Saamelaismuseo Siidan pop-up-näyttely esittelee luovan ja kokeilevan saamenkäsityöntekijä Karen Jomppasen (1923–1996) käsityökokoelmaa. Karen Jomppasen perikunta lahjoitti Karenin käsityökokoelman osaksi Saamelaismuseon kokoelmia 30.9.2020. Laaja 220 esineen kokoelma sisältää saamenpukuja, asusteita, nukkeja, laukkuja ja pusseja sekä materiaalinäytteitä. Kokoelmaan liittyy myös arkistokokoelma, jossa on diakuvia ja kaavoja työohjeineen. Saamelaismuseon tuottama pop-up-näyttely esittelee läpileikkauksen kokoelmasta.

Saamelaismuseo Siidan pop-up -näyttely esittelee Saamelaismuseon kokoelmaesineitä, jotka Metropolia ammattikorkeakoulun konservoinnin tutkinto-ohjelman opiskelijat konservoivat syksyllä 2019 osana alkuperäiskansojen esineiden konservointikurssia.

Saamelaisesineiden konservointiprosessin kautta tekstiili- ja esinekonservaattorit saavat tietoa saamelaisesineistön erityispiirteistä. Saamelaisen esineistön materiaalit tulevat suurilta osin luonnosta ja orgaanisesta materiaalista valmistetun esineen säilyminen ja hoito vaativat kulttuurintuntemusta ja tietoa materiaalien valmistuksesta.

Saamelaismuseo Siida ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat tehneet monimuotoista yhteistyötä jo 20 vuotta.

Tenojoki, Saamen virta, on yli 200 kilometriä pitkä. Se alkaa Karigasniemeltä päättyen Norjan puolelle Tenovuonon jylhiin maisemiin, joissa se laskee Jäämeren aaltoihin. Teno erottaa Norjan ja Suomen valtakunnat sekä yhdistää saamelaista kansaa joen kahta puolen.

Keväällä pohjoinen luonto herää suureen näytelmään, kun Teno luo ryskyen jääpeitteensä. Kevään jälkeen seuraa valoisa kesä, ja lohennousun myötä elämä sykkii kaikkialla. Sitten päivä lyhenee, luonto rauhoittuu syksyn väriloistoon ja lohiveneet nostetaan odottamaan tulevaa kesää. Talviaikana koittaa kaamoksen kylmyys ja hämäryys, jota valaisevat vain kuu ja revontulet.

Ivalolaisen luontokuvaaja Pertti Turusen valokuvat tuovat katsojien eteen Tenon, Euroopan parhaan lohijoen, sen vuodenajat sekä ihmiset suurella virralla.

Kuva: Pertti Turunen

Lapin kahdeksan vuodenaikaa luo myös valokuvaajalle upeita mahdollisuuksia elää arktisen villin valon maailmassa. Kesän loputtoman valon kontrastina kaamoksen herkät pastellisävyt ja syksyn värikirkkaus ovat ihastuttaneet mieliä ikimuistoisesti. Lapin ihminen onkin rytmittänyt toimintansa juuri eri vuodenaikojen mukaan.

Ivalolainen harrastajavalokuvaaja Jorma Hevonkoski on kuvannut Suomen ja Norjan Lappia reilun 10 vuoden ajan.

Kuva: Huurrekoivut / Jorma Hevonkoski

Nettisivut: www.wildlight.fi

 

Saamelaismuseo Siidan vaihtuva näyttely Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat seuraa Maarit Maggan valmistautumista äitinä ja käsityöläisenä oman suvun seremonioihin, konfirmaatioon ja kasteeseen, duodjikulttuurista käsin. Tarina kulkee monella tasolla: läsnä ovat duodjin lisäksi saamelaiset arvot, maailmankatsomus ja tapakulttuuri sekä henkisyys ja hengellisyys.

Näyttely on Maarit Maggan taiteellinen produktio. Se liittyy Maggan duodjin taiteelliseen väitöstutkimukseen, jota hän on tekemässä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnalle. Magga työskentelee duodjin ja muotoilun stipendiaattina Saamelaisessa korkeakoulussa.

Näyttelyn kuvat on ottanut Nilla-Máhtte Magga. Graafisen ilmeen on suunnitellut Tikkanen Workshop/Hannu Tikkanen. Näyttelyä ovat tukeneet Suomalaisen kulttuurirahaston Yleisrahasto, Saamelaismuseo Siida ja Sámi allaskuvla.

Saamelaismuseo Siidan vaihtuva valokuvanäyttely ”Albma olbmot” asettaa näytteille Pekka Sammallahden mustavalkoisia henkilökuvia pohjoisen ihmisistä arkisissa ympäristöissään seitsemältä vuosikymmeneltä, aina 1960-luvulta lähtien. Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Näyttelyn nimi heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi. 

Pekka Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamen kielten ja kulttuurin parissa. Hän on Oulun yliopiston emeritusprofessori, ja edelleen vahva vaikuttaja saamen kielien hyväksi. Sammallahden tunnetuimpia töitä ovat saamen kielten sanakirjat. Hän on kotoisin Helsingistä, mutta asunut puolet elämästään Utsjoen Vetsikossa. Valokuvaus on kulkenut Sammallahden mukana jo 50-luvulta ja periytyy isoäidiltä, rovaniemeläiseltä valokuvaajalta Hildur Larssonilta. Hänen veljensä on kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja Pentti Sammallahti. Kuvistaan Sammallahti on pitänyt yksityisnäyttelyitä Inarissa (2013), Rovaniemellä (2015). Oulussa (2015) ja Hetassa (2016) sekä osallistunut yhteisnäyttelyihin Münchenissä (2011), Pariisissa (2011), Helsingissä (2016) ja Kuopiossa (2016). Lisäksi Sammallahti on esitellyt kuviaan Kuusamon Luontokuva -tapahtumassa (2015) ja Camera Borealis -tapahtumassa Inarissa (2016). Teoksista merkittävin on yhdessä Antti Haatajan kanssa julkaistu teos ”Tuulessa roihuaa maa” (Tammi 2017), joka sai kunniamaininnan Vuoden luontokirja -kilpailussa v. 2017.  

Näyttelyn on kuratoinut Marja Helander. Helander on tunnustettu valokuvataiteilija, joka viime vuosina on laajentanut työskentelyään lyhytelokuvien pariin. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida. 

Nykyhetken saamelaista muotoilua esittelevä Maan voimakkaat äänet -näyttely koostuu saamelaisen käsityöntekijän Jouni S. Laitin perinteisistä ja uudenlaisista taidekäsitöistä.

Käsitöidensä kautta Laiti ottaa osaa myös nykyhetken yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näyttely on osa Laitin duodji-maisterin (käsityön ja taiteen) lopputyötä Saamelaisessa korkeakoulussa ja sen yhtenä tavoitteena on kommunikoida palautteiden kautta näyttelyvieraiden kanssa näyttelyn taidekäsitöiden herättämistä kokemuksista ja tuntemuksista.

Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja se on nähtävissä Siidassa 8.1.-17.3.2019.

Kuva: Jouni S. Laiti.

Saamelaismuseon Siidan 20-vuotisjuhlavuoden näyttely kertoo Johan Nuorgamista. Iijärveläinen Johan Nuorgam (1910-1978) oli saamelaisuuden varhainen kulttuurilähettiläs. Hän oli perinteentuntija ja kielimies, jota monet tutkijat käyttivät lähteenään. Hän toimi 1930-luvulla Kansallismuseon Seurasaaren ulkomuseon oppaana, joka itsekin keräsi esineistöä. Hänestä tuli toimittaja, poliitikko ja kulttuurimies, joka 1950-luvun lopulla perusti Inarin saamelaismuseon.

Johan Nuorgam – saamelaisten kulttuurilähettiläs -näyttely käy läpi Nuorgamin elämän värikkäät vaiheet niin sanoin, kuvin kuin esineinkin. Sen ytimenä on Nuorgamin 1930-luvulla keräämä harvinaislaatuinen esineistö, joka on samalla ensimmäinen Kansallismuseon Saamelaismuseolle palauttama esinekokonaisuus. Nuorgamin elämää kuvaavat valokuvat, äänitteet ja lehtileikkeet piirtävät yllättävän kuvan saamelaismiehen verkostoista niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin yhteiskunnassa.

Nuorgam ehti toimia Sabmelaš-lehden avustajana ja päätoimittajana, saamelaisradion perustajana sekä suomen- ja saamenkielisen Tunturisanomat-lehden toimittajana. Hänen tietämyksensä näkyy T. I. Itkosen jättimäisessä Suomen lappalaiset -kirjassa, ja hänen tarinoitaan saadaan kuulla näyttelyssä niin saameksi kuin suomeksikin. Näyttely kuvaa myös Nuorgamin merkitystä Inarin saamelaismuseon ideoijana ja toteuttajana, joka museoajattelussaan oli aikaansa edellä.

Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida.

Näyttely auttaa katsojaa yhdistämään olemassa olevaa tietoa pohjoisen Suomen talvesta, sen eläimistä ja maisemista tietoon tulevasta, ja hahmottamaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamia muutoksia pohjoisen talveen.

Katoava talvi näyttää kuvissa talven sellaisena kuin sen tunnemme, tehden käsin kosketeltavaksi sen mikä on vaarassa kadota, ja tuo näkyväksi jo havaittavissa olevia muutoksia. Katoavan talven kuvatekstit avaavat ilmastonmuutosta ilmiönä pyrkien konkretisoimaan lämpenemisen haittavaikutuksia, joita on vaikea hahmottaa. Katoava talvi -projekti havainnollistaa muutoksia peilaten uusia ilmiöitä tuttuihin talven lumoihin.

Näyttelyn kuvat ovat kolmen Suomen eturivin luontokuvaajan kuvaamia. Lintukuvista vastaa Markus Varesvuo, maisemista Jarmo Manninen ja eläinkuvista Ville Heikkinen. Näyttelyn tekstit on kirjoittanut fil. lis., biologi Pertti Koskimies.

Millainen on ihmisen ja eläimen suhde pohjoisessa luonnossa? Mitä näemme tai mitä meiltä jää huomaamatta, kun katsomme metsän eläimiä? Inarilaisen taiteilijan Sirpa Männyn näyttelyssä katsojaa kuljetetaan pohtimaan merkityksiä ihmisen ja metsän eläinten yhteis- ja rinnakkaiselosta, samankaltaisuuksista ja naapuruudesta.

Näyttely koostuu eläinhahmoja esittävistä pienoisveistoksista ja tarinoista, jotka pyrkivät laajentamaan näkökulmaa arkipäiväisyyden ulkopuolelle, vain mielikuvitus rajana.