan esiin subjektiivisina kokemuksina. Työryhmä on työskennellyt intensiivisesti elokuvien parissa Inarissa vuoden 2023 lokakuusta vuoden 2024 maaliskuuhun. Teoksissa yhdistyy tanssi-, video- ja äänitaide, ja kun näyttely käsittelee pimeyttä myös mielen sisäisenä ilmiönä, antaa se mahdollisuuden vierailijalle heijastella omia mielen syvyyksiään.

Moni kaamoksen keskellä elävä ei koe vuodenaikaa pimeänä, vaikka se usein sellaisena kuvaillaankin. Katsoja saakin kokea näyttelyssä kaamoksen muutoksineen ja vivahteineen inarilaisten tekijöiden taiteellisen maisemoinnin kautta. Työryhmä toteaakin seuraavaa: ”Pimeys loi turvan olla se kuka minä olen, joskus osa oivaltamista on se, että voi tanssia täysillä täydenkuun alla.”

Työryhmään kuuluvat Janita Rantanen, Sunna Nousuniemi – Radio-Juhani Sunná Máret, Sakari Maliniemi, Tomi Lampinen ja Nicholas Francett.

Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja työskentelyä on tukenut Koneen Säätiö, Taiteen edistämiskeskus, Inarin kunta ja International Sámi Film Institute.

Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat -näyttelyn kaikille avoimet avajaiset ovat 12.10. klo. 14. Näyttely on esillä Siidassa 28.01.2025 saakka.

 

Lisätietoja näyttelystä:

vs. Näyttelyamanuenssi Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi

Työryhmän koollekutsuja Janita Rantanen, janita.m.rantanen(at)gmail.com

Min čoakkáldat – Meidän kokoelmamme -hankkeessa Saamelaismuseo Siidan tavoitteena on parantaa museon esinekokoelmien saavutettavuutta, edistää yhteisöllistä museotoimintaa ja tallentaa aineetonta kulttuuriperintöä. Hankkeessa kehitetään siida.finna.fi-sivuston toiminnallisuutta saamenkielillä. Keskeisenä tavoitteena on pohjoissaamenkielinen versio sivustosta. Tämä luo vahvan pohjan, jonka myötä myös muiden saamen kielten lisääminen sivustolle tulee mahdolliseksi tulevaisuudessa.

Hanke edistää saamelaiskulttuurin kielellistä yhdenvertaisuutta ja perusoikeuksien toteutumista Suomessa. Lisäksi pohjoissaamenkielinen sivusto palvelee saamelaisyhteisöjä laajemmin myös muissa Pohjoismaissa, antaen hankkeelle kansainvälisen ulottuvuuden.

Finna on tiedonhakupalvelu, joka tarjoaa pääsyn noin sadan suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaalisiin aineistoihin ja kokoelmaluetteloihin. Myös Saamelaismuseo Siidan kokoelmasta olennaisimmat osat ovat Finnassa nähtävillä. Tällä hetkellä siida.finna.fi-sivustolla esineiden kuvailutekstit ovat saatavilla vain suomeksi. Hankkeen aikana kuvailuja käännetään pohjoissaameksi, ja kokoelmahallintajärjestelmä Collectea kehitetään tukemaan saamenkielisten aineistojen lisäämistä sivustolle. Tulevaisuuden tavoitteena on pohjoissaamenkielinen hakupalvelu, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen tallentamisen yhdessä saamelaisyhteisön kanssa ja tiedon välittämisen digitaalisessa ympäristössä tuleville sukupolville.

Pohjoissaamenkielinen siida.finna.fi-sivusto valmistuu testattavaksi loppuvuodesta 2024, ja hanke huipentuu alkuvuodesta 2025 työpajoihin, joissa saamelaisyhteisö pääsee kokeilemaan sivustoa ja antamaan siitä palautetta.

Hankkeen toteuttamisessa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Kansalliskirjaston ”Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa” -hanke, jossa on kehitetty  pohjoissaamenkielinen Finna-käyttöliittymä, sekä Userix-yhtiö, joka yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan kanssa kehittää Collecten saamenkielisiä kielivalikoita. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankeaika: 1.1.2024–31.3.2025

Lisätietoja:

Anna-Leena Pyylampi, 040 523 2478, anna-leena.pyylampi(at)samimuseum.fi

Saamelaismuseo Siida on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetukea 3D:n hyödyntämistä museotyössä tutkivan pilottihankkeen toteuttamiseen. Virtuaalinen Saamenmaa eli VISA-hanke käynnistyi 1.6.2024 ja jatkuu 30.9.2025 saakka.

Hankkeessa kehitetään museolle 3D-skannauksen toimintamalli, jota hyödynnetään sen jälkeen museon kulttuuriympäristö- ja kokoelmayksikköjen tallennus-, yhteisö- ja näyttelytyössä. VISA-hankkeen koordinaattorina toimii Konsta Verta ja yhteisötyövastaavana Pia Nikula.

Hankkeen aikana kartoitetaan yhteisön ajatuksia ja ehdotuksia saamelaisen kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta koskien, eritoten 3D:n hyödyntämisen näkökulmasta. Pilottihankkeessa tutkitaan ja testataan teknologian käyttöä käytännössä esimerkiksi esineiden ja jopa kokonaisten kulttuuriympäristökohteiden osalta kestävästi yhteisön toiveita ja ajatuksia kuunnellen.

Hankkeessa kartoitetaan saamelaiskulttuurin 3D-museokokoelmien tallentamiseen ja julkaisuun liittyviä ilmiöitä Suomessa, esimerkiksi saavutettavuuden, matkailun ja tekijänoikeuden näkökulmasta. Skannattujen esineiden ja kohteiden 3D-malleja on tarkoitus hyödyntää ennen kaikkea kulttuuriperintökasvatuksessa ja saavutettavuuden lisäämisessä. Hankkeen tuloksista toivotaan olevan jatkossa hyötyä myös muussa toiminnassa kuten esimerkiksi tutkimuskäytössä ja Saamelaismuseon näyttelyiden osana.

Ensimmäisen kerran hanketta esiteltiin Vuotson Lapin markkinoilla. Seuraavan kerran hanketta esitellään Nellimissä 25.8. Kolttasaamelaisten asuttamisen 75-vuotisjuhlassa, sekä Oulun taidemuseolla 10.9. yhteisötapahtumassa.

Lisätietoja:

Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi
Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Vierailua isännöivät Saamelaismuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Veikko Feodoroff, museonjohtaja Taina Máret Pieski ja Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen. Vierailuun osallistuivat myös Saamelaismuseon amanuenssit Marjo-Riitta Rantamäki ja Konsta Verta.

Kiitämme tasavallan presidenttiä vierailusta Inariin ja mielenkiinnosta saamelaiskulttuuria kohtaan!

Kuva: Konsta Verta / Saamelaismuseo Siida

Vuoden museo 2024-palkinto jaettiin tänään toukokuun 23. päivä Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:in järjestämässä Museopalkintogaalassa Jyväskylässä.  

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidasta on tullut Ylä-Lapin merkittävin vierailukohde ja matkailunähtävyys. Vuonna 2022 avautunut Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelymme laajennetussa ja perusparannetussa Siida-rakennuksessa on ollut menestys. Uusi yhteinen näyttely, Saamelaismuseon tekemä repatriaatiotyö ja yhteisöllinen kokoelmatyö ovat merkittävästi edistäneet museoalan kansallista ja kansainvälistä yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.  

 

Olemme erittäin iloisia ja tyytyväisiä, että Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan monipuolinen työ saamelaisen kulttuuriperinnön ja pohjoisen luonnon hyväksi sai Suomen museoalan merkittävimmän tunnustuksen. 

 

”Palkinto upeasta ja suurella sydämellä tehdystä työstä kuuluu koko Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan henkilöstölle ja kaikille heille, jotka ovat osallistuneet näyttely- ja uudistushankkeisiin kuluneiden vuosien aikana. Saamelaismuseo haluaa kiittää erityisesti vielä saamelaisyhteisöä, joka on osallistunut näyttelyuudistukseen, repatriaatiotyöhön ja yhteisölliseen työhön sekä tukenut museon työtä”, totesi intendentti Eija Ojanlatva vastaanottaessaan palkintoa Saamelaismuseon puolesta. 

 

”Me Metsähallituksessa pidämme suuressa arvossa yli 25 vuotta jatkunutta Luontokeskuksen ja Saamelaismuseon yhteistyötä Siidassa. Se on kantanut pitkälle, ja olemme yhdessä olleet edelläkävijöitä. Ensimmäisen näyttelyn avautuessa kahden organisaation yhteinen näyttely oli ensimmäinen laatuaan. Uudessa näyttelyssämme loimme uutta kerronnan tapaa, kun käytimme taidetta esillepanoisamme. Konsepti kahden näyttelykäsikirjoituksen yhdistämisestä yhdeksi näyttelyksi toimii edelleen”, iloitsee Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Kirsi Ukkonen. 

 

”Tämä on merkittävä huomionosoitus Vuoden eurooppalainen museo palkinnon rinnalla. Toivomme, että nämä palkinnot näkyvät myös Saamelaismuseo Siidan kansallisen työn arvostuksessa ja rahoituksessa”, sanoo museonjohtaja Taina Pieski.  

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi näyttely on ollut menestys, sillä olemme ylittäneet aiemmat kävijäennätyksemme. Meillä Siidassa on vieraillut uudelleen avaamisen jälkeen puolessatoista vuodessa 226 000 kävijää, ja heistä näyttelyssämme lähes 120 000 kävijää. Näyttelykävijöistämme yli puolet on kansainvälisiä vieraita.  

 

Palkinnosta kilpaili Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luontokeskus Siidan lisäksi neljä museota: Raaseporin nykytaiteen museo Chappe, Turun Luostarinmäen museokortteli, Punkaharjun Suomen Metsämuseo Lusto ja Varkauden museokeskus Konsti. Palkinto jaettiin kymmenettä kertaa. 

   

Giitu! Takkâ! Späʹsseb! Kiitos!  

  

Lisätiedot:
Museonjohtaja Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574
Virkistyskäytön eritysasiantuntija Kirsi Ukkonen, kirsi.ukkonen(at)metsa.fi, +358 400 479 986 

 

Kuvia:  https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720317204179

Bálvvosbáiki (palvontapaikka) on videoteoksista koostuva näyttelykokonaisuus, jonka lähtökohtana ovat muusikko Ánnámáretin joiut. Teokset ovat syntyneet Ánnámáretin yhteistyöstä mediataiteilija Marja Viitahuhdan sekä muusikoiden Ilkka Heinonen (jouhikko) ja Turkka Inkilä (elektroninen musiikki) kanssa. 

Teokset pohtivat, miten saamelainen maailmankuva ilmenee tässä ajassa. Sen mukaan ihminen on osa ympäristöään, ei sen omistaja vaan sen käyttäjä, joka ottaa huomioon menneiden sukupolvien perinnön ja säilyttää elämän edellytykset tuleville polville. Maa, kasvit, eläimet ja ihminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan. 

”Teoksissamme kuvataan Sápmia, Saamenmaata, kokeellisella ja etsivällä otteella. Kuva ja ääni ovat dialogisessa suhteessa toisiinsa nähden: ne luovat toisilleen tilaa, muodostavat keskinäisiä tulkintahorisontteja ja merkityksiä sekä säestävät toinen toistaan.” 

Toivotamme kaikki tervetulleeksi Bálvvosbáiki -näyttelyn avajaisiin pe 24.5. klo 18.00 

Näyttely on esillä 29.9. saakka ja sen on tuottanut Saamelaismuseo Siida. 

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 31.5. asti klo 10–17 ma-la. Kesäaukioloaikojen mukaisesti 1.6. alkaen Siida on avoinna klo 9–18 joka päivä. Ravintola Sarrit palvelee Siidan aukioloaikojen mukaan.  

Lisätietoja näyttelystä: Näyttelyamanuenssi Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi 

Näyttely on saanut tukea Museovirastolta.

Vuoden eurooppalainen museo palkinto jaettiin tänään toukokuun 4. päivä Portugalin Portimãossa, European Museum Forumin järjestämässä EMYA konferenssissa.

Saamelaismuseo haluaa kiittää EMYA tuomaristoa, European Museum Forumia, Portimãon kaupunkia ja ICOM Suomea palkinnosta ja mahdollisuudesta osallistua vuoden 2024 EMYA konferenssiin.

Olemme hyvin iloisia, että Siidan uudistus ja monipuolinen työmme saamelaisen kulttuuriperinnön hyväksi on huomattu Euroopan laajuisesti.

”Saamelaismuseo Siida alkuperäiskansamuseona on ensisijaisesti saamelaisia itseään varten. Mutta olemme erittäin iloisia siitä, miten oma saamelainen tarinamme koskettaa myös koko Euroopan museoalaa ja ihmisiä ympäri maailman.” Sanoo museonjohtaja Taina Pieski kiitospuheessa.

Kiitos tästä palkinnosta kuuluukin koko saamelaisyhteisölle, sen ikäihmisille, jotka tiedoillaan ja taidoillaan ovat tukeneet työtämme sekä koko Saamelaismuseon henkilöstölle suurella sydämellä tehdystä työstä.

Kiitämme myös esivanhempiamme heiltä saamastamme tuesta, rakkaudesta ja voimasta.

Siidan uudessa päänäyttelyssä saamelaiset itse kertovat oman tarinansa. Osallistimme saamelaiskulttuurista kertovan näyttelyn valmisteluun yli 300 saamelaisyhteisön jäsentä.

Toivomme, että tämä palkinto antaa meille voimaa jatkaa yhteisöllemme tärkeää repatriaatiotyötä. Tähän työhön tarvitsemme koko eurooppalaisen museoalan tukea, jotta esivanhempiemme esineet palaavat kotiin Saamenmaalle.

Haluamme onnitella lämpimästi kaikkia EMYA 2024 palkittuja museoita!

Giitu! Takkâ! Späʹsseb! Thank you!

 

Lisätiedot: Museonjohtaja Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574

Kuvia: https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720316701063/

Englanninkielinen tiedote Europen Museum Forumilta täällä.

Saamelaismuseo Siida ilmoittaa palauttavansa Pekka Sammallahden “Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” valokuvanäyttelyn yli 200 valokuvaa saamelaisyhteisön jäsenille. Lahjoitustilaisuus järjestetään Inarissa 13.–17. toukokuuta 2024.

“Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” on ollut esillä Inarissa Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa,  23.6.2020–31.3.2021, ja sen jälkeen Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Saamelaismuseoon sittemmin palautuneet valokuvavedokset on päätetty lahjoittaa kuvissa oleville henkilöille valokuvaaja Pekka Sammallahden ja yhteisön toiveesta. Kuvien digitaaliset kopiot ovat jatkossa osa Saamelaismuseon kuvakokoelmia.

Kuvien luovutus tapahtuu Saamelaismuseo Siidassa ma-pe 13.-17.5 klo 10-16. Kuvia voidaan luovuttaa myös Karesuvannossa ke 15.5 sekä Utsjoella ti 4.6 toteutuvien yhteisöllisten tilaisuuksien yhteydessä. Näiden tilaisuuksien ajat ja paikat tarkentuvat myöhemmin. Jotta voimme varmistaa kuvaluovutuksen onnistumisen, on siitä sovittava aina etukäteen joko yleisötyövastaavan tai amanuenssin kanssa.

Tämä Marja Helanderin kuratoiman ja Saamelaismuseon tuottaman näyttelyn nimi “Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi. Näyttely sisältää Pekka Sammallahden valokuvaamia mustavalkoisia henkilökuvia pohjoisen ihmisistä arkisissa ympäristöissään seitsemältä vuosikymmeneltä, aina 1960-luvulta lähtien. Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Saamelaismuseo Siida on iloinen voidessaan tarjota yhteisön jäsenille mahdollisuuden saada omistukseensa nämä vaikuttavat valokuvat itsestään ja lähimmäisistään.

Pekka Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamen kielten ja kulttuurin parissa. Hän on Oulun yliopiston emeritusprofessori, ja asunut puolet elämästään Utsjoen Vetsikossa. Valokuvaus on kulkenut Sammallahden mukana jo 1950-luvulta.

Näyttelyn on kuratoinut Marja Helander. Helander on tunnustettu ja ansioitunut valokuvataiteilija.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti klo 10–17 ma-la, su suljettu. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Ravintola Sarrit palvelee myös Siidan aukioloaikojen mukaisesti.

 

Lisätietoja ja kuvien noudosta sopiminen:

Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Ma. Amanuenssi Tiina-Maria Aalto, 040 154 7577, tiina-maria.aalto(at)samimuseum.fi