Pielpajärven kirkko on yksi pohjoisen Suomen vanhimmista rakennusperintökohteista ja kansainvälisesti merkittävä puurakentamisen monumentti. Saamelaismuseo Siida julkaisee tiistaina 2.12.2025 ensimmäisen laajan, kolmikielisen tietokirjan Pielpajärven kirkosta. Kirjan on toimittanut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen ja kirjoittajina on useita arkkitehtuurin historian, kulttuuriperinnön tutkimuksen ja taidehistorian asiantuntijoita. Teos kokoaa yhteen uusimman tutkimustiedon ja aiemmin julkaisemattoman kuvamateriaalin.

Pielpajärven kirkko rakennettiin 1750-luvun lopulla inarinsaamelaiseen talvikylään Inarin seurakunnan kirkoksi. Se jäi autiokirkoksi 1890-luvulla, kun kirkonkylä siirtyi Juutuanjoen suulle. Nykyään se on suosittu vihkikirkko ja tunnettu historiallinen vierailukohde, ja siinä yhdistyvät sekä saamelaisten että kristillisen perinteen vaikutteet.

Saamelaismuseo Siidan julkaisema teos kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kirkon historian, arkkitehtuurin ja kulttuurisen merkityksen. Kolmikielinen teos (suomi–englanti–inarinsaame) tarjoaa sekä yleistajuisen oppaan että asiantuntijatason tutkimuksen rakennusperinnön ammattilaisille. Teos pohjautuu Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahaston ja Koneen säätiön rahoittamaan tutkimushankkeeseen (2021–2022), jossa tutkittiin kirkon rakennushistoriaa asiakirjalähteiden ja rakennusarkeologisen dokumentoinnin avulla. Vuodesta 2023 lähtien Arkkitehtitoimisto Livady on täydentänyt tutkimusta Inarin seurakunnan toimeksiannosta.

Kirjan runsas kuvitus koostuu suurelta osin aiemmin julkaisemattomasta materiaalista. Mukana on muun muassa Firenzen yliopiston kokoelmista hiljattain löydetty vuonna 1885 otettu valokuva – vanhin tunnettu kuva Pielpajärven kirkosta – sekä tuoreet fotogrammetriset mittaukset.

Kirjan avaa Panu Savolaisen kirjoittama luku, joka taustoittaa kirkon arkkitehtuurihistoriallisia yhteyksiä ja kuvaa kirkon rakennushistorian asiakirjalähteiden valossa. Marko Huttusen ja Pauliina Saarisen artikkeleissa käsitellään kirkon korjaushistoriaa 1900-luvulta, dokumentointia, rakenteita ja rakentamisprosessia. Suvi Toivasen kirjoittama luku käsittelee kirkon sisäseinien kaiverruksia ja vieraskirjamerkintöjä kulttuuriperinnön tutkimuksen lähtökohdista. Tuomas Ranta-ahon katsaus valottaa 2021 toteutettua fotogrammetrista dokumentointia. Päivi Maggan ja Miina Tolosen kirjoitus luotaa kirkon rakennus- ja kulttuuriperintöarvoja. Kirjan päättää Inarin kirkkoherra Tuomo Huuskon omakohtainen näkökulma Pielpajärven kirkkoon.

Julkaisutilaisuus 2.12.2025 klo 17 Siidan auditoriossa striimataan. Kahvitarjoilu ja vapaa sisäänpääsy.

Inarin Pielpajärven erämaakirkko – Pielpajärvi Wilderness Church in Inari – Aanaar Piälppáájäävri meccikirkko. Toim. Panu Savolainen. Kirjoittajat Marko Huttunen, Tuomo Huusko, Päivi Magga, Tuomas Ranta-aho, Pauliina Saarinen, Panu Savolainen, Suvi Toivanen ja Miina Tolonen. Käännös inarinsaameksi Saammâl Morottaja.

Lisätietoja: Prof. Panu Savolainen, Aalto-yliopisto, panu.savolainen@aalto.fi, +358 50 4756727

Lapin matkailu on kasvanut voimakkaasti useiden vuosikymmenien ajan. Yhä suurempi osa maakunnan työpaikoista ja yritystoiminnasta liittyy tavalla tai toisella matkailuun.

Viime talvi oli Lapissa ennätyksellinen. Esimerkiksi Rovaniemellä oli yli 1,1 miljoonaa yöpymistä, mikä oli lähes 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena. Lentoliikenteessä Lapin lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä.

Matkailu tuokin Lappiin työtä, elinvoimaa ja investointeja. Matkailulla arvioidaan olevan noin 12 000 henkilötyövuoden vaikutus Lapin työllisyyteen.

Moni Lapin kunta on linjannut, että haluaa alueelleen kaivosten ja tuulivoiman sijasta kestävää matkailua. Mutta onko meillä selkeä käsitys siitä, millainen matkailu on kestävää.

Lapin matkailustrategian keskiössä on “viisas kasvu” eli kasvu pyritään yhdistämään vastuullisuuteen. Lapissa on käytössä muun muassa Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -merkkejä, joita yritykset voivat käyttää kestävän kehityksen kriteerien osoituksena.

Kestävyyttä tukee myös se, että on alettu korostaa matkustamista maata pitkin (esim. junalla) lentämisen sijaan. Hotelleilla on tavoitteena vuodenaikojen tasaisempi käyttö eikä niin voimakas riippuvuus talvesta ja sesonkihuipuista.

Lentomatkailu on kuitenkin edelleen hyvin merkittävä tekijä Lapin saavutettavuudessa. Luonnon kantokyky on jo monilla alueilla tullut vastaan. Polut ja pitkospuut kuluvat ja nuotiopaikoista kilpailevat paikalliset ja turistit. Metsähallituksen luontopalveluiden määrärahojen leikkaukset eivät helpota tilannetta.

Asukkaiden ja turistien rinnakkaiselo sesonkihuippuina haastaa sosiaalisen kestävyyden. Tunnemme kaikki Rovaniemen airbnb-ongelmat, kun lyhytvuokraus vie kohtuuhintaiset asunnot paikallisilta asukkailta.

Samaan aikaan Inarissa saamelaisiin kirkollisiin perhetapahtumiin tuppautuvat turistit sekä teillä matelevat poroja valokuvaavat talviautoilijat nostattavat tunteita.

Mediasta olemme saaneet lukea liian monta uutista matkailuyritysten jäterikoksista, työtekijöiden työturvallisuuden laiminlyönneistä ja husky-tarhojen ala-arvoisesta eläintenpidosta.

Mikään näistä ongelmista ei edistä Lapin kestävän matkailun brändiä.

Tutkijat korostavat, että kestävä matkailu on ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Tämä tarkoittaa muun muassa matkailun aiheuttamien haittojen minimointia luonnolle ja paikallisyhteisöjen osallistamista päätöksentekoon. Matkailusta pitää olla pitkäaikainen taloudellinen hyöty paikallisille ulkomaisten matkailuyritysten sijaan.

Uskon että kestävän matkailun tärkeimmät avaimet on kuntapäättäjillä. Kunnilla on kaavoitusmonopoli eli päätösvalta siitä, miten kuntaa kehitetään kestävän matkailun hengessä. Meillä on uudet valtuustot, joiden päätöspöytiin tulee useampi matkailuun liittyvä maankäyttöhanke.

Erityisesti sosiaalinen kestävyys on monessa Lapin matkailukunnassa tulossa tiensä päähän. Miten mahdollistetaan paikallisten ja matkailijoiden rinnakkaiselo niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Saamelaisten kotiseutualueella herättiin matkailun eettisiin kysymyksiin jo vuosia sitten. Matkailun kasvaessa syntyi tarve saada periaatteet vastuulliseen matkailuun saamelaisten kylissä ja arjessa.

Saamelaiskäräjien tuottamana syntyi Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet, jotka tarjoavat hyviä käytännönohjeita kaikille matkailutoimijoille. Kannustan tutustumaan niihin, sillä ohjeista on hyötyä, kun tukee kiusaus tarjota sitä kuuluisaa Lapin eksotiikkaa.

Taina Máret Pieski, museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo Siida kutsuu saamelaisyhteisöä valitsemaan esineitä päänäyttelyyn. Museo valitsee saamelaisesineistöä Siidan päänäyttelyn yhteisövitriiniin yhdessä yhteisön kanssa. Tällä kertaa esille pääsevät Pohjois-Pohjanmaan museon lahjoittamat saamelaisesineet, jotka kuuluvat Samuli Paulaharjun kokoamaan kokoelmaan. Yhteisövitriinin esineet vaihdetaan huoltotauolla toukokuussa 2025.

Pohjois-Pohjanmaan museo lahjoitti saamelaiskokoelmansa, 370 esinettä Saamelaismuseo Siidalle vuonna 2024. Kokoelman on koonnut oululainen kansatieteilijä ja museonhoitaja Samuli Paulaharju (1875–1944). Kokoelma sisältää erilaisia esinetyyppejä Saamenmaalta eri aikakausilta, muun muassa harvinaisia varsijousien tukkeja – vanhin niistä on peräisin vuodelta 1730. Tänä vuonna Samuli Paulaharjun syntymästä on kulunut 150 vuotta ja nyt käynnistyvä esinevalinta Siidan päänäyttelyn yhteisövitriiniin esittelee hänen merkittävää saamelaisesineiden keruutyötä.

Siidan ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” -päänäyttelyn yhteisövitriinissä on tällä hetkellä esillä Suomen kansallismuseosta palautunutta saamelaisesineistöä, mikä siihen on valittu yhteisöllisesti Siidan päänäyttelyuudistuksen yhteydessä 2021–2022. Vitriinin esineitä on tarkoitus vaihtaa säännöllisesti ja esinevalinta tehdään aina yhdessä saamelaisyhteisön kanssa.
Esivalinnat yhteisövitriiniin tehdään etä- ja hybriditilaisuuksissa. Etätapaamiset toteutetaan Teams-tapaamisina, joissa esineitä esitellään kätevästi Saamelaismuseon Finna-sivuston kautta (siida.finna.fi).

Ma 10.2. klo 17:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme luu- ja sarviesineet
Ma 17.2. klo 17:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme nahka- ja turkisesineet
Ma 24.2. klo 17:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme tekstiilit
Ma 10.3. klo 17:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme kolttasaamelaiset tekstiilit
Ma 17.3. klo 17:00 Hybridi tilaisuus Siidan yhteisöllisessä tilassa, missä esittelemme puuesineet. Tilamme rajaa osallistujamäärää ja pyydämme paikan päälle Siidaan saapuvia ilmoittautumaan yhteisötyövastaava Pia Nikulalle torstaihin 13.3.2025 mennessä.

Tilaisuudet ovat suomenkielisiä. Teams-linkit tilaisuuksiin löydät tästä ja sosiaalisen median kanavilta.
Tervetuloa mukaan tekemään esinevalintoja ja vaikuttamaan Siidan päänäyttelyn sisältöihin.
Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula@samimuseum.fi, p. 040 621 2663.
Amanuenssi, kokoelmat Marjo-Riitta Rantamäki, marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi, p. 040 571 5670.

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Saara-Maija Pesonen

Saamelaismuseo Siida ilmoittaa palauttavansa Pekka Sammallahden “Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” valokuvanäyttelyn yli 200 valokuvaa saamelaisyhteisön jäsenille. Lahjoitustilaisuus järjestetään Inarissa 13.–17. toukokuuta 2024.

“Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” on ollut esillä Inarissa Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa,  23.6.2020–31.3.2021, ja sen jälkeen Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Saamelaismuseoon sittemmin palautuneet valokuvavedokset on päätetty lahjoittaa kuvissa oleville henkilöille valokuvaaja Pekka Sammallahden ja yhteisön toiveesta. Kuvien digitaaliset kopiot ovat jatkossa osa Saamelaismuseon kuvakokoelmia.

Kuvien luovutus tapahtuu Saamelaismuseo Siidassa ma-pe 13.-17.5 klo 10-16. Kuvia voidaan luovuttaa myös Karesuvannossa ke 15.5 sekä Utsjoella ti 4.6 toteutuvien yhteisöllisten tilaisuuksien yhteydessä. Näiden tilaisuuksien ajat ja paikat tarkentuvat myöhemmin. Jotta voimme varmistaa kuvaluovutuksen onnistumisen, on siitä sovittava aina etukäteen joko yleisötyövastaavan tai amanuenssin kanssa.

Tämä Marja Helanderin kuratoiman ja Saamelaismuseon tuottaman näyttelyn nimi “Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi. Näyttely sisältää Pekka Sammallahden valokuvaamia mustavalkoisia henkilökuvia pohjoisen ihmisistä arkisissa ympäristöissään seitsemältä vuosikymmeneltä, aina 1960-luvulta lähtien. Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Saamelaismuseo Siida on iloinen voidessaan tarjota yhteisön jäsenille mahdollisuuden saada omistukseensa nämä vaikuttavat valokuvat itsestään ja lähimmäisistään.

Pekka Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamen kielten ja kulttuurin parissa. Hän on Oulun yliopiston emeritusprofessori, ja asunut puolet elämästään Utsjoen Vetsikossa. Valokuvaus on kulkenut Sammallahden mukana jo 1950-luvulta.

Näyttelyn on kuratoinut Marja Helander. Helander on tunnustettu ja ansioitunut valokuvataiteilija.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti klo 10–17 ma-la, su suljettu. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Ravintola Sarrit palvelee myös Siidan aukioloaikojen mukaisesti.

 

Lisätietoja ja kuvien noudosta sopiminen:

Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Ma. Amanuenssi Tiina-Maria Aalto, 040 154 7577, tiina-maria.aalto(at)samimuseum.fi

Inarin Saamelaismuseo avattiin yleisölle 60 vuotta sitten Pohjoismaiden ensimmäisenä saamelaismuseona. Museo ehti toimia nelisenkymmentä vuotta kesäisin avoinna olevana ulkomuseona, kunnes Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida avautui yleisölle 1998. Saamelaismuseo Siidan ulkomuseon kesäkausi polkaistaan käyntiin juhlavasti keskiviikkona 7.6.

Saamelaismuseo Siida juhlii 60-vuotista avoinna oloaan tapahtumapäivällä keskiviikkona 7.6. klo 10–16, jolloin Saamelaismuseo Siidan omat asiantuntijat ovat paikalla. Restaurointimestari Marko Korkeasalo kertoo Mirhamintuvan kunnostuksista ja venemestari Mika Alava kertoo saamelaiseen kulttuuriin liittyvistä veneistä ja niiden erityispiirteistä. Saamelaisen kulttuuriympäristöyksikön asiantuntijat, tutkija/rakennuskonservaattori Satu Taivaskallio ja arkeologi Juha-Pekka Joona ovat jututettavissa. Päivän aikana ulkomuseolla on suomenkieliset opastukset klo 12 ja klo 15. Yhteisöllisessä laavussa kahvistellaan ja poristaan. Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy ja ohjelma on kaikille avoin.

Ulkomuseo esittelee Suomen saamelaisten kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja elinkeinoja. Noin 800 metriä pitkän, suopunginmuotoisen polun varrella on viitisenkymmentä rakennusta ja rakennelmaa, jotka on ryhmitelty kulttuurialueiden ja käyttöluonteen mukaisesti. Ulkomuseopolku ei ole esteetön. Alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu ja siellä saa liikkua vain merkityllä, katetulla polulla. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita mutta lemmikit eivät voi vierailla ulkomuseoalueella.

Ravintola Sarrit palvelee myös tapahtumapäivänä. Tarjolla on lounasta sekä päivän tarjouksena kahvi ja kakku hintaan eur 6.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on avoinna kesäaukioloaikojen mukaisesti 1.6.–30.9.2023 joka päivä klo 9–18. Talviaukioloajat sekä poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa Siida Shop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Kolttien Perinnetalo on avoinna kesäkaudella 20.6.–23.9. ti-la klo 10–16 (su-ma suljettu).

Lisätiedot tapahtumasta: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa sekä Ravintola Sarritissa juhlimme muutaman vuoden tauon jälkeen saamelaisten kansallispäivää maanantaina 6.2.2023. Juhlapäivänä meillä on Siidassa avoimet ovet ja vapaa pääsy näyttelyihin klo 9–17. Kansallispäivänä avaamme siis tuntia tavanomaista aikaisemmin.

Kutsumme kaikki aloittamaan juhlapäivän perinteisellä lipunnostolla Siidan pihalla klo 9.15. Kun olemme saaneet lipun salkoon ja Saamen suvun laulun laulettua, niin jatkamme päivän ohjelmaa Finna- juhlavuoden avauksella ja tietoiskulla Finna.fi-hakupalvelun käytöstä. Tilaisuuden pidämme Siidan auditoriossa klo 10–11.30 ja se on avoin yleisötilaisuus.

Finnan juhlavuosi pyöräytetään käyntiin julkistamalla Saamelaismuseo Siidan kokoelmissa olevat saamenpuvut Finnassa. Samalla annamme käytännön vinkkejä Finna.fi-hakupalvelun käyttöön. Tervetuloa digitaaliselle löytöretkelle kansamme! Siidan juhlapäivän kruunaa taiteilija Outi Pieskin Ládjogahpira rematriašuvdna—Máhccat eatni lusa –näyttelyn avajaiset klo 15 alkaen.

Juhlapäivän ajan voit tutustua maksutta myös Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -päänäyttelyyn sekä Martti Rikkosen Taigametsot-valokuvanäyttelyyn.

Ravintola Sarrit palvelee juhlapäivänä. Päivän aikana voit käydä virkistymässä ja nauttimassa kansallispäivän kakkukahvit 8 euron hintaan tai istahtaa valmiiseen lounaspöytään klo 11–15. Lounaan hinta 16 euroa.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 31.5.2023 saakka ma-la klo 10–17. Poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi.

Kuva: Martti Rikkonen/Siida

Lisätietoja:

Kansallispäivän koordinaattori /Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Saamenkäsityöntekijä, emäntä Aune Huhtamellan (1931–2013) esinekokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan lauantaina 4.2.2023 kello 14.00. Kaikille avoimessa lahjoitustilaisuudessa on nähtävillä Aune Huhtamellan saamenpukuja ja muita käsitöitä. Tilaisuudessa Aunen sisar Rita Kumpulainen muistelee Aunen merkitystä suvun vaatettajana ja veljentytär Sigga-Marja Magga kertoo kokoelman synnystä ja erityispiirteistä.

Aune Huhtamella (os. Magga) kasvoi Kutturassa ja muutti Huuhkajaan avioiduttuaan huuhkajalaisen porosaamelaisen Olavi Huhtamellan kanssa vuonna 1959. Kymmenpäisen sisaruskatraan vanhimpana lapsena Aune oppi valmistamaan kaikkia saamelaiseen elämään kuuluvia vaatteita, kuten nutukkaita, säpikkäitä, peskejä ja saamenpukuja. Hän vaatetti sisaruksensa ja myöhemmin oman perheensä ja puolisonsa sisarukset aina 1980-luvun lopulle saakka. Hän ompeli paljon nutukkaita paikallisille poromiehille ja se oli Aunen ja Olavin perheessä myös tärkeä tulonlähde.

Aune Huhtamellan perikunnan luovuttamassa käsityökokoelmassa on erilaisia puvun osia, kuten lakkeja, pauloja, karvakintaita sekä peski, säpikkäät ja nutukkaat. Kokoelman merkittävin osa koostuu 15:sta Enontekiön alueen puvusta, jotka Aune on valmistanut itselleen, perheenjäsenilleen ja sisaruksilleen pääasiassa 1960-1980 -luvuilla. Puvut kertovat Aune Huhtamellan merkityksestä saamenpukuperinteen ylläpitäjänä omassa suvussaan ja kyläyhteisössään ja ne kertovat viehättävää tarinaa myös Aunesta käsityöntekijänä. Kokoelma tuo arvokasta lisätietoa saamenpukujen historiaan ja se kertoo mielenkiintoisia tarinoita kutturalaisten ja huuhkajalaisten elämästä.

Kuva: Saamelaismuseo Siida

Lisätietoja:

Vs. amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670, marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi

Lumi peittää maan ja kynttilät syttyvät luomaan jouluista tunnelmaa. Joulumieltä on tarjolla Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueen laavulla ja Lemmenjoen kansallispuistossa Kaapin Jounin tilalla.

Torstaina 15.12.2022 klo 17.00 kauneimpia saamenkielisiä joululauluja lauletaan Inarissa, Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueen laavussa. Osallistujia pyydetään kokoontumaan klo 16.50 Siidan pääoven eteen, josta vieraat ohjataan ulkomuseoalueelle. Otathan huomioon, että tulen äärellä ollessa vaatteisiin voi tarttua hieman savun hajua. Tuli on ainoa valonlähteemme, joten ota mukaasi otsa- tai taskulamppu, jotta näet lauluvihkosesta laulujen sanat.

Lemmenjoella Kaapin Jounin historiallisella tilalla laulamme joululauluja suomeksi ja saameksi lauantaina 17.12.2022 klo 12.00. Kaapin Jounin tilalle on Njurgulahdesta noin 1,5 kilometrin kävely- tai hiihtomatka Lemmenjoen jäätä pitkin. Jos mielesi tekee mukaan, mutta et pysty omin voimin Kaapin Jouniin saapumaan, ota yhteyttä Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalveluun siida(at)metsa.fi tai 0206 39 7740. Voimme järjestää moottorikelkkakuljetuksen Nurgulahdesta muutamille vieraille.

Kauneimmat joululaulut järjestävät yhteistyössä Inarin evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa Saamelaismuseo Siida ulkomuseolla ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siida Kaapin Jounissa. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.

Mikäli Lemmenjoen jäätilanne estää kulkemisen Kaapin Jouniin, joululaulut lauletaan Ahkun Tuvalla klo 12. Tiedotamme tästä tapahtumaviikolla sosiaalisen median kanavissa.

Tilaisuudet ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kaapin Jouniin kelkkakuljetusta toivovia viimeistään tiistaina 13.12. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Saamelaismuseo Siidan joululaulutilaisuus: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula@samimuseum.fi

Kaapin Jounin joululaulutilaisuus: Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalvelu, 0206 39 7740, siida@metsa.fi

Euroopan komissio ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra palkitsivat Saamelaismuseo Siidan ja Suomen Kansallismuseon vuonna 2021 tehdystä kulttuuriperinnön palauttamisesta eli repatriaatiosta sarjassa Citizen Engagement & Awareness Rising. Palkintolautakunnan mukaan saamelaiskokoelman palauttamisella on ”korvaamaton panos Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseksi”. Vuosittain järjestettävän eurooppalaisen kulttuuriperintötyön palkinnot jaettiin syyskuussa Prahassa, ja palkintoa olivat vastaanottamassa Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila ja vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva. Juhlimme yhteistyöpalkintoa Saamelaismuseo Siidassa maanantaina 31.10. 

Lähes 300 saamelaista on osallistunut repatriaatioprosessiin sen eri vaiheissa. He ovat tutkineet suvuilleen kuuluneitä esineitä, perehtyneet niiden valmistustekniikoihin ja osallistuneet myös Suomen kansallismuseosta palautuneiden, nyt Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttelyssä esillä olevan yli 200 saamelaisesineen valintaan. Saamelaismuseo Siidan palkintojuhlan keskiössä ovat saamelaisyhteisö, repatriaatioprosessi ja saamelaisesineet.

Maanantaina 31.10 Siidassa juhlivat ennakkoon kutsutut ryhmät, joille on tarjolla teemallista ohjelmaa. Siida on avoinna yleisölle kutsutuista kohderyhmistä huolimatta, joten kaikki kävijät ovat tervetulleita. Juhlapäivän kunniaksi Saamelaismuseo Siida tarjoaa kävijöille klo 11 ja klo 14 suomenkieliset opastukset pääsylipun hintaan sisältyen.

Europa Nostra on vuonna 1963 perustettu järjestö, joka on vuodesta 2002 jakanut Euroopan komission vuosittaiset Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot merkittäville hankkeille, aloitteille ja henkilöille kulttuuriperinnön alalta. EU palkitsee eurooppalaisen kulttuuriperintöalan saavutuksia neljässä pääkategoriassa: konservointi, tutkimus, kulttuuriperinnön säilyttämiseen erikoistunut palvelu sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen Euroopan kulttuuriperintöalalla.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 1.10. alkaen ma-la klo 10–17. Poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Ravintola Sarrit palvelee myös juhlapäivänä.

Lisätietoja:

Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Saara-Maija Pesonen

Saamelaismuseo Siida juhlistaa Kansallismuseolta tulevan saamelaiskokoelman kotiinpaluuta kaikille avoimessa juhlatilaisuudessa torstaina 9.9.2021 klo 18–20 Ravintola Sarritissa, Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa Inarissa.

Suomen Kansallismuseon saamelaiskokoelma saapuu Inariin syksyllä ja nyt on aika juhlia. Kokoelmapalautus eli repatriaatio toteutuu Kansallismuseon ja Saamelaismuseo Siidan monivuotisen yhteistyön tuloksena. Saamelaiskokoelma käsittää runsaat 2000 esinettä, jotka on kerätty saamelaisalueelta vuosina 1830-1998. Saamelaismuseo vastaanottaa kokoelman uuteen, keväällä 2021 valmistuneeseen kokoelmayksikköön. Kokoelmapalautuksen,  uuden kokoelmayksikön ja Siidan perusparannuksen myötä mahdollistuu uudenlainen yhteisöllinen kokoelmatyö ja esinetutkimus.

Juhlatilaisuudessa esinekokoelmaan tutustutaan kuvaesityksen avulla ja sen lisäksi muutamia esineitä on nähtävillä paikan päällä. Yhteistyökumppanit esittävät omat tervehdyksensä ja paikalliset saamelaisartistit esiintyvät. Juhla on suomen- ja saamenkielinen.

Tilaisuus järjestetään voimassa olevien koronarajoitusten puitteissa, joten henkilömäärä on rajattu. Tule Siidaan vain oireettomana. Suosittelemme suojamaskin käyttöä Siidassa.

Kotiinpaluu-juhla striimataan. Jos et pääse Siidaan, niin voit mukavasti järjestää oman pienen yhteisöllisen tapahtuman vaikka omaan olohuoneeseen.

Saamelaismuseo Siida toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi juhlatilaisuuteen. Ravintola Sarritissa on kahvitarjoilu.

 

Lisätietoja:

Kokoelmapalautus: Kokoelma-amaunuenssi Anni Guttorm, 0400 891 860, anni.guttorm(at)samimuseum.fi

Tapahtumajärjestelyt: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi