Vierailua isännöivät Saamelaismuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Veikko Feodoroff, museonjohtaja Taina Máret Pieski ja Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen. Vierailuun osallistuivat myös Saamelaismuseon amanuenssit Marjo-Riitta Rantamäki ja Konsta Verta.
Kiitämme tasavallan presidenttiä vierailusta Inariin ja mielenkiinnosta saamelaiskulttuuria kohtaan!
Kuva: Konsta Verta / Saamelaismuseo Siida
Vuoden museo 2024-palkinto jaettiin tänään toukokuun 23. päivä Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:in järjestämässä Museopalkintogaalassa Jyväskylässä.
Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidasta on tullut Ylä-Lapin merkittävin vierailukohde ja matkailunähtävyys. Vuonna 2022 avautunut Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelymme laajennetussa ja perusparannetussa Siida-rakennuksessa on ollut menestys. Uusi yhteinen näyttely, Saamelaismuseon tekemä repatriaatiotyö ja yhteisöllinen kokoelmatyö ovat merkittävästi edistäneet museoalan kansallista ja kansainvälistä yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Olemme erittäin iloisia ja tyytyväisiä, että Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan monipuolinen työ saamelaisen kulttuuriperinnön ja pohjoisen luonnon hyväksi sai Suomen museoalan merkittävimmän tunnustuksen.
”Palkinto upeasta ja suurella sydämellä tehdystä työstä kuuluu koko Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan henkilöstölle ja kaikille heille, jotka ovat osallistuneet näyttely- ja uudistushankkeisiin kuluneiden vuosien aikana. Saamelaismuseo haluaa kiittää erityisesti vielä saamelaisyhteisöä, joka on osallistunut näyttelyuudistukseen, repatriaatiotyöhön ja yhteisölliseen työhön sekä tukenut museon työtä”, totesi intendentti Eija Ojanlatva vastaanottaessaan palkintoa Saamelaismuseon puolesta.
”Me Metsähallituksessa pidämme suuressa arvossa yli 25 vuotta jatkunutta Luontokeskuksen ja Saamelaismuseon yhteistyötä Siidassa. Se on kantanut pitkälle, ja olemme yhdessä olleet edelläkävijöitä. Ensimmäisen näyttelyn avautuessa kahden organisaation yhteinen näyttely oli ensimmäinen laatuaan. Uudessa näyttelyssämme loimme uutta kerronnan tapaa, kun käytimme taidetta esillepanoisamme. Konsepti kahden näyttelykäsikirjoituksen yhdistämisestä yhdeksi näyttelyksi toimii edelleen”, iloitsee Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Kirsi Ukkonen.
”Tämä on merkittävä huomionosoitus Vuoden eurooppalainen museo palkinnon rinnalla. Toivomme, että nämä palkinnot näkyvät myös Saamelaismuseo Siidan kansallisen työn arvostuksessa ja rahoituksessa”, sanoo museonjohtaja Taina Pieski.
Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi näyttely on ollut menestys, sillä olemme ylittäneet aiemmat kävijäennätyksemme. Meillä Siidassa on vieraillut uudelleen avaamisen jälkeen puolessatoista vuodessa 226 000 kävijää, ja heistä näyttelyssämme lähes 120 000 kävijää. Näyttelykävijöistämme yli puolet on kansainvälisiä vieraita.
Palkinnosta kilpaili Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luontokeskus Siidan lisäksi neljä museota: Raaseporin nykytaiteen museo Chappe, Turun Luostarinmäen museokortteli, Punkaharjun Suomen Metsämuseo Lusto ja Varkauden museokeskus Konsti. Palkinto jaettiin kymmenettä kertaa.
Giitu! Takkâ! Späʹsseb! Kiitos!
Lisätiedot:
Museonjohtaja Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574
Virkistyskäytön eritysasiantuntija Kirsi Ukkonen, kirsi.ukkonen(at)metsa.fi, +358 400 479 986
Kuvia: https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720317204179
Bálvvosbáiki (palvontapaikka) on videoteoksista koostuva näyttelykokonaisuus, jonka lähtökohtana ovat muusikko Ánnámáretin joiut. Teokset ovat syntyneet Ánnámáretin yhteistyöstä mediataiteilija Marja Viitahuhdan sekä muusikoiden Ilkka Heinonen (jouhikko) ja Turkka Inkilä (elektroninen musiikki) kanssa.
Teokset pohtivat, miten saamelainen maailmankuva ilmenee tässä ajassa. Sen mukaan ihminen on osa ympäristöään, ei sen omistaja vaan sen käyttäjä, joka ottaa huomioon menneiden sukupolvien perinnön ja säilyttää elämän edellytykset tuleville polville. Maa, kasvit, eläimet ja ihminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan.
”Teoksissamme kuvataan Sápmia, Saamenmaata, kokeellisella ja etsivällä otteella. Kuva ja ääni ovat dialogisessa suhteessa toisiinsa nähden: ne luovat toisilleen tilaa, muodostavat keskinäisiä tulkintahorisontteja ja merkityksiä sekä säestävät toinen toistaan.”
Toivotamme kaikki tervetulleeksi Bálvvosbáiki -näyttelyn avajaisiin pe 24.5. klo 18.00
Näyttely on esillä 29.9. saakka ja sen on tuottanut Saamelaismuseo Siida.
Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 31.5. asti klo 10–17 ma-la. Kesäaukioloaikojen mukaisesti 1.6. alkaen Siida on avoinna klo 9–18 joka päivä. Ravintola Sarrit palvelee Siidan aukioloaikojen mukaan.
Lisätietoja näyttelystä: Näyttelyamanuenssi Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi
Vuoden eurooppalainen museo palkinto jaettiin tänään toukokuun 4. päivä Portugalin Portimãossa, European Museum Forumin järjestämässä EMYA konferenssissa.
Saamelaismuseo haluaa kiittää EMYA tuomaristoa, European Museum Forumia, Portimãon kaupunkia ja ICOM Suomea palkinnosta ja mahdollisuudesta osallistua vuoden 2024 EMYA konferenssiin.
Olemme hyvin iloisia, että Siidan uudistus ja monipuolinen työmme saamelaisen kulttuuriperinnön hyväksi on huomattu Euroopan laajuisesti.
”Saamelaismuseo Siida alkuperäiskansamuseona on ensisijaisesti saamelaisia itseään varten. Mutta olemme erittäin iloisia siitä, miten oma saamelainen tarinamme koskettaa myös koko Euroopan museoalaa ja ihmisiä ympäri maailman.” Sanoo museonjohtaja Taina Pieski kiitospuheessa.
Kiitos tästä palkinnosta kuuluukin koko saamelaisyhteisölle, sen ikäihmisille, jotka tiedoillaan ja taidoillaan ovat tukeneet työtämme sekä koko Saamelaismuseon henkilöstölle suurella sydämellä tehdystä työstä.
Kiitämme myös esivanhempiamme heiltä saamastamme tuesta, rakkaudesta ja voimasta.
Siidan uudessa päänäyttelyssä saamelaiset itse kertovat oman tarinansa. Osallistimme saamelaiskulttuurista kertovan näyttelyn valmisteluun yli 300 saamelaisyhteisön jäsentä.
Toivomme, että tämä palkinto antaa meille voimaa jatkaa yhteisöllemme tärkeää repatriaatiotyötä. Tähän työhön tarvitsemme koko eurooppalaisen museoalan tukea, jotta esivanhempiemme esineet palaavat kotiin Saamenmaalle.
Haluamme onnitella lämpimästi kaikkia EMYA 2024 palkittuja museoita!
Giitu! Takkâ! Späʹsseb! Thank you!
Lisätiedot: Museonjohtaja Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574
Kuvia: https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720316701063/
Englanninkielinen tiedote Europen Museum Forumilta täällä.
Saamelaismuseo Siida ilmoittaa palauttavansa Pekka Sammallahden “Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” valokuvanäyttelyn yli 200 valokuvaa saamelaisyhteisön jäsenille. Lahjoitustilaisuus järjestetään Inarissa 13.–17. toukokuuta 2024.
“Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” on ollut esillä Inarissa Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa, 23.6.2020–31.3.2021, ja sen jälkeen Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Saamelaismuseoon sittemmin palautuneet valokuvavedokset on päätetty lahjoittaa kuvissa oleville henkilöille valokuvaaja Pekka Sammallahden ja yhteisön toiveesta. Kuvien digitaaliset kopiot ovat jatkossa osa Saamelaismuseon kuvakokoelmia.
Kuvien luovutus tapahtuu Saamelaismuseo Siidassa ma-pe 13.-17.5 klo 10-16. Kuvia voidaan luovuttaa myös Karesuvannossa ke 15.5 sekä Utsjoella ti 4.6 toteutuvien yhteisöllisten tilaisuuksien yhteydessä. Näiden tilaisuuksien ajat ja paikat tarkentuvat myöhemmin. Jotta voimme varmistaa kuvaluovutuksen onnistumisen, on siitä sovittava aina etukäteen joko yleisötyövastaavan tai amanuenssin kanssa.
Tämä Marja Helanderin kuratoiman ja Saamelaismuseon tuottaman näyttelyn nimi “Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi. Näyttely sisältää Pekka Sammallahden valokuvaamia mustavalkoisia henkilökuvia pohjoisen ihmisistä arkisissa ympäristöissään seitsemältä vuosikymmeneltä, aina 1960-luvulta lähtien. Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Saamelaismuseo Siida on iloinen voidessaan tarjota yhteisön jäsenille mahdollisuuden saada omistukseensa nämä vaikuttavat valokuvat itsestään ja lähimmäisistään.
Pekka Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamen kielten ja kulttuurin parissa. Hän on Oulun yliopiston emeritusprofessori, ja asunut puolet elämästään Utsjoen Vetsikossa. Valokuvaus on kulkenut Sammallahden mukana jo 1950-luvulta.
Näyttelyn on kuratoinut Marja Helander. Helander on tunnustettu ja ansioitunut valokuvataiteilija.
Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti klo 10–17 ma-la, su suljettu. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Ravintola Sarrit palvelee myös Siidan aukioloaikojen mukaisesti.
Lisätietoja ja kuvien noudosta sopiminen:
Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi
Ma. Amanuenssi Tiina-Maria Aalto, 040 154 7577, tiina-maria.aalto(at)samimuseum.fi
Saamelaismuseo Siida on finalistiehdokkaiden joukossa Vuoden eurooppalaiseksi museoksi 2024. Valinta tehdään Portugalin Portimãyossa 4. toukokuuta European Museum of the Year Award konferenssissa. Viisipäiväinen konferenssi kokoaa yhteen Euroopan museoalan asiantuntijat ja organisaatiot keskustelemaan alan ajankohtaisista haasteista, yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikuttavuudesta.
– Olemme hyvin iloisia, että Siidan uudistus ja monipuolinen valtakunnallinen työmme saamelaisen kulttuuriperinnön hyväksi on huomattu Euroopan laajuisesti, sanoo museonjohtaja Taina Pieski
Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidasta on tullut Pohjois-Lapin merkittävin vierailukohde. Rikoimme viime vuonna kaikki aiemmat kävijäennätykset. Siidassa vieraili 138 000 ihmistä, joista 68 000 kävi näyttelyissämme. Myös tämä talvi on ollut ennätysvilkas.
Siidan uudessa päänäyttelyssä saamelaiset itse kertovat oman tarinansa. Saamelaiskulttuurista kertovan näyttelyn valmisteluun osallistui vuosina 2021-22 yli 300 saamelaisyhteisön jäsentä.
– Tämä näkyy näyttelyn ilmaisun ja tarinankerronnan moninaisuutena. Äänessä on kaikki kolme Suomessa elävää saamen kieltä. Kiitos Saamelaismuseo Siidan onnistuneesta työstä kuuluukin koko saamelaisyhteisölle, kertoo Pieski.
Vuoden eurooppalainen museo tittelistä kilpailee 50 museota 24 maasta. Kyseistä palkintoa on jaettu jo 47 vuoden ajan.
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen päänäyttely, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Sen mukaan luonto ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Saamelaisessa kulttuuriympäristössä yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Kertomus saamelaiskulttuurista avaa sitä, miten menneisyys elää meissä.
Näyttelyn nimi on inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta. Saamelaiskulttuuria esittelevän näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola.
Linkki EMYA videoomme:
https://www.youtube.com/watch?v=TU-QgA7pk6k&t=1s
Linkki konferenssin sivuille:
https://emya2024portimao.com
Lisätietoja: Museonjohtaja Taina Pieski, p. 050 5351574
Aune Kaarina Huhtamella o.s. Magga (1931–2013) oli suvussaan tunnettu ja arvostettu saamelaisen käsityön eli duodjin tekijä, joka vaatetti nuoresta asti kymmenhenkisen sisaruskatraansa lisäksi muitakin sukulaisia.
Aune Huhtamellan esinekokoelma lahjoitettiin Saamelaismuseo Siidaan helmikuussa 2023. Nyt avautuva näyttely kertoo Aune Huhtamellan valmistamien saamenpukujen kautta tarinoita saamelaisista suvuista, käsityöläisyydestä ja puvun merkityksestä arjessa ja juhlassa. Näyttely kuljettaa katsojan saamelaisuuden sydämeen: Saamelainen vaatettaminen on huolenpitoa, se on sykkivä, elämän aallokoissakin kestävä rakkaudenosoitus omalle suvulle. Tarinaa siivittävät Aunen sisaren Rita Kumpulaisen (o.s. Magga) runot kirjasta Kullankutoja (2016).
”Kruunu”
Kun otan esille lapintakin
pelkoni katoaa
silkkihuivi
kangasvyö
sisnakengän pehmeä kuiske
suku suuri sydämessä
olen kokonainen
vasta kun paulon kenkäni
risku rinnassa kimaltamassa
lakki vasta viimeiseksi
saamen suvun ylväs kruunu
– Rita Kumpulainen
Kokoelman lahjoitus ja avautuva näyttely on hieno esimerkki Saamelaismuseon ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta ja keskinäisestä luottamuksesta. Iloitsemme tästä yhteistyöstä ja haluamme lämpimästi kiittää kaikkia suvun jäseniä. Pidämme Saamelaismuseo Siidassa hyvää huolta Aunen perinnöstä tuleville sukupolville, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski
Näyttelyn ovat käsikirjoittaneet Sigga-Marja Magga ja Rita Kumpulainen ja sen on tuottanut Saamelaismuseo Siida.
Sigga-Marja Magga esittelee yleisölle näyttelyä tiistaina 6.2. klo 11.00 ja 15.00
Näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa 29.9.2024 saakka.
Lisätietoja:
Näyttelyamanuenssi Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi
Amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, 040 571 5670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi
Pohjois-Pohjanmaan museo lahjoittaa saamelaista alkuperää olevan esineistönsä Saamelaismuseo Siidalle.
Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo, joka tallentaa kokoelmiinsa Suomen saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria. Pohjois-Pohjanmaan museon saamelaisesineet on hankittu museolle pääasiassa 1900–1960-luvuilla, viimeiset esineet 1980-luvulla.
Lahjoituksen ensimmäisen osan, johon kuuluu kokoelmatekstiilit, luovutus tapahtuu Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmatiloissa tiistaina 16.1.2024.
– Nyt tuntui hyvältä ajankohdalta lahjoittaa saamelaista alkuperää olevat esineet takaisin saamelaisyhteisölle, kun Saamelaismuseon Siidan uudet kokoelma- ja näyttelytilat ovat valmiit, kertoo kulttuuriperintötyön johtaja Pasi Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan museosta.
– Saamelaisesineillä ja niiden palauttamisella on syvällinen merkitys saamelaisyhteisölle. Lahjoitus täydentää merkittävästi Saamelaismuseo Siidan esinekokoelmien vanhinta osaa. Kiitämme Pohjois-Pohjanmaan museota tästä kulttuuriteosta, sanoo museonjohtaja Taina Pieski.
Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin kuulunut saamelaista alkuperää oleva esineistö liittyy alkujaan koko Pohjois-Suomen ainoana ammatillisesti hoidetun museon alkuvaiheisiin. Esineistön keräsi oululainen kansatieteilijä, museonhoitaja Samuli Paulaharju (1875–1944). Esineistö tuhoutui lähes kokonaan kahdesti museorakennusten tulipaloissa vuosina 1929 ja 1940. Molempien palojen jälkeen esineistöä kerättiin uudelleen Lapissa.
Lahjoitettava noin 400 esineen kokoelma sisältää saamelaistekstiilejä ja käyttöesineitä, joukossa myös korvakota sekä useita ahkioita. Vanhimpia esineitä ovat muun muassa juustomuotti Enontekiöltä vuodelta 1797 ja harvinaisten varsijousien tukit, joista vanhin on vuodelta 1730.
Kokoelmasiirto on erittäin tärkeä saamelaiselle yhteisölle, sillä edelleen iso osa saamelaisten kulttuuriperinnöstä sijaitsee museoissa saamelaisalueen ulkopuolella.
Saamelainen materiaalinen kulttuuri on monimuotoisuudessaan sekä käytännöllistä että kaunista ja esineisiin liittyy valtavasti immateriaalista tietoa esineen valmistuksesta ja käytöstä. Tämä tieto on säilynyt parhaiten esineiden juurilla Saamenmaassa, saamelaisilla itsellään. Esinetutkimuksen kautta voidaan elvyttää vanhoja saamelaisen yhteisön vanhoja käsityöperinteitä ja -tekniikoita, materiaalien tuntemusta ja esineiden valmistukseen ja käyttöön liittyvää sanastoa. Elvytysprosessit ovat yhteisöllisiä, eri sukupolvia yhdistävää oppimista ja tietotaidon välittämistä ja näin ollen se myös edesauttaa saamelaisen materiaalisen ja immateriaalisen kulttuurin siirtymistä tuleville sukupolville.
Viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyt saamelaiskokoelmien siirrot Saamelaismuseo Siidaan on konkreettinen osoitus museoiden välisestä aidosta yhteistyöstä ja lisääntyneestä ymmärryksestä kulttuuriperinnön merkityksestä saamelaisyhteisölle.
Lisätietoja:
Pasi Kovalainen, kulttuuriperintötyönjohtaja, puh. 044 7037151
Eija Konttijärvi, intendentti, puh. 044 7037184 ja Maisa Lukkari, amanuenssi, puh. 044 7037183
Taina Pieski, museonjohtaja, puh. 050 5351574 ja Marjo-Riitta Rantamäki, amanuenssi, puh. 040 571 5670
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa vieraili hieman yli 68 000 näyttelykävijää vuonna 2023. Asiakkaiden määrä on palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle ja jopa sen yli.
Vuosi 2023 rikkoi aiemman näyttelykävijäennätyksen vuodelta 2019 kuudella prosentilla. Nousua edeltävään vuoteen 2022 kertyi 33 %.
Siidan ovilaskuriin kirjautui yli 138 000 käyntiä, tämä pitää sisällään näyttelykävijöiden lisäksi Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen asiakaspalvelun, Inarin kunnan matkailuneuvonnan, ravintola Sarritin sekä museokauppa Siida Shopin asiakkaat.
Myös ennätyksellinen yksittäinen päivä koettiin ruskasesongissa 2023, kun eräänä syyskuisena päivänä näyttelyissä vieraili yli 850 asiakasta, edellinen ennätys meni rikki yli kahdellasadalla kävijällä.
Maailman matkailun avautuminen ja vetovoimainen uudistettu päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme selvästi vaikuttavat kävijämäärien nousuun. Uusi päänäyttely onkin kerännyt 1.6.2022 avajaisten jälkeen yhteensä yli 113 000 kävijää vuoden 2023 loppuun mennessä.
– On ilahduttavaa, että uusittu Siida on ylittänyt kaikki aiemmat kävijäennätykset. Saamelaisten itse kertoma tarina omasta kulttuurista uudessa päänäyttelyssämme puhuttelee selvästi myös valtaväestöä ja matkailijoita, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski.
– Näyttely toimii myös ainutlaatuisena houkuttimena pohjoisen Lapin luontoon. Kokonaiskäyntimäärä kertoo kaiken kaikkiaan matkailun mittakaavasta alueella ja kävijöiden tarpeesta saada monipuolista palvelua ja yksityiskohtaistakin tietoa luonnossa ja alueella liikkumiseen ja kokemiseen saman katon alta vaikuttavan näyttelyelämyksen lisäksi, toteaa virkistyskäytön erityisasiantuntija Tarja Tuovinen Metsähallitukselta.
Näyttelykävijöistä noin 42 % oli suomalaisia, suhde ulkomaalaisten ja kotimaisten kävijöiden välillä on palautumaassa pandemiaa edeltävälle tasolle. Eniten ulkomaalaisia asiakkaita on käynyt Saksasta ja Ranskasta, mutta myös Hong Kong ja Australia ovat taas vuosien tauon jälkeen vahvasti näkyvillä tilastoissa.
Opastettujen kierrosten määrä on noussut räjähdysmäisesti uuden näyttelyn myötä. Vuonna 2023 järjestettiin 400 näyttelyopastusta viidellä eri kielellä, kun aiempi ennätys vuodelta 2019 on ollut 292 opastusta.
Saamelaismuseo Siidan ylläpitämällä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili vuonna 2023 yhteensä 1311 kävijää. Perinnetalo oli avoinna 20.6.–23.9. ti-la klo 10–16. Eniten kävijöitä Perinnetalolla oli ruskasesongissa, kun syyskuussa kävi 30 % koko vuoden kävijöistä.
Saamentutkija Áile Aikion Lapin yliopistolle tekemä väitöskirja käsittelee Saamelaismuseota ja museon saamelaistamista. Aikion väitöskirja Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta tarkastetaan perjantaina 8. joulukuuta 2023 Inarissa Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa.
Aikio toteaa väitöskirjassaan, että Siidan päänäyttelyn saamelaiskulttuuriosio ja sen tekoprosessi on ainutlaatuinen museon dekolonisaation teko ja pyrkimys rakentaa saamelaisempaa tapaa tehdä museotyötä.
– Olemme erittäin iloisia, että museon valitsema yhteisöllinen työskentelytapa saamelaiskulttuurin esittämiseen näkyy näyttelyn lopputuloksessa ja tulkinnassa. Saamelaismuseo Siidan keskeinen tavoite on edistää dekolonisaatiota. On ilahduttavaa, että Áile Aikion väitöstutkimus antaa tukensa Saamelaismuseon valitsemalle linjalle, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski.
Pieskin mukaan Aikion väitös antaa arvokasta uutta tietoa museon saamelaistamisesta ja alkuperäiskansan näkökulmien huomioon ottamisesta museotoiminnassa laajemminkin.
– Saamelaismuseo Siida onnittelee ja kiittää Aikiota väitöskirjasta, joka palvelee konkreettisesti saamelaisyhteisöä ja saamelaiskulttuuria, Pieski sanoo.
Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin Luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uudistettiin Siida-rakennuksen laajennuksen ja perusparannuksen yhteydessä vuosina 2020 – 2022.
Siidan uusi päänäyttely ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” nimettiin inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittaman inarinsaamenkielisen runon mukaan. Näyttelyn nimi tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit. Näyttely avattiin 1.6.2022 ja siihen on tutustunut tähän mennessä jo 110 000 henkilöä.
Siidan uuden näyttelyn saamelaiskulttuuria esittelevä osio valmisteltiin laajasti saamelaisyhteisöä osallistaen. Näyttely työstettiin Saamelaismuseon, saamentutkimuksen ja saamelaisen taiteen yhteistyönä. Kulttuuriosion käsikirjoituksen on laatinut saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja taiteellisena johtajana toimi kuvataiteilija Outi Pieski. Näyttelyuudistuksen käytännön toteutuksesta vastasi laaja Saamelaismuseon nimeämä työryhmä.
Näyttelyn saamelaiskulttuurisisällöissä pohditaan, miten menneisyys elää meissä.
– Lähdimme Saamelaismuseolla valmistelemaan uutta näyttelyä saamelaisten omista näkökulmista katsoen. Halusimme suunnata näyttelyn tietoisesti saamelaisille – miten me kerromme oman tarinamme. Olimme varmoja, että jos kerromme tarinan tarpeeksi hyvin, myös vierailijat ymmärtävät sen kulttuuritaustasta riippumatta. Yleisöpalautteen ja Áile Aikion väitöksen perusteella olemme onnistuneet hyvin näyttelyn saamelaistamisessa, toteaa professori Veli-Pekka Lehtola
Näyttelyuudistuksessa saamelaista näyttelykieltä kehitettiin ainutlaatuisella tavalla työskentelemällä useissa työryhmissä ja työpajoissa eri museoiden, taiteilijoiden, käsityöläisten, tutkijoiden ja kuraattorien kanssa.
Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittivat Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelaismuseo toteutti myös näyttelyn uusimiseen liittyvän Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-hankkeen, jonka kansallisesta rahoituksesta vastasi Lapin Liitto ja jota koordinoi tutkija Eeva-Kristiina Nylander. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden toteutti Metsähallitus valtion rahoittamana. Luonto-osion käsikirjoittaja oli biologi Matti Mela. Uuden näyttelyn pääsuunnittelijana toimi Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:stä.
Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsivat Saamelaismuseo Siidan ja Suomen Kansallismuseon vuonna 2021 tehdystä kulttuuriperinnön palauttamisesta eli repatriaatiosta sarjassa Citizen Engagement & Awareness Rising. Palkintolautakunnan mukaan saamelaiskokoelman palauttamisella on ”korvaamaton panos Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi”.
Lähes 300 saamelaista on osallistunut repatriaatioprosessiin sen eri vaiheissa. He ovat tutkineet suvuilleen kuuluneitä esineitä, perehtyneet niiden valmistustekniikoihin ja osallistuneet myös Suomen kansallismuseosta palautuneiden, nyt Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttelyssä esillä olevien saamelaisesineen valintaan.
Áile Aikio: Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta. Lapin yliopisto.
Lisätietoja:
Museonjohtaja Taina Pieski, p. 050 5351574
Professori Veli-Pekka Lehtola, p. 040 578 0492