Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta.

Saamelaiset Suomessa käyttävät viittä erilaista saamenpukua sen mukaan, mihin sukuun ja miltä alueelta puvun kantaja on kotoisin. Saamelaismuseon kokoelmissa on eri alueiden pukuja eri aikakausilta lähes kolmesataa. Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta. Syksyn mittaan on saamenpuvut valokuvattu uudelleen ja nyt myös pukujen yksityiskohtia on mahdollisuus tarkastella paremmin.

Koska arviolta jo 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, halutaan myös heille olla saavutettavissa. Lisätietoja pukuihin tai niiden kuviin liittyen voit tiedustella Saamelaismuseon kokoelmapalveluista. Finnassa esillä olevat kuvat eivät ole painolaatuisia ja ne on lisensoitu (CC BY-NC-ND 4.0 ) -lisenssillä.

 

Finna on 10 vuotta toiminut hakupalvelujen kokonaisuus ja koti Suomen miljoonille kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Ainutlaatuisia sisältöjään Finnaan tuovat sadat kotimaiset toimijat, kuten arkistot, kirjastot ja museot. Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää Finna-palvelua jatkuvasti yhteistyössä arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Saamelaismuseolla on oma Finna-näkymä https://siida.finna.fi

Kansallispäivä Siidassa pyöräyttää käyntiin myös Finnan kymmenvuotis juhlavuoden. Juhlapäivän ohjelmassa Finnan asiantuntijat esittelevät ja opastavat Finna-hakupalvelun käyttöä yleisölle.

”Finnan juhlavuoden aikana haluamme innostaa ihmisiä palvelun miljoonien aineistojen pariin, joten olemme iloisia voidessamme avata juhlavuoden näin merkittävällä kokoelma-avauksella. Juhlavuoden aloitus sadoilla saamenpuvuilla on osuvaa myös siksi, että vuoden aikana työstämme myös Finnan pohjoissaamenkielistä versiota”, Erkki Tolonen, Finnan kehittämispäällikkö kertoo.

 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi!

Pyeri säämi aalmugpeivi! Šiõǥǥ saaʹmi meeʹrsažpeeiʹv!

 

Lisätiedot:

Saamelaismuseo Siida

Vs. amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Finna

Kehittämispäällikkö Erkki Tolonen, p. 029 414 4588, erkki.tolonen(at)helsinki.fi

Vuosi 2022 oli Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelykävijöiden määrän osalta ennalta arvaamaton, monivaiheinen ja vilkas varsinkin kesän ja syksyn osalta. Tilastoinnin mukaan Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa on käynyt vuonna 2022 yhteensä 55 143 näyttelyasiakasta lähestyen jo huippuvuosien näyttelykävijämääriä.

 

Maailman tilanteiden muutokset mm. Covid-19 ja Ukrainan tilanne vaikuttivat Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa vierailleiden määrään. Huomattavaa on myös, että Siida-rakennuksen perusparannuksen ja uuden näyttelyn rakentamisen vuoksi alkuvuoden ajan vierailukohteena toimi Saamelaismuseon ulkomuseo. Kesäkuun ensimmäinen päivä avattiin Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen uusi päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme päänäyttelymme, sekä vaihtuvat näyttelyt Oainnus – näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen ja Minun ajassani, sinun paikassasi. Uuden päänäyttelyn avaamisen myötä näyttelykävijämäärät kasvoivat huomattavasti.

Vertailua edellisten vuosien näyttelykävijämäärien kanssa ei voida suoraan tehdä. Vuosien 2020 ja 2021 vierailijamääriin vaikutti mm. Covid-19 pandemiarajoitukset. Vuonna 2019 Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa vieraili ennätysmäärä näyttelykävijöitä (64 000). Vuoteen 2021 verrattuna Siidan näyttelykävijä määrä kasvoi 102 % ja ennätysvuodesta 2019 jäätiin noin 14 %. Vuoden vilkkain aika oli tavalliseen tapaan kesällä, kun pelkästään kesä-syyskuun aikana Siidassa vieraili yli 37 000 ihmistä eli lähes 70 % koko vuoden kävijöistä.

Näyttelykävijöistä hieman alle puolet oli suomalaisia, mutta pandemian jälkeinen matkailun elpyminen on kasvattanut ulkomaalaisten osuutta Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan kävijöistä lähemmäs pandemiaa edeltänyttä aikaa. Ulkomaalaisia näyttelykävijöitä on tullut eniten Ranskasta (8,5 %) ja Saksasta (8,4 %). Nämä kaksi maata ovat jo vuosia pitäneet kärkipaikkoja. Saksalaisia on perinteisesti enemmän kesällä, kun taas ranskalaiset suosivat talvisesonkia.

Opastettujen kierrosten suosio nousi menneenä vuonna hurjasti, kun opastuksia järjestettiin 274 kpl kuudella eri kielellä. Edellisenä vuonna opastuksia oli vain 45. Opastusten määrä on kasvanut Covid-19 rajoitusten poistuttua ja ryhmämatkailun kasvun myötä. Opastuksia tehdään Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan yhteisessä päänäyttelyssä ja Saamelaismuseon ulkomuseolla.

Saamelaismuseon aluetoimipisteessä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili 635 näyttelykävijää vuonna 2022. Perinnetalo on avoinna vain kesäkaudella ja sinne on vapaapääsy. Kolttien perinnetalossa ja sen pihapiirissä sijaitsevassa ulkomuseossa pääset tutustumaan kolttasaamelaisten historiaan sekä asuin- ja rakennusperinteeseen kahdelta eri aikakaudelta.

Uudistetun Siidan ensimmäiset vaihtuvat näyttelyt ovat juhlavasti taidenäyttelyitä. Esillä on saamelaisten taidekokoelmien valikoituja aarteita sekä uudenuutukaisia maalauksia ja historiallisella kivipainotekniikalla tehtyjä litografiateoksia. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan vaihtuvat näyttelyt avautuvat perjantaina 3.6.2022. Tervetuloa huumaantumaan ja vaikuttumaan taiteesta.

 

Oainnus

Oainnus ‒ näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen -näyttely on mielenkiintoinen läpileikkaus saamelaistaiteesta 1920-luvulta 2000-luvun alkuun. Teokset ovat grafiikkaa, maalauksia, kuparipiirroksia ja brodeerauksia sekä kaksi sekatekniikalla tehtyä työtä. Saamelaisen visuaalisen ilmaisun perinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse pohjoisen pyyntikansan kalliopiirroksiin ja vuosisatojen takaisten noitarumpujen symboliikkaan. Saamelainen käsityö eli duodji antaa kuvataiteeseen omat vivahteensa, kuten myös saamelaiskulttuurin jatkuva muovautuminen oman yhteisön perinteiden ja monikulttuuristen vaikutteiden välillä. Nykytaiteilijoiden työhön vaikuttaa heidän saamansa länsimainen taidekoulutus.

Oainnus -näyttely perustuu Johtti Sápmelaččat (Jutaavat saamelaiset) -yhdistyksen taidekokoelmaan täydennettynä Saamelaismuseo Siidan omalla kokoelmalla. Oainnus -näyttelyn on kuratoinut saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola.  ”Tämän näyttelyn kautta kutsumme sata vuotta saamelaistaidetta mukaan uuden Siidan juhliin”, Veli-Pekka Lehtola toteaa.

 

Minun ajassani, sinun paikassasi

Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttely esittelee nuorgamilaisen kuvataiteilija Elina Länsmanin teoksia. Taiteilija pohtii töissään suhdetta paikkaan ja ympäristöön, jossa pohjoinen luonto ja poronhoitokulttuuri ovat vahvasti läsnä. Näyttelytyöt ovat kertomuksia, joissa yhdistyvät nähty ja kuultu, koettu ja kuviteltu. Teokset saavat aiheensa ympäröivästä elämästä, johon kuuluvat eksistentiaalinen eli olemassaoloon liittyvä paikan kokemus sekä todellisuuksien kohtaaminen. Teokset ovat abstraktin ja esittävän taiteen välimaastossa. Ne antavat katsojalle vapauden vaeltaa teosten maailmoissa omista kokemuksistaan käsin.

Elina Länsmanin näyttelytyöt ovat suurikokoisia maalauksia ja kiveltä vedostettuja litografiateoksia.  Öljyvärimaalausten monivivahteiset värit ja rohkeat sivellinjäljet antavat ajateltavaa niin kaukaa kuin lähietäisyydeltä tarkasteltuna.  “Litografiateokset syntyvät hitaasti painokiveä työstäen, värikerros kerrallaan – tämä on vastakohta nopealle elämänmenolle”, Elina Länsman kuvailee.

 

Saamelaismuseon tuottama Oainnus -näyttely on esillä Siidassa 4.12.2022 saakka. Ylä-Lapin luontokeskuksen järjestämän Minun ajassani, sinun paikassasi -näyttelyn esilläolo jatkuu vuoden vaihteen yli 7.1.2023 asti. Siida on auki kesäkaudella 1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18. Talvikaudella 1.10.2022 alkaen Siida on auki ma – la klo 10 – 17. Huomioithan juhlapyhien poikkeukselliset aukioloajat, jotka voit tarkistaa Siidan sivuilta www.siida.fi.

 

Lisätietoja:

• Hankesihteeri Minna Lehtola, Saamelaismuseo, puh. 040 570 8137, sähköposti minna.lehtola(a)samimuseum.fi
• Kuvataiteilija Elina Länsman, puh. 044 526 1979, sähköposti elinalansman(a)gmail.com
• Saamelaismuseo Siidan asiakaspalvelu, puh. 0400 898 212, sähköposti siida(a)samimuseum.fi

Inarissa sijaitseva Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on jälleen avoinna vierailijoille mittavien muutostöiden jälkeen.  Siidan näyttelyssä yhdistyvät vanhaan tuttuun tapaan Saamelaismuseon kulttuurisisällöt ja Luontokeskuksen luontoaiheet yhdeksi yhteiseksi näyttelyksi. Uuden näyttelyn nimi ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” tulee inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta.

Aivan uutta kerrontatapaa näyttelyssä edustaa taiteilijoiden osallistuminen sisällölliseen tuotantoon. Saamelaiskulttuurin esittelyssä lähtökohtana on menneisyyden läsnäolo nykypäivässä, joten kulttuurihistorian ja perinnetieteiden sanomaan on yhdistetty vahvasti nykysaamelaisten taiteilijoiden ja duojáreiden eli saamenkäsityön tekijöiden osaamista. Myös luonto-osiossa on hyödynnetty luontotaiteen ilmaisuvoimaa.

Näyttelyn taiteellisena johtajana on toiminut Outi Pieski, jolla on myös erillisiä teoksia tukemassa näyttelyn sanomaa. Teos Maa värejä virtaa kaartuu näyttelysalin yllä. Se luo tunturisilhuettien jonon, joka on väritetty saamenpuvun huivin hapsuilla eli riessamilla. Teoksessa esiäitien värit luovat suojaavan kaaren näyttelysalin kohtaamispaikan ylle.

Marja Helanderin ja Mauri Lähdesmäen pääsalin sydämeen sijoittuva lämminhenkinen Läpi aikojen videoinstallaatio nostaa esille saamelaiskulttuurin elinvoiman ja moninaisuuden. Teoksen kantavana teemana toimiva saamenpuku tuodaan esille elävänä kulttuurin osana omistajiensa kautta.

Jouni S. Laitin teokset Pohjoisen haravoitu metsä ja Rástegáisá: vaatimien suojelija ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maankäytön kysymyksiin Saamenmaalla. Näyttelyssä on muutakin taiteellista esillepanoa, kuten Elle Valkeapään tekemä pauloista hahmottelema vitriini tai Lada Suomenrinteen ja Essi Ranttilan graafinen ilme. Sanallista ja äänellistä maailmaa ovat olleet luomassa Pekka Aikion lisäksi Wimme, Ingá-Maret Gaup-Juuso ja Niillas Holmberg.

Laavun musiikkiesitys peilaa menneiden sukupolvien tuntoja. Videolla esiintyvät saamelaiset musiikintekijät Heidi Gauriloff, Hilda Länsman, Mikkal Morottaja (Amoc) ja Ailu Valle. Videon on kuvannut ja muusikoiden kanssa ohjannut Ville-Riiko Fofonoff.

Pauliina Feodoroffin johtama Miltä sopu näyttää hanke kertoo siitä, miten valtakulttuurin aiheuttamia ympäristövahinkoja voidaan korjata perinteistiedon avulla ja miten yhdistämällä saamelaista tapaoikeutta voi käyttää maankäytön suunnittelussa. Näin luodaan uudenlaista, osallistavaa yhteistoimintaa viranomaisten, tutkijoiden ja saamelaisten välillä.

Luonto-osiossa Anni Rapinojan Ruijanpolku-teos on luonnonmateriaaleista tehty taideteos. Se on upotettu lattiarakenteisiin niin, että vieraat voivat kävellä lasin päällä ja tutkia teoksen esittämää maanpinnan kasvustoa.

Kaija Kiurun Piilosilla-teos sijoittuu näyttelyssä osaksi vanhaa metsää ja sen tehtävänä on kuvata vanhan metsän olemusta. Teoksen materiaaleja ovat mukuramänty, koivun- ja männyn pahkat ja täytetyt linnut. Kaikki teoksen materiaalit ovat kierrätettyjä luonnonmateriaaleja. Linnut ovat peräisin Siidan aiemmasta näyttelystä.

Kiurun Piilosilla-teoksen sisarteos, Tuulten pesäpuu, on nähtävillä Metsähallituksen asiakaspalvelussa Siidan ala-aulassa. Sen materiaalisena on käytetty männynjuuria ja -oksia. Runkona on edellisen näyttelyn kierteinen kelo.

Ilmastohistoriaa avaavan vitriinin taustakuvana on Tom Björklundin digitaalinen maalaus mammuttiarosta. Päänäyttelysalia kiertävien suurkuvien kuvaajat ovat Pasi Nivasalo, Martti Rikkonen ja Pertti Turunen.

Kulttuuriaiheisia videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Ville-Riiko Fofonoff, Kevin Francett ja Aslak Paltto. Luontosisältöisiä videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Riku Karjalainen, Rayann Elzein ja Jorma Hevonkoski.

 

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat: Koneen Säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio, Wihuri, Interreg Nord, Giellagas-instituutti, Lapin yliopisto, Lapin Liitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja: 

 

Projektipäällikkö: Eeva Kyllönen, p. 040 570 9382 tai eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi

Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(a)metsa.fi

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

 

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan näyttelysalin ovet ovat olleet säpissä reilun vuoden päivät, mutta nyt ne on vihdoin taas avattu. Siidan päänäyttelyn sisällöt, esillepanot ja näyttelytekniikka on uusittu täysin. Siida-rakennus on perusparannettu ja sitä on myös laajennettu. Uutta Siidaa juhlistetaan avajaisviikolla lauantaihin 4.6. saakka.

Siidan uuden näyttelyn nimi, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme, tulee inarilaisen Matti Morottajan kirjoittamasta inarinsaamenkielisestä runosta Enâmeh láá mii párnááh.

Saamelaiskulttuurin ja luonnon vahva yhteys tulee esille näyttelyn lävistävässä ajatuksessa saamelaisesta kulttuuriympäristöstä. Sen mukaan luonto ei ole kulttuurista erillinen asia ja koskemattomalta luonnolta näyttävä maisema on kulttuuriympäristöä.

Uudessa näyttelyssä johdatetaan vierailijaa huomaamaan erilaisia maisemaan kuuluvia kerroksia. Maisema ympärillämme sisältää miljoonien vuosien aikana luonnon muovaaman kokonaisuuden Myös erilaiset kulttuuriset kerrokset, kuten arkeologiset löydöt ja saamenkieliset paikannimet kuuluvat maisemaan.

”Näyttelyn nimi kiteyttää upeasti kulttuuri- ja luontosisältöjen tärkeimmät sanomat. Nimi koskettaa ja antaa monenlaista ajattelemisen aihetta”, näyttelyuudistamisen projektipäällikkö Eeva Kyllönen Saamelaismuseo Siidasta kertoo.

”Niin Saamelaismuseolla kuin Luontokeskuksellakin on lisäksi omia tärkeitä teemojaan, joita näyttelyssä esitellään”, avaa näyttelyn ideaa puolestaan Luontokeskus Siidan projektipäällikkö Kirsi Ukkonen.

Näyttelyn kulttuurisisällöissä johtava ajatus on ”Menneet sukupolvet elävät meissä”. Näyttelyssä mennyt aika ja koko esi-isien kokemusmaailma risteävät nykypäivän aiheiden kanssa ja kerrostuvat esillepanoissa. Saamelaismuseon näyttely on kulttuurihistoriallinen, mutta se ei esitä asioita tiukan kronologisesti vaan ammentaa saamelaisesta tavasta nähdä paikat ja niiden käyttöön liittyvä muistitieto tärkeämpänä kuin vuosiluvut ja faktojen listaukset.

Näyttely luonto-osuudessa herätellään pohtimaan ilmastossamme tapahtuvia muutoksia sekä sitä, mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.

Taide on otettu vahvasti yhdeksi näyttelyn kerrontatavaksi niin kulttuuri- kuin luontoteemoissakin. Täällä taide on osa näyttelykokonaisuutta ja kukin teos tuo esille näyttelyn tärkeitä aiheita.

Näyttelyn kulttuuriosion käsikirjoittaja on professori Veli-Pekka Lehtola. Luontokäsikirjoittaja on biologi Matti Mela. Näyttelysuunnittelun on toteuttanut Teollisuuden Ystävät Oy, ja pääsuunnittelijana on ollut muotoilija Harri Koskinen. Outi Pieski on toiminut Saamelaismuseon taiteellisena johtajana.

Uusi näyttely syntyi Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteistyönä, aivan kuten edellinenkin näyttelyn.

Kulttuuriosion näyttelyn uudistamista rahoittavat Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelasimuseolla on käynnissä myös näyttelyn uusimiseen liittyvä Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi-interreghanke. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja:

 

Eeva Kyllönen, projektipäällikkö, Saamelaismuseo Siida

Eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi tai 040 576 5292

 

Kirsi Ukkonen, projektipäällikkö, Luontokeskus Siida/Metsähallitus

kirsi.ukkonen(a)metsa.fi tai 040 576 5292

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn avajaisia ja perusparannettua Siidaa juhlitaan keskiviikkona 1.6.2022. Avajaispäivänä Siidassa on kaikille avoimet ovet. Uuteen näyttelyyn liittyen ohjelmaa on tarjolla aina lauantaihin 4.6 saakka.

Siidan mittava laajennus- ja perusparannusurakka on saatu päätökseen ja uutta näyttelyä rakennetaan kuumeisesti. Uusi, upea Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttely avataan yleisölle keskiviikkona 1.6.2022. Avajaispäivänä Siidassa on kaikille avoimet avajaiset klo 10–16. Päivän mittaan näyttelyasiantuntijat ja taiteilijat johdattavat kävijöitä näyttelyn moniin teemoihin sekä paikalliset artistit viihdyttävät musiikkihetkillään.

Torstaina 2.6. ja perjantaina 3.6. Siidassa juhlivat ennakkoon kutsutut ryhmät. Ennakkoon ilmoittautuneille ryhmille on tarjolla teemallista ohjelmaa. Torstaina on tiedossa erityisen vilkas päivä, kun lapset ja nuoret ympäri Saamenmaan saapuvat juhlimaan. Perjantaina puolestaan paikalle saapuvat ikäihmiset.

Perjantaina 3.6. julkistetaan Veli-Pekka Lehtolan ”Entiset elävät meissä: Saamelaisten historiat ja Suomi”-kirja Siidan auditoriossa klo 17.30–19.00. Lehtola on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamelaisen kulttuurin professori ja uuden Enâmeh láá mii párnááh -näyttelyn kulttuuriosion käsikirjoittaja. Tilaisuus on kaikille avoin.

Lauantaina 4.6. näyttelyasiantuntijat ovat paikan päällä kertomassa näyttelystä ja heitä on mahdollisuus myös jututtaa. Viimeinen ohjelmaosuus pyörähtää käyntiin klo 15.

Siida on avoinna yleisölle loppuviikon teemapäivistä ja kutsutuista kohderyhmistä huolimatta. Kaikki kävijät ovat tervetulleita.

Siida on avoinna kesäaukioloaikojen mukaisesti 2.6 alkaen klo 9–18 joka päivä. Avajaisviikon päivittyvä tarkempi ohjelma löytyy nettisivuilta www.siida.fi sekä sosiaalisen median kanavilta. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee uudistetuissa kauppatiloissa Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Avajaistarjouksia ja uusia tuotteita 1.6. alkaen. Ravintola Sarrit palvelee myös avajaisviikolla.

 

Lisätietoja:

Avajaisten koordinaattori Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut Inarissa Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajan perusparannus- ja laajennushankeen. Laajennusosa valmistui keväällä 2021, ja nyt on saatu valmiiksi hankkeen toinen vaihe, jossa on muun muassa uudistettu työtiloja ja toteutettu taloteknisiä uudistuksia. Siida avautuu uudistettuna yleisölle kesäkuussa 2022.

Peruskorjauksen ja laajennuksen myötä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on saanut teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimukset täyttävät museo- ja luontokeskustilat. Uudistettu ja laajennettu Siida-rakennus palvelee kasvaneita toimintoja ja kävijämääriä entistä paremmin.

”Nyt valmistuneessa toisessa vaiheessa on uudistettu henkilöstön työtilat, laajennettu aulaa ja toteutettu rakennus-, LVI- ja sähköteknisiä korjaus- ja uudistamistoimenpiteitä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen, valaistukseen ja akustiikka- ja turvallisuusratkaisuihin sekä energiatehokkuuteen”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo.

Peruskorjauksen urakoitsijana toiminut Sakela Rakennus Oy on luovuttanut tilat 25.3.2022 rakennushankkeen tilaajalle Senaatti-kiinteistöille. Työt jatkuvat vielä ulkoalueilla tulevana kesänä 2022.

Peruskorjauksen ja laajennuksen rinnalla Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa on ollut käynnissä uuden, yhteisen perusnäyttelyn suunnittelu ja uusiminen. ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” -näyttely tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit. Näyttelyn rakentaminen on käynnissä ja se avautuu yleisölle 1.6.2022.

”Odotamme innolla, että pääsemme muuttamaan uudistettuun Siidaan. Asiakaspalvelun näkökulmasta olemme tiloihin hyvin tyytyväisiä, sillä peruskorjauksen myötä pystymme paremmin palvelemaan kasvavia asiakasvirtoja. Näyttelytiloihin asennetut nykyaikaiset tekniikat mahdollistavat myös paremmat kävijäkokemukset. Henkilökuntamme on osallistunut työtilojen suunnitteluprosessiin, ja sen tuloksena Siida-rakennuksessa on tarjolla työtiloja erilaisia työtarpeita varten”, toteavat vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva ja puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi iloisina.

 

Senaatti-kiinteistöjen suojelukohde

Siida-rakennusta ei ole virallisesti suojeltu, mutta Senaatti-kiinteistöt on määritellyt Siidan vastuusuojelukohteeksi, mikä tarkoittaa, että rakennusta hoidetaan ja korjataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin virallisestikin suojeltuja rakennuksia.

”Rakennuksessa sisäänkäynnit ja katsontalinjat on säilytetty avonaisina ja päänäkymät korostuvat rakennuksessa. Rakennuksessa on säilytetty ja palautettu alkuperäisiä pintoja, kuten betonilattiat. Myös kohteessa käytetty muotokieli on säilytetty, jossa pyöristetyt nurkkamuodot ovat olennaisia. Kalusteista mm. auditorion penkit kunnostettiin uudelleen käyttöön”, kertoo Miikka Teppo.

Senaatti-kiinteistöjen hallitus teki hankkeen investointipäätöksen joulukuussa 2019. Saamelaismuseosäätiö on Siidan päävuokralainen, joka alivuokraa tiloja edelleen Metsähallituksen Ylä-Lapin Luontokeskukselle ja Ravintola Sarritille.

 

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo, 040 180 0929, miikka.teppo(at)senaatti.fi
Saamelaismuseo Siida vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva, 0401676145, eija.ojanlatva(at)samimuseum.fi
Metsähallitus/Ylä-Lapin luontokeskus Siida puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, 0400125782, pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi

Kuten muuallakin, covid-19 pandemia näkyy Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelykävijämäärissä. Vuonna 2021 näyttelykävijöitä oli 27 400. Vuoteen 2020 verrattuna pudotusta on ollut -30 % ja vuoteen 2019 verrattuna -57 %. Pandemian vaikutuksen lisäksi näyttelykävijämäärään vaikuttaa, että vuonna 2021 Saamalaismuseo ja Luontokeskus Siida oli suljettuna koko toukokuun ja kuluvan talven aukioloaika on ollut lyhyempi kuin aiempina vuosina.

Kesäkuun alussa alkoi Siida-rakennuksen peruskorjaus ja kaikki näyttelytarjonta siirtyi Saamelaismuseon ulkomuseolle. Ulkomuseovierailut tapahtuvat kokonaisuudessaan ulkona niin auringolla kuin pakkasellakin, mikä on vaikuttanut asiakkaiden halukkuuteen tutustua sen tarjontaan.  Syksyn aikana Saamelaismuseon ulkomuseoalueelle rakennettiin valaistus. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi näyttely avautuu 1.6.2022, minkä jälkeen vierailut tapahtuvat sekä näyttelyissä sisällä että ulkomuseolla.

Vilkkainta on ollut aiempien vuosien tapaan kesäaikaan. Eniten näyttelykävijöitä oli heinäkuussa. Vuonna 2021 Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelyasiakkaista 75 % oli suomalaisia, kun pandemiaa edeltävänä vuonna 2019 suomalaisia oli vain 39 %. Ulkomaalaisista isoin kansallisuusryhmä on saksalaiset, joita vierailee Inarissa erityisesti kesäkuukausina.

Selkeä trendi ryhmämatkailun vaihtumisesta yksilö- ja perhematkailuun on huomattavissa, kun vertaillaan erilaisten lipputyyppien myyntilukuja. Tämä suuntaus on ollut havaittavissa jo ennen pandemiaa, mutta pandemia on selkeästi korostanut tätä muutosta. Matkat tehdään mielellään turvallisesti omien läheisten kanssa.

Saamelaismuseon aluetoimipisteessä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili 832 näyttelykävijää vuonna 2021. Kolttien perinnetalo on avoinna kesäaikaan. Perinnetalossa ja sen pihapiirissä sijaitsevassa ulkomuseossa on kerrontaa kolttasaamelaisten historiasta ja esittelyä asuin- ja rakennustavoista kahdelta eri aikakaudelta.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajennushanke on päättynyt ja perusparannus alkaa. Siidan vanha päänäyttely puretaan ja tehdään tilaa uudelle näyttelylle, jossa kulttuuri- ja luonto yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.

 

Siidan yli 20 vuotta vanha päänäyttely on ollut suosittu. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida kiittää edellisen Siidan päänäyttelyn näyttelytyöryhmää ja tekijöitä hienosta näyttelystä.

Kiitellyssä ja ylistetyssä näyttelyssä on käynyt yli miljoona vierailijaa aistimassa saamelaisuuden, Saamenmaan ja Pohjois-Lapin luonnon henkeä ja tunnelmaa. Nyt näyttely uudistetaan lattiasta kattoon. Näyttelyn pääasia on aina sisältö, mutta myös vanhentunut näyttelytekniikka uudistetaan kokonaan. Näyttelyn huolto, päivittäminen ja uuden tiedon lisääminen on jatkossa helpompaa.

 

Vanhan näyttelyn käyttökelpoiset osat säilytetään.  Kokoelmaesineet palautuvat konservoinnin kautta kokoelmiin tai uuteen näyttelyyn. Täytettyjen eläinten turkeille ja höyhenpuvuille tehdään kevyt huolto. Osa rekvisiittaesineistöstä jatkaa myös opastuskäytössä, luonto- ja museokasvatuksessa, ulkomuseossa ja vaihtuvissa näyttelyissä.  Vanhan näyttelyn purun jälkeen alkaa näyttelysalin perusparannus. Pinnat kunnostetaan ja katto saa uuden maalipinnan, jonka jälkeen päästään rakentamaan uutta näyttelyä.

 

Siida-rakennus on kiinni perusparannuksen ajan toukokuusta lähtien.  Saamelaismuseon ja Siidan asiakaspalvelu, Siida Shop, Metsähallituksen asiakaspalvelu ja matkailuneuvonta toimivat Siidan alueella sijaitsevissa väistötiloissa 1.6.2021 alkaen.  Saamelaiskulttuuriin pääsee tutustumaan ulkomuseolla, joka toimii perusparannuksen aikana näyttely- ja käyntikohteena.

 

Nämä maat ovat lapsiamme

 

Siidan uusi näyttely on nimeltään ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” inarilaisen Matti Morottajan kirjoittaman inarinsaamenkielisen runon mukaan. Näyttelyn nimi tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit.

 

Näyttelyn kulttuurisisällöissä pohditaan, miten menneisyys elää meissä – jokaisessa elää monimuotoinen eri aikakausien perintö, jonka avulla sopeudutaan muutoksiin ympärillämme. Luontonäkökulma tuo esiin erityisesti viimeisen jääkauden jälkeistä ilmastohistoriaa ja lisäksi pohditaan mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.

 

Uuden näyttelyn pääsuunnittelija on Harri Koskinen Teollisuuden Ystävät Oy:stä. Kulttuuriosion käsikirjoituksen on laatinut professori Veli-Pekka Lehtola, kulttuuriosion taiteellisena johtajana toimii Outi Pieski. Luonto-osion käsikirjoittaja on biologi Matti Mela.

 

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto/Museovisio, OKM/erityisavustus ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelaismuseolla on käynnissä myös näyttelyn uusimiseen liittyvä Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi -Interreg-hanke. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

 

Lisätietoja:
Museonjohtaja Sari Valkonen, p. 040 767 1052 tai sari.valkonen(at)samimuseum.fi
Projektipäällikkö Eeva Kyllönen, p. 040 5709382 tai eeva.kyllonen(at)samimuseum.fi

Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, p. 0400 125 782 tai pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi
Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

 

Siidan uudistuksesta verkkosivuillamme: https://siida.fi/siida-uudistuu/

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo Siida on yhteisöllinen museo. Saamelaismuseo on suunnitellut yhteisötapaamisia kokoelma- ja näyttelytyöhön liittyen niin saamelaisalueella kuin muualla Suomessa. Korona-aikana tapaamisia järjestetään virtuaalisesti etäyhteyksin. Ensimmäinen virtuaalinen tapaaminen on inarinsaamenkielinen ilta torstaina 8.10.2020, jossa käydään läpi Inarin seudulta vuonna 1902 Suomen kansallismuseon kokoelmiin kerättyä esineistöä.

Yhteisöllinen toiminta kuuluu Saamelaismuseo Siidan toimintaperiaatteisiin; sitä ovat mm. tapaamiset, työpajat, seminaarit ja kulttuuri-illat. Saamelaismuseon yhteisö on saamelaisväestö, mutta myös muu yleisö. Toiminnan tavoitteena ja tarkoituksena on tuoda museo lähemmäs ns. tavallista ihmistä. Yhteisöllinen toiminta avaa ovet museomaailmaan — henkilökohtaisen yhteyden kautta museo ja sen tekemä työ yhteisen kulttuuriperinnön parissa tuo museota lähemmäksi ihmisen arkea, elämää ja historiaa.  Muistiorganisaationa museo toimii yhteisön muistina.

Saamelaismuseolla on suunniteltu yhteisötapaamisia ympäri Suomea. Saamelaismuseon vakituisen henkilökunnan lisäksi yhteisöllistä toimintaa toteuttavat Koneen säätiön rahoittaman Muitát-hankkeen yhteisökoordinaattori Ulpu Mattus-Kumpunen, yhteisötulkki Heini Wesslin sekä eri alueiden museokumppanit, jotka valitaan syksyllä.

Helmikuussa Siidassa järjestettiin vuorovaikutteisen oppimisen päivä yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa. Päivän aikana saamenkäsitöiden ja konservoinnin opiskelijat ja opettajat tutustuivat saamelaisesineistön erityispiirteisiin, esinetutkimukseen, konservointiin ja repatriaatioprosesseihin ja näitä teemoja pohdittiin yhdessä Saamelaismuseon henkilökunnan kanssa työpajoissa.

Korona-aika on vaikuttanut siihen, että museo ei ole pystynyt toteuttamaan yhteisöllistä toimintaa siinä laajuudessa kuin oli suunniteltu. Korona-aikana tapaamisia järjestetään pääsääntöisesti virtuaalisina ja pyritään siihen, että yhteisön omat yhteyshenkilöt tapaavat omia ihmisiään turvallisesti. Ylimääräisiä julkisia tapaamisia ja matkustusta vältetään.

Tapaamisissa ovat keskeisessä roolissa Saamelaismuseon kokoelmaesineet ja valokuvat. Saamelaismuseon kokoelmaesineitä ja Suomen kansallismuseosta palautuvan kokoelman esineet tuodaan yhteisön tunnistettaviksi ja nähtäviksi. Saamelaisen kulttuuriympäristön näkyväksi tekeminen on myös yksi toiminnan tavoitteista. Saamelaiselle luonto on yhteistä muistia heijastava kirjasto ja arkisto. Valokuvien avulla muistellaan paikkojen merkitystä elinkeinojen kannalta, asuinpaikkana sekä inspiraation lähteenä tarinoille ja käsitöille. Osa yhteisöllisen toiminnan tuloksista nähdään Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uudessa päänäyttelyssä.

Yhteisöllinen toiminta on osa Saamelaismuseon Koneen säätiön hanketta Muitát – Repatriaatiosta revitalisaatioon saamelaisilla museokäytännöillä. Hankkeessa Saamelaismuseo aktiivisesti tutkii, millaiset yhteisölliset tavat toimia ovat käyttökelpoisia ja vaikuttavia.  Parhaat käytännöt otetaan käyttöön uusina saamelaisina museokäytäntöinä. Myös muissa Saamelaismuseon käynnissä olevissa näyttelyn uudistukseen liittyvissä hankkeissa (Museovisio-hanke ja Muittut, muitalusat -interreghanke) yhteisöllisyys on keskeisessä roolissa.