Mu áiggis, du báikkis

Mu áiggis, du báikkis -čájáhusa duojit gieđahallet gaskavuođa báikái ja birrasii, mas davvi luondu ja boazodoallokultuvra leat lávga mielde. Duojit leat gággá ja báhpára ala dahkkon muitalusat, main ovttastuvvet oidnojuvvon ja gullojuvvon, vásihuvvon ja govahallon.

Elina Länsman lea govvadáiddár ja riegádan Oulus, son lea náitalan Njuorggámii badjealbmáin. Čájáhusa duojit leat málagovat ja geađgerávttus dahkkojuvvon litografiijaduojit. Bargama čájáhusa várás leat dorjon Kone Foanda ja Dáidaga ovddidanguovddáš.

Mu áiggis, du báikkis -čájáhus lea ovdan Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas

1.6.2022-17.1.2023.

Čájáhusa ordne Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida.

Lassedieđut dáiddáris

www.elinalansman.com

 

OAINNUS – oidnosat sámi govvadáidagii

Čájáhus govvida sámedáidaga mihtilmasvuođaid 1930-logus gitta 2000-logu álgui. Sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola lea kurateren čájáhusa, mii lea čohkkejuvvon Johtti Sápmelaččat -searvvi ja Sámemusea Siidda buktosiin.

Zero Arctic

Dát čájáhus muitala dutkanfidnus, mii gieđahalai árbedieđuin ja árbevirolaš huksema jurdagiiguin ávkkástallama ođđa dálkkádatustitlaš huksehusaid plánemis. Árbevirolaš huksehusaid dutkamiin lea vejolaš dihkkádit luotta dálá áiggi ja boahtteáiggi suvdilis huksemii.

Dát dutkojuvvui Árktalaš ráđi vuolde doaibmi dutkanfidnus Zero Arctic – Concepts for carbon-neutral Arctic construction based on tradition (2018-2020). Dutkamuš vuojui Davvi-Supmii, Kanadai ja Jáhpánii ja dea ttuhii ovttasbarggu guovlluid álgoálbmogiiguin. Fidnu dáhpáhusovdamearkkat čájehit, ahte maiddái árktalaš diliin lea vejolaš hukset doaibmi dáluid, mat liggejit daid geavaheaddjiid, eai dálkkádaga. Suoma oasis hábmejuvvui árbevirolaš čovdosiidda vuođđuduvvon modeardna tiipadállu, mii vuođđuduvvá ođasmuvvi materiálaide ja energiijai.

Suoma oassi ollašuhtte YM, Aalto, Livady ja VTT Olgoministeriija ruhtademiin. Fidnus ledje mielde maiddái dutk anjoavkkut Kanadas ja Jáhpánis.

Tuõddri Peeʹrel – Duoddariid Bearralat

Dán čájáhusas sáhttá oahpásmuvvat nuortalaččaid kultuvrii, dujiide ja árbevieruide. Nuortalaččaid eallinbirrasa čábbodat ja kultuvrra riggodat leahkkasit geahččiid čalmmiid ovdii fiinna čuovgagovain. Govain sáhttá oaidnit detáljaid gávttiin, čehpet duddjojuvvon dávviriid ja ealli nuortalaškultuvrra. Čájáhusas leat ovdan maiddái nuortalaččaid árbevirolaš giehtaduojit.

Nuortalačččain leat erenoamáš rikkis ja iešlágálaš duddjonvierut, main sáhttá váldit ovdamearkan veaddedujiid ja gávttiid čiŋaheamis adnojuvvon bearalhervenvuogi. Tuõddri Peeʹrel – Duoddariid Bearralat -čájáhusa fiinna govvamateriála leat háhkan Tanja Sanila, Tarja Sanila, Satu Moshnikoff, Mervi Karjalainen, Ville-Riiko Fofonoff ja Maria Porsanger.

Nuortalaččat lea uhca sámevehádat, mii lea álgoálggus ássan Suoma ja Norgga sámeguovllu nuortadavimus osiin ja Ruoššas Guoládatnjárgga oarjedavágeahčen. Nuppi máilmmisoađi maŋŋá nuortalaččat fárrehuvvojedje ássat Anára gieldda Čeavetjávrri, Njellima ja Keväjávrri giliide. Dán áigge Suomas árvalit ássat sullii 600–700 nuortalačča. Dán áigge sihke nuortalaččaid giella ja kultuvra leat áitojuvvon.

Sámemusea lea buvttadan čájáhusa ovttasráđii Nuortalaškulturvuođđudusain. 2008:s vuođđuduvvon Nuortalaškulturvuođđudus lea leamaš doarjumin ja ealáskahttimin nuortalašgiela ja nuortalaškultuvrra, vai dat seaillošedje boahttevaš buolvvaide.

Ipmila mánát – Duodjetekstiillat almmolaš sajis

Sámemusea Siida molsašuddi čájáhus “Ipmila mánát” rahpasa 21.1.2021. Čájáhus lea Maarit Magga duoji nákkusdutkamuša dáiddalaš produkšuvnna nubbi oassi, man son dahká Lappi universitehta dáidagiid dieđagoddái. Magga bargá duoji stipendiáhttan Sámi Allaskuvllas.  

Čájáhus čoahkkana Magga duddjon duodjetekstiillain Heahtá girkui, su ruovttuguvlui Eanodahkii.    

Mu tekstiillat vuođđuduvvet duodjái, sápmelaš oidnui čábbodagas, vuogasvuogas ja hármoniijas. Mu duodjái lea lunddolaš vánisvuođa tematihkka ja hervema unnánvuohta, iežan oidnu čábbodagas. Mun gaskkustan árbevieru ja heivehan iežan máhtu ođđalágan bargguide, almmolaš saji konteavsttas”, Magga muitala. 

 

”Guođán saji jurdagiidda.

Divttán plánaidan eallit.

Láddadan.

Dassážiigo oainnán sielustan.

Ipmirdan

– ja dagan oainnun duohtan”

Maarit Magga

 

Čájáhus lea oaidninláhkái seamma sáles oktanaga Magga vuosttas čájáhusain Sámi Seremoniijat. Čájáhus lea oaidninláhkái Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddas, Anáris 21.1.2021 – 30.4.2021. Čajáhusa lea buvttadan Sámemusea Siida.Korona dihte dábálaš rahpanávvudeapmi ii ordnejuvvo. 

Lassedieđut: Áššehasbálvaleapmi, 0400 898 212, siida@samimuseum.fi 

 

Karen Jomppanen – hutkái ja iskkadeaddji duojár

Sámemusea Siidda pop-up-čájáhus čájeha hutkái ja iskkadeaddji duodječeahppi Karen Jomppanen (1923–1996) duodječoakkáldaga. Karen Jomppanen árbbolaččat skeŋkejedje Karena duodječoakkáldaga oassin Sámemusea čoakkáldagaid 30.9.2020.

Viiddes, 220 duoji čoakkáldagas leat gávttit, gárvvut, dohkát, lávkkat, seahkkat ja materiálačájánasat. Čoakkáldahkii gullet maiddai arkiivamateriálat, mas leat diagovat ja minstarat ovttas bargorávvagiiguin. Sámemusea buvttadan pop-up-čájáhus ovdanbuktá oasáža dán fiinna čoakkáldagas.

Seailluhit Sámi árbbi

Sámemusea Siidda pop-up -čájáhus ovdanbuktá Sámemusea čoakkáldagaid dávviriid, maid Metropolia ámmátallaskuvlla konserverema dutkkusprográmma studeanttat konserverejedje čakčat 2019 eamiálbmogiid dávviriid konserverenkurssa olis.

Sámedávviriid konserverenproseassa bokte tekstiila- ja dávvirkonserváhtorstudeanttat ožžot dieđu sámedávviriid earenomášvuođain. Sámedávviriid materiálaid oažžut eanaš luonddus ja orgánalaš materiálas ráhkaduvvon dávvira seailun ja dikšun gáibida kulturmáhtu ja -dieđu materiálaid válmmašteamis.

Sámemusea Siida ja Metropolia ámmátallaskuvla leaba dahkan máŋggabealat ovttasbarggu juo 20 jagi.

Deatnu

Deatnu, Sámi rávdnji, lea badjel 200 kilomehtera guhkku. Dat álgá Gáregasnjárggas ja nohká Norgga beallái Deanuvuona roamššas eanadagaide, gos dat golgá Jiekŋameara báruide. Deatnu earuha Norgga ja Suoma stáhtaid ja ovttastahttá sámi álbmoga joga goappat bealde.

Giđđat davvi luondu moriha stuorra čájálmassii, go Deatnu nuollá jieŋaid roaškasiin. Giđa maŋŋá boahtá čuvges geassi, ja luosa goargŋuma mielde eallin ravká juohke sajis. Dasto beaivi oatnu, luondu ráfo čavčča ivnniide ja luossafatnasat gessojuvvojit dearpmi ala vuordit čuovvovaš geasi. Dálveáigge gokčá skábma buolaš ja seavdnjatvuohta, gosa čuovgga addet dušše guovssahasat ja mánnu.

Avvillaš luonddugovvejeaddji Pertti Turunen čuovgagovat buktet geahččiid ovdii Deanu, Eurohpá buoremus luossajoga, dan jagiáiggiid ja Deatnogátti olbmuid.

Govva: Pertti Turunen

Árktalaš čuovga

Sámi gávcci jagiáiggi buktet maiddái čuovgagovvejeaddjái fiinna vejolašvuođaid eallit árktalaš vilda čuovgga máilmmis. Geasi nogakeahtes čuovgga vuostebeallin skábmaáigge hearkkes pasteallaivnnit ja čavčča ivdnečuvgesvuohta leat geasuhan miela álo. Lappi guovllu olmmoš lea juohkán doaimmas áiddo sierra jagiáiggiid mielde.

Avvillaš astoáiggečuovgagovvejeaddji Jorma Hevonkoski lea govven Suoma ja Norgga Sámeguovllu badjel 10 jagi áigge.

Govva: Ritnesoagit / Jorma Hevonkoski

Neahttasiiddut: www.wildlight.fi

Sámi seremoniijat

Sámemusea Siida molsašuddi čájáhus Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat čuovvu Maarit Magga ráhkkaneami eadnin ja duojárin sogas seremoniijaide, konfirmašuvdnii ja gásttašeapmái, duodjekultuvrra bokte. Máinnas ovdána máŋgga dásis: mielde leat duoji lassin sámi árvvut, máilmmioaidnu ja vuohkekultuvrra sihke silolašvuohta ja vuoiŋŋalašvuohta.

Čájáhus lea Maarit Magga dáiddalaš buvttadeapmi. Dat laktása Magga duoji dáiddalaš nákkosgirjedutkamuššii, maid son bargá Lappi universiteahta Dáidagiid dieđagoddái. Magga bargá duoji ja hábmema stipendiáhtan Sámi allaskuvllas.

Čájáhusa govaid lea govven Nilla-Máhtte Magga. Gráfalaš hámi lea plánen Tikkanen Workshop/Hannu Tikkanen. Čájáhusa leat dorjon Suoma kulturruhtaráju Almmolašruhtarádju, Sámemusea Siida ja Sámi allaskuvlla.