Johan Nuorgam – saamelaisten kulttuurilähettiläs

Saamelaismuseon Siidan 20-vuotisjuhlavuoden näyttely kertoo Johan Nuorgamista. Iijärveläinen Johan Nuorgam (1910-1978) oli saamelaisuuden varhainen kulttuurilähettiläs. Hän oli perinteentuntija ja kielimies, jota monet tutkijat käyttivät lähteenään. Hän toimi 1930-luvulla Kansallismuseon Seurasaaren ulkomuseon oppaana, joka itsekin keräsi esineistöä. Hänestä tuli toimittaja, poliitikko ja kulttuurimies, joka 1950-luvun lopulla perusti Inarin saamelaismuseon.

Johan Nuorgam – saamelaisten kulttuurilähettiläs -näyttely käy läpi Nuorgamin elämän värikkäät vaiheet niin sanoin, kuvin kuin esineinkin. Sen ytimenä on Nuorgamin 1930-luvulla keräämä harvinaislaatuinen esineistö, joka on samalla ensimmäinen Kansallismuseon Saamelaismuseolle palauttama esinekokonaisuus. Nuorgamin elämää kuvaavat valokuvat, äänitteet ja lehtileikkeet piirtävät yllättävän kuvan saamelaismiehen verkostoista niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin yhteiskunnassa.

Nuorgam ehti toimia Sabmelaš-lehden avustajana ja päätoimittajana, saamelaisradion perustajana sekä suomen- ja saamenkielisen Tunturisanomat-lehden toimittajana. Hänen tietämyksensä näkyy T. I. Itkosen jättimäisessä Suomen lappalaiset -kirjassa, ja hänen tarinoitaan saadaan kuulla näyttelyssä niin saameksi kuin suomeksikin. Näyttely kuvaa myös Nuorgamin merkitystä Inarin saamelaismuseon ideoijana ja toteuttajana, joka museoajattelussaan oli aikaansa edellä.

Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida.

Muuttuva talvi

Näyttely auttaa katsojaa yhdistämään olemassa olevaa tietoa pohjoisen Suomen talvesta, sen eläimistä ja maisemista tietoon tulevasta, ja hahmottamaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamia muutoksia pohjoisen talveen.

Katoava talvi näyttää kuvissa talven sellaisena kuin sen tunnemme, tehden käsin kosketeltavaksi sen mikä on vaarassa kadota, ja tuo näkyväksi jo havaittavissa olevia muutoksia. Katoavan talven kuvatekstit avaavat ilmastonmuutosta ilmiönä pyrkien konkretisoimaan lämpenemisen haittavaikutuksia, joita on vaikea hahmottaa. Katoava talvi -projekti havainnollistaa muutoksia peilaten uusia ilmiöitä tuttuihin talven lumoihin.

Näyttelyn kuvat ovat kolmen Suomen eturivin luontokuvaajan kuvaamia. Lintukuvista vastaa Markus Varesvuo, maisemista Jarmo Manninen ja eläinkuvista Ville Heikkinen. Näyttelyn tekstit on kirjoittanut fil. lis., biologi Pertti Koskimies.

Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä

Millainen on ihmisen ja eläimen suhde pohjoisessa luonnossa? Mitä näemme tai mitä meiltä jää huomaamatta, kun katsomme metsän eläimiä? Inarilaisen taiteilijan Sirpa Männyn näyttelyssä katsojaa kuljetetaan pohtimaan merkityksiä ihmisen ja metsän eläinten yhteis- ja rinnakkaiselosta, samankaltaisuuksista ja naapuruudesta.

Näyttely koostuu eläinhahmoja esittävistä pienoisveistoksista ja tarinoista, jotka pyrkivät laajentamaan näkökulmaa arkipäiväisyyden ulkopuolelle, vain mielikuvitus rajana.

Entistä ja nykyistä inarinsaamelaista käsityötä

”Toovláš já tááláš anarâš kietâtyeji – Entistä ja nykyistä inarinsaamelaista käsityötä” on ensimmäinen yksinomaan inarinsaamelaiseen käsityöperintöön keskittyvä museonäyttely. Näyttely tuo esiin monipuolisesti inarinsaamelaisten vanhoja ja uusia käsitöitä ja käsityön tekemisen tapoja. Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida.

Inarinsaamelaiset ovat Inarinjärven ympäristöstä kotoisin oleva saamelaisryhmä, jolla on oma kielensä, elämänmuotonsa ja käsityöperinteensä. Inarinsaamelaisten käsityöperinne, itse käsityöt ja niiden tekeminen muodostavat kulttuuriperintökokonaisuuden, jonka siirtyminen taitajalta toiselle vaatii kaikkien osa-alueiden säilymistä elävänä.

Näyttelyn esineistö kuljettaa katsojan perinteitä tarkastelevalle aikamatkalle, jossa historialliset esineet vuosisatojen varrelta verkostoituvat nykyajan esineiden kanssa ja kertovat inarinsaamelaisesta kauneuskäsityksestä. Saamelaismuseon näyttely tuo nähtäväksi ainutlaatuisen kokonaisuuden vanhoja ja uusia inarinsaamelaisia käsitöitä ja tapoja tehdä käsityötä.

Šäigg – Juurikaiku -ääni-installaatio

Šäigg on kokoelma vastanauhoitettuja kertomuksia, kokemuksia ja leu’ddeja Nellimistä, Keväjärveltä ja Sevettijärveltä. Äänet kaikuvat mm. kaatuneiden puiden ja rakennusten sisältä sekä telkän uutusta kuljettaen kuulijaa yhden äänen luota toiselle.

Kertojat ovat itse valinneet mitä ja miten haluavat jakaa yhdistävistä teemoista: koti, juuret ja kulttuuri. Nauhoitukset syntyivät monilla tavoin; muun muassa keskustelujen kautta, etukäteen valmisteltuina, hetkessä jaettuina yksinpuheluina sekä muistelemalla aiemmilta sukupolvilta kuultua. Kuultavina kielinä ovat koltansaame ja suomi. Ihmisten kielten lisäksi myös ympäristön äänet tulevat osaksi teosta: hyönteiset, linnunlaulu, ohi kulkevat ajoneuvot ja muu ympäröivä elämä sekoittuvat nauhoituksiin. Kolttasaamelainen elämä on tässä ja nyt.

Juurikaiku on osa Keväjärven, Nellimin ja Sevettijärven asuttamisen 70-vuotisjuhlan ohjelmaa. Teos on kuultavissa metsässä Sevettijärven Perinnetalon takana sekä yhden viikonlopun ajan Nellimissä Darjan mökin pihapiirissä.

Sevettijärvellä Kolttien perinnetalon pihapiirissä, Sevettijärventie 9041
Avajaiset lauantaina 29.6. klo 15.00-18.00
Avoinna: 30.6.-18.7. klo 10-17.00 ja 23.7.-15.9.2019 klo 10-17.00

Nellimissä Darjan mökin pihapiirissä, Käärmeniementie 4
Avoinna: 19.7. klo 16.00-20.00, 20.7. klo 10-20 ja 21.7. klo 12.00-18.00

 

Tekijät:
Moninainen ja monihenkinen Šäigg-työryhmä yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön ja saamelaismuseo Siidan kanssa.
Projektia tukee Taiteen edistämistämiskeskus.

Entistä ja nykyistä inarinsaamelaista käsityötä

”Tovláš já tááláš ärbityeji – Entistä ja nykyistä inarinsaamelaista käsityötä” on ensimmäinen yksinomaan inarinsaamelaiseen käsityöperintöön keskittyvä museonäyttely. Näyttely tuo esiin monipuolisesti inarinsaamelaisten vanhoja ja uusia käsitöitä ja käsityön tekemisen tapoja. Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja se avataan yleisölle 7.6.2019.

Inarinsaamelaiset ovat Inarinjärven ympäristöstä kotoisin oleva saamelaisryhmä, jolla on oma kielensä, elämänmuotonsa ja käsityöperinteensä. Inarinsaamelaisten käsityöperinne, itse käsityöt ja niiden tekeminen muodostavat kulttuuriperintökokonaisuuden, jonka siirtyminen taitajalta toiselle vaatii kaikkien osa-alueiden säilymistä elävänä.

Näyttelyn esineistö kuljettaa katsojan perinteitä tarkastelevalle aikamatkalle, jossa historialliset esineet vuosisatojen varrelta verkostoituvat nykyajan esineiden kanssa ja kertovat inarinsaamelaisesta kauneuskäsityksestä. Saamelaismuseon näyttely tuo nähtäväksi ainutlaatuisen kokonaisuuden vanhoja ja uusia inarinsaamelaisia käsitöitä ja tapoja tehdä käsityötä.

Kuva: Saamelaismuseo Siida.

Kyllä me pärjätään

Miten saamelaisuus säilyy valtakulttuurien paineessa? Mikä uhkaa alkuperäiskansojen elinkeinojen, kielten ja kulttuurien säilymistä? Valokuvanäyttelynsä kuvien kautta saamelainen Tomi Guttorm pohtii saamelaisuutta nykyhetkessä ja sen tulevaisuutta.

Saamelaisen opettajankouluttajan ja psykologin Tomi Guttormin valokuvanäyttelyn teemat pohjautuvat saamelaispedagogiikkaan sekä psykologiseen itsemääräämisteoriaan. Itsemääräämisteorian mukaisesti ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi perustuu kolmeen tekijään eli autonomiaan, osaamiseen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

Guttormin mukaan saamelaisyhteisöjen hyvinvoinnin yhtenä keskeisimpänä haasteena on se, että kansallisten lakien ja kansainvälisten sopimusten edellyttämä autonomia ei tällä hetkellä toteudu Suomessa eikä muissa Pohjoismaissa. Valokuviensa kautta Guttorm pohtii, miten saamelaisten on mahdollista pärjätä valtakulttuurien paineessa sekä säilyttää ja kehittää omia kieliään ja kulttuurejaan. Ratkaisuksi ja saamelaisten turvaksi Guttorm ehdottaa saamelaisen identiteetin ja luontoyhteyden ylläpitämistä ja vahvistamista sekä perinteisten elinkeinojen ja alkuperäiskansan oikeuksien turvaamista.

Kyllä me pärjätään -näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja se on avoinna Siidassa toukokuusta lokakuun alkuun asti.

Arktisia unelmia

Arktisia unelmia -näyttely esittelee pohjoista matkailua ja arkkitehtuuria 1930–50-luvun Suomessa. Lapin hotellien ja majatalojen kautta valottuvat paitsi kotimaan matkailun kehitys myös kansainväliset ja kansalliset vaikutteet kasvavan maan ilmeessä.

Näyttely on Arkkitehtuurimuseon tuotantoa ja sen on kuratoinut Harri Hautajärvi. Siidassa näyttely on esillä Saamelaismuseon ja Metsähallituksen yhteisnäyttelynä.

Kuva: Hiihtäjiä Pallastunturilla, Fred Runeberg 1938/Suomen valokuvataiteen museo

Taitaen tehdyt – sydämellä solmitut

Saamenkäsityöntekijä Birit-Anni Lehtolan, Niillasaš Biret Biret-Ánne (1931–1996) käsityökokoelma lahjoitettiin Saamelaismuseo Siidaan saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Saamelaismuseon tuottama Taitaen tehdyt – sydämellä solmitut -näyttely esittelee Birit-Anni Lehtolan taidokkaita käsitöitä. Näyttely on esillä 16.4. – 2.6.2019 Siidan yläaulassa.

Taitaen tehdyt – sydämellä solmitut -näyttelyssä nähdään makupaloja Birit-Anni Lehtolan käsityökokoelmasta, joka sisältää sekä tekstiilejä että kovia esineitä. Birit-Anni Lehtolan esineistön harvinaisuuksia ovat taidokkaasti tehdyt pahka- ja luuesineet.  Saamelaiset sarvi- ja luutyöt ovat pääsääntöisesti näyttävästi koristekuvioituja ja Birit-Annin koristekaiverruksien herkkä kädenjälki on ihastuttavaa. Saamelaismuseo Siidan kokoelmissa ei ole juurikaan naisten valmistamia kovia käsitöitä ja siksi kyseessä oleva lahjoitus on merkittävä.

Birit-Anni Lehtola (os. Pieski) muutti Karigasniemeltä Inariin 1940–50 -lukujen vaihteessa ja aloitti työskentelyn oikolukijana Sábmelaš-lehden painossa. Samassa painotalossa työskenteli myös inarilainen Teuvo Lehtola ja he avioituivat vuonna 1952. Nelilapsisen perheen arjen ohessa Birit-Anni teki käsitöitä, hän esimerkiksi neuloi vanttuita ja solmi taidokkaasti silkkejä.

Tytär Irma Lehtola muisteli, että äidin käsitöiden tekeminen näkyi leimallisesti kotona, koska töitä riitti aina ja erityisesti joulun lähestyessä tahti vain kiihtyi.

Kun Birit-Annin ja Teuvon lapset olivat lähteneet maailmalle, oli Birit-Annilla aikaa ja halua oppia puu- ja luutöiden tekeminen. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kurssien avulla kovat materiaalit tulivat hänelle tutuiksi.

Birit-Anni oli myös mukana Sábmelaš Duoddjárat – Saamelaiset käsityöntekijät -yhdistyksen toiminnassa sen perustamisesta 1975 lähtien ja toimi vuosina 1990–1994 myös yhdistyksen puheenjohtajana.

Lähellä – So close

Monet upeat luontokohteet ovat lähempänä kuin arvaammekaan ja silti ne saattavat olla meille ihan tuntemattomia paikkoja. Pohjois-Lapin kameraseuran valokuvanäyttelyssä pääsemme retkelle Inarin ja Utsjoen lähiluontoon – kohteisiin, joita ei matkailuesitteistä löydy.

Euroopan unionin pohjoisimman kameraseuran jäsenet ovat tallentaneet Ylä-Lapin kuvauksellisia lähiluontokohteita, jotka jäävät usein paikallisiltakin kokematta. Nämä kohteet ovat helposti saavutettavissa ja uskomattoman ihastuttavia paikkoja, mutta silti vain harvojen tiedossa. Ne tarjoavat meille päiväretken tai lyhyemmän hetken mittaisia elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan!