Saamelaismuseo Siidan näyttelyuudistus on dekoloniaalinen teko
- 07.12.2023
- Tiedote
Saamentutkija Áile Aikion Lapin yliopistolle tekemä väitöskirja käsittelee Saamelaismuseota ja museon saamelaistamista. Aikion väitöskirja Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta tarkastetaan perjantaina 8. joulukuuta 2023 Inarissa Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa.
Aikio toteaa väitöskirjassaan, että Siidan päänäyttelyn saamelaiskulttuuriosio ja sen tekoprosessi on ainutlaatuinen museon dekolonisaation teko ja pyrkimys rakentaa saamelaisempaa tapaa tehdä museotyötä.
– Olemme erittäin iloisia, että museon valitsema yhteisöllinen työskentelytapa saamelaiskulttuurin esittämiseen näkyy näyttelyn lopputuloksessa ja tulkinnassa. Saamelaismuseo Siidan keskeinen tavoite on edistää dekolonisaatiota. On ilahduttavaa, että Áile Aikion väitöstutkimus antaa tukensa Saamelaismuseon valitsemalle linjalle, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski.
Pieskin mukaan Aikion väitös antaa arvokasta uutta tietoa museon saamelaistamisesta ja alkuperäiskansan näkökulmien huomioon ottamisesta museotoiminnassa laajemminkin.
– Saamelaismuseo Siida onnittelee ja kiittää Aikiota väitöskirjasta, joka palvelee konkreettisesti saamelaisyhteisöä ja saamelaiskulttuuria, Pieski sanoo.
Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin Luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uudistettiin Siida-rakennuksen laajennuksen ja perusparannuksen yhteydessä vuosina 2020 – 2022.
Siidan uusi päänäyttely ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” nimettiin inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittaman inarinsaamenkielisen runon mukaan. Näyttelyn nimi tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit. Näyttely avattiin 1.6.2022 ja siihen on tutustunut tähän mennessä jo 110 000 henkilöä.
Siidan uuden näyttelyn saamelaiskulttuuria esittelevä osio valmisteltiin laajasti saamelaisyhteisöä osallistaen. Näyttely työstettiin Saamelaismuseon, saamentutkimuksen ja saamelaisen taiteen yhteistyönä. Kulttuuriosion käsikirjoituksen on laatinut saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja taiteellisena johtajana toimi kuvataiteilija Outi Pieski. Näyttelyuudistuksen käytännön toteutuksesta vastasi laaja Saamelaismuseon nimeämä työryhmä.
Näyttelyn saamelaiskulttuurisisällöissä pohditaan, miten menneisyys elää meissä.
– Lähdimme Saamelaismuseolla valmistelemaan uutta näyttelyä saamelaisten omista näkökulmista katsoen. Halusimme suunnata näyttelyn tietoisesti saamelaisille – miten me kerromme oman tarinamme. Olimme varmoja, että jos kerromme tarinan tarpeeksi hyvin, myös vierailijat ymmärtävät sen kulttuuritaustasta riippumatta. Yleisöpalautteen ja Áile Aikion väitöksen perusteella olemme onnistuneet hyvin näyttelyn saamelaistamisessa, toteaa professori Veli-Pekka Lehtola
Näyttelyuudistuksessa saamelaista näyttelykieltä kehitettiin ainutlaatuisella tavalla työskentelemällä useissa työryhmissä ja työpajoissa eri museoiden, taiteilijoiden, käsityöläisten, tutkijoiden ja kuraattorien kanssa.
Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittivat Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelaismuseo toteutti myös näyttelyn uusimiseen liittyvän Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-hankkeen, jonka kansallisesta rahoituksesta vastasi Lapin Liitto ja jota koordinoi tutkija Eeva-Kristiina Nylander. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden toteutti Metsähallitus valtion rahoittamana. Luonto-osion käsikirjoittaja oli biologi Matti Mela. Uuden näyttelyn pääsuunnittelijana toimi Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:stä.
Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsivat Saamelaismuseo Siidan ja Suomen Kansallismuseon vuonna 2021 tehdystä kulttuuriperinnön palauttamisesta eli repatriaatiosta sarjassa Citizen Engagement & Awareness Rising. Palkintolautakunnan mukaan saamelaiskokoelman palauttamisella on ”korvaamaton panos Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi”.
Lähes 300 saamelaista on osallistunut repatriaatioprosessiin sen eri vaiheissa. He ovat tutkineet suvuilleen kuuluneitä esineitä, perehtyneet niiden valmistustekniikoihin ja osallistuneet myös Suomen kansallismuseosta palautuneiden, nyt Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttelyssä esillä olevien saamelaisesineen valintaan.
Áile Aikio: Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta. Lapin yliopisto.
Lisätietoja:
Museonjohtaja Taina Pieski, p. 050 5351574
Professori Veli-Pekka Lehtola, p. 040 578 0492