Saamelaismuseo jatkaa yhteisöllistä toimintaa virtuaalitapaamisin

Saamelaismuseo Siida on yhteisöllinen museo. Saamelaismuseo on suunnitellut yhteisötapaamisia kokoelma- ja näyttelytyöhön liittyen niin saamelaisalueella kuin muualla Suomessa. Korona-aikana tapaamisia järjestetään virtuaalisesti etäyhteyksin. Ensimmäinen virtuaalinen tapaaminen on inarinsaamenkielinen ilta torstaina 8.10.2020, jossa käydään läpi Inarin seudulta vuonna 1902 Suomen kansallismuseon kokoelmiin kerättyä esineistöä.

 

Yhteisöllinen toiminta kuuluu Saamelaismuseo Siidan toimintaperiaatteisiin; sitä ovat mm. tapaamiset, työpajat, seminaarit ja kulttuuri-illat. Saamelaismuseon yhteisö on saamelaisväestö, mutta myös muu yleisö. Toiminnan tavoitteena ja tarkoituksena on tuoda museo lähemmäs ns. tavallista ihmistä. Yhteisöllinen toiminta avaa ovet museomaailmaan — henkilökohtaisen yhteyden kautta museo ja sen tekemä työ yhteisen kulttuuriperinnön parissa tuo museota lähemmäksi ihmisen arkea, elämää ja historiaa.  Muistiorganisaationa museo toimii yhteisön muistina.

 

Saamelaismuseolla on suunniteltu yhteisötapaamisia ympäri Suomea. Saamelaismuseon vakituisen henkilökunnan lisäksi yhteisöllistä toimintaa toteuttavat Koneen säätiön rahoittaman Muitát-hankkeen yhteisökoordinaattori Ulpu Mattus-Kumpunen, yhteisötulkki Heini Wesslin sekä eri alueiden museokumppanit, jotka valitaan syksyllä.

 

Helmikuussa Siidassa järjestettiin vuorovaikutteisen oppimisen päivä yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa. Päivän aikana saamenkäsitöiden ja konservoinnin opiskelijat ja opettajat tutustuivat saamelaisesineistön erityispiirteisiin, esinetutkimukseen, konservointiin ja repatriaatioprosesseihin ja näitä teemoja pohdittiin yhdessä Saamelaismuseon henkilökunnan kanssa työpajoissa.

 

Korona-aika on vaikuttanut siihen, että museo ei ole pystynyt toteuttamaan yhteisöllistä toimintaa siinä laajuudessa kuin oli suunniteltu. Korona-aikana tapaamisia järjestetään pääsääntöisesti virtuaalisina ja pyritään siihen, että yhteisön omat yhteyshenkilöt tapaavat omia ihmisiään turvallisesti. Ylimääräisiä julkisia tapaamisia ja matkustusta vältetään.

 

Tapaamisissa ovat keskeisessä roolissa Saamelaismuseon kokoelmaesineet ja valokuvat. Saamelaismuseon kokoelmaesineitä ja Suomen kansallismuseosta palautuvan kokoelman esineet tuodaan yhteisön tunnistettaviksi ja nähtäviksi. Saamelaisen kulttuuriympäristön näkyväksi tekeminen on myös yksi toiminnan tavoitteista. Saamelaiselle luonto on yhteistä muistia heijastava kirjasto ja arkisto. Valokuvien avulla muistellaan paikkojen merkitystä elinkeinojen kannalta, asuinpaikkana sekä inspiraation lähteenä tarinoille ja käsitöille. Osa yhteisöllisen toiminnan tuloksista nähdään Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan uudessa päänäyttelyssä.

 

Yhteisöllinen toiminta on osa Saamelaismuseon Koneen säätiön hanketta Muitát – Repatriaatiosta revitalisaatioon saamelaisilla museokäytännöillä. Hankkeessa Saamelaismuseo aktiivisesti tutkii, millaiset yhteisölliset tavat toimia ovat käyttökelpoisia ja vaikuttavia.  Parhaat käytännöt otetaan käyttöön uusina saamelaisina museokäytäntöinä. Myös muissa Saamelaismuseon käynnissä olevissa näyttelyn uudistukseen liittyvissä hankkeissa (Museovisio-hanke ja Muittut, muitalusat -interreghanke) yhteisöllisyys on keskeisessä roolissa.