Esitys käsittelee alkuperäiskansataiteilijoiden ja duojáreiden taide-ajattelun siirtämistä yhteisössään kertomusten avulla. Lisäksi nostetaan esiin alkuperäiskansan kulttuuriperinnön digitoinnin eettisiä kysymyksiä. Esityksessä näytetään filmi Australian alkuperäiskansojen taidetyöpajasta Cedunasta. Esitys pohjautuu Promoting Sustainable Practices in Digitising Indigenous Cultural Heritage (TRUST) ja Arctic Indigenous Design Archives -hankkeiden aikana tehtyyn tutkimukseen. Luennoitsijoina Lapin yliopiston tutkijatohtorit Inker-Anni Linkola-Aikio ja Amna Qureshi.

Luento järjestetään Siidan auditoriossa klo 18 alkaen. Luento on suomeksi ja osin englanniksi. Luennon kesto on noin 1 tunti. Luento on paikan päällä Siidassa ja etäyhteydellä Vapriikissa. Vaikka näyttelymme sulkeutuvat klo 17, SiidaShop palvelee klo 18 saakka. Vapaa pääsy! Tervetuloa!

Saamelaismuseo Siidan ja Vapriikin yhteisessä luentosarjassa perehdytään Songlines-näyttelyn Australiaa ja Saamenmaata yhdistäviin alkuperäiskansateemoihin, kuten kulttuurin säilyttämiseen, taiteen ja käsityön merkitykseen yhteisöjen elinvoiman vahvistamisessa, tähtitaivaan tarinoihin ja esinekokoelmien palauttamiseen.

 

Luennolla perehdytään Seitsemän sisaren kiehtovaan tarinaan ja sen merkitykseen Australian aboriginaalien keskeisenä luomiskertomuksena. Samalla tutustutaan yhteisöllisen taiteen kulttuuria ja perinnettä elävöittävään voimaan ja Australian keskisen aavikon ihmisiin, kulttuuriin ja ympäristöön. Luennoitsija on Museokeskus Vapriikin näyttelypäällikkö, FT Maj Meriluoto.

Luento järjestetään Siidan auditoriossa klo 18 alkaen. Luento on suomeksi ja kesto on noin 1 tunti. Vapaa pääsy! Tämä luentosarjan ensimmäinen luento on etäyhteydellä Vapriikista Siidaan. Vaikka näyttelymme sulkeutuvat klo 17, SiidaShop palvelee klo 18 saakka. Vapaa pääsy! Tervetuloa!

Saamelaismuseo Siidan ja Vapriikin yhteisessä luentosarjassa perehdytään Songlines-näyttelyn Australiaa ja Saamenmaata yhdistäviin alkuperäiskansateemoihin, kuten kulttuurin säilyttämiseen, taiteen ja käsityön merkitykseen yhteisöjen elinvoiman vahvistamisessa, tähtitaivaan tarinoihin ja esinekokoelmien palauttamiseen.

Kuva: Museokeskus Vapriikki/Iita Ruissalo

 

Saamelaismuseo Siidan ja Vapriikin yhteisessä luentosarjassa perehdytään Songlines-näyttelyn Australiaa ja Saamenmaata yhdistäviin alkuperäiskansateemoihin, kuten kulttuurin säilyttämiseen, taiteen ja käsityön merkitykseen yhteisöjen elinvoiman vahvistamisessa, tähtitaivaan tarinoihin ja esinekokoelmien palauttamiseen. Luennot järjestetään Siidan auditoriossa klo 18 alkaen. Luennot ovat suomeksi, 29.1 oleva luento on osin englanniksi. Luentojen kesto on noin 1 tunti. Vapaa pääsy!

Ensimmäinen luento on etäyhteydellä Vapriikista, muut luennot ovat paikan päällä Siidassa. Vaikka näyttelymme sulkeutuvat klo 17, SiidaShop palvelee klo 18 saakka. Tervetuloa!

Voimallisia tarinoita Australiasta ja Saamenmaalta:
Miten tieto, perinne ja kulttuuri siirtyvät tarinoiden avulla, ja miten tarinat elävät sekä taivaalla että taiteessa, käsityössä ja alkuperäiskansojen esineissä

Songlines – luentosarja Siidassa ja Vapriikissa 22.1.-19.2.2025

Museokeskus Vapriikissa Tampereella maaliskuun 2025 loppuun asti esillä oleva Songlines – Australian seitsemän sisarta -näyttely kertoo Australian keskisen aavikon alkuperäiskansojen historiasta ja nykyisyydestä taiteen ja perinteisten käsitöiden uudelleenajattelemisen välityksellä. Kansojenvanhimpien kuratoiman näyttelyn on tuottanut Australian kansallismuseo, ja Saamelaismuseo Siida on toiminut tärkeänä yhteistyökumppanina sen toteuttamisessa Vapriikkiin.
Seitsemän sisaren tarina on yksi Australian tunnetuimmista suullisen perimätiedon kertomuksista eli niin kutsutuista laululinjoista (songlines). Laululinjat ovat Australian syntykertomuksia, jotka muodostavat eräänlaisen tarinan muotoon piirretyn kartan maastosta. Ne kertovat, miten uniajan esi-isät loivat kunkin pinnanmuodon, opettivat käyttämään tietyn alueen antimia ja antoivat yhteisöille tapoja, lakeja ja käyttäytymissääntöjä. Näyttelyissä aavikon taidekeskusten taiteilijat toistavat teoksissaan omaan maahansa liittyvän Seitsemän sisaren tarinan.

Ke 22.1. klo 18 Maj Meriluoto: Australian seitsemän sisarta Tampereella – alkuperäisväestön kokoama näyttely kertoo maailman vanhinta tarinaa
Vapriikin näyttelypäällikkö FT Maj Meriluodon luennolla perehdytään Seitsemän sisaren kiehtovaan tarinaan ja sen merkitykseen Australian abroiginaalien keskeisenä luomiskertomuksena. Samalla tutustutaan yhteisöllisen taiteen kulttuuria ja perinnettä elävöittävään voimaan ja Australian keskisen aavikon ihmisiin, eläimiin ja maisemiin. Paikka: Vapriikin auditorio.

Ke 29.1. klo 18 Inker-Anni Linkola-Aikio ja Amna Qureshi: Alkuperäiskansataiteilijoiden ja duojáreiden kertomukset välittävät kulttuuriperintöä digiaikana – esimerkkejä Australiasta ja Saamenmaalta
Lapin yliopiston tutkijatohtori Inker-Anni Linkola-Aikion ja tutkijatohtori Amna Qureshin esitys käsittelee alkuperäiskansataiteilijoiden ja duojáreiden taide-ajattelun siirtämistä yhteisössään kertomusten avulla. Lisäksi nostetaan esiin alkuperäiskansan kulttuuriperinnön digitoinnin eettisiä kysymyksiä. Esityksessä näytetään filmi Australian alkuperäiskansojen taidetyöpajasta Cedunasta. Esitys pohjautuu Promoting Sustainable Practices in Digitising Indigenous Cultural Heritage (TRUST) ja Arctic Indigenous Design Archives – hankkeiden aikana tehtyyn tutkimukseen. Paikka: Siidan auditorio.

Ke 5.2. klo 18 Anniina Turunen: Duodji kokoelmissa osana taiteellista työskentelyä
Saamenkäsityöalan lehtori ja duojár Anniina Turunen käsittelee luennolla saamelaiskäsitöitä eli duodjia osana taiteellista työskentelyä. ”Minulle duodji on ensisijaisesti kommunikaatiota. Duodji kantaa viestejä menneiltä sukupolvilta tuleville sukupolville, ja jokainen jättää siihen merkkejä. Duodjissa tärkeää on hiljainen tieto, jonka voi aistia kehollaan ja mielellään. Ilman tätä tietoa menneet sukupolvet ovat hiljaa.” Paikka: Siidan auditorio.

Ke 12.2. klo 18 Juhani Harjunharja: Andaraksesta arktiseen aikavaellukseen – saamelaisen kansanperinteen taivaankansi
Ohcejoga Utsjoen Ursa ry:n puheenjohtaja Juhani Harjunharjan esitys pohjautuu teemaan ”Nieida kärek (Seulaset) 100 vuotta”. Andaras Kitti oli poromies Utsjoelta ja yksi kolmesta saamelaisesta tähtitaivasta tutkineesta henkilöstä 1800-1900-lukujen tietämissä. Hän oli yksi keskeisimmistä Samuli Paulaharjun kansatieteellisen tutkimuksen asiantuntijalähteistä saamelaisalueella. Kitti toi esiin Plejadien eli Seulasten saamenkielisen nimen Nieida kärek. Lisäksi luennolla esitellään sekä tähtien että muiden tähtikuvioiden ja talvisen taivaan saamelaisen kansanperinteen mukaisia tarinoita. Paikka: Siidan auditorio.

Ke 19.2. klo 18 Eeva-Kristiina Nylander: Provenienssitutkimus, repatriaatio ja rematriaatio esimerkkeinä dekolonialismista ja indigenisaatiosta museomaailmassa
FT Eeva-Kristiina Nylanderin luennolla käsitellään museokokoelmien kolonialististen rakenteiden purkamista ja alkuperäiskansaistamista. Prosessia tarkastellaan Berliinissä sijaitsevan Eurooppalaisten Kulttuurien Museossa käynnissä olevan projektin kautta. Museon saamelaiskokoelmat ulottavat juurensa 1600-luvulle, ja ne ovat tällä hetkellä moninäkökulmaisen provenienssitutkimuksen kohteena. Tutkimusta tekevät saamelaiset duojárit eli käsityöläiset ja museon provenienssitutkijat. Paikka: Siidan auditorio.

Maailman pohjoisin alkuperäiskansojen elokuvafestivaali. Tapahtumatiedot löytyvät täältä: https://skabmagovat.fi/

Siida ❤️ Skábmagovat

Ostamalla vähintään kolme näytös- tai oheistapahtumalippua pääset Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelyihin veloituksetta!

Etuun oikeuttavat Tiketistä ja paikan päällä lipunmyyntipisteistä ostetut liput. Käy lunastamassa etuun oikeuttava tosite Siidan tai Sajoksen Skábmagovien lipunmyyntipisteestä. Voit vierailla näyttelyissä vaikka useamman kerran festareiden aikana 23.-26.1.2025!

Tervetuloa Siidan pikkujouluihin laskeutumaan kaamokseen, joissa levyjä soittaa paikallinen DJ Radio-JusSunná. Tule juhlistamaan yhdessäolon ihanuutta kaamosdiskoon, jossa yhdistyy alkuperäiskansojen rytmit, ysäri- ja niin kutsutut guilty pleasure-hitit.
Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kuva / Govva: Lada Suomenrinne; Punos Arts & Research

Järjestäjät Saamelaismuseo Siida ja Ravintola Sarrit
Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi
***
Bures boahtin Siidda unna juovllaide! Dán sevdnjes skábmaija čuovgá báikkálaš DJ Radio-JusSunná skearruidisguin. Boađe dánsut ja illudit leahkit ovttas skábma-discoi, mas ovttastuvvet álgoálbmogiid ritmmat, 90-logu musihkka ja nu gohčoduvvon guilty pleasure-hittat.
Nuvttá sisabeassan. Bures boahtin!

Ordnejeaddjit Sámemusea Siida ja Restoráŋŋa Sarrit
Lassedieđut: Searvvušdoaimmavástideaddji Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Tiäđuh tievâsmiteh maŋeláá. / Tapahtumatiedot täydentyvät myöhemmin.

Saamelaismuseo Siida järjestää yhteistyössä Enontekiön kunnan sekä Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat-hankkeen kanssa kaikille avoimen 2-osaisen tilaisuuden Hetan kirkonkylällä tiistaina 22.10. Tilaisuudessa tutustutaan Saamelaismuseo Siidan VISA-hankkeeseen, joka tutkii 3D:n hyödyntämismahdollisuuksia museotyössä. Rakennusperinnön ammattilaiset ovat jututettavina esimerkiksi rakennusperintöneuvonnan ja mahdollisten avustusten tiimoilta sekä Granqvistin taloon liittyen kartoitetaan muistitietoa.

Ohjelma:

Klo 14.30  Granqvistin talolla dronemallinnosta, kokoontuminen kirkon alaparkkipaikalle. Säävaraus!

Klo 16-16.45 hanke-esittelyt ja rakennusperintöneuvontaa, koulun auditoriossa, käynti kirjaston kautta. Kahvitarjoilu.

Kaikille avoimet tilaisuudet.

Mitä 3D-mallintaminen museotyössä voi tarkoittaa? Tapahtuma tarjoaa kysymykseen konkreettisia vastauksia. Tapahtuma alkaa Granqvistin talon pihapiirissä järjestettävällä työnäytöksellä, jossa kokonainen kulttuuriympäristökohde mallinnetaan dronen avulla sään salliessa. Kokoontuminen klo 14.30 kirkon alaparkkipaikalle. Mikäli tuuli on yli 10 m/s tai maassa on lunta, tapahtumaosio peruuntuu. Rakennetun kulttuurihistorian näkökulmasta Granqvist on Enontekiön arvokkainta kulttuuriperintöä, se on muun muassa inventoitu LKYT-inventoinnissa, mainittu Lapin rakennusperintö v. 1984 julkaisussa sekä Enontekiön kulttuuriympäristöohjelmassa.

Tapahtuman toinen osa toteutetaan klo 16 alkaen koulun auditoriossa, jonne käynti kirjaston kautta ja jossa esitellään hanketta jo tehtyine toimenpiteineen. Käytännössä tutustutaan hankkeessa käytettävään tekniikkaan ja nähdään esineistä ja kulttuuriympäristökohteista tehtyjä mallinnoksia, näin piipahdetaan esimerkiksi ulkomuseollamme Inarissa. Tilaisuudessa restaurointimestari Marko Korkeasalo kertoo Saamelaismuseo Siidan alueellisen vastuumuseon korjausrakentamisen neuvontatyöstä. Esittelyssä on myös Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat-hanke. Tapahtuman molemmat osiot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Jos ensimmäinen osio peruuntuu tai jos molempiin ei pääse niin toiseen kannattaa siltikin osallistua.

Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat on koko Lapin alueella toimiva kulttuuriympäristöhanke, jonka tavoitteena on muun muassa tallentaa paikkoihin ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin liittyviä tarinoita ja paikallista muistitietoa. Hetassa hanke kartoittaa minkä verran ja millaista muistitietoa Enontekiön kuntalaisilla on Granqvistin talosta. Onko sinulla tietoa talon historiasta tai muistoja taloon liittyen? Tule paikan päälle muistelemaan ja jutustelemaan tai ota yhteyttä projektipäällikkö Isaan.

VISA-hankkeen aikana kartoitetaan yhteisön ajatuksia ja ehdotuksia saamelaisen kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta koskien, eritoten 3D:n hyödyntämisen näkökulmasta. Tule kertomaan arvokas mielipiteesi.

Tervetuloa!

Järjestäjät: Saamelaismuseo Siida, Enontekiön kunta ja Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat-hanke

Lisätietoja VISA-hanke:

Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi
Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Muistelukset Granqvistin taloon liittyen sekä lisätietoja Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat-hanke:

Isa Tuuri, 0408266620, isa.tuuri(at)pohjoisinlappi.fi

Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat on kaamoksen maisemista syntynyt ääni- ja liikemaisemien kokonaisuus. Näyttely koostuu taiteellisista lyhytelokuvista, joissa kaamos tuodaan esiin subjektiivisina kokemuksina. Työryhmä on työskennellyt intensiivisesti elokuvien parissa Inarissa vuoden 2023 lokakuusta vuoden 2024 maaliskuuhun. Teoksissa yhdistyy tanssi-, video- ja äänitaide, ja kun näyttely käsittelee pimeyttä myös mielen sisäisenä ilmiönä, antaa se mahdollisuuden vierailijalle heijastella omia mielen syvyyksiään. Kaamosmaisemia – Skábmaduovdagat -näyttelyn kaikille avoimet avajaiset ovat 12.10. klo. 14. Näyttely on esillä Siidassa 28.01.2025 saakka.

Moni kaamoksen keskellä elävä ei koe vuodenaikaa pimeänä, vaikka se usein sellaisena kuvaillaankin. Katsoja saakin kokea näyttelyssä kaamoksen muutoksineen ja vivahteineen inarilaisten tekijöiden taiteellisen maisemoinnin kautta. Työryhmä toteaakin seuraavaa: ”Pimeys loi turvan olla se kuka minä olen, joskus osa oivaltamista on se, että voi tanssia täysillä täydenkuun alla.”

Työryhmään kuuluvat Janita Rantanen, Sunna Nousuniemi – Radio-Juhani Sunná Máret, Sakari Maliniemi, Tomi Lampinen ja Nicholas Francett.

Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja työskentelyä on tukenut Koneen Säätiö, Taiteen edistämiskeskus, Inarin kunta ja International Sámi Film Institute.

 

Lisätietoja näyttelystä:

vs. Näyttelyamanuenssi Konsta Verta, 040 149 5866, konsta.verta(at)samimuseum.fi

Työryhmän koollekutsuja Janita Rantanen, janita.m.rantanen(at)gmail.com

Miten ja keiden toimesta saamelaista kulttuuriperintöä tallennetaan? Kuinka päästä käsiksi tallennettuihin aineistoihin? Entä voiko tallennustyöhön osallistua itse? Syyskuussa kokoonnutaan yhteen elävän saamelaisen kulttuuriperinnön ja sen tallentamisen äärelle. Tapahtumassa on mahdollisuus tutustua erilaisiin tallennushankkeisiin, kuten Saamelaismuseo Siidan VISA – Virtuaalinen Saamenmaa hankkeeseen ja Finna.fi -hakupalvelun pohjoissaamenkieliseen käyttöliittymään. Lisäksi on mahdollisuus kuulla Oulun yliopiston Giellagas-instituutin toiminnasta, Saamelaisesta kulttuuriarkistosta sekä opiskelija-ainejärjestö Giekun kuulumisia. Illan aikana esittäytyy saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ – Uvja ja paikan päällä on myös totuus- ja sovintokomission sekä Oulu Sámit-yhdistyksen edustajat. Tervetuloa Oulun taidemuseolle!

Oulun taidemuseon Satula-tila, 1.krs.
Tapahtumaan vapaa pääsy ja siellä on kahvitarjoilu.

Museoillan järjestävät yhteistyössä Oulun kulttuurisäätiön Rajaton saamelaiskulttuuri-hanke, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, Saamelaismuseo Siida, Pohjois-Pohjanmaan museo ja Oulun taidemuseo. Tapahtuma on jatkumoa tammikuiselle yhteisölliselle saamelaisillalle, joka käynnisti Oulun museoiden, Oulun kulttuurisäätiön ja saamelaisyhteisön välisen vuoropuhelun ja yhteistyön.

Kuva: Sanna Krook/Oulu2026

Lisätiedot Saamelaismuseo Siidan osalta: Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Oulu2026: Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kulttuuriohjelmaan kuuluu myös laaja saamelaiskulttuurin kokonaisuus, jonka osana Oulun taidemuseo täyttyy saamelaisella taiteella ja duodjilla heti tammikuussa 2026. Valtioiden ja saamelaisalueen rajat ylittävä yhteistyö saamelaiskulttuurin parissa on aloitettu vuonna 2023, ja monenlaisia tapahtumia toteutetaan jo ennen kulttuuripääkaupunkivuotta.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston yksikkö, jolla on valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa. Oppiaineina ovat koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kieli sekä saamelainen kulttuuri. Giellagas-instituutissa toimii myös Saamelainen kulttuuriarkisto, jossa säilytetään runsasta kulttuuri- ja tutkimusaineistoa. Arkisto palvelee saamen kielten ja kulttuurin opetusta ja tutkimusta, minkä lisäksi kokoelmat tukevat saamen kielten ja kulttuurin elvyttämistä ja vahvistamista.

Inarissa toimiva Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo, jonka erikoisalana on saamelaiskulttuuri. Valtakunnallisen vastuumuseon tehtävänä on muun muassa toteuttaa valtakunnallista museotoimintaa erikoisalallaan; kehittää ja edistää kulttuuriperintö­työtä ja museoiden yhteistyötä erikoisalallaan; toimia erikoisalansa kulttuuriperinnön valtakunnallisena asiantuntijana ja ylläpitää ja edistää erikoisalansa kansainvälisiä yhteyksiä. Saamelaismuseo Siidan tavoitteena on jalkauttaa yhteisöllinen työ myös saamelaisalueen ulkopuolelle. Tänä vuonna Saamelaismuseo on valittu sekä Vuoden eurooppalaiseksi museoksi että vuoden museoksi Suomessa.

Pohjois-Pohjanmaan museo on Oulun alueella toimiva kulttuurihistoriallinen museo ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen vastuumuseo. Sen yhteyteen kuuluu myös erikoismuseoita. Museon henkilökunta työskentelee tällä hetkellä väistötiloissa, ja uusitut näyttelyt avataan Oulun Myllytullin kaupunginosaan valmistuvassa uudisrakennuksessa vuonna 2026. Museon ParasRakas museo -hankkeessa monenlaiset ihmiset pääsevät mukaan suunnittelemaan uuden museon toimintaa. Museon saamelaista alkuperää olevaa esineistöä on vaiheittain palautettu Saamelaismuseo Siidalle tammikuusta 2024 lähtien.

Oulun taidemuseon ohjelmiston keskiössä on alueellisuus ja nykytaide. Näyttelyohjelmiston rinnalla kulkee eri-ikäisille suunnattu tapahtumaohjelmisto. Oulun taidemuseo ylläpitää Oulun kaupungin kokoelmaa sekä hallinnoi useita pienempiä lahjoituskokoelmia. Alueellisena vastuumuseona Oulun taidemuseo palvelee ja neuvoo Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueiden kuntia ja kaupunkeja, paikallisia museoita, yhteisöjä sekä yksityishenkilöitä kuvataiteeseen ja visuaalisen kulttuuriperintöön liittyvissä asioissa. Taidemuseo ja Oulu2026 toteuttavat alkuvuoden 2026 saamelaisen näyttelykokonaisuuden tiiviissä yhteistyössä.

Kansalliskirjaston tietoasiantuntijat Mari Guttorm ja Saga Jacksen tulevat pohjoiseen ja vetävät ”Miten saat Finnasta iloa ja hyötyä opetukseen/opiskeluun”- tilaisuudet 5.9.2024 sekä Ivalossa että Inarissa. Lisäksi tilaisuudessa erikoiskirjastonhoitaja Tiina Mäntylä esittelee Lapin kirjastojen Finnaa. Tilaisuudet on suunnattu opettajille.

Tilaisuuksissa keskitytään Finnan hyödyntämiseen opetuskäytössä eli sen tarjoamiin tiedonhakumahdollisuuksiin ja oppimisen sisältöihin. Finnasta löytyy moneen oppiaineeseen valmiita opetuspaketteja ja opettajille suunnattu Finna Luokkahuone -sivusto avautui kesällä täysin uudistuneena.

Suomen johtava kulttuurin ja tieteen hakupalvelu Finna palvelee laajasti ja nyt myös pohjoissaamen kielellä.

Kuva: Finna

Lisätiedot tilaisuuksista: Saamelaismuseo Siida/Yhteisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

***

Álbmotgirjeráju diehtoáššedovdit Mari Guttorm ja Saga Jacksen boahtiba davás ja doallaba “Mo fidnet Finnas ilu ja ávkki oahpahussii ja studeremii” -dilálašvuođaid 5.9.2024 sihke Avvilis ja Anáris. Dan lassin sierragirjerádjodikšu Tiina Mäntylä ovdanbuktá Lappi girjerájuid Finna.

Dilálašvuođain vuodjut Finna oahpahusgeavahussii dahjege dieđuohcanvejolašvuođaide ja oahppama sisdoaluide. Finnas gávdnojit maiddái máŋga oahppoávdnasii gárvves oahpahuspáhkat ja oahpaheaddjiide dárkkuhuvvon Finna Luohkkálatnja – ollásit ođasmahtton siidu rahpasii geasset. Suoma njunuš kultuvrra ja diehtaga ohcanbálvalus Finna bálvala viidásit ja dál maiddái davvisámegillii.

Dilálašvuođat leat dárkkuhuvvon oahpaheaddjiide.

Govva: Finna

Lassidieđut: Sámemusea Siida/Álbmotdoaimmavástideaddji Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi