Sääʹmnuõri čeäppvuõttpeeiʹv jäʹrjstet Karigasnjaarǥ škooulâst / Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Karigasniemen koulussa

Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹv jäʹrjstet juõʹǩǩ eeʹjj sääʹmvuuʹdest. Tõt taʹrjjad sääʹmnuõrid smeʹllkõõʹtti kulttuurareena, koʹst tääidees vuäitt čuäjtõõllâd sääʹmǩiõllsaž ǩiiččeeʹjid da nuuʹbbid sääʹmnuõrid. Noorõõttmõš oouʹdad sääʹmǩiõli âânnmõõžž päärnai da nuõri kõskkvuõđâst da nâânad tõi sââʹj aarǥâst. Sääʹm-museo Siidan tuâjjpaaʹjid ââʹnet  sääʹm-museo tuâjjlai jååʹđtõõzzin.

***

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään vuosittain saamelaisalueella. Se tarjoaa saamelaisnuorille kannustavan kulttuuriareenan, jossa omia taitoja voi esitellä saamenkieliselle yleisölle ja toisille saamelaisnuorille. Tapahtuma edistää saamen kielten käyttöä lasten ja nuorten keskuudessa ja vahvistaa niiden asemaa arjessa. Saamelaismuseo Siidan työpajat pidetään saamelaismuseon työntekijöiden vetämänä.

Siida kylästelee Kiasmassa 8.-9.5. Perjantaina 8.5. klo 17-20 olemme mukana kaikille avoimessa Kiasman Treffiperjantaissa. Lisätietoa tapahtumasta löytyy Kiasman nettisivulta, jonne linkki tässä. Lauantaina 9.5. järjestämme saamelaisyhteisölle suunnatun yhteisöpäivän.

Haluamme kuulla yhteisöltä, miten voisimme olla entistä paremmin saavutettavissa ja millaiselle yhteis- ja yhteisötyölle on tarvetta. Tule kertomaan kuinka Siida voi olla juuri sinun kotimuseosi. Järjestämme ohjelmaa yhteistyössä Kiasman kanssa.

Kutsumme teitä mukaan yhteisen tekemisen ja ajatusten vaihdon äärelle Kiasmaan lauantaina 9.5 klo 13-16.

Yhteisöpäivän ohjelma

13.00 saapuminen Kiasmaan

13.15 kokoontuminen ja tervehdys

13.30 tutustuminen Entiset ainoat-näyttelyyn oppaan johdolla ja taiteilijatapaaminen (taiteilija varmistuu myöhemmin)

14.30 kahvit ja keskustelua

Yhteisen osiomme jälkeen näyttelyyn voi tutustua vielä klo 17 asti Kiasman aukioloajan puitteissa.

Varmistaaksemme tarjoiluiden riittävyyden pyydämme ilmoittautumaan ennakkoon yhteisötyövastaava Pia Nikulalle pia.nikula(at)samimuseum.fi keskiviikkoon 29.4 mennessä. Jos herää kysymyksiä tilaisuuteen liittyen niin Pia vastaa myös niihin. Ilmoittautumisesi yhteydessä ilmoita myös mahdolliset allergeenit tai ruokavaliosi. Ilmoita myös mukanasi olevat lapset ja heidän ikänsä, pyrimme huomioimaan heidät tarjoiluissa.

Tiervâpuáttim! / Bures boahtin! / Tiõrv pueʹttem! / Tervetuloa!

Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Raisa Porsanger, Jorma Puranen: Raisa Porsanger, Go čájeha dan mii lea čiegaduvvon (Kätketyn paljastaminen), 2021, kehykset, poron- ja vuohennahka, villakangas, nailonnaru; Jorma Puranen, Nimetön sarjasta Kuvitteellinen kotiinpaluu, 1991, valokuva, Kansallisgallerian kokoelma

 

Inarin kunta ja Saamelaismuseo Siida järjestivät Inari 150 -juhlavuoden kunniaksi vanhojen valokuvien keräyksen, jossa koottiin otoksia kuntalaisten arkisesta elämästä ja vuosien tuomista muutoksista Inarin kunnassa.

Kuvien toivottiin olevan sotien jälkeiseltä ajalta aina 2000-luvun alkupuolelle saakka. Tule tunnistamaan ihmisiä ja paikkoja vanhoista valokuvista!

Valokuvaillan tallenne katseltavissa tästä 23.4.-7.5.2026.

Järjestäjät: Inarin kunta ja Saamelaismuseo Siida
Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula(at)samimuseum.fi, 040 621 2663

Tervetuloa tutustumaan kokoelmaesineisiin, tunnistamaan ihmisiä ja paikkoja vanhoista valokuvista ja kertomaan mahdollisia toiveita yhteiseen kokoelmatyöhön. Esittelemme Karigasniemestä, Inarijokivarresta ja Ylä-Tenolta kerättyä, kokoelmapalautuksissa palautunutta esineistöä.  Tilaisuus pidetään Karigasniemen koululla klo 17.

Paikan päällä on kahvitarjoilu ja tilaisuuteen on vapaa pääsy. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi!

Saamelaismuseo Siida jatkaa yhteisöllistä kokoelmatyötä ja esinetutkimusta Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa kolmivuotisessa  Ellos min árbi! – Eläköön kulttuuriperintömme! -hankkeessa.

Hankkeen tutkijana toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutin tutkijatohtori Eeva-Kristiina Nylander, jonka kanssa tilaisuudessa on mahdollista keskustella esimerkiksi siitä, kuinka voidaan turvata kotiin palautuneiden saamelaisesineiden fyysinen, kulttuurinen ja henkinen palaaminen osaksi elävää kulttuuria. Osallistuminen keskusteluun on täysin vapaaehtoista.

Järjestäjät: Saamelaismuseo Siida ja Bedje-Deanu Sámit

Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula(at)samimuseum.fi, 040 621 2663

Skábmagovat, eli Kaamoksen kuvia, on maailman pohjoisin alkuperäiskansojen elokuvafestivaali/Skábmagovat lea máilmmi davimus eamiálbmogiid filbmafestivála.

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali
Inarissa 22.–25.1.2026

Festivaalin aikana elokuvataiteesta nautitaan kolmessa paikassa:
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Saamelaismuseo Siidassa sekä saamelaismuseon ulkomuseolla Lumiteatterissa, joka rakennetaan kokonaan lumesta.

Lue lisää festivaalin verkkosivuilta: https://skabmagovat.fi/fi/

Kuva: Kevin Francett

***

Skábmagovat – eamiálbmogiid filbmafestivála

Eamiálbmogiid ealligovvafestivála
Anáris 22.-25.1.2026

Festiválas návddašit ealligovain golmma sajis:
Sámekulturguovddaš Sajosis, Sámemusea Siiddas ja sámemusea olgomuseas Muohtateáhteris.

Loga eambbo festivála neahttasiidduin: https://skabmagovat.fi/se/

Govva: Kevin Francett

Tilaisuuden tallenne katseltavissa 16.12 saakka. Saamelaismuseo Siida on julkaissut Pielpajärven kirkkoa käsittelevän kolmikielisen tietokirjan/Sämimuseo Siida lii almostittâm Piälppáájäävri kirho kieđâvuššee kuulmâkielâlii tiätukirje. Striimilinkki aktivoituu avaamalla lisätiedot. Linkki striimiin löytyy tästä: linkki

Kirja on saamelaismuseo Siidan julkaisu numero 10. Pielpajärven kirkko on yksi pohjoisen Suomen vanhimmista rakennusperintökohteista ja kansainvälisesti merkittävä puurakentamisen monumentti. Saamelaismuseo Siida julkaisee tiistaina 2.12.2025 ensimmäisen laajan, kolmikielisen tietokirjan Pielpajärven kirkosta. Kirjan on toimittanut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen ja kirjoittajina on useita arkkitehtuurin historian, kulttuuriperinnön tutkimuksen ja taidehistorian asiantuntijoita. Teos kokoaa yhteen uusimman tutkimustiedon ja aiemmin julkaisemattoman kuvamateriaalin.

Tilaisuus striimataan.

Kahvitarjoilu. Vapaa sisäänpääsy.

Tervetuloa!

***

Kirje lii sämimuseo Siida almostittemráiđust nummeer 10. Piälppáájäävri kirkko lii ohtâ Tave-Suomâ puárásumosijn huksimärbičuosâttuvâin já aalmugijkoskâsávt merhâšittee muorâhuksim monument. Sämimuseo Sijdâ almostit majebaargâ 2.12.2025 vuossâmuu vijđes, kuulmâkielâlâš tiätukirje Piälppáájäävri kirhoost. Kirje lii toimâttâm Aalto-ollâopâttuv arkitektuur historjá professor Panu Savolainen já čällein láá maaŋgah arkitektuur historjá, kulttuuräärbi tutkâm já taaiđâhistorjá äššitobdeeh. Kirje čuákkee oohtân uđđâsumos tutkâmuštiäđu já ovdeláá almostittem kovemateriaal.

Mij faallâp käähvi. Nuuvtâ siisâpeessâm.

Tiervâpuáttim!

 

 

 

 

 

9.10.2025 olleen tilaisuuden striimin tallenne löytyy tästä 17.10.2025 saakka. Kun painat ”Lue lisää”-painiketta, löydät aktiivisen linkin. Veli-Pekka Lehtolan teos Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus) on ensimmäinen yleisesitys kahden sukulaiskieltä puhuvan väestön rinnakkainelosta vuosisatojen ja jopa -tuhannen mittaan. Samoin se on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys Suomen saamelaisten poliittisesta historiasta.

Teos auttaa ymmärtämään saamelaisen yhteiskunnan kipukohtia, mutta myös pärjäämisen tapoja, jotka molemmat voi nähdä pitkinä historiallisina jatkumoina.

Kirjan painopiste on 1900-luvun kehityksessä, Suomen valtion politiikassa saamelaisia kohtaan sekä siinä, miten nämä vastasivat ulkoiseen paineeseen. Uhrihistorian sijasta kirja tuo esiin saamelaisten omaa poliittista toimintaa, aluksi hiljaisena vastarintana ja myöhemmin tietoisena saamelaisliikkeenä. Etnopolitiikkaa ei kuitenkaan ymmärretä pelkästään vastauksena valtaväestön paineisiin, vaan se on myös tuottanut paljon uusia ajatuksia ja verkostoja niin saamelaisten omassa keskuudessa kuin ulkopuolistenkin kanssa.

Kahvitarjoilu. Vapaa sisäänpääsy.

Tervetuloa!

The Sámi Collection at Museum Europäischer Kulturen. A Multiperspective Approach of Provenance Research -projektin tuloksia esitellään Siidassa. Tilaisuus striimataan. Klikkaa lisätiedot auki niin löydät aktiivisen striimilinkin. Linkki striimiin löytyy tästä. Tallenne on katseltavissa luennon jälkeen 7.11 saakka.

Eurooppalaisten kulttuurien museossa Berliinissä on viime vuosina tutkittu museon saamelaiskokoelmien alkuperää ja keräilyyn liittyvää historiaa eli provenienssiä. Samaan aikaan museon kokoelmissa olevia esineitä on myös selvitetty kahdeksan saamelaiskäsityöläisen, duojárin toimesta. Museon Áimmuin – Eahccit sámi kulturárbbi/Re-Connecting Sámi Heritage -näyttelyssä, on elokuusta 2024 alkaen voinut tutustua museon saamelaiskokoelmaan, duojáreiden uusiin töihin ja niihin tunteisiin ja ajatuksiin, joita työskentely museossa on herättänyt.

Kokoelmien alkuperän selvittäminen on tärkeää, jotta esineet voitaisiin palauttaa, mutta myös saamelaisesineiden keräilyhistorian tutkimuksen kannalta. Miten esineet vaihtoivat omistajaa? Mistä niitä kerättiin ja millaisissa olosuhteissa? Millaisiin kysymyksiin arkistotutkimukset voivat vastata? Tutkija ja kuraattori Eeva-Kristiina Nylander kertoo tutkimuksistaan Enontekiön, Inarin, Utsjoen, Vuotson ja Petsamon alueen esineistä.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Saamen kielten viikon tavoitteena on saada saamen kielille huomiota, näkyvyyttä ja kuuluvuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Saamen kielet ovat tärkeitä yksittäiselle kielenkäyttäjälle, saamen kansalle ja myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Saamen kielet toimivat viestinnän välineenä ja ne ovat osa identiteettiä, kulttuuriperintöä ja yhteenkuuluvaisuutta. Siida on mukana saamen kielten viikossa.

Oman kielen näkyminen arkipäivässä on tärkeää saamen kielten käyttäjille, saamen kielten asemalle, yhteenkuuluvuuden tunteelle. Saamen kielten näkyminen osoittaa myös kielen hyväksyntää yhteiskunnassa. Saamen kielten viikko on järjestetty vuodesta 2019 lähtien, jolloin vietettiin YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta. Saamen kielten viikko on järjestetty siitä lähtien joka vuosi lokakuussa viikolla 43. Saamelaiskäräjät toteuttaa Saamen kielten viikon yhteistyössä Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien kanssa.

Tervetuloa mukaan saamen kielten viikolle!

Saamelaismuseo Siida kutsui saamelaisyhteisöä valitsemaan esineitä päänäyttelyn yhteisövitriiniin. Tällä kertaa esille pääsevät Pohjois-Pohjanmaan museon lahjoittamat saamelaisesineet, jotka kuuluvat Samuli Paulaharjun kokoamaan kokoelmaan. Yhteisövitriinin esineet vaihdetaan huoltotauolla 4.-7.5. 2025. Yhteisövitriinin esineiden esittelytilaisuuden ohjelma  löytyy ”Lue lisää”-painikkeen takaa. Striimaamme paneelikeskustelun osuuden ja linkki siihen löytyy myös alempaa.

”Oovtâst-Ovttas-Õõutâst-Yhdessä” – Esineet esillä nyt!
Yhteisövitriinin esineiden esittelytilaisuus Siidassa 8.5.2025 klo 14-16

Pääset osallistumaan tilaisuuteen tästä

Ohjelma:
Paneelikeskustelu, Siidan auditorio
Saamelaismuseon ja saamelaisyhteisön yhdessä valitsemien esineiden matka Pohjois-Pohjanmaan museosta Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn yhteisövitriiniin. Paneelissa Saamelaismuseo Siidan asiantuntijoita:
Anni Guttorm, intendentti
Pia Nikula, yhteisötyövastaava
Saara-Maija Pesonen, konservaattori
Anna-Leena Pyylampi, hankekoordinaattori
Marjo-Riitta Rantamäki, amanuenssi
Yhteisövitriinin esittely, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme-näyttely
Anni Guttorm, intendentti
Juha-Pekka Joona, amanuenssi
Kahvitarjoilu, ravintola Sarrit

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Lisätietoja tilaisuudesta: Pia Nikula, yhteisötyövastaava, pia.nikula(at)samimuseum.fi, 040 621 2663

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Saara-Maija Pesonen