Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat lea jietna- ja lihkastatduovdagiid ollisvuohta, mii lea šaddan skápma duovdagiin. Čájáhusas leat dáiddalaš oanehisfilmmat, main skábma ovdanbuktojuvvo subjektiivvalaš vásáhussan. Bargojoavku lea bargan intensiivvalaččat ealligovaiguin Anáris jagi 2023 golggotmánu rájes gitta njukčamánnui 2024. Dáiddabihtáin ovttastuvvet dánsun-, filbma- ja jietnadáidda, ja go čájáhus gieđahallá seavdnjadasa maiddái miela siskkáldas albmanussan, dat addá vejolašvuođa galledeaddjái speadjalastit iežas miela čikŋodagaid.

Máŋgasat, geat ellet skápma siste, eai vásit jagiáiggi seavdnjadin, vaikke dakkárin dat dávjá govviduvvoge. Geahčči beasságe vásihit čájáhusas skápma ja dan nuppástusaid buot ivnniidisguin anárlaš dáiddáriid duovddahábmema bokte. Bargojoavku buovváge čuovvovaš láhkai: “Seavdnjatvuohta duddjui dorvvu, ahte sáhtán leat dat gii mun lean, muhtumin oassi fuomášeamis lea dat, ahte sáhttá dánsut olles fártta láđasmánu vuolde.”

Bargojovkui gullet Janita Rantanen, Sunna Nousuniemi – Radio-Juhani Sunná Máret, Sakari Maliniemi, Tomi Lampinen ja Nicholas Francett.

Čájáhusa buvttada Sámemusea Siida ja barggu leat dorjon Koneen Säätiö, Dáidaga ovddidanguovddáš, Anára gielda ja International Sámi Film Institute.

Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat -čájáhusa rahpandoalut 12.10. dmu 14 leat rabas buohkaide. Čájáhus lea oaidnin láhkai Siiddas 28.01.2025 rádjái.

 

Lassidieđut čájáhusas:

vs. Čájáhusamanueansa Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi

Bargojoavkku čohkken Janita Rantanen, janita.m.rantanen(at)gmail.com

Min čoakkáldat – Meidän kokoelmamme -fidnus Sámemusea Siidda ulbmilin lea buoridit musea dávvirčoakkáldagaid juvssahahttivuođa, ovddidit searvvušlaš museadoaibmama ja vurket immateriála kulturárbbi. Fidnus ovddiduvvo siida.finna.fi-ohcanbálvalusa doaibmama sámegielaide. Guovddášlaš mihttomearrin lea ollásit davvisámegielat veršuvdna siidduin. Dát hukse nana vuođu, man mielde maid eará sámegielaid lasiheapmi siidduide šaddá vejolažžan boahtteáiggis.

Fidnu ovddida sámekultuvrra gielalaš ovttaveardásašvuođa ja vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas. Lassin davvisámegielat siiddut bálvalit sámeservošiid viidásappot maid eará Davviriikkain, ja addet fidnui riikkaidgaskasaš oli.

Finna lea diehtoohcanbálvalus, mii fállá beasu sullii čuođi suopmelaš arkiivva, girjerádjosa ja musea digitálalaš materiálaide ja čoakkáldatlogahallamiidda. Maid Sámemusea Siidda čoakkáldagas dehálamos oasit leat Finnas oaidnimis. Aiddo dál siida.finna.fi-siidduid dávviriid válddahallanteavsttat leat goittotge fidnemis dušše suomagillii. Fidnu áiggi dávviriid válddahallamat jorgaluvvojit davvisámegillii, ja čoakkáldathálddašanvuogádat Collecte ovddiduvvo doarjut sámegielat materiálaid lasiheami siidduide. Boahtteáiggi mihttomearrin lea davvisámegielat ohcanbálvalus, mii dahká vejolažžan vuorrováikkuheaddji vurkema ovttas sámeservošiin ja dieđu sirdima digitálalaš birrasis boahttevaš sohkabuolvvaide.

Davvisámegielat siida.finna.fi-siiddut gárvvásmuvvet geahččalan láhkái loahppajagi 2024, ja fidnu nohká álgojagi  2025 bargobájiide, main sámesearvvuš beassá geahččalit siidduid ja addit dain máhcahaga.

Fidnu ollašuhttimis guovddáš ovttasbargoguoimmit leat Riikagirjerádjosa “Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa” -fidnu (“Sámegielaid doarjja digitálalaš bálvalusain”),  mas lea ovddiduvvon davvisámegielat Finna-geavahanlakta, sihke Userix-fitnodat, mii ovddida Collecte sámegielat giellafáluid ovttasbarggus Sámemusea Siiddain. Fidnu ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

Fidnoáigi: 1.1.2024–31.3.2025

Lassedieđut: Anna-Leena Pyylampi, 040 523 2478, anna-leena.pyylampi(at)samimuseum.fi

Sámemusea Siida lea ožžon Oahpahus- ja kulturministeriijas kultur- ja kreatiivvalaš surggiid ođasmuvvama ráhkadusdoarjaga ollašuhttin dihtii pilohttafitnu, mii dutká 3D ávkkástallama museabarggus. Virtuála Sápmi dahjege VISA-fidnu álggii 1.6.2024 ja joatkašuvvá 30.9.2025 rádjái.

Fitnus gárgehit museai 3D-skánnema doaibmamálle, mainna ávkkástallojuvvo dan maŋŋá musea kulturbiras- ja čoakkáldatovttadagaid vurken-, searvvuš- ja čájáhusbargguin. VISA-fitnu koordináhtorin doaibmá Konsta Verta ja searvvušbarggu ovddasvástideaddjin Pia Nikula.

Fitnus kártejit servoša jurdagiid ja evttohusaid sámi kulturárbbi digitála oažžuma hárrái, erenomážit 3D ávkkástallama geahččanguovllus. Pilohttafitnus dutket ja testejit teknologiija geavaheami praktihkas ovdamearkka dihtii dávviriid ja juoba olles kulturbirasčuozáhagaid oasil suvdilit servoša sávaldagaid ja jurdagiid guldalemiin.

Fitnus kártejit sámekultuvrra 3D-museačoakkáldagaid vurkemii ja almmustahttimii laktáseaddji fenomenaid Suomas, ovdamearkka dihtii oažžuma, mátkeealáhusa ja dahkkivuoigatvuođaid geahččanguovllus. Skánnejuvvon dávviriid ja čuozáhagaid 3D-málliiguin áigot ávkkástallat erenomážit kulturárbebajásgeassimis ja juvssahahttivuođa lasiheamis. Fitnu bohtosiid sávvet ávkkuhit dás duohko maiddái eará doaimmaid dego ovdamearkka dihtii dutkamušgeavahusa ja Sámemusea čájáhusaid.

Vuosttaš geardde fidnu ovdanbuktojuvvui Vuohču Sámi márkaniin. Čuovvovaš geardde fitnu ovdanbuktet Njellimis 25.8. Nuortalaččaid ásaiduvvama 75 jagi doaluin ja Oulu dáiddamuseas 10.9. searvvušdáhpáhusas.

Lassidieđut:

Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi
Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Galledeamis vástidedje Sámemuseafoandda stivrra ságadoalli Veikko Feodoroff, museahoavda Taina Máret Pieski ja Anára gielddahoavda Tommi Kasurinen. Galledeapmái oassálasttiiga maiddái Sámemusea amanueanssat Marjo-Riitta Rantamäki ja Konsta Verta.

Mii giitit dásseválddi presideanta galledeamis Anárii ja beroštumis sámiid kultuvrii!

Govva: Konsta Verta / Saamelaismuseo Siida

Jagi musea 2024-bálkkašupmi geigejuvvui otne miessemánu 23. beaivve Suoma musealihtu ja musearáđi ICOM ordnen Museabálkkašupmegálas Jyväskyläs.

 

Sámemusea ja Luondduguovddáš Siida lea šaddan Davvi-Lappi dehálamos galledanbáikin ja turismaoaidnámuššan. Jagis 2022 rahpasan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -čájáhussamet viiddiduvvon ja vuođđodivoduvvon Siida-dálus lea beaggán. Ođđa oktasaš čájáhus, repatriašuvdnabargu ja searvvušlaš čoakkáldatbargu, man Sámemusea lea dahkan, leat ovddidan olu museasuorggi našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš oinnolašvuođa ja váikkuhanmuni.

 

Mii illudat ja leat duđavaččat ahte Sámemusea ja Luondduguovddáš Siidda máŋggabealat bargu sápmelaš kulturárbbi ja davvi luonddu buorrin lea dovddastuvvon Suoma museasuorggi alimus bálkkašumiin.

 

“Bálkkašupmi erenomáš fiinna ja váimmolaččat dahkkon barggus gullá buot Sámemusea ja Luondduguovddáš Siidda bargiide ja buohkaide, geat leat leamašan mielde čájáhus- ja ođasmahttinfidnuin maŋimuš jagiid áigge. Sámemusea háliida giitit vel erenomážit sámeservoša, mii lea oassálastán čájáhusaid ođasmahttimii, repatriašuvdnabargui ja searvvušlaš bargui ja lea dorjon musea barggu”, celkkii intendeanta Eija Ojanlatva vuostáiválddidettiinis bálkkašumi Sámemusea beales.

 

“Mii Meahciráđđehusas atnit stuorra árvvus badjel 25 jagi bistán Luondduguovddáža ja Sámemusea ovttasbarggu Siiddas. Dat lea guoddán guhkás ja mii leat ovttas leamašan ovdavázzit. Vuosttas čájáhusa rahpasettiin guovtte organisašuvnna oktasaš čájáhus lei vuosttas dákkár čájáhus. Min ođđa čájáhusas hábmiimet ođđa muitalanvuogi, go geavaheimmet dáidaga ovdanbuktimiin. Konseapta guovtti čájáhusgiehtačállosa ovttasteamis doaibmá ain”, illuda Meahciráđđehusa virkkosmananu erenomášáššedovdi Kirsi Ukkonen.

 

“Dát lea erenomáš fuomášupmi Jagi eurohpalaš musea bálkkašumi lassin. Mii doaivut ahte dát bálkkašumit oidnojit maiddái Sámemusea Siidda našuvnnalaš barggu árvvusatnimis ja ruhtadeamis”, lohká museahoavda Taina Pieski.

Sámemusea ja Luondduguovddáš Siidda ođđa čájáhus lea menestuvvan bures go min leat galledan eanet go goassige ovdal. Min luhtte Siiddas leat fitnan ođđasit rahpama maŋŋá beannot jagis 226 000 guossi, ja sis čájáhusas measta 120 000 olbmo. Min čájáhusgalledeaddjiin badjel bealli lea riikkaidgaskasaš guossit.

 

Bálkkašumis gilvaledje Sámemusea ja Davvi-Lappi Luondduguovddáš Siidda lassin njeallje musea: Raasepori dáládáidaga musea Chappe, Turku Luostarimäki museakoartil, Punkaharju Suomen Metsämuseo Lusto ja Varkaus museaguovddáš Konsti. Bálkkašupmi geigejuvvui logát háve.

 

 

Giitu! Takkâ! Späʹsseb! Kiitos!  

  

Lassedieđut:

Museahoavda Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574

Virkkosmananu erenomášáššedovdi Kirsi Ukkonen, kirsi.ukkonen(at)metsa.fi, +358 400 479 986 

Govat:  https://flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720317204179

Bálvvosbáiki lea čájáhusollisvuohta, mii čohkiida filmmažiin. Dan vuođđun leat musihkkár Ánnámáreha luođit. Dáiddabihtát leat šaddan Ánnámáreha, mediadáiddár Marja Viitahuhta ja musihkkár Ilkka Heinonen (juovkačuojanas) ja Turkka Inkilä (elektrovnnalaš musihkka) ovttasbarggu vuođul. 

Dáiddabihtát suokkardallet, mot sámi máilmmigovva dihtto dálá áiggis. Dan mielde olmmoš lea oassi birrasisttis, ii dan eaiggát muhto baicca geavaheaddji, guhte vuhtiiváldá dološ buolvadagaid árbbi ja seailluha eallineavttuid boahttevaš buolvadagaide. Eanan, šattut, eallit ja olmmoš hábmejit ovttas ollisvuođa, man oasážat leat sorjavaččat nuppiineaset. 

“Min dáiddabihtát govvidit Sámi eksperimentála ja ohcci vugiin. Govva ja jietna leaba dialogalaš gaskavuođas nuppiidasaska ektui: dat duddjoba nuppiidasaska saji, hábmeba gaskaneaskka dulkonhorisonttaid ja mearkkašumiid ja čuojaldahttet nubbi nuppi.“ 

Mii sávvat buohkaid bures boahtin Bálvvosbáiki-čájáhusa rahpandoaluide be 24.5. dmu 18.00 

Čájáhus lea oaidnin láhkai 29.9. rádjái ja dan lea buvttadan Sámemusea Siida.  

Siida lea rabas dálvvi rabasáiggiid mielde 31.5. rádjái dmu 10–17 vuos-láv. Geasi rabasáiggiid mielde 1.6. rájes Siida lea rabas dmu 9–18 juohke beaivve. Restoráŋŋa Sarrit bálvala Siidda rabasáiggiid mielde.  

Lassidieđut: Čájáhusamanuensa Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi 

Jagi eurohpalaš musea bálkkašupmi geigejuvvui otne miessemánu 4. beaivve Portugála Portimãos EMYA konfereanssas, man lea ordnen European Museum Forum.

Sámemusea háliida giitit EMYA duopmárgotti, European Museum Foruma, Portimão gávpoga ja ICOM Suoma bálkkašumi ovddas ja vejolašvuođas searvat jagi 2024 EMYA konferensii.

Mii leat hui ilus go Siidda ođastus ja máŋggabealat bargomet sápmelaš kulturárbbi ovdii lea ožžon fuomášumi miehtá Eurohpá.

”Sámemusea Siida eamiálbmotmusean lea vuosttažettiin sámiid iežaset várás. Muhto mii illudat sakka ahte sápmelaš muitalussamet guoskkaha olles Eurohpá museasuorggi ja olbmuid miehtá máilmmi.” dadjá museahoavda Taina Pieski giittossártnistis.

Giitosat dán bálkkašumi ovddas gulletge olles sámeservošii, eallilan olbmuide, geat dieđuideasetguin ja dáidduideasetguin leat dorjon bargomet ja maiddái buot Sámemusea bargiide áŋgiruššamis.

Mii giitit maiddái máttarvánhemiiddámet doarjaga, ráhkesvuođa ja fámuid ovddas.

Siidda ođđa váldočájáhusas sápmelaččat ieža muitalit iežaset muitalusaid. Ođđa čájáhusa huksemis ledje mielde badjel 300 sámeservoša lahtu.

Mii doaivut ahte dát bálkkašupmi addá midjiide návccaid joatkit min servošii dehálaš repatriašuvdnabarggu. Dán bargui mii dárbbašat olles eurohpalaš museasuorggi doarjaga, vai máttuideamet dávvirat máhccet ruoktot Sápmái.

Háliidat sávvat váimmolaš lihkusávaldagaid buot EMYA 2024 bálkkašuvvon museaide!

Giitu! Takkâ! Späʹsseb! Thank you!

 

Lassedieđut: Museahoavda Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574

Govat: https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720316701063/

Eaŋgalsgielat dieđáhus European Museum Forumis dáppe.

Sámemusea Siida almmuha, ahte máhcaha Pekka Sammallahti “Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” -čuovgagovvačájáhusa badjel 200 čuovgagova sámeservoša lahtuide. Skeŋkendilálašvuohta lágiduvvo Anáris 13.–17. miessemánu 2024.

“Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” lea leamaš oaidnimis Anáris Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddas, 23.6.2020–31.3.2021, ja dan maŋŋá Sámekulturguovddáš Sajosis. Sámemuseai dan maŋŋá máhccan čuovgagovvagevvosiid leat mearridan skeŋket govain leahkki olbmuide govvejeaddji Pekka Sammallahti ja servoša sávaldagas. Govaid digitálalaš kopiijat gullet boahttevuođas Sámemusea govvačoakkáldagaid oassin.

Govaid luobaheapmi dáhpáhuvvá Sámemusea Siiddas vu-be 13.-17.5. dii 10-16. Govaid sáhttá luobahit maiddái Gárasavvonis ga 15.5. sihke Ohcejogas ma 4.6. ollašuvvi searvvušlaš dilálašvuođaid oktavuođas. Dáid dilálašvuođaid áiggit ja báikkit sihkkarasttojit maŋŋelis. Vai mii sáhttit sihkkarastit govvaluobaheami lihkostuvvama, das galgá soahpat ain ovddalgihtii juogo álbmotdoaimmavástideaddjiin dahje amanueanssain.

Dát Marja Helandera kurateren ja Sámemusea buvttadan čájáhusa namma “Albma olbmot – Oikeita ihmisiä” speadjalastá máŋggaid eamiálbmogiid vuogi gohčodit iežaset albma olmmožin. Čájáhus sisttisdoallá Pekka Sammallahti govven čáhppesvilges olmmošgovaid davvi olbmuin árgabeaivvi birrasiinniset čieža jahkelogus, gitta 1960-logu rájes. Guovddážis leat Deanu čázádaga ássit, muhto govat leat maiddái Anáris, Eanodagas, Soađegilis, Gárasavvonis, Jielleváris, Várjjagis ja Álaheaivuonas. Sámemusea Siida lea ilus go sáhttá fállat servoša lahtuide vejolašvuođa oažžut iežas oamastussii dáid váikkuheaddji čuovgagovaid alddiset ja lagamuččaineaset.

Pekka Sammallahti lea beakkán eandalii bargguinis sámegielaiguin ja -kultuvrrain. Son lea Oulu universiteahta emeritusprofessor, ja ássan beali eallimisttis Ohcejoga Veahčahis. Čuovgagovven lea johtán Sammallahti mielde juo 1950-logu rájes.

Čájáhusa lea kurateren Marja Helander. Helander lea beakkán ja bálkkašuvvon čuovgagovvadáiddár.

Siida lea rabas dálverabasáiggiid mielde dii 10–17 vu-lá, so gitta. Siidda museagávpi SiidaShop bálvala Siidda rabasáiggiid sihke neahttagávpin čujuhusas www.siidashop.fi. Restoráŋŋa Sarrit bálvala maid Siidda rabasáiggiid mielde.

 

Lassedieđut ja govaid viežžamis soahpan:

Álbmotdoaimmavástideaddji Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Má. Amanueansa Tiina-Maria Aalto, 040 154 7577, tiina-maria.aalto(at)samimuseum.fi

Sámemusea Siida lea finálaevttohassan Jagi eurohpalaš musean 2024. Vuoiti válljejuvvo Portugala Portimãos miessemánu 4. beaivve European Museum of the Year Award konfereanssas. Viđa beaivvi konfereansa čohkke Eurohpa museasuorggi áššedovdiid ja organisašuvnnaid ságastallat suorggi áigeguovdilis hástalusain, servodatlaš mearkkašumis ja váikkuhanmuniin.

– Mii illudat go miehtá Eurohpá leat fuomášan Siidda ođasmuvvama ja min máŋggabealat riikkaviidosaš barggu sápmelaš kulturárbbi ovdii, lohká museahoavda Taina Pieski

Sámemusea ja Luondduguovddáš Siiddas lea boahtán Davvi-Lappi bivnnuheamos galledanbáiki. Mannan jagi Siiddas fitne guossit eanet go goassige ovdal. Siiddas gallededje 138 000 olbmo, geain 68 000 fitne oaidnimin min čájáhusaid. Maiddái gollan dálvi lea leamašan bivnnuhit go ovdal.

Siidda ođđa vuođđočájáhusas gullo sápmelaččaid iežas jietna. Čájáhus muitala sámekultuvrras ja dan huksemii oassálaste jagiin 2021-2022 badjel 300 sámeservošii gullevaš olbmo.

– Dát vuhtto čájáhusa ovdanbuktima ja muitalanvieru girjáivuohtan. Buot golbma Suomas ealli sámegiela oidnojit ja gullojit čájáhusas. Beassat giitalit olles sámeservoša Sámemusea Siidda lihkosmuvvan barggus, rámida Pieski.

Jagi eurohpalaš musea tihttelis gilvalit 50 musea 24 riikkas. Dát bálkkašupmi lea juhkkojuvvon juo 47 jagi.

Sámemusea ja Davvi-Lappi luondduguovddáža oktasaš vuođđočájáhus, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme, dulko duovdagiid iešguđet gerddiid sápmelaš kulturbirasáddejumi bokte. Dan mielde luondu ja kultuvra leat čadnon čavga nubbi nubbái. Sápmelaš kulturbirrasis njálmmálaš historjá ja árbevierut hábmejit oktavuođa eatnamii ja birrasii. Muitalus sámekultuvrras čalmmustahttá dan mo vássánáiggit ellet mis ain.

Čájáhusa namma boahtá divttas, man anáraš Matti Morottaja lea čállán. Čájáhusa sámekulturoasi giehtačállosis vástida emeritusprofessor Veli-Pekka Lehtola.

 

Liŋka min EMYA videoi:
https://www.youtube.com/watch?v=TU-QgA7pk6k&t=1s

Liŋka konfereanssa siidduide:
https://emya2024portimao.com

 

Lassedieđut: Museahoavda Taina Pieski, tel. 050 5351574

Aune Kaarina Huhtamella i.s. Magga (1931–2013) lei sogastis dovddus ja árvvus adnojuvvon duojár, guhte bivttastii nuorravuođa rájes logi oarbinačča lassin maiddái eará fulkkiid.

Aune Huhtamella dávvirčoakkáldat skeŋkejuvvui Sámemusea Siidii guovvamánus 2023. Čájáhus, mii dál rahpasa, muitala Aune Huhtamella duddjon gávttiid bokte muitalusaid sámi sogain, duddjomis ja gávtti mearkkašumis árgabeaivvis ja ávvudoaluin. Čájáhus láidesta geahčči sámevuođa váibmui: Sámi bivttasteapmi lea ávvira atnin, dat lea ealas ja čájeha iežas sohkii ráhkisvuođa, mii gierdá eallima báruinge. Muitalusa mieđuštit Aune oappá, Rita Kumpulainen (i.s. Magga), divttat girjjis Kullankutoja (2016).

”Kruunu” 

Kun otan esille lapintakin 

pelkoni katoaa  

silkkihuivi  

kangasvyö  

sisnakengän pehmeä kuiske  

suku suuri sydämessä  

olen kokonainen  

vasta kun paulon kenkäni  

risku rinnassa kimaltamassa  

lakki vasta viimeiseksi  

saamen suvun ylväs kruunu 

– Rita Kumpulainen 

Čoakkáldaga skeŋken ja ođđa čájáhus leat fiinna ovdamearka Sámemusea ja servoša gaskasaš gulahallamis ja luohttámušas. Mii illudit dán ovttasbarggus ja háliidit liekkusvuođain giitit soga buot lahtuid. Mii atnit ávvira Sámemusea Siiddas Aune árbbis boahttevaš buolvadagaide, dadjá Sámemusea Siidda museahoavda Taina Pieski.

Čájáhusa leaba giehtačállán Sigga-Marja Magga ja Rita Kumpulainen, ja dan lea buvttadan Sámemusea Siida.

Sigga-Marja Magga ovdanbuktá čájáhusa álbmogii disdaga 6.2. dmu 11.00 ja 15.00.

Čájáhus lea oaidnin láhkai Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddas 29.9.2024 rádjái.

 

Lassedieđut:

Čájáhusamanuensa Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi

Amanuensa Marjo-Riitta Rantamäki, 040 571 5670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi