Saamelaismuseo Siida on finalistiehdokkaiden joukossa Vuoden eurooppalaiseksi museoksi 2024. Valinta tehdään Portugalin Portimãyossa 4. toukokuuta European Museum of the Year Award konferenssissa. Viisipäiväinen konferenssi kokoaa yhteen Euroopan museoalan asiantuntijat ja organisaatiot keskustelemaan alan ajankohtaisista haasteista, yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikuttavuudesta.

– Olemme hyvin iloisia, että Siidan uudistus ja monipuolinen valtakunnallinen työmme saamelaisen kulttuuriperinnön hyväksi on huomattu Euroopan laajuisesti, sanoo museonjohtaja Taina Pieski

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidasta on tullut Pohjois-Lapin merkittävin vierailukohde. Rikoimme viime vuonna kaikki aiemmat kävijäennätykset. Siidassa vieraili 138 000 ihmistä, joista 68 000 kävi näyttelyissämme. Myös tämä talvi on ollut ennätysvilkas.

Siidan uudessa päänäyttelyssä saamelaiset itse kertovat oman tarinansa. Saamelaiskulttuurista kertovan näyttelyn valmisteluun osallistui vuosina 2021-22 yli 300 saamelaisyhteisön jäsentä.

– Tämä näkyy näyttelyn ilmaisun ja tarinankerronnan moninaisuutena. Äänessä on kaikki kolme Suomessa elävää saamen kieltä. Kiitos Saamelaismuseo Siidan onnistuneesta työstä kuuluukin koko saamelaisyhteisölle, kertoo Pieski.

Vuoden eurooppalainen museo tittelistä kilpailee 50 museota 24 maasta. Kyseistä palkintoa on jaettu jo 47 vuoden ajan.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen päänäyttely, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Sen mukaan luonto ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Saamelaisessa kulttuuriympäristössä yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Kertomus saamelaiskulttuurista avaa sitä, miten menneisyys elää meissä.

Näyttelyn nimi on inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta. Saamelaiskulttuuria esittelevän näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola.

 

Linkki EMYA videoomme:
https://www.youtube.com/watch?v=TU-QgA7pk6k&t=1s

Linkki konferenssin sivuille:
https://emya2024portimao.com

 

Lisätietoja: Museonjohtaja Taina Pieski, p. 050 5351574

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa vieraili hieman yli 68 000 näyttelykävijää vuonna 2023. Asiakkaiden määrä on palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle ja jopa sen yli.

Vuosi 2023 rikkoi aiemman näyttelykävijäennätyksen vuodelta 2019 kuudella prosentilla. Nousua edeltävään vuoteen 2022 kertyi 33 %.

Siidan ovilaskuriin kirjautui yli 138 000 käyntiä, tämä pitää sisällään näyttelykävijöiden lisäksi Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen asiakaspalvelun, Inarin kunnan matkailuneuvonnan, ravintola Sarritin sekä museokauppa Siida Shopin asiakkaat.

Myös ennätyksellinen yksittäinen päivä koettiin ruskasesongissa 2023, kun eräänä syyskuisena päivänä näyttelyissä vieraili yli 850 asiakasta, edellinen ennätys meni rikki yli kahdellasadalla kävijällä.

Maailman matkailun avautuminen ja vetovoimainen uudistettu päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme selvästi vaikuttavat kävijämäärien nousuun. Uusi päänäyttely onkin kerännyt 1.6.2022 avajaisten jälkeen yhteensä yli 113 000 kävijää vuoden 2023 loppuun mennessä.

– On ilahduttavaa, että uusittu Siida on ylittänyt kaikki aiemmat kävijäennätykset. Saamelaisten itse kertoma tarina omasta kulttuurista uudessa päänäyttelyssämme puhuttelee selvästi myös valtaväestöä ja matkailijoita, sanoo Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski.

– Näyttely toimii myös ainutlaatuisena houkuttimena pohjoisen Lapin luontoon. Kokonaiskäyntimäärä kertoo kaiken kaikkiaan matkailun mittakaavasta alueella ja kävijöiden tarpeesta saada monipuolista palvelua ja yksityiskohtaistakin tietoa luonnossa ja alueella liikkumiseen ja kokemiseen saman katon alta vaikuttavan näyttelyelämyksen lisäksi, toteaa virkistyskäytön erityisasiantuntija Tarja Tuovinen Metsähallitukselta.

Näyttelykävijöistä noin 42 % oli suomalaisia, suhde ulkomaalaisten ja kotimaisten kävijöiden välillä on palautumaassa pandemiaa edeltävälle tasolle. Eniten ulkomaalaisia asiakkaita on käynyt Saksasta ja Ranskasta, mutta myös Hong Kong ja Australia ovat taas vuosien tauon jälkeen vahvasti näkyvillä tilastoissa.

Opastettujen kierrosten määrä on noussut räjähdysmäisesti uuden näyttelyn myötä. Vuonna 2023 järjestettiin 400 näyttelyopastusta viidellä eri kielellä, kun aiempi ennätys vuodelta 2019 on ollut 292 opastusta.

Saamelaismuseo Siidan ylläpitämällä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili vuonna 2023 yhteensä 1311 kävijää. Perinnetalo oli avoinna 20.6.–23.9. ti-la klo 10–16. Eniten kävijöitä Perinnetalolla oli ruskasesongissa, kun syyskuussa kävi 30 % koko vuoden kävijöistä.

Kolttasaamelainen Näätämön siida ulottuu Norjasta Jäämeren rannalta aina Inarin Iijärvelle. Alue on ollut kolttasaamelaisten käytössä ikimuistoisista ajoista saakka. Alueen kulttuuriperintökohteita on kuitenkin kartoitettu hyvin vähän. Kolttasaamelaisten historia täydentyi uusilla saamelaisilla arkeologisilla kulttuuriperintökohteilla, kun perinteistä tietoa ja paikallisten havaintoja yhdistettiin arkeologiseen maastotutkimukseen.

Viime viikolla Kirakkajärveltä ja Näätämöstä kotoisin olevat poromies Risto Semenoff, Tiina Sanila-Aikio ja Mikko Orassalo sekä arkeologi Eija Ojanlatva ja saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kartoittivat Pakanajoen ympäristöä Vätsärissä.

– Olen kulkenut Vätsärissä pienestä pojasta alkaen, ja olen nähnyt erilaisia asutuksen ja ihmistoiminnan jälkiä. Iloitsen siitä, että kansamme historiaa kartoitetaan ja että olen voinut olla siinä avuksi, kertoo Semenoff.

Ojanlatva korostaa, että paikalliset ihmiset ovat oman ympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Paikallistuntemuksen ja perinteisen tiedon merkitys korostuu erityisesti laajoja maantieteellisiä alueita inventoitaessa.

Pakanajoen talvikylän alueen kartoittaminen

Maastotutkimuksen kohteeksi valittiin Pakanajoen kolttasaamelaisen talvikylän alue. Niittyvuopio löysi Kansallisarkistosta Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin kollegion pöytäkirjan, jonka mukaan Helsingin yliopiston tutkijaryhmää kehotettiin menemään Pakanajoen hautausmaalle.

– Vuonna 2022 toimitettiin Inarissa, Nellimissä ja Utsjoella saamelaisvainajien maahan kätkeminen. Oli tärkeää selvittää, onko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon antaman ohjeistuksen mukaan Pakanajoen hautausmaalla käyty, sanoo Niittyvuopio.

– Hautausmaa saatiin paikallistettua ja se vaikutti koskemattomalta. Tiedossa on, että myös norjalaisia tutkijoita kiinnosti kyseinen hautausmaa, toteaa Ojanlatva.

 

Lisätietoja: arkeologi Eija Ojanlatva, puh. 040 1676145, eija.ojanlatva@samimuseum.fi

Kuva: Talvikylän tupasijoja kartoitettiin tarkalla GPS-vastaanottimella. Kuvassa Tiina Sanila-Aikio, Mikko Orassalo, Risto Semenoff ja Erva Niittyvuopio. Kuva Eija Ojanlatva.
https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720310949586

 

Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta.

Saamelaiset Suomessa käyttävät viittä erilaista saamenpukua sen mukaan, mihin sukuun ja miltä alueelta puvun kantaja on kotoisin. Saamelaismuseon kokoelmissa on eri alueiden pukuja eri aikakausilta lähes kolmesataa. Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta. Syksyn mittaan on saamenpuvut valokuvattu uudelleen ja nyt myös pukujen yksityiskohtia on mahdollisuus tarkastella paremmin.

Koska arviolta jo 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, halutaan myös heille olla saavutettavissa. Lisätietoja pukuihin tai niiden kuviin liittyen voit tiedustella Saamelaismuseon kokoelmapalveluista. Finnassa esillä olevat kuvat eivät ole painolaatuisia ja ne on lisensoitu (CC BY-NC-ND 4.0 ) -lisenssillä.

 

Finna on 10 vuotta toiminut hakupalvelujen kokonaisuus ja koti Suomen miljoonille kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Ainutlaatuisia sisältöjään Finnaan tuovat sadat kotimaiset toimijat, kuten arkistot, kirjastot ja museot. Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää Finna-palvelua jatkuvasti yhteistyössä arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Saamelaismuseolla on oma Finna-näkymä https://siida.finna.fi

Kansallispäivä Siidassa pyöräyttää käyntiin myös Finnan kymmenvuotis juhlavuoden. Juhlapäivän ohjelmassa Finnan asiantuntijat esittelevät ja opastavat Finna-hakupalvelun käyttöä yleisölle.

”Finnan juhlavuoden aikana haluamme innostaa ihmisiä palvelun miljoonien aineistojen pariin, joten olemme iloisia voidessamme avata juhlavuoden näin merkittävällä kokoelma-avauksella. Juhlavuoden aloitus sadoilla saamenpuvuilla on osuvaa myös siksi, että vuoden aikana työstämme myös Finnan pohjoissaamenkielistä versiota”, Erkki Tolonen, Finnan kehittämispäällikkö kertoo.

 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi!

Pyeri säämi aalmugpeivi! Šiõǥǥ saaʹmi meeʹrsažpeeiʹv!

 

Lisätiedot:

Saamelaismuseo Siida

Vs. amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Finna

Kehittämispäällikkö Erkki Tolonen, p. 029 414 4588, erkki.tolonen(at)helsinki.fi

Vuosi 2022 oli Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelykävijöiden määrän osalta ennalta arvaamaton, monivaiheinen ja vilkas varsinkin kesän ja syksyn osalta. Tilastoinnin mukaan Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa on käynyt vuonna 2022 yhteensä 55 143 näyttelyasiakasta lähestyen jo huippuvuosien näyttelykävijämääriä.

 

Maailman tilanteiden muutokset mm. Covid-19 ja Ukrainan tilanne vaikuttivat Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa vierailleiden määrään. Huomattavaa on myös, että Siida-rakennuksen perusparannuksen ja uuden näyttelyn rakentamisen vuoksi alkuvuoden ajan vierailukohteena toimi Saamelaismuseon ulkomuseo. Kesäkuun ensimmäinen päivä avattiin Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen uusi päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme päänäyttelymme, sekä vaihtuvat näyttelyt Oainnus – näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen ja Minun ajassani, sinun paikassasi. Uuden päänäyttelyn avaamisen myötä näyttelykävijämäärät kasvoivat huomattavasti.

Vertailua edellisten vuosien näyttelykävijämäärien kanssa ei voida suoraan tehdä. Vuosien 2020 ja 2021 vierailijamääriin vaikutti mm. Covid-19 pandemiarajoitukset. Vuonna 2019 Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa vieraili ennätysmäärä näyttelykävijöitä (64 000). Vuoteen 2021 verrattuna Siidan näyttelykävijä määrä kasvoi 102 % ja ennätysvuodesta 2019 jäätiin noin 14 %. Vuoden vilkkain aika oli tavalliseen tapaan kesällä, kun pelkästään kesä-syyskuun aikana Siidassa vieraili yli 37 000 ihmistä eli lähes 70 % koko vuoden kävijöistä.

Näyttelykävijöistä hieman alle puolet oli suomalaisia, mutta pandemian jälkeinen matkailun elpyminen on kasvattanut ulkomaalaisten osuutta Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan kävijöistä lähemmäs pandemiaa edeltänyttä aikaa. Ulkomaalaisia näyttelykävijöitä on tullut eniten Ranskasta (8,5 %) ja Saksasta (8,4 %). Nämä kaksi maata ovat jo vuosia pitäneet kärkipaikkoja. Saksalaisia on perinteisesti enemmän kesällä, kun taas ranskalaiset suosivat talvisesonkia.

Opastettujen kierrosten suosio nousi menneenä vuonna hurjasti, kun opastuksia järjestettiin 274 kpl kuudella eri kielellä. Edellisenä vuonna opastuksia oli vain 45. Opastusten määrä on kasvanut Covid-19 rajoitusten poistuttua ja ryhmämatkailun kasvun myötä. Opastuksia tehdään Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan yhteisessä päänäyttelyssä ja Saamelaismuseon ulkomuseolla.

Saamelaismuseon aluetoimipisteessä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili 635 näyttelykävijää vuonna 2022. Perinnetalo on avoinna vain kesäkaudella ja sinne on vapaapääsy. Kolttien perinnetalossa ja sen pihapiirissä sijaitsevassa ulkomuseossa pääset tutustumaan kolttasaamelaisten historiaan sekä asuin- ja rakennusperinteeseen kahdelta eri aikakaudelta.

Uudistetun Siidan ensimmäiset vaihtuvat näyttelyt ovat juhlavasti taidenäyttelyitä. Esillä on saamelaisten taidekokoelmien valikoituja aarteita sekä uudenuutukaisia maalauksia ja historiallisella kivipainotekniikalla tehtyjä litografiateoksia. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vaihtuvat näyttelyt avautuvat perjantaina 3.6.2022. Tervetuloa huumaantumaan ja vaikuttumaan taiteesta.

 

Oainnus

Oainnus ‒ näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen -näyttely on mielenkiintoinen läpileikkaus saamelaistaiteesta 1920-luvulta 2000-luvun alkuun. Teokset ovat grafiikkaa, maalauksia, kuparipiirroksia ja brodeerauksia sekä kaksi sekatekniikalla tehtyä työtä. Saamelaisen visuaalisen ilmaisun perinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse pohjoisen pyyntikansan kalliopiirroksiin ja vuosisatojen takaisten noitarumpujen symboliikkaan. Saamelainen käsityö eli duodji antaa kuvataiteeseen omat vivahteensa, kuten myös saamelaiskulttuurin jatkuva muovautuminen oman yhteisön perinteiden ja monikulttuuristen vaikutteiden välillä. Nykytaiteilijoiden työhön vaikuttaa heidän saamansa länsimainen taidekoulutus.

Oainnus -näyttely perustuu Johtti Sápmelaččat (Jutaavat saamelaiset) -yhdistyksen taidekokoelmaan täydennettynä Saamelaismuseo Siidan omalla kokoelmalla. Oainnus -näyttelyn on kuratoinut saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola.  ”Tämän näyttelyn kautta kutsumme sata vuotta saamelaistaidetta mukaan uuden Siidan juhliin”, Veli-Pekka Lehtola toteaa.

 

Minun ajassani, sinun paikassasi

Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttely esittelee nuorgamilaisen kuvataiteilija Elina Länsmanin teoksia. Taiteilija pohtii töissään suhdetta paikkaan ja ympäristöön, jossa pohjoinen luonto ja poronhoitokulttuuri ovat vahvasti läsnä. Näyttelytyöt ovat kertomuksia, joissa yhdistyvät nähty ja kuultu, koettu ja kuviteltu. Teokset saavat aiheensa ympäröivästä elämästä, johon kuuluvat eksistentiaalinen eli olemassaoloon liittyvä paikan kokemus sekä todellisuuksien kohtaaminen. Teokset ovat abstraktin ja esittävän taiteen välimaastossa. Ne antavat katsojalle vapauden vaeltaa teosten maailmoissa omista kokemuksistaan käsin.

Elina Länsmanin näyttelytyöt ovat suurikokoisia maalauksia ja kiveltä vedostettuja litografiateoksia.  Öljyvärimaalausten monivivahteiset värit ja rohkeat sivellinjäljet antavat ajateltavaa niin kaukaa kuin lähietäisyydeltä tarkasteltuna.  “Litografiateokset syntyvät hitaasti painokiveä työstäen, värikerros kerrallaan – tämä on vastakohta nopealle elämänmenolle”, Elina Länsman kuvailee.

 

Saamelaismuseon tuottama Oainnus -näyttely on esillä Siidassa 4.12.2022 saakka. Ylä-Lapin luontokeskuksen järjestämän Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttelyn esilläolo jatkuu vuoden vaihteen yli 7.1.2023 asti. Siida on auki kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Talvikaudella 1.10.2022 alkaen Siida on auki ma – la klo 10 – 17. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.

 

Lisätietoja:

• Hankesihteeri Minna Lehtola, Saamelaismuseo, puh. 040 570 8137, sähköposti minna.lehtola(a)samimuseum.fi
• Kuvataiteilija Elina Länsman, puh. 044 526 1979, sähköposti elinalansman(a)gmail.com
• Saamelaismuseo Siidan asiakaspalvelu, puh. 0400 898 212, sähköposti siida(a)samimuseum.fi

Inarissa sijaitseva Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on jälleen avoinna vierailijoille mittavien muutostöiden jälkeen.  Siidan näyttelyssä yhdistyvät vanhaan tuttuun tapaan Saamelaismuseon kulttuurisisällöt ja Luontokeskuksen luontoaiheet yhdeksi yhteiseksi näyttelyksi. Uuden näyttelyn nimi ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” tulee inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta.

Aivan uutta kerrontatapaa näyttelyssä edustaa taiteilijoiden osallistuminen sisällölliseen tuotantoon. Saamelaiskulttuurin esittelyssä lähtökohtana on menneisyyden läsnäolo nykypäivässä, joten kulttuurihistorian ja perinnetieteiden sanomaan on yhdistetty vahvasti nykysaamelaisten taiteilijoiden ja duojáreiden eli saamenkäsityön tekijöiden osaamista. Myös luonto-osiossa on hyödynnetty luontotaiteen ilmaisuvoimaa.

Näyttelyn taiteellisena johtajana on toiminut Outi Pieski, jolla on myös erillisiä teoksia tukemassa näyttelyn sanomaa. Teos Maa värejä virtaa kaartuu näyttelysalin yllä. Se luo tunturisilhuettien jonon, joka on väritetty saamenpuvun huivin hapsuilla eli riessamilla. Teoksessa esiäitien värit luovat suojaavan kaaren näyttelysalin kohtaamispaikan ylle.

Marja Helanderin ja Mauri Lähdesmäen pääsalin sydämeen sijoittuva lämminhenkinen Läpi aikojen videoinstallaatio nostaa esille saamelaiskulttuurin elinvoiman ja moninaisuuden. Teoksen kantavana teemana toimiva saamenpuku tuodaan esille elävänä kulttuurin osana omistajiensa kautta.

Jouni S. Laitin teokset Pohjoisen haravoitu metsä ja Rástegáisá: vaatimien suojelija ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maankäytön kysymyksiin Saamenmaalla. Näyttelyssä on muutakin taiteellista esillepanoa, kuten Elle Valkeapään tekemä pauloista hahmottelema vitriini tai Lada Suomenrinteen ja Essi Ranttilan graafinen ilme. Sanallista ja äänellistä maailmaa ovat olleet luomassa Pekka Aikion lisäksi Wimme, Ingá-Maret Gaup-Juuso ja Niillas Holmberg.

Laavun musiikkiesitys peilaa menneiden sukupolvien tuntoja. Videolla esiintyvät saamelaiset musiikintekijät Heidi Gauriloff, Hilda Länsman, Mikkal Morottaja (Amoc) ja Ailu Valle. Videon on kuvannut ja muusikoiden kanssa ohjannut Ville-Riiko Fofonoff.

Pauliina Feodoroffin johtama Miltä sopu näyttää hanke kertoo siitä, miten valtakulttuurin aiheuttamia ympäristövahinkoja voidaan korjata perinteistiedon avulla ja miten yhdistämällä saamelaista tapaoikeutta voi käyttää maankäytön suunnittelussa. Näin luodaan uudenlaista, osallistavaa yhteistoimintaa viranomaisten, tutkijoiden ja saamelaisten välillä.

Luonto-osiossa Anni Rapinojan Ruijanpolku-teos on luonnonmateriaaleista tehty taideteos. Se on upotettu lattiarakenteisiin niin, että vieraat voivat kävellä lasin päällä ja tutkia teoksen esittämää maanpinnan kasvustoa.

Kaija Kiurun Piilosilla-teos sijoittuu näyttelyssä osaksi vanhaa metsää ja sen tehtävänä on kuvata vanhan metsän olemusta. Teoksen materiaaleja ovat mukuramänty, koivun- ja männyn pahkat ja täytetyt linnut. Kaikki teoksen materiaalit ovat kierrätettyjä luonnonmateriaaleja. Linnut ovat peräisin Siidan aiemmasta näyttelystä.

Kiurun Piilosilla-teoksen sisarteos, Tuulten pesäpuu, on nähtävillä Metsähallituksen asiakaspalvelussa Siidan ala-aulassa. Sen materiaalisena on käytetty männynjuuria ja -oksia. Runkona on edellisen näyttelyn kierteinen kelo.

Ilmastohistoriaa avaavan vitriinin taustakuvana on Tom Björklundin digitaalinen maalaus mammuttiarosta. Päänäyttelysalia kiertävien suurkuvien kuvaajat ovat Pasi Nivasalo, Martti Rikkonen ja Pertti Turunen.

Kulttuuriaiheisia videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Ville-Riiko Fofonoff, Kevin Francett ja Aslak Paltto. Luontosisältöisiä videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Riku Karjalainen, Rayann Elzein ja Jorma Hevonkoski.

 

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat: Koneen Säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio, Wihuri, Interreg Nord, Giellagas-instituutti, Lapin yliopisto, Lapin Liitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja: 

 

Projektipäällikkö: Eeva Kyllönen, p. 040 570 9382 tai eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi

Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(a)metsa.fi

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

 

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan näyttelysalin ovet ovat olleet säpissä reilun vuoden päivät, mutta nyt ne on vihdoin taas avattu. Siidan päänäyttelyn sisällöt, esillepanot ja näyttelytekniikka on uusittu täysin. Siida-rakennus on perusparannettu ja sitä on myös laajennettu. Uutta Siidaa juhlistetaan avajaisviikolla lauantaihin 4.6. saakka.

Siidan uuden näyttelyn nimi, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme, tulee inarilaisen Matti Morottajan kirjoittamasta inarinsaamenkielisestä runosta Enâmeh láá mii párnááh.

Saamelaiskulttuurin ja luonnon vahva yhteys tulee esille näyttelyn lävistävässä ajatuksessa saamelaisesta kulttuuriympäristöstä. Sen mukaan luonto ei ole kulttuurista erillinen asia ja koskemattomalta luonnolta näyttävä maisema on kulttuuriympäristöä.

Uudessa näyttelyssä johdatetaan vierailijaa huomaamaan erilaisia maisemaan kuuluvia kerroksia. Maisema ympärillämme sisältää miljoonien vuosien aikana luonnon muovaaman kokonaisuuden Myös erilaiset kulttuuriset kerrokset, kuten arkeologiset löydöt ja saamenkieliset paikannimet kuuluvat maisemaan.

”Näyttelyn nimi kiteyttää upeasti kulttuuri- ja luontosisältöjen tärkeimmät sanomat. Nimi koskettaa ja antaa monenlaista ajattelemisen aihetta”, näyttelyuudistamisen projektipäällikkö Eeva Kyllönen Saamelaismuseo Siidasta kertoo.

”Niin Saamelaismuseolla kuin Luontokeskuksellakin on lisäksi omia tärkeitä teemojaan, joita näyttelyssä esitellään”, avaa näyttelyn ideaa puolestaan Luontokeskus Siidan projektipäällikkö Kirsi Ukkonen.

Näyttelyn kulttuurisisällöissä johtava ajatus on ”Menneet sukupolvet elävät meissä”. Näyttelyssä mennyt aika ja koko esi-isien kokemusmaailma risteävät nykypäivän aiheiden kanssa ja kerrostuvat esillepanoissa. Saamelaismuseon näyttely on kulttuurihistoriallinen, mutta se ei esitä asioita tiukan kronologisesti vaan ammentaa saamelaisesta tavasta nähdä paikat ja niiden käyttöön liittyvä muistitieto tärkeämpänä kuin vuosiluvut ja faktojen listaukset.

Näyttely luonto-osuudessa herätellään pohtimaan ilmastossamme tapahtuvia muutoksia sekä sitä, mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.

Taide on otettu vahvasti yhdeksi näyttelyn kerrontatavaksi niin kulttuuri- kuin luontoteemoissakin. Täällä taide on osa näyttelykokonaisuutta ja kukin teos tuo esille näyttelyn tärkeitä aiheita.

Näyttelyn kulttuuriosion käsikirjoittaja on professori Veli-Pekka Lehtola. Luontokäsikirjoittaja on biologi Matti Mela. Näyttelysuunnittelun on toteuttanut Teollisuuden Ystävät Oy, ja pääsuunnittelijana on ollut muotoilija Harri Koskinen. Outi Pieski on toiminut Saamelaismuseon taiteellisena johtajana.

Uusi näyttely syntyi Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteistyönä, aivan kuten edellinenkin näyttelyn.

Kulttuuriosion näyttelyn uudistamista rahoittavat Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelasimuseolla on käynnissä myös näyttelyn uusimiseen liittyvä Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi-interreghanke. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja:

 

Eeva Kyllönen, projektipäällikkö, Saamelaismuseo Siida

Eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi tai 040 576 5292

 

Kirsi Ukkonen, projektipäällikkö, Luontokeskus Siida/Metsähallitus

kirsi.ukkonen(a)metsa.fi tai 040 576 5292

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn avajaisia ja perusparannettua Siidaa juhlitaan keskiviikkona 1.6.2022. Avajaispäivänä Siidassa on kaikille avoimet ovet. Uuteen näyttelyyn liittyen ohjelmaa on tarjolla aina lauantaihin 4.6 saakka.

Siidan mittava laajennus- ja perusparannusurakka on saatu päätökseen ja uutta näyttelyä rakennetaan kuumeisesti. Uusi, upea Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttely avataan yleisölle keskiviikkona 1.6.2022. Avajaispäivänä Siidassa on kaikille avoimet avajaiset klo 10–16. Päivän mittaan näyttelyasiantuntijat ja taiteilijat johdattavat kävijöitä näyttelyn moniin teemoihin sekä paikalliset artistit viihdyttävät musiikkihetkillään.

Torstaina 2.6. ja perjantaina 3.6. Siidassa juhlivat ennakkoon kutsutut ryhmät. Ennakkoon ilmoittautuneille ryhmille on tarjolla teemallista ohjelmaa. Torstaina on tiedossa erityisen vilkas päivä, kun lapset ja nuoret ympäri Saamenmaan saapuvat juhlimaan. Perjantaina puolestaan paikalle saapuvat ikäihmiset.

Perjantaina 3.6. julkistetaan Veli-Pekka Lehtolan ”Entiset elävät meissä: Saamelaisten historiat ja Suomi”-kirja Siidan auditoriossa klo 17.30–19.00. Lehtola on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamelaisen kulttuurin professori ja uuden Enâmeh láá mii párnááh -näyttelyn kulttuuriosion käsikirjoittaja. Tilaisuus on kaikille avoin.

Lauantaina 4.6. näyttelyasiantuntijat ovat paikan päällä kertomassa näyttelystä ja heitä on mahdollisuus myös jututtaa. Viimeinen ohjelmaosuus pyörähtää käyntiin klo 15.

Siida on avoinna yleisölle loppuviikon teemapäivistä ja kutsutuista kohderyhmistä huolimatta. Kaikki kävijät ovat tervetulleita.

Siida on avoinna kesäaukioloaikojen mukaisesti 2.6 alkaen klo 9–18 joka päivä. Avajaisviikon päivittyvä tarkempi ohjelma löytyy nettisivuilta www.siida.fi sekä sosiaalisen median kanavilta. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee uudistetuissa kauppatiloissa Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Avajaistarjouksia ja uusia tuotteita 1.6. alkaen. Ravintola Sarrit palvelee myös avajaisviikolla.

 

Lisätietoja:

Avajaisten koordinaattori Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut Inarissa Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajan perusparannus- ja laajennushankeen. Laajennusosa valmistui keväällä 2021, ja nyt on saatu valmiiksi hankkeen toinen vaihe, jossa on muun muassa uudistettu työtiloja ja toteutettu taloteknisiä uudistuksia. Siida avautuu uudistettuna yleisölle kesäkuussa 2022.

Peruskorjauksen ja laajennuksen myötä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on saanut teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimukset täyttävät museo- ja luontokeskustilat. Uudistettu ja laajennettu Siida-rakennus palvelee kasvaneita toimintoja ja kävijämääriä entistä paremmin.

”Nyt valmistuneessa toisessa vaiheessa on uudistettu henkilöstön työtilat, laajennettu aulaa ja toteutettu rakennus-, LVI- ja sähköteknisiä korjaus- ja uudistamistoimenpiteitä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen, valaistukseen ja akustiikka- ja turvallisuusratkaisuihin sekä energiatehokkuuteen”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo.

Peruskorjauksen urakoitsijana toiminut Sakela Rakennus Oy on luovuttanut tilat 25.3.2022 rakennushankkeen tilaajalle Senaatti-kiinteistöille. Työt jatkuvat vielä ulkoalueilla tulevana kesänä 2022.

Peruskorjauksen ja laajennuksen rinnalla Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa on ollut käynnissä uuden, yhteisen perusnäyttelyn suunnittelu ja uusiminen. ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” -näyttely tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit. Näyttelyn rakentaminen on käynnissä ja se avautuu yleisölle 1.6.2022.

”Odotamme innolla, että pääsemme muuttamaan uudistettuun Siidaan. Asiakaspalvelun näkökulmasta olemme tiloihin hyvin tyytyväisiä, sillä peruskorjauksen myötä pystymme paremmin palvelemaan kasvavia asiakasvirtoja. Näyttelytiloihin asennetut nykyaikaiset tekniikat mahdollistavat myös paremmat kävijäkokemukset. Henkilökuntamme on osallistunut työtilojen suunnitteluprosessiin, ja sen tuloksena Siida-rakennuksessa on tarjolla työtiloja erilaisia työtarpeita varten”, toteavat vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva ja puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi iloisina.

 

Senaatti-kiinteistöjen suojelukohde

Siida-rakennusta ei ole virallisesti suojeltu, mutta Senaatti-kiinteistöt on määritellyt Siidan vastuusuojelukohteeksi, mikä tarkoittaa, että rakennusta hoidetaan ja korjataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin virallisestikin suojeltuja rakennuksia.

”Rakennuksessa sisäänkäynnit ja katsontalinjat on säilytetty avonaisina ja päänäkymät korostuvat rakennuksessa. Rakennuksessa on säilytetty ja palautettu alkuperäisiä pintoja, kuten betonilattiat. Myös kohteessa käytetty muotokieli on säilytetty, jossa pyöristetyt nurkkamuodot ovat olennaisia. Kalusteista mm. auditorion penkit kunnostettiin uudelleen käyttöön”, kertoo Miikka Teppo.

Senaatti-kiinteistöjen hallitus teki hankkeen investointipäätöksen joulukuussa 2019. Saamelaismuseosäätiö on Siidan päävuokralainen, joka alivuokraa tiloja edelleen Metsähallituksen Ylä-Lapin Luontokeskukselle ja Ravintola Sarritille.

 

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo, 040 180 0929, miikka.teppo(at)senaatti.fi
Saamelaismuseo Siida vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva, 0401676145, eija.ojanlatva(at)samimuseum.fi
Metsähallitus/Ylä-Lapin luontokeskus Siida puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, 0400125782, pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi