On yleisesti tunnustettua, että taide ja kulttuuri edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tuore maamme kulttuuripoliittinen selonteko puhuu kulttuurista jokaisen oikeutena. On tärkeää, että taide, kulttuuri ja luovat alat nähdään itseisarvoisina osina yhteiskuntaa.
Kulttuuri ei ole vain oopperaa ja kansanhuvia, vaan sillä tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä me ihmiset siirrämme jälkeläisillemme. Se tarkoittaa tietoja, taitoja ja tapoja sekä arvoja ja normeja, joiden varaan ihmisyhteisöt ovat rakentuneet. Kulttuurin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset.
Eikö kulttuuri ole siten kaikkea sitä, mitä haluamme kansakuntina ja yhteisöinä puolustaa ja turvata viimeiseen asti? Kansa näivettyy ilman sivistystä, taidetta ja kulttuuria. Siksi kulttuuri on aina puolustamisen arvoista ja jokaisen oikeus.
Poliittisessa keskustelussa kulttuuri lokeroidaan helposti sellaiseksi vähemmän tärkeäksi kulueräksi, jopa luxuspalveluksi, josta on helppo leikata, kun rahaa tarvitaan muihin tärkeämpiin kohteisiin kuten sotepalveluihin, tienpitoon ja puolustukseen.
Epävarmuuden aikoina tarvitsemme ihmisinä yhteyttä toisiimme paitsi tiedon myös taiteen ja kulttuurin avulla.
Näin vaalien alla on hyvä muistuttaa, että kunnat vastaavat alueensa kulttuurin peruspalveluista. Kuntien avustuksilla luodaan mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammatilliselle taidetoiminnalle. Monipuoliset kulttuuripalvelut luovat alueelle elinvoimaa, vetovoimaa ja ihmisten hyvinvointia.
Kuntien ylläpitämillä museoilla on Suomessa suuri arvo. Museot huolehtivat siitä, että kulttuuriperintömme säilyy myös tuleville kuntalaisille. Museossa ihminen pääsee osaksi yhteistä tarinaa ja sitoo myös muualta muuttaneen väestön uuteen kotipaikkaansa ja sen kulttuuriin.
Museot ovat osa alueellista kulttuuri- ja elinkeinopolitiikkaa. Museot luovat ympärilleen kysyntää, joka on moninkertainen verrattuna niiden saamaan julkiseen tukeen. Museot ovat kaupoille, majoitus- ja ravintolapalveluille sekä liikenneyrityksille hyvä kumppani. Kaikki tämä tuo verotuloja.
Museoliiton teettämän tutkimuksen mukaan kulttuurimatkailija valitsee kohteensa useimmiten sen perusteella, kuinka houkuttelevia museoita, kulttuuriperintökohteita ja taidetta on tarjolla. Peräti 80 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.
Esimerkiksi Inarissa sijaitsevasta Saamelaismuseo Siidasta on kasvanut alueen merkittävä vetovoimatekijä. Inarin kylällä on 700 asukasta ja Siidassa vierailee vuosittain yli 140 000 kävijää yli sadasta eri maasta. Maksavia näyttelykävijöitä vieraista oli viime vuonna ennätykselliset 82 000 kävijää. Tämä tarkoittaa peräti 6,5 – 30 miljoonan euron lisätuloja alueelle. Tutkimuksen mukaan museon päiväkävijä käyttää museomatkallaan noin 80 euroa ja yöpyvä museokävijä vastaavasti 370 euroa (lähde Museoiden kävijätutkimus 2021, Museoliitto/Taloustutkimus.
Museot ovat koko Suomessa ennennäkemättömän suosittuja. Vuonna 2023 rikottiin käyntimääräennätys, kun museoissa käytiin yli 8,7 miljoonaa kertaa.
Museot palvelevat kaikenikäisiä kasvavia kuntalaisia. Museotyö kytkeytyy tiiviisti opetukseen ja kasvatukseen. Kulttuuriperintökasvatus auttaa lasta kasvamaan osaksi yhteisöään ja ymmärtämään yhteistä historiaa. Valtaosa lasten ja nuorten museokäynneistä on ilmaiskäyntejä.
Museon tärkeä tehtävä on vahvistaa toivoa ja rakentaa uskoa tulevaisuuteen. Hyvinvointialueille museot ovat hyviä kumppaneita kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä. Rohkenen vedota tuleviin päättäjiin: Pidetään yhdessä huolta upeista museoistamme Lapissa!
Taina Màret Pieski, museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida
