Ládjogahpir, suosittu, näyttävä saamelaisnaisten päähine 1700- ja 1800-luvuilla; kielletty, unohdettu ja kadotettu 1800–1900-luvuilla; uudelleen elvytetty ja voimaantunut 2000-luvulla.
Näyttely on osa taide- ja tutkimushanketta Máttaráhku ládjogahpir – A Foremother‘s Hat of Pride (”Esiäidin ládjogahpir” 2017-2020), joka oli taiteilija Outi Pieskin ja tutkija Eeva-Kristiina Nylanderin (aik. Harlin) välinen yhteistyöprojekti. Projektin tarkoituksena oli tarkastella ja tuoda esiin kulttuurisiin esineisiin – kuten ládjogahpiriin – liittyviä merkityksiä ja arvostuksia saamelaisille niin yksilöllisesti kuin sosiaalisesti ja kollektiivisestikin.
Ládjogahpir lakin rematriaatio—paluu äidin luo -näyttely on esillä Siidassa 24.9.2023 saakka. Siida on auki talvikaudella ma – la klo 10 – 17 ja kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.
Taigametsot on näyttely pohjoisten havumetsiemme arvokkaasta linnusta, metsosta. Inarilaisen luontokuvaaja Martti Rikkosen näyttely esittää metsiemme suurimman kanalinnun yhtälailla luontokuvaajan kameran kuin metsästäjän aseen tavoittelemana kohteena.
Näyttely koostuu valokuvista, jotka on kuvattu lajin pohjoisimmilla elinympäristöillä eli Inarin havumetsissä.
Kohtaamisia metson kanssa Rikkoselle on ehtinyt kertyä monen vuosikymmenene ajalta, sillä hän on kuvannut metsoa vuodesta 1986 saakka. Muutamaa vuotta myöhemmin hän aloitti myös sen metsästyksen.
Ristiriitaa Rikkonen ei näe metsästysharrastuksensa ja valokuvaamisen välillä. Homenokan eli vanhan metsokukon hän kertoo jättäneensä metsästystilanteissa pääasiassa ampumatta, ja kohdentaneensa metsästyksen nuoriin lintuihin. Näin metsästys ei verota sukua jatkavia yksilöitä.
Martti Rikkonen on pitkän uran tehnyt inarilainen luontokuvaaja.
Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida ja sen on tuottanut Suomen Metsästysmuseo.
Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttelyn teokset käsittelevät suhdetta paikkaan ja ympäristöön, jossa pohjoinen luonto ja poronhoitokulttuuri ovat vahvasti läsnä. Teokset ovat kankaalle ja paperille tehtyjä kertomuksia, joissa yhdistyvät nähty ja kuultu, koettu ja kuviteltu.
Elina Länsman on oululaissyntyinen kuvataiteilija, joka asuu Nuorgamissa saamelaisen poronhoitajan puolisona. Näyttelyn teokset ovat maalauksia ja kiveltä vedostettuja litografiateoksia. Työskentelyä näyttelyä varten ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Taiteen edistämiskeskus.
Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa 1.6.2022-17.1.2023.
Näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus Siida.
Lisätietoja taiteilijasta
www.elinalansman.com
Näyttely on läpileikkaus saamelaistaiteesta 1930-luvulta 2000-luvun alkuun. Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan kuratoima näyttely on koottu Johtti Sápmelaččat -yhdistyksen ja Saamelaismuseo Siidan teoksista.
Oainnus
Oainnus ‒ näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen -näyttely on mielenkiintoinen läpileikkaus saamelaistaiteesta 1920-luvulta 2000-luvun alkuun. Teokset ovat grafiikkaa, maalauksia, kuparipiirroksia ja brodeerauksia sekä kaksi sekatekniikalla tehtyä työtä. Saamelaisen visuaalisen ilmaisun perinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse pohjoisen pyyntikansan kalliopiirroksiin ja vuosisatojen takaisten noitarumpujen symboliikkaan. Saamelainen käsityö eli duodji antaa kuvataiteeseen omat vivahteensa, kuten myös saamelaiskulttuurin jatkuva muovautuminen oman yhteisön perinteiden ja monikulttuuristen vaikutteiden välillä. Nykytaiteilijoiden työhön vaikuttaa heidän saamansa länsimainen taidekoulutus.
Oainnus -näyttely perustuu Johtti Sápmelaččat (Jutaavat saamelaiset) -yhdistyksen taidekokoelmaan täydennettynä Saamelaismuseo Siidan omalla kokoelmalla. Oainnus -näyttelyn on kuratoinut saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola. ”Tämän näyttelyn kautta kutsumme sata vuotta saamelaistaidetta mukaan uuden Siidan juhliin”, Veli-Pekka Lehtola toteaa.
Saamelaismuseon tuottama Oainnus -näyttely on esillä Siidassa 29.1.2023 saakka. Siida on auki kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Talvikaudella 1.10.2022 alkaen Siida on auki ma – la klo 10 – 17. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.
Zero Arctic -näyttely kertoo tutkimushankkeesta, joka käsitteli perinnetiedon ja perinteisen rakentamisen ideoiden hyödyntämistä uusien ilmastoystävällisten rakennusten suunnittelussa. Perinteisiä rakennuksia tutkimalla on mahdollista luoda suuntaviivoja nykyhetken ja tulevaisuuden kestävälle rakentamiselle.
Arktisen neuvoston alla toimivassa tutkimushankkeessa Zero Arctic – Concepts for carbon-neutral Arctic construction based on tradition (2018-2020) keskityttiin Pohjois-Suomeen, Kanadaan ja Japaniin painottaen yhteistyötä alueiden alkuperäiskansojen kanssa. Hankkeen tapausesimerkit näyttävät, että myös arktisissa oloissa on mahdollista rakentaa toimivia taloja, jotka lämmittävät käyttäjiään, eivät ilmastoa.
Suomen osuuden toteuttivat Ulkoministeriön rahoituksella YM, Aalto yliopisto, arkkitehtitoimisto Livady ja VTT.
Saamelaismuseo Siida avaa yhdessä Kolttakulttuurisäätiön kanssa perjantaina 25.9.2015 Tuõddri Pee’rel – Tunturien helmet-näyttelyn, joka upeilla kuvillaan johdattelee katsojan kolttasaamelaisen kulttuurin lähelle.
Tuõddri Pee’rel – Tunturien helmet- näyttely on koostettu valokuvista, joiden takana ovat Tanja Sanila, Tarja Sanila, Satu Moshnikoff, Mervi Karjalainen, Ville-Riiko Fofonoff ja Maria Porsanger. Kuvat tuovat yleisön nähtäväksi yksityiskohtia kolttapuvuista, taidokkaasti valmistettuja esineitä sekä elävää kolttakulttuuria. Valokuvien lisäksi kolttasaamelaisten rikkaaseen ja omaleimaiseen käsityöperinteeseen pääsee tutustumaan näyttelyssä olevien perinteisten käsitöiden avulla. Näyttely henkii arvostusta kolttasaamelaistakulttuuria kohtaan ja kulttuurin esille tuomisen tärkeyttä.
– Valokuvat vievät katsojan matkalle arkiseen, mutta tarunhohtoiseen elämään, pohjoisimpaan Suomeen koltta-alueelle, jossa tämä sitkeä kansa asuu, Kolttien luottamusmies Tanja Sanila kertoo.
Saamelaismuseo Siida on tuottanut Tuõddri Peerel – Tunturien helmet –näyttelyn yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön kanssa.
Tuõddri Peerel – Tunturien helmet –näyttely on esillä Siidassa 16.1.2016 saakka.
Saamelaismuseo Siidan vaihtuva näyttely Jumalan lapset aukeaa yleisölle 21.1.2021. Näyttely on Maarit Maggan duodjin väitöstutkimuksen taiteellisen produktion toinen osa, jota hän tekee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnalle. Magga toimii duodjin stipendiaattina Saamelaisella korkeakoululla.
Näyttely koostuu Maggan tekemistä duodjitekstiileistä Hetan kirkkoon, hänen kotiseudulleen Enontekiölle.
“Tekstiilini pohjautuvat duodjiin, saamelaiseen näkemykseen kauneudesta, sopivuudesta ja harmoniasta. Duodjilleni on ominaista niukkuuden tematiikka ja koristelun minimalistisuus, jotka pohjautuvat käsitykseeni kauneudesta. Välitän perinnettä ja sovellan osaamistani uudenlaisiin töihin, julkisen tilan kontekstissa”, Magga kertoo.
“Jätän tilaa ajatuksille.
Annan suunnitelman elää.
Kypsyttelen.
Kunnes näen sielussani.
Ymmärrän,
– ja teen näkyni todeksi”
Maarit Magga
Näyttely on esillä yhtä aikaa samassa tilassa Maggan ensimmäisen näyttelyn ”Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat” kanssa. Näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa, Inarissa 21.1.2021 – 30.4.2021. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida. Koronan takia avajaisia ei järjestetä.
Lisätietoja:
Asiakaspalvelu, 0400 898 212, siida@samimuseum.fi
Erva ja Maarit haastattelu suomeksi, pelkkä teksti.
Saamelaismuseo Siidan pop-up-näyttely esittelee luovan ja kokeilevan saamenkäsityöntekijä Karen Jomppasen (1923–1996) käsityökokoelmaa. Karen Jomppasen perikunta lahjoitti Karenin käsityökokoelman osaksi Saamelaismuseon kokoelmia 30.9.2020. Laaja 220 esineen kokoelma sisältää saamenpukuja, asusteita, nukkeja, laukkuja ja pusseja sekä materiaalinäytteitä. Kokoelmaan liittyy myös arkistokokoelma, jossa on diakuvia ja kaavoja työohjeineen. Saamelaismuseon tuottama pop-up-näyttely esittelee läpileikkauksen kokoelmasta.
Saamelaismuseo Siidan pop-up -näyttely esittelee Saamelaismuseon kokoelmaesineitä, jotka Metropolia ammattikorkeakoulun konservoinnin tutkinto-ohjelman opiskelijat konservoivat syksyllä 2019 osana alkuperäiskansojen esineiden konservointikurssia.
Saamelaisesineiden konservointiprosessin kautta tekstiili- ja esinekonservaattorit saavat tietoa saamelaisesineistön erityispiirteistä. Saamelaisen esineistön materiaalit tulevat suurilta osin luonnosta ja orgaanisesta materiaalista valmistetun esineen säilyminen ja hoito vaativat kulttuurintuntemusta ja tietoa materiaalien valmistuksesta.
Saamelaismuseo Siida ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat tehneet monimuotoista yhteistyötä jo 20 vuotta.
Tenojoki, Saamen virta, on yli 200 kilometriä pitkä. Se alkaa Karigasniemeltä päättyen Norjan puolelle Tenovuonon jylhiin maisemiin, joissa se laskee Jäämeren aaltoihin. Teno erottaa Norjan ja Suomen valtakunnat sekä yhdistää saamelaista kansaa joen kahta puolen.
Keväällä pohjoinen luonto herää suureen näytelmään, kun Teno luo ryskyen jääpeitteensä. Kevään jälkeen seuraa valoisa kesä, ja lohennousun myötä elämä sykkii kaikkialla. Sitten päivä lyhenee, luonto rauhoittuu syksyn väriloistoon ja lohiveneet nostetaan odottamaan tulevaa kesää. Talviaikana koittaa kaamoksen kylmyys ja hämäryys, jota valaisevat vain kuu ja revontulet.
Ivalolaisen luontokuvaaja Pertti Turusen valokuvat tuovat katsojien eteen Tenon, Euroopan parhaan lohijoen, sen vuodenajat sekä ihmiset suurella virralla.
Kuva: Pertti Turunen
