Kuten muuallakin, covid-19 pandemia näkyy Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelykävijämäärissä. Vuonna 2021 näyttelykävijöitä oli 27 400. Vuoteen 2020 verrattuna pudotusta on ollut -30 % ja vuoteen 2019 verrattuna -57 %. Pandemian vaikutuksen lisäksi näyttelykävijämäärään vaikuttaa, että vuonna 2021 Saamalaismuseo ja Luontokeskus Siida oli suljettuna koko toukokuun ja kuluvan talven aukioloaika on ollut lyhyempi kuin aiempina vuosina.

Kesäkuun alussa alkoi Siida-rakennuksen peruskorjaus ja kaikki näyttelytarjonta siirtyi Saamelaismuseon ulkomuseolle. Ulkomuseovierailut tapahtuvat kokonaisuudessaan ulkona niin auringolla kuin pakkasellakin, mikä on vaikuttanut asiakkaiden halukkuuteen tutustua sen tarjontaan.  Syksyn aikana Saamelaismuseon ulkomuseoalueelle rakennettiin valaistus. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi näyttely avautuu 1.6.2022, minkä jälkeen vierailut tapahtuvat sekä näyttelyissä sisällä että ulkomuseolla.

Vilkkainta on ollut aiempien vuosien tapaan kesäaikaan. Eniten näyttelykävijöitä oli heinäkuussa. Vuonna 2021 Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelyasiakkaista 75 % oli suomalaisia, kun pandemiaa edeltävänä vuonna 2019 suomalaisia oli vain 39 %. Ulkomaalaisista isoin kansallisuusryhmä on saksalaiset, joita vierailee Inarissa erityisesti kesäkuukausina.

Selkeä trendi ryhmämatkailun vaihtumisesta yksilö- ja perhematkailuun on huomattavissa, kun vertaillaan erilaisten lipputyyppien myyntilukuja. Tämä suuntaus on ollut havaittavissa jo ennen pandemiaa, mutta pandemia on selkeästi korostanut tätä muutosta. Matkat tehdään mielellään turvallisesti omien läheisten kanssa.

Saamelaismuseon aluetoimipisteessä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili 832 näyttelykävijää vuonna 2021. Kolttien perinnetalo on avoinna kesäaikaan. Perinnetalossa ja sen pihapiirissä sijaitsevassa ulkomuseossa on kerrontaa kolttasaamelaisten historiasta ja esittelyä asuin- ja rakennustavoista kahdelta eri aikakaudelta.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajennushanke on päättynyt ja perusparannus alkaa. Siidan vanha päänäyttely puretaan ja tehdään tilaa uudelle näyttelylle, jossa kulttuuri- ja luonto yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.

 

Siidan yli 20 vuotta vanha päänäyttely on ollut suosittu. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida kiittää edellisen Siidan päänäyttelyn näyttelytyöryhmää ja tekijöitä hienosta näyttelystä.

Kiitellyssä ja ylistetyssä näyttelyssä on käynyt yli miljoona vierailijaa aistimassa saamelaisuuden, Saamenmaan ja Pohjois-Lapin luonnon henkeä ja tunnelmaa. Nyt näyttely uudistetaan lattiasta kattoon. Näyttelyn pääasia on aina sisältö, mutta myös vanhentunut näyttelytekniikka uudistetaan kokonaan. Näyttelyn huolto, päivittäminen ja uuden tiedon lisääminen on jatkossa helpompaa.

 

Vanhan näyttelyn käyttökelpoiset osat säilytetään.  Kokoelmaesineet palautuvat konservoinnin kautta kokoelmiin tai uuteen näyttelyyn. Täytettyjen eläinten turkeille ja höyhenpuvuille tehdään kevyt huolto. Osa rekvisiittaesineistöstä jatkaa myös opastuskäytössä, luonto- ja museokasvatuksessa, ulkomuseossa ja vaihtuvissa näyttelyissä.  Vanhan näyttelyn purun jälkeen alkaa näyttelysalin perusparannus. Pinnat kunnostetaan ja katto saa uuden maalipinnan, jonka jälkeen päästään rakentamaan uutta näyttelyä.

 

Siida-rakennus on kiinni perusparannuksen ajan toukokuusta lähtien.  Saamelaismuseon ja Siidan asiakaspalvelu, Siida Shop, Metsähallituksen asiakaspalvelu ja matkailuneuvonta toimivat Siidan alueella sijaitsevissa väistötiloissa 1.6.2021 alkaen.  Saamelaiskulttuuriin pääsee tutustumaan ulkomuseolla, joka toimii perusparannuksen aikana näyttely- ja käyntikohteena.

 

Nämä maat ovat lapsiamme

 

Siidan uusi näyttely on nimeltään ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” inarilaisen Matti Morottajan kirjoittaman inarinsaamenkielisen runon mukaan. Näyttelyn nimi tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit.

 

Näyttelyn kulttuurisisällöissä pohditaan, miten menneisyys elää meissä – jokaisessa elää monimuotoinen eri aikakausien perintö, jonka avulla sopeudutaan muutoksiin ympärillämme. Luontonäkökulma tuo esiin erityisesti viimeisen jääkauden jälkeistä ilmastohistoriaa ja lisäksi pohditaan mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.

 

Uuden näyttelyn pääsuunnittelija on Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:stä. Kulttuuriosion käsikirjoituksen on laatinut professori Veli-Pekka Lehtola, kulttuuriosion taiteellisena johtajana toimii Outi Pieski. Luonto-osion käsikirjoittaja on biologi Matti Mela.

 

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto/Museovisio, OKM/erityisavustus ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelaismuseolla on käynnissä myös näyttelyn uusimiseen liittyvä Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-hanke. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

 

Lisätietoja:
Museonjohtaja Sari Valkonen, p. 040 767 1052 tai sari.valkonen(at)samimuseum.fi
Projektipäällikkö Eeva Kyllönen, p. 040 5709382 tai eeva.kyllonen(at)samimuseum.fi

Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, p. 0400 125 782 tai pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi
Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

 

Siidan uudistuksesta verkkosivuillamme: https://siida.fi/siida-uudistuu/

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo Siida on yhteisöllinen museo. Saamelaismuseo on suunnitellut yhteisötapaamisia kokoelma- ja näyttelytyöhön liittyen niin saamelaisalueella kuin muualla Suomessa. Korona-aikana tapaamisia järjestetään virtuaalisesti etäyhteyksin. Ensimmäinen virtuaalinen tapaaminen on inarinsaamenkielinen ilta torstaina 8.10.2020, jossa käydään läpi Inarin seudulta vuonna 1902 Suomen kansallismuseon kokoelmiin kerättyä esineistöä.

Yhteisöllinen toiminta kuuluu Saamelaismuseo Siidan toimintaperiaatteisiin; sitä ovat mm. tapaamiset, työpajat, seminaarit ja kulttuuri-illat. Saamelaismuseon yhteisö on saamelaisväestö, mutta myös muu yleisö. Toiminnan tavoitteena ja tarkoituksena on tuoda museo lähemmäs ns. tavallista ihmistä. Yhteisöllinen toiminta avaa ovet museomaailmaan — henkilökohtaisen yhteyden kautta museo ja sen tekemä työ yhteisen kulttuuriperinnön parissa tuo museota lähemmäksi ihmisen arkea, elämää ja historiaa.  Muistiorganisaationa museo toimii yhteisön muistina.

Saamelaismuseolla on suunniteltu yhteisötapaamisia ympäri Suomea. Saamelaismuseon vakituisen henkilökunnan lisäksi yhteisöllistä toimintaa toteuttavat Koneen säätiön rahoittaman Muitát-hankkeen yhteisökoordinaattori Ulpu Mattus-Kumpunen, yhteisötulkki Heini Wesslin sekä eri alueiden museokumppanit, jotka valitaan syksyllä.

Helmikuussa Siidassa järjestettiin vuorovaikutteisen oppimisen päivä yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa. Päivän aikana saamenkäsitöiden ja konservoinnin opiskelijat ja opettajat tutustuivat saamelaisesineistön erityispiirteisiin, esinetutkimukseen, konservointiin ja repatriaatioprosesseihin ja näitä teemoja pohdittiin yhdessä Saamelaismuseon henkilökunnan kanssa työpajoissa.

Korona-aika on vaikuttanut siihen, että museo ei ole pystynyt toteuttamaan yhteisöllistä toimintaa siinä laajuudessa kuin oli suunniteltu. Korona-aikana tapaamisia järjestetään pääsääntöisesti virtuaalisina ja pyritään siihen, että yhteisön omat yhteyshenkilöt tapaavat omia ihmisiään turvallisesti. Ylimääräisiä julkisia tapaamisia ja matkustusta vältetään.

Tapaamisissa ovat keskeisessä roolissa Saamelaismuseon kokoelmaesineet ja valokuvat. Saamelaismuseon kokoelmaesineitä ja Suomen kansallismuseosta palautuvan kokoelman esineet tuodaan yhteisön tunnistettaviksi ja nähtäviksi. Saamelaisen kulttuuriympäristön näkyväksi tekeminen on myös yksi toiminnan tavoitteista. Saamelaiselle luonto on yhteistä muistia heijastava kirjasto ja arkisto. Valokuvien avulla muistellaan paikkojen merkitystä elinkeinojen kannalta, asuinpaikkana sekä inspiraation lähteenä tarinoille ja käsitöille. Osa yhteisöllisen toiminnan tuloksista nähdään Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uudessa päänäyttelyssä.

Yhteisöllinen toiminta on osa Saamelaismuseon Koneen säätiön hanketta Muitát – Repatriaatiosta revitalisaatioon saamelaisilla museokäytännöillä. Hankkeessa Saamelaismuseo aktiivisesti tutkii, millaiset yhteisölliset tavat toimia ovat käyttökelpoisia ja vaikuttavia.  Parhaat käytännöt otetaan käyttöön uusina saamelaisina museokäytäntöinä. Myös muissa Saamelaismuseon käynnissä olevissa näyttelyn uudistukseen liittyvissä hankkeissa (Museovisio-hanke ja Muittut, muitalusat -interreghanke) yhteisöllisyys on keskeisessä roolissa.

Museonjohtaja Sari Valkoselle palkinto  Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivillä

Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivien yhteydessä helmikuussa 2020 jaettiin palkintoja aikuiskasvatuksen saralla ansioituneille toimijoille.

Opiskelijastipendillä palkittiin museonjohtaja Sari Valkonen. Hän on opiskellut aikuiskasvatusta pääaineenaan.

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura palkitsi Valkosen aikuiskasvatuksellisesti ansiokkaasta ja koko elämän kestävästä yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti merkittävästä ja vastuullisesta toiminnasta erityisesti Lapin alueella.

https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/?x103997=1619593