Näyttely on läpileikkaus saamelaistaiteesta 1930-luvulta 2000-luvun alkuun. Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan kuratoima näyttely on koottu Johtti Sápmelaččat -yhdistyksen ja Saamelaismuseo Siidan teoksista.
Oainnus
Oainnus ‒ näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen -näyttely on mielenkiintoinen läpileikkaus saamelaistaiteesta 1920-luvulta 2000-luvun alkuun. Teokset ovat grafiikkaa, maalauksia, kuparipiirroksia ja brodeerauksia sekä kaksi sekatekniikalla tehtyä työtä. Saamelaisen visuaalisen ilmaisun perinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse pohjoisen pyyntikansan kalliopiirroksiin ja vuosisatojen takaisten noitarumpujen symboliikkaan. Saamelainen käsityö eli duodji antaa kuvataiteeseen omat vivahteensa, kuten myös saamelaiskulttuurin jatkuva muovautuminen oman yhteisön perinteiden ja monikulttuuristen vaikutteiden välillä. Nykytaiteilijoiden työhön vaikuttaa heidän saamansa länsimainen taidekoulutus.
Oainnus -näyttely perustuu Johtti Sápmelaččat (Jutaavat saamelaiset) -yhdistyksen taidekokoelmaan täydennettynä Saamelaismuseo Siidan omalla kokoelmalla. Oainnus -näyttelyn on kuratoinut saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola. ”Tämän näyttelyn kautta kutsumme sata vuotta saamelaistaidetta mukaan uuden Siidan juhliin”, Veli-Pekka Lehtola toteaa.
Saamelaismuseon tuottama Oainnus -näyttely on esillä Siidassa 29.1.2023 saakka. Siida on auki kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Talvikaudella 1.10.2022 alkaen Siida on auki ma – la klo 10 – 17. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.
Zero Arctic -näyttely kertoo tutkimushankkeesta, joka käsitteli perinnetiedon ja perinteisen rakentamisen ideoiden hyödyntämistä uusien ilmastoystävällisten rakennusten suunnittelussa. Perinteisiä rakennuksia tutkimalla on mahdollista luoda suuntaviivoja nykyhetken ja tulevaisuuden kestävälle rakentamiselle.
Arktisen neuvoston alla toimivassa tutkimushankkeessa Zero Arctic – Concepts for carbon-neutral Arctic construction based on tradition (2018-2020) keskityttiin Pohjois-Suomeen, Kanadaan ja Japaniin painottaen yhteistyötä alueiden alkuperäiskansojen kanssa. Hankkeen tapausesimerkit näyttävät, että myös arktisissa oloissa on mahdollista rakentaa toimivia taloja, jotka lämmittävät käyttäjiään, eivät ilmastoa.
Suomen osuuden toteuttivat Ulkoministeriön rahoituksella YM, Aalto yliopisto, arkkitehtitoimisto Livady ja VTT.
Saamelaismuseo Siida avaa yhdessä Kolttakulttuurisäätiön kanssa perjantaina 25.9.2015 Tuõddri Pee’rel – Tunturien helmet-näyttelyn, joka upeilla kuvillaan johdattelee katsojan kolttasaamelaisen kulttuurin lähelle.
Tuõddri Pee’rel – Tunturien helmet- näyttely on koostettu valokuvista, joiden takana ovat Tanja Sanila, Tarja Sanila, Satu Moshnikoff, Mervi Karjalainen, Ville-Riiko Fofonoff ja Maria Porsanger. Kuvat tuovat yleisön nähtäväksi yksityiskohtia kolttapuvuista, taidokkaasti valmistettuja esineitä sekä elävää kolttakulttuuria. Valokuvien lisäksi kolttasaamelaisten rikkaaseen ja omaleimaiseen käsityöperinteeseen pääsee tutustumaan näyttelyssä olevien perinteisten käsitöiden avulla. Näyttely henkii arvostusta kolttasaamelaistakulttuuria kohtaan ja kulttuurin esille tuomisen tärkeyttä.
– Valokuvat vievät katsojan matkalle arkiseen, mutta tarunhohtoiseen elämään, pohjoisimpaan Suomeen koltta-alueelle, jossa tämä sitkeä kansa asuu, Kolttien luottamusmies Tanja Sanila kertoo.
Saamelaismuseo Siida on tuottanut Tuõddri Peerel – Tunturien helmet –näyttelyn yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön kanssa.
Tuõddri Peerel – Tunturien helmet –näyttely on esillä Siidassa 16.1.2016 saakka.
Saamelaismuseo Siidan vaihtuva näyttely Jumalan lapset aukeaa yleisölle 21.1.2021. Näyttely on Maarit Maggan duodjin väitöstutkimuksen taiteellisen produktion toinen osa, jota hän tekee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnalle. Magga toimii duodjin stipendiaattina Saamelaisella korkeakoululla.
Näyttely koostuu Maggan tekemistä duodjitekstiileistä Hetan kirkkoon, hänen kotiseudulleen Enontekiölle.
“Tekstiilini pohjautuvat duodjiin, saamelaiseen näkemykseen kauneudesta, sopivuudesta ja harmoniasta. Duodjilleni on ominaista niukkuuden tematiikka ja koristelun minimalistisuus, jotka pohjautuvat käsitykseeni kauneudesta. Välitän perinnettä ja sovellan osaamistani uudenlaisiin töihin, julkisen tilan kontekstissa”, Magga kertoo.
“Jätän tilaa ajatuksille.
Annan suunnitelman elää.
Kypsyttelen.
Kunnes näen sielussani.
Ymmärrän,
– ja teen näkyni todeksi”
Maarit Magga
Näyttely on esillä yhtä aikaa samassa tilassa Maggan ensimmäisen näyttelyn ”Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat” kanssa. Näyttely on esillä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa, Inarissa 21.1.2021 – 30.4.2021. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida. Koronan takia avajaisia ei järjestetä.
Lisätietoja:
Asiakaspalvelu, 0400 898 212, siida@samimuseum.fi
Erva ja Maarit haastattelu suomeksi, pelkkä teksti.
Saamelaismuseo Siidan pop-up-näyttely esittelee luovan ja kokeilevan saamenkäsityöntekijä Karen Jomppasen (1923–1996) käsityökokoelmaa. Karen Jomppasen perikunta lahjoitti Karenin käsityökokoelman osaksi Saamelaismuseon kokoelmia 30.9.2020. Laaja 220 esineen kokoelma sisältää saamenpukuja, asusteita, nukkeja, laukkuja ja pusseja sekä materiaalinäytteitä. Kokoelmaan liittyy myös arkistokokoelma, jossa on diakuvia ja kaavoja työohjeineen. Saamelaismuseon tuottama pop-up-näyttely esittelee läpileikkauksen kokoelmasta.
Saamelaismuseo Siidan pop-up -näyttely esittelee Saamelaismuseon kokoelmaesineitä, jotka Metropolia ammattikorkeakoulun konservoinnin tutkinto-ohjelman opiskelijat konservoivat syksyllä 2019 osana alkuperäiskansojen esineiden konservointikurssia.
Saamelaisesineiden konservointiprosessin kautta tekstiili- ja esinekonservaattorit saavat tietoa saamelaisesineistön erityispiirteistä. Saamelaisen esineistön materiaalit tulevat suurilta osin luonnosta ja orgaanisesta materiaalista valmistetun esineen säilyminen ja hoito vaativat kulttuurintuntemusta ja tietoa materiaalien valmistuksesta.
Saamelaismuseo Siida ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat tehneet monimuotoista yhteistyötä jo 20 vuotta.
Tenojoki, Saamen virta, on yli 200 kilometriä pitkä. Se alkaa Karigasniemeltä päättyen Norjan puolelle Tenovuonon jylhiin maisemiin, joissa se laskee Jäämeren aaltoihin. Teno erottaa Norjan ja Suomen valtakunnat sekä yhdistää saamelaista kansaa joen kahta puolen.
Keväällä pohjoinen luonto herää suureen näytelmään, kun Teno luo ryskyen jääpeitteensä. Kevään jälkeen seuraa valoisa kesä, ja lohennousun myötä elämä sykkii kaikkialla. Sitten päivä lyhenee, luonto rauhoittuu syksyn väriloistoon ja lohiveneet nostetaan odottamaan tulevaa kesää. Talviaikana koittaa kaamoksen kylmyys ja hämäryys, jota valaisevat vain kuu ja revontulet.
Ivalolaisen luontokuvaaja Pertti Turusen valokuvat tuovat katsojien eteen Tenon, Euroopan parhaan lohijoen, sen vuodenajat sekä ihmiset suurella virralla.
Kuva: Pertti Turunen
Lapin kahdeksan vuodenaikaa luo myös valokuvaajalle upeita mahdollisuuksia elää arktisen villin valon maailmassa. Kesän loputtoman valon kontrastina kaamoksen herkät pastellisävyt ja syksyn värikirkkaus ovat ihastuttaneet mieliä ikimuistoisesti. Lapin ihminen onkin rytmittänyt toimintansa juuri eri vuodenaikojen mukaan.
Ivalolainen harrastajavalokuvaaja Jorma Hevonkoski on kuvannut Suomen ja Norjan Lappia reilun 10 vuoden ajan.
Kuva: Huurrekoivut / Jorma Hevonkoski
Nettisivut: www.wildlight.fi
Saamelaismuseo Siidan vaihtuva näyttely Sámi seremoniijat – Saamelaiset seremoniat seuraa Maarit Maggan valmistautumista äitinä ja käsityöläisenä oman suvun seremonioihin, konfirmaatioon ja kasteeseen, duodjikulttuurista käsin. Tarina kulkee monella tasolla: läsnä ovat duodjin lisäksi saamelaiset arvot, maailmankatsomus ja tapakulttuuri sekä henkisyys ja hengellisyys.
Näyttely on Maarit Maggan taiteellinen produktio. Se liittyy Maggan duodjin taiteelliseen väitöstutkimukseen, jota hän on tekemässä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnalle. Magga työskentelee duodjin ja muotoilun stipendiaattina Saamelaisessa korkeakoulussa.
Näyttelyn kuvat on ottanut Nilla-Máhtte Magga. Graafisen ilmeen on suunnitellut Tikkanen Workshop/Hannu Tikkanen. Näyttelyä ovat tukeneet Suomalaisen kulttuurirahaston Yleisrahasto, Saamelaismuseo Siida ja Sámi allaskuvla.
Saamelaismuseo Siidan vaihtuva valokuvanäyttely ”Albma olbmot” asettaa näytteille Pekka Sammallahden mustavalkoisia henkilökuvia pohjoisen ihmisistä arkisissa ympäristöissään seitsemältä vuosikymmeneltä, aina 1960-luvulta lähtien. Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Näyttelyn nimi heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi.
Pekka Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamen kielten ja kulttuurin parissa. Hän on Oulun yliopiston emeritusprofessori, ja edelleen vahva vaikuttaja saamen kielien hyväksi. Sammallahden tunnetuimpia töitä ovat saamen kielten sanakirjat. Hän on kotoisin Helsingistä, mutta asunut puolet elämästään Utsjoen Vetsikossa. Valokuvaus on kulkenut Sammallahden mukana jo 50-luvulta ja periytyy isoäidiltä, rovaniemeläiseltä valokuvaajalta Hildur Larssonilta. Hänen veljensä on kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja Pentti Sammallahti. Kuvistaan Sammallahti on pitänyt yksityisnäyttelyitä Inarissa (2013), Rovaniemellä (2015). Oulussa (2015) ja Hetassa (2016) sekä osallistunut yhteisnäyttelyihin Münchenissä (2011), Pariisissa (2011), Helsingissä (2016) ja Kuopiossa (2016). Lisäksi Sammallahti on esitellyt kuviaan Kuusamon Luontokuva -tapahtumassa (2015) ja Camera Borealis -tapahtumassa Inarissa (2016). Teoksista merkittävin on yhdessä Antti Haatajan kanssa julkaistu teos ”Tuulessa roihuaa maa” (Tammi 2017), joka sai kunniamaininnan Vuoden luontokirja -kilpailussa v. 2017.
Näyttelyn on kuratoinut Marja Helander. Helander on tunnustettu valokuvataiteilija, joka viime vuosina on laajentanut työskentelyään lyhytelokuvien pariin. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida.
