Saamelaismuseo Siidan vaihtuva valokuvanäyttely ”Albma olbmot” asettaa näytteille Pekka Sammallahden mustavalkoisia henkilökuvia pohjoisen ihmisistä arkisissa ympäristöissään seitsemältä vuosikymmeneltä, aina 1960-luvulta lähtien. Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Näyttelyn nimi heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi. 

Pekka Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamen kielten ja kulttuurin parissa. Hän on Oulun yliopiston emeritusprofessori, ja edelleen vahva vaikuttaja saamen kielien hyväksi. Sammallahden tunnetuimpia töitä ovat saamen kielten sanakirjat. Hän on kotoisin Helsingistä, mutta asunut puolet elämästään Utsjoen Vetsikossa. Valokuvaus on kulkenut Sammallahden mukana jo 50-luvulta ja periytyy isoäidiltä, rovaniemeläiseltä valokuvaajalta Hildur Larssonilta. Hänen veljensä on kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja Pentti Sammallahti. Kuvistaan Sammallahti on pitänyt yksityisnäyttelyitä Inarissa (2013), Rovaniemellä (2015). Oulussa (2015) ja Hetassa (2016) sekä osallistunut yhteisnäyttelyihin Münchenissä (2011), Pariisissa (2011), Helsingissä (2016) ja Kuopiossa (2016). Lisäksi Sammallahti on esitellyt kuviaan Kuusamon Luontokuva -tapahtumassa (2015) ja Camera Borealis -tapahtumassa Inarissa (2016). Teoksista merkittävin on yhdessä Antti Haatajan kanssa julkaistu teos ”Tuulessa roihuaa maa” (Tammi 2017), joka sai kunniamaininnan Vuoden luontokirja -kilpailussa v. 2017.  

Näyttelyn on kuratoinut Marja Helander. Helander on tunnustettu valokuvataiteilija, joka viime vuosina on laajentanut työskentelyään lyhytelokuvien pariin. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida. 

Nykyhetken saamelaista muotoilua esittelevä Maan voimakkaat äänet -näyttely koostuu saamelaisen käsityöntekijän Jouni S. Laitin perinteisistä ja uudenlaisista taidekäsitöistä.

Käsitöidensä kautta Laiti ottaa osaa myös nykyhetken yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näyttely on osa Laitin duodji-maisterin (käsityön ja taiteen) lopputyötä Saamelaisessa korkeakoulussa ja sen yhtenä tavoitteena on kommunikoida palautteiden kautta näyttelyvieraiden kanssa näyttelyn taidekäsitöiden herättämistä kokemuksista ja tuntemuksista.

Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja se on nähtävissä Siidassa 8.1.-17.3.2019.

Kuva: Jouni S. Laiti.

Saamelaismuseon Siidan 20-vuotisjuhlavuoden näyttely kertoo Johan Nuorgamista. Iijärveläinen Johan Nuorgam (1910-1978) oli saamelaisuuden varhainen kulttuurilähettiläs. Hän oli perinteentuntija ja kielimies, jota monet tutkijat käyttivät lähteenään. Hän toimi 1930-luvulla Kansallismuseon Seurasaaren ulkomuseon oppaana, joka itsekin keräsi esineistöä. Hänestä tuli toimittaja, poliitikko ja kulttuurimies, joka 1950-luvun lopulla perusti Inarin saamelaismuseon.

Johan Nuorgam – saamelaisten kulttuurilähettiläs -näyttely käy läpi Nuorgamin elämän värikkäät vaiheet niin sanoin, kuvin kuin esineinkin. Sen ytimenä on Nuorgamin 1930-luvulla keräämä harvinaislaatuinen esineistö, joka on samalla ensimmäinen Kansallismuseon Saamelaismuseolle palauttama esinekokonaisuus. Nuorgamin elämää kuvaavat valokuvat, äänitteet ja lehtileikkeet piirtävät yllättävän kuvan saamelaismiehen verkostoista niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin yhteiskunnassa.

Nuorgam ehti toimia Sabmelaš-lehden avustajana ja päätoimittajana, saamelaisradion perustajana sekä suomen- ja saamenkielisen Tunturisanomat-lehden toimittajana. Hänen tietämyksensä näkyy T. I. Itkosen jättimäisessä Suomen lappalaiset -kirjassa, ja hänen tarinoitaan saadaan kuulla näyttelyssä niin saameksi kuin suomeksikin. Näyttely kuvaa myös Nuorgamin merkitystä Inarin saamelaismuseon ideoijana ja toteuttajana, joka museoajattelussaan oli aikaansa edellä.

Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida.

Näyttely auttaa katsojaa yhdistämään olemassa olevaa tietoa pohjoisen Suomen talvesta, sen eläimistä ja maisemista tietoon tulevasta, ja hahmottamaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamia muutoksia pohjoisen talveen.

Katoava talvi näyttää kuvissa talven sellaisena kuin sen tunnemme, tehden käsin kosketeltavaksi sen mikä on vaarassa kadota, ja tuo näkyväksi jo havaittavissa olevia muutoksia. Katoavan talven kuvatekstit avaavat ilmastonmuutosta ilmiönä pyrkien konkretisoimaan lämpenemisen haittavaikutuksia, joita on vaikea hahmottaa. Katoava talvi -projekti havainnollistaa muutoksia peilaten uusia ilmiöitä tuttuihin talven lumoihin.

Näyttelyn kuvat ovat kolmen Suomen eturivin luontokuvaajan kuvaamia. Lintukuvista vastaa Markus Varesvuo, maisemista Jarmo Manninen ja eläinkuvista Ville Heikkinen. Näyttelyn tekstit on kirjoittanut fil. lis., biologi Pertti Koskimies.

Millainen on ihmisen ja eläimen suhde pohjoisessa luonnossa? Mitä näemme tai mitä meiltä jää huomaamatta, kun katsomme metsän eläimiä? Inarilaisen taiteilijan Sirpa Männyn näyttelyssä katsojaa kuljetetaan pohtimaan merkityksiä ihmisen ja metsän eläinten yhteis- ja rinnakkaiselosta, samankaltaisuuksista ja naapuruudesta.

Näyttely koostuu eläinhahmoja esittävistä pienoisveistoksista ja tarinoista, jotka pyrkivät laajentamaan näkökulmaa arkipäiväisyyden ulkopuolelle, vain mielikuvitus rajana.

”Toovláš já tááláš anarâš kietâtyeji – Entistä ja nykyistä inarinsaamelaista käsityötä” on ensimmäinen yksinomaan inarinsaamelaiseen käsityöperintöön keskittyvä museonäyttely. Näyttely tuo esiin monipuolisesti inarinsaamelaisten vanhoja ja uusia käsitöitä ja käsityön tekemisen tapoja. Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida.

Inarinsaamelaiset ovat Inarinjärven ympäristöstä kotoisin oleva saamelaisryhmä, jolla on oma kielensä, elämänmuotonsa ja käsityöperinteensä. Inarinsaamelaisten käsityöperinne, itse käsityöt ja niiden tekeminen muodostavat kulttuuriperintökokonaisuuden, jonka siirtyminen taitajalta toiselle vaatii kaikkien osa-alueiden säilymistä elävänä.

Näyttelyn esineistö kuljettaa katsojan perinteitä tarkastelevalle aikamatkalle, jossa historialliset esineet vuosisatojen varrelta verkostoituvat nykyajan esineiden kanssa ja kertovat inarinsaamelaisesta kauneuskäsityksestä. Saamelaismuseon näyttely tuo nähtäväksi ainutlaatuisen kokonaisuuden vanhoja ja uusia inarinsaamelaisia käsitöitä ja tapoja tehdä käsityötä.

Šäigg on kokoelma vastanauhoitettuja kertomuksia, kokemuksia ja leu’ddeja Nellimistä, Keväjärveltä ja Sevettijärveltä. Äänet kaikuvat mm. kaatuneiden puiden ja rakennusten sisältä sekä telkän uutusta kuljettaen kuulijaa yhden äänen luota toiselle.

Kertojat ovat itse valinneet mitä ja miten haluavat jakaa yhdistävistä teemoista: koti, juuret ja kulttuuri. Nauhoitukset syntyivät monilla tavoin; muun muassa keskustelujen kautta, etukäteen valmisteltuina, hetkessä jaettuina yksinpuheluina sekä muistelemalla aiemmilta sukupolvilta kuultua. Kuultavina kielinä ovat koltansaame ja suomi. Ihmisten kielten lisäksi myös ympäristön äänet tulevat osaksi teosta: hyönteiset, linnunlaulu, ohi kulkevat ajoneuvot ja muu ympäröivä elämä sekoittuvat nauhoituksiin. Kolttasaamelainen elämä on tässä ja nyt.

Juurikaiku on osa Keväjärven, Nellimin ja Sevettijärven asuttamisen 70-vuotisjuhlan ohjelmaa. Teos on kuultavissa metsässä Sevettijärven Perinnetalon takana sekä yhden viikonlopun ajan Nellimissä Darjan mökin pihapiirissä.

Sevettijärvellä Kolttien perinnetalon pihapiirissä, Sevettijärventie 9041
Avajaiset lauantaina 29.6. klo 15.00-18.00
Avoinna: 30.6.-18.7. klo 10-17.00 ja 23.7.-15.9.2019 klo 10-17.00

Nellimissä Darjan mökin pihapiirissä, Käärmeniementie 4
Avoinna: 19.7. klo 16.00-20.00, 20.7. klo 10-20 ja 21.7. klo 12.00-18.00

 

Tekijät:
Moninainen ja monihenkinen Šäigg-työryhmä yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön ja saamelaismuseo Siidan kanssa.
Projektia tukee Taiteen edistämistämiskeskus.

”Tovláš já tááláš ärbityeji – Entistä ja nykyistä inarinsaamelaista käsityötä” on ensimmäinen yksinomaan inarinsaamelaiseen käsityöperintöön keskittyvä museonäyttely. Näyttely tuo esiin monipuolisesti inarinsaamelaisten vanhoja ja uusia käsitöitä ja käsityön tekemisen tapoja. Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja se avataan yleisölle 7.6.2019.

Inarinsaamelaiset ovat Inarinjärven ympäristöstä kotoisin oleva saamelaisryhmä, jolla on oma kielensä, elämänmuotonsa ja käsityöperinteensä. Inarinsaamelaisten käsityöperinne, itse käsityöt ja niiden tekeminen muodostavat kulttuuriperintökokonaisuuden, jonka siirtyminen taitajalta toiselle vaatii kaikkien osa-alueiden säilymistä elävänä.

Näyttelyn esineistö kuljettaa katsojan perinteitä tarkastelevalle aikamatkalle, jossa historialliset esineet vuosisatojen varrelta verkostoituvat nykyajan esineiden kanssa ja kertovat inarinsaamelaisesta kauneuskäsityksestä. Saamelaismuseon näyttely tuo nähtäväksi ainutlaatuisen kokonaisuuden vanhoja ja uusia inarinsaamelaisia käsitöitä ja tapoja tehdä käsityötä.

Kuva: Saamelaismuseo Siida.

Miten saamelaisuus säilyy valtakulttuurien paineessa? Mikä uhkaa alkuperäiskansojen elinkeinojen, kielten ja kulttuurien säilymistä? Valokuvanäyttelynsä kuvien kautta saamelainen Tomi Guttorm pohtii saamelaisuutta nykyhetkessä ja sen tulevaisuutta.

Saamelaisen opettajankouluttajan ja psykologin Tomi Guttormin valokuvanäyttelyn teemat pohjautuvat saamelaispedagogiikkaan sekä psykologiseen itsemääräämisteoriaan. Itsemääräämisteorian mukaisesti ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi perustuu kolmeen tekijään eli autonomiaan, osaamiseen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

Guttormin mukaan saamelaisyhteisöjen hyvinvoinnin yhtenä keskeisimpänä haasteena on se, että kansallisten lakien ja kansainvälisten sopimusten edellyttämä autonomia ei tällä hetkellä toteudu Suomessa eikä muissa Pohjoismaissa. Valokuviensa kautta Guttorm pohtii, miten saamelaisten on mahdollista pärjätä valtakulttuurien paineessa sekä säilyttää ja kehittää omia kieliään ja kulttuurejaan. Ratkaisuksi ja saamelaisten turvaksi Guttorm ehdottaa saamelaisen identiteetin ja luontoyhteyden ylläpitämistä ja vahvistamista sekä perinteisten elinkeinojen ja alkuperäiskansan oikeuksien turvaamista.

Kyllä me pärjätään -näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida ja se on avoinna Siidassa toukokuusta lokakuun alkuun asti.

Arktisia unelmia -näyttely esittelee pohjoista matkailua ja arkkitehtuuria 1930–50-luvun Suomessa. Lapin hotellien ja majatalojen kautta valottuvat paitsi kotimaan matkailun kehitys myös kansainväliset ja kansalliset vaikutteet kasvavan maan ilmeessä.

Näyttely on Arkkitehtuurimuseon tuotantoa ja sen on kuratoinut Harri Hautajärvi. Siidassa näyttely on esillä Saamelaismuseon ja Metsähallituksen yhteisnäyttelynä.

Kuva: Hiihtäjiä Pallastunturilla, Fred Runeberg 1938/Suomen valokuvataiteen museo