Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat

Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat on ääni- ja liikemaisemien kokonaisuus, joka on syntynyt kaamoksen tunnemaisemista. Näyttely koostuu taiteellisista lyhytelokuvista, joissa kaamos tuodaan esiin subjektiivisina kokemuksina. 

Työryhmä käsittelee pimeyttä niin sisäisenä kuin ulkoisena ilmiönä, niiden vaikutusta toisiinsa sekä ilmiön syklisyyttä. Moni kaamoksen keskellä elävä ei koe vuodenaikaa pimeänä, vaikka se usein sellaisena kuvaillaan. Katsoja saa kokea näyttelyssä kaamoksen muutoksineen ja vivahteineen inarilaisten tekijöiden taiteellisen maisemoinnin kautta.

Työryhmään kuuluvat Janita Rantanen, Sunna Nousuniemi – Radio-Juhani Sunná Máret, Sakari Maliniemi, Tomi Lampinen ja Nicholas Francett.

Työskentelyä on tukenut Koneen Säätiö ja näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida.

Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat -näyttely on esillä Siidassa 28.01.2025 saakka.

Ánnámáret & Marja Viitahuhta: Bálvvosbáiki

Bálvvosbáiki (palvontapaikka) on videoteoksista koostuva näyttelykokonaisuus, jonka lähtökohtana ovat muusikko Ánnámáretin joiut. Teokset ovat syntyneet Ánnámáretin yhteistyöstä mediataiteilija Marja Viitahuhdan sekä muusikoiden Ilkka Heinonen (jouhikko) ja Turkka Inkilä (elektroninen musiikki) kanssa.

Teokset pohtivat, miten saamelainen maailmankuva ilmenee tässä ajassa. Sen mukaan ihminen on osa ympäristöään, ei sen omistaja vaan sen käyttäjä, joka ottaa huomioon menneiden sukupolvien perinnön ja säilyttää elämän edellytykset tuleville polville. Maa, kasvit, eläimet ja ihminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan.

Teoksissamme kuvataan Sápmia, Saamenmaata, kokeellisella ja etsivällä otteella. Kuva ja ääni ovat dialogisessa suhteessa toisiinsa nähden: ne luovat toisilleen tilaa, muodostavat keskinäisiä tulkintahorisontteja ja merkityksiä sekä säestävät toinen toistaan.

Näyttely on esillä Siidassa 29.9.2024 saakka ja sen on tuottanut Saamelaismuseo Siida.

Arktinen Taiga − Riekon ja Kiirunan Maa

Arktinen Taiga − Riekon ja Kiirunan Maa -näyttely esittää arktiseen taigaan aikojen kuluessa täydellisesti sopeutuneen ja karaistuneen riekon sekä kiirunan omissa elinympäristöissään.

Talven äärimmäisen kylmillä ja karuilla lumen peittämillä tuntureilla esiintyvä kiiruna on esimerkki selviytyjästä, jota tavataan etsimässä ruokaa siellä, missä vain harvat eläimet menestyvät. Alavimmilla rinteillä ja laaksoissa viihtyvä riekko on taas omimmillaan paksulumisessa maastossa, jossa se pääsee helpommalla etsiessään silmuja ja oksia syötäväkseen. Lintujen puhtaan valkoinen talvinen höyhenpuku sulautuu väritykseltään lumeen niin täydellisesti, että niiden löytäminen kuvattavaksi vaatii joskus pitkänkin etsinnän ilman takeita onnistumisesta.

Valkoinen riekko lumikummun päällä siniharmaata taustaa vasten.

Keskikesän yötön yö tarjoaa valokuvaajalle ainutlaatuisen mahdollisuuden kuvata näitä lintuja läpi yön upeassa oranssissa valossa. Linnut ovat vaihtaneet ylleen kesäisen höyhenpuvun, jonka avulla ne levähtäessään kätkeytyvät ympäristöönsä välillä niin täydellisesti, että valokuvaajan tulee olla tarkkana lintuja etsiessään, jotta niille ei aiheutuisi häiriötä.

Ilmaston lämpeneminen tuo jo nyt haasteita kummallekin lajille lumisen ajan lyhentyessä, jolloin niiden suojaväritys ei aina toimi. Myös ketun levittäytyminen entistä korkeammalle tunturiin vaikuttaa lajeihin.

Näyttelyn kuvat on otettu Inarissa ja Sodankylässä talven kylmimmissä olosuhteissa sekä keskiyön aikaan kesän yöttömässä yössä.

Sami Vartiainen on helsinkiläinen lintukuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja, jonka kuvauskohteet löytyvät Suomesta ja Pohjois-Norjasta. Hänelle kiinnostavin kuvausajankohta on kylmä ja luminen sydäntalvi sekä Lapin keskikesän valoisa yötön yö.

Suku suuri sydämessä – Aune Huhtamellan elämäntyö

Aune Kaarina Huhtamella o.s. Magga (1931–2013) oli suvussaan tunnettu ja arvostettu saamelaisen käsityön eli duodjin tekijä, joka vaatetti nuoresta asti kymmenhenkisen sisaruskatraansa lisäksi muitakin sukulaisia.

Näyttely kertoo Aune Huhtamellan valmistamien saamenpukujen kautta tarinoita saamelaisista suvuista, käsityöläisyydestä ja puvun merkityksestä arjessa ja juhlassa. Näyttely kuljettaa katsojan saamelaisuuden sydämeen: Saamelainen vaatettaminen on huolenpitoa, se on sykkivä, elämän aallokoissakin kestävä rakkaudenosoitus omalle suvulle. Tarinaa siivittävät Aunen sisaren Rita Kumpulaisen (o.s. Magga) runot kirjasta Kullankutoja (2016).

Retkietikettisatunäyttely

Kuvataiteilija, lastenkirjailija ja sarjakuvapiirtäjä Ninka Reittu on kirjoittanut ja kuvittanut viisi retkietikettisatua lapsille. Satujen tarkoituksena on innostaa lapsia luontoon ja samalla kertoa, miten luonnossa liikutaan luontoa ja toisia retkeilijöitä kunnioittaen. Satuja on käännetty myös saamen kielille.

Retkietiketti on luonnossa liikkujan apu luonnon arvostamiseen. Etiketit on tehty helpottamaan elämää niin arjessa kuin juhlassa. Tärkeitä perusasioita ovat luonnon kunnioittaminen, liikkuminen, leiriytyminen, tulenteko ja roskaton retkeily – kun näitä koskevat säännöt ovat hallussa, olet valmis retkelle.

-Minä en näe kaikkia tähtiä, joita kartan mukaan nyt pitäisi näkyä. Aivan kuin taivaalla olisi verho minun ja niiden välissä. Myrsky sanoi harmissaan.

-Se onkin ihan totta, sitä kutsutaan valosaasteeksi. Sanoi Saana tietävästi riippumatostaan.
-Ällöä. Myrsky puuskahti. -Miten sen saa pois?”

Metsähallituksen Luontopalvelut haluaa satukirjalla huolehtia tulevien sukupolvien kasvattamisesta luontoa kunnioittavaan retkeilyyn sekä herättää kiinnostuksen ja rakkauden luontoon, joka kantaa aikuisuuteen saakka.

Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida.

Erkki Mikkolan jalanjäljillä – Maisemia 100 vuotta sitten ja nyt

Miten ympäristömme on muuttunut sadassa vuodessa? Se selviää, kun asetamme vierekkäin samasta maisemasta sadan vuoden välein otetut valokuvat. Valokuvanäyttelyssä ovat nähtävillä Erkki Mikkola vuosisata sitten ikuistamat maisemat ja Tapio Tynyksen sekä Pertti Turusen muutaman viime vuoden aikana uudelleen kuvaamat samat kohteet.

Maantieteilijä, geologi ja valokuvaaja Erkki Mikkola kuvasi Inarin ja Utsjoen aluetta sekä Sompion kyliä geologin työnsä lomassa 1920- ja 1930-luvuilla. Ivalolainen valokuvaaja Tapio Tynys löysi kuvat Finna.fi-digitaalisesta arkistosta, ja innostui kuvaamaan samat maisemat uudelleen yhdessä Pertti Turusen, toisen ivalolaisen valokuvaajan kanssa.

Mikkolan kuvaamien paikkojen löytäminen itsessään on ollut seikkailua ja salapoliisityötä vailla vertaa. Kuvaparit kertovat kuinka ihmisen toiminta ja nykyinen lämmin ilmastojakso ovat muuttaneet maisemaa.

Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida.

Ehdota näyttelyäsi Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan

Ehdota näyttelyäsi meille Ylä-Lapin luontokeskus Siida viimeistään 5. toukokuuta 2024. Käsittelemme saapuneet ehdotukset, ja valitsemme kokonaisuuteemme sopivat näyttelyt. Tarvittaessa käymme keskustelua näyttelyiden sisällöstä ja toteutuksesta tekijän tai tekijöiden kanssa.

Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vaihtonäyttelyperiaatteet

Vaihtonäyttelytoimintamme tarkoituksena on täydentää päänäyttelyämme. Vaihtuvat näyttelyt syventävät päänäyttelyssämme käsiteltäviä pohjoisen luontoteemoja tai täydentävät sieltä puuttuvia aiheita. Vaihtonäyttelyn toteutustapa voi olla mikä vain, sisältö ratkaisee.

Ehdota näyttelyäsi viimeistään 5. toukokuuta 2024. Käsittelemme saapuneet ehdotukset, ja valitsemme kokonaisuuteemme sopivat näyttelyt. Tarvittaessa käymme keskustelua näyttelyiden sisällöstä ja toteutuksesta tekijän tai tekijöiden kanssa.

Vaihtonäyttelytoimintaamme suunnitellaan pitkäjänteisesti ja päätökset tulevista näyttelyistä pyritään tekemään hyvissä ajoin. Päätökset tulevista näyttelystä meillä on vähintään vuodeksi eteen päin.

Meillä on Siidassa kaksi vaihtonäyttelytilaa, jotka ovat yhteisiä Saamelaismuseo Siidan ja Luontokeskus Siidan kesken. Näyttelysalivuorot jaamme Saamelaismuseon kanssa.

 

Siidan suuri vaihtonäyttelysali

Siidan galleriatila

 

Näyttelytiloista emme peri vuokraa. Näyttelykorvauksia emme lähtökohtaiseseti maksa. Näyttely voi olla myyntinäyttely, mutta teosten tulee olla esillä Siidassa näyttelyn loppuun saakka. Osallistumme kustannuksiin, jotka aiheutuvat näyttelyn pystyttämisestä Siidassa. Näyttelyn järjestäjänä toimii Metsähallituksen Luontokeskus Siida.

Hakemuksessasi pyydämme kertomaan seuraavat asiat:

  • Näyttelyn tekijä tai tekijät
  • Yhteystiedot (sähköposti ja puhelin)
  • Näyttelyn nimi ja aihe
  • Kuvaile, millaisesta näyttelystä on kyse.
  • Perustele, miten näyttelysi tukee Siidan päänäyttelyn luonto-osuutta.
  • Jos mahdollista, liitä mukaan linkki kuvagalleriaan tai näyttelystä kertovaan verkkosivustoon.

Jätä hakemus näyttelystäsi Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan

 

 

 

 

 

Outi Pieski: Ládjogahpir lakin rematriaatio—paluu äidin luo

Ládjogahpir, suosittu, näyttävä saamelaisnaisten päähine 1700- ja 1800-luvuilla;  kielletty, unohdettu ja kadotettu 1800–1900-luvuilla; uudelleen elvytetty ja voimaantunut 2000-luvulla.

Näyttely on osa taide- ja tutkimushanketta Máttaráhku ládjogahpir – A Foremother‘s Hat of Pride (”Esiäidin ládjogahpir” 2017-2020), joka oli taiteilija Outi Pieskin ja tutkija Eeva-Kristiina Nylanderin (aik. Harlin) välinen yhteistyöprojekti. Projektin tarkoituksena oli tarkastella ja tuoda esiin kulttuurisiin esineisiin – kuten ládjogahpiriin – liittyviä merkityksiä ja arvostuksia saamelaisille niin yksilöllisesti kuin sosiaalisesti ja kollektiivisestikin.

Ládjogahpir lakin rematriaatio—paluu äidin luo -näyttely on esillä Siidassa 24.9.2023 saakka. Siida on auki talvikaudella ma – la klo 10 – 17 ja kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.

Taigametsot

Taigametsot on näyttely pohjoisten havumetsiemme arvokkaasta linnusta, metsosta. Inarilaisen luontokuvaaja Martti Rikkosen näyttely esittää metsiemme suurimman kanalinnun yhtälailla luontokuvaajan kameran kuin metsästäjän aseen tavoittelemana kohteena.

Näyttely koostuu valokuvista, jotka on kuvattu lajin pohjoisimmilla elinympäristöillä eli Inarin havumetsissä.

Kohtaamisia metson kanssa Rikkoselle on ehtinyt kertyä monen vuosikymmenene ajalta, sillä hän on kuvannut metsoa vuodesta 1986 saakka. Muutamaa vuotta myöhemmin hän aloitti myös sen metsästyksen.

Ristiriitaa Rikkonen ei näe metsästysharrastuksensa ja valokuvaamisen välillä. Homenokan eli vanhan metsokukon hän kertoo jättäneensä metsästystilanteissa pääasiassa ampumatta, ja kohdentaneensa metsästyksen nuoriin lintuihin. Näin metsästys ei verota sukua jatkavia yksilöitä.

Martti Rikkonen on pitkän uran tehnyt inarilainen luontokuvaaja.

Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida ja sen on tuottanut Suomen Metsästysmuseo.

Minun ajassani, sinun paikassasi

Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttelyn teokset käsittelevät suhdetta paikkaan ja ympäristöön, jossa pohjoinen luonto ja poronhoitokulttuuri ovat vahvasti läsnä. Teokset ovat kankaalle ja paperille tehtyjä kertomuksia, joissa yhdistyvät nähty ja kuultu, koettu ja kuviteltu.

Elina Länsman on oululaissyntyinen kuvataiteilija, joka asuu Nuorgamissa saamelaisen poronhoitajan puolisona. Näyttelyn teokset ovat maalauksia ja kiveltä vedostettuja litografiateoksia. Työskentelyä näyttelyä varten ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Taiteen edistämiskeskus.

Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa 1.6.2022-17.1.2023.

Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida.

Lisätietoja taiteilijasta

www.elinalansman.com