Saamelainen kulttuuri on elinvoimainen ja elämme tänään keskellä kulttuurimme renessanssia. Tämä näkyy kansamme kulttuurisen voimaantumisen ohella suurena kansainvälisenä kiinnostuksena kaikilla taiteen aloilla niin musiikissa, kuvataiteessa, kirjallisuudessa, tanssissa kuin oopperassakin.

Olen erittäin iloinen, että Kiasma tarttui yhteistyöehdotukseemme, jotta Helsinkiin saatiin viimein laaja saamelaisen nykytaiteen näyttely.

 

Oktii áidna – Entiset ainoat -Näyttely on ensimmäinen saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Helsingissä. Pidän merkittävänä myös sitä, että näyttely on saamelaisten itsensä kuratoima. 

****

Mii leat hui ilus Kiasma ovttasbarggus justa dál, go sámi dáidda lea ožžon viiddis beroštupmi birra máilbmi. Oktii áidna čájáhus lea vuosttas sámi dáidaga stuorračájáhus Helssegis. Anán dehálažžan maiddái dan, ahte sápmelaččat leat ieža kurateren čájáhusa. Petra Laiti jurdagis min álbmoga dološ áigi deaivva dálááiggiin. Háliidan giitit Petra su erenomas buori barggu ovddas!

****

Olen haaveillut saamelaisen nykytaiteen näyttelystä Helsingissä yli 15 vuoden ajan. Ja tänään tämä unelma toteutuu. Tämä hetki on hyvin merkityksellinen. 

Kiitän Kiira Miesmaata ja Kiasmaa, että tartuitte rohkeasti yhteistyöehdotukseeni. Kiitos myös siitä, että saimme hyvin vapaat kädet näyttelyn kantavan teeman ja teosten valinnassa. Yhteistyömme on perustunut luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen. 

Kiitän lämpimästi kuraattori Petra Laitia, että lähdit mukaan yhteiselle matkalle. Olet kuratoinut upean monikerroksisen näyttelykokonaisuuden. Valitsemasi näkökulmat puhuttelevat terävästi juuri tässä ajassa. Oktii áidna – Entiset ainoat Näyttelyn tarinassa ja teosvalinnoissa kansamme menneisyys ja nykyhetki kohtaavat osuvasti. 

Kiitän lämpimästi kaikkia näyttelyn taiteilijoita, että halusitte saattaa teoksenne esille kertomaan Entiset ainoat tarinaa. Toivon teille kaikille onnea ja menestystä tärkeässä työssänne tulevaisuudessakin. 

Sápmin, Saamenmaan maat ja vedet ovat elävän kulttuurimme, perinteisten elinkeinojemme ja saamen kielten perusta. Maat ja vedet ovat elämänvoimamme lähde. Oikeutemme ovat kuitenkin ympäri Saamenmaata uhattuina. Taistelemme maittemme ja vesiemme puolesta, jotta voimme vielä huomennakin olla täällä. Oktii áidna – Entiset ainoat näyttely on meidän viestimme, Petra Laitin ja upeiden taiteilijoiden kertomana. Toivon että viestimme tulee nähdyksi ja kuulluksi. 

Yhteistyömme Kiasman kanssa on ollut erittäin opettavaista. Kiitän Kiira Miesmaata ja Kiasman upeaa ja osaavaa henkilökuntaa, että saimme yhdessä saamelaistaa Kiasman. Kiitän myös Siidan ennakkoluulotonta henkilökuntaa, joka lähti rohkeasti tälle neitsytmatkalle. Olen iloinen että saamme osan näyttelystä myös Siidaan, Inariin lokakuussa.

Kiasman ja Saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely Entiset ainoat kokoaa yhteen saamelaista ja saamelaisia käsittelevää nykytaidetta Saamenmaalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Näyttely avautuu Kiasmassa 27.3.2026. Osa siitä nähdään lokakuusta alkaen Siidassa, Inarissa.

Arktinen alue on viime ajat ollut kansainvälisen politiikan keskiössä paitsi strategisen sijaintinsa, myös luonnonvarojensa vuoksi. Samalla, kun alueesta on tullut yhä näkyvämmin suurvaltapolitiikan kohde, alueen alkuperäiskansat on sivuutettu. Näin tapahtui myös silloin, kun valtiot jakoivat Saamenmaan rajalinjoilla.

JAETTU SAAMENMAA

Nykyään neljän valtion alueella sijaitseva Sápmi (suom. Saamenmaa) oli olemassa ennen pohjoismaista valtiokäsitystä tai kansallisaatteita. Entiset ainoat -näyttely esittelee nykytaidetta, jossa tarkastellaan saamelaisuutta heidän itsensä kertomana. Näyttelyssä on mukana yli 20 taiteilijaa. Valtaosa teoksista on 2000–2020-luvuilta, mutta mukana on myös muutamia vanhempia teoksia, joista varhaisimmat ovat 1970-luvulta. Näinä vuosikymmeninä saamelainen yhteiskunta on kamppaillut tiensä pohjoismaiseen lainsäädäntöön ja kansainväliseen tietoisuuteen.

“Saamelaisessa nykytaiteessa kontrastit ovat läsnä. Teoksista välittyy saamelaisen elämän herkkyys ja tunteet, mutta niissä näkyy myös se, miten maailma on kovettanut ja tehnyt meistä pärjääjiä. Saamelaisen kävijän silmään teokset heijastavat yhteisömme itsetuntoa, iloja ja suruja. Suomalaiselle kävijälle taas teokset tarjoavat saamelaista tapaa tarkastella saamelaisia”, sanoo näyttelyn kuratoinut erityisasiantuntija Petra Laiti.

TIE SOVINTOON

Näyttely on myös Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin valossa ajankohtainen. Komissio luovutti loppuraporttinsa valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle joulukuussa 2025. Raportissa annetaan 68 suositusta saamelaisten aseman parantamiseksi ja korostetaan Suomea kahden kansan maalle perustettuna valtiona. Seuraavaksi on konkreettisten toimien aika.

”Tämä yhteisnäyttely on esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, jota suomalaisten ja saamelaisten välillä voisi tehdä laajemminkin”, Laiti sanoo.

Kiasman johtajan Kiira Miesmaan mukaan nykytaiteeseen kuuluu, että annetaan tilaa erilaisille tarinoille ja niille, jotka eivät aina ole päässeet ääneen.

”Tämä on yksi tapa antaa tilaa saamelaisten äänelle. Olen iloinen, että saamme tehdä näyttelyn yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan ja kuraattori Petra Laitin kanssa”, Miesmaa sanoo.

Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Máret Pieski pitää tärkeänä, että Helsinkiin saadaan viimein laaja saamelaisen nykytaiteen näyttely.

”Saamelainen nykytaide ja duodji elää aivan uudenlaista nousukautta, mikä näkyy myös suurena kansainvälisenä kiinnostuksena. Olen erittäin iloinen, että Kiasma tarttui yhteistyöehdotukseemme, joka mahdollistaa näyttelyn osan tuomisen myös Saamenmaalle Siidaan”, Pieski sanoo.

“Vaikka arktiseen alueeseen kohdistuu nyt enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin, alueen kansojen tilanne ei parane. Kysymykset esimerkiksi maanomistuksesta ja luonnonresursseista laahaavat Nato-keskustelun perässä. Samat kysymykset koskettavat kaikkia arktisia alkuperäiskansoja, kuten saamelaisia ja inuiteja. Siksi on tärkeää, että nimenomaan meidän äänemme ovat nyt esillä ja tulevat kuulluksi”, Laiti sanoo.

Näyttelyn taiteilijat: Siri Baggerman, Tomas Colbengtson, Gabriel Engberg, Marja Helander, Rose-Marie Huuva, Berit Marit Hætta, Johdet x Pirak, Márjá Karlsen, Hans Ragnar Mathisen, Britta Marakatt-Labba, Joar Nango, Outi Pieski, Katarina Pirak Sikku, Raisa Porsanger, Jorma Puranen, Máret Ánne Sara, Eveliina Sarapää, Hilde Skancke Pedersen, Katarina Spik Skum, Lena Stenberg, Lada Suomenrinne, Arvid Sveen, Tapio Tapiovaara, Nils-Aslak Valkeapää, Niillas Holmberg, Pekka Aikio

Entiset ainoat – Saamelaisen taiteen aika
27.3.–6.9.2026, Kiasma

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot medialle:

Siida

Taina Máret Pieski, museonjohtaja, tainamaret.pieski(at)samimuseum.fi

Kiasma

Kiira Koskela, tiedottaja, 050 4786 861, kiira.koskela(at)kiasma.fi
Piia Laita, viestintäpäällikkö, 0294 500 507, piia.laita(at)kiasma.fi

Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo erikoisalanaan saamelaiskulttuuri ja alueellinen vastuumuseo kulttuuriympäristötehtävissä saamelaisten kotiseutualueella. Siidan keskeinen tavoite on tukea saamelaista identiteettiä ja kulttuurillista itsetuntoa. Siida kuuluu maailman alkuperäiskansojen museoverkostoon.

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä.

Saamelaismuseo Siidassa vieraili vuonna 2025 yhteensä 83 506 näyttely- ja tapahtumakävijää, mikä on museon kaikkien aikojen korkein vuosittainen kävijämäärä. Kasvua edelliseen, ennätykselliseen vuoteen oli 1,5 prosenttia, mikä viittaa kävijämäärien vakiintumiseen uudelle, aiempaa korkeammalle tasolle.

Vuosi 2025 oli Siidalle merkittävä myös rakenteellisesti: 1.7.2025 Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen toiminnan päättyessä Siidan koko näyttelytoiminta siirtyi Saamelaismuseon hallintaan. Muutos ei heikentänyt kävijämääriä, vaan museon vetovoima säilyi vahvana koko vuoden ajan.

Lapin matkailun kasvu näkyy selvästi Siidan kävijämäärissä. Vuonna 2024 saadut European Museum of the Year -palkinto sekä Vuoden museo -tunnustus ovat osaltaan vahvistaneet museon kansainvälistä tunnettuutta. Viime vuosien kasvu ei ole enää räjähdysmäistä, vaan kävijämäärät ovat tasaantumassa, mikä kertoo kestävämmästä kehityksestä.

Ulkomaalaisten osuus kasvaa

Vuonna 2025 ulkomaalaisten osuus Siidan näyttelykävijöistä oli 63,6 prosenttia. Ulkomaalaisten kävijöiden osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina, ja kansainvälinen yleisö muodostaa nyt selkeän enemmistön museon kävijöistä.

Ryhmämatkailijoiden osuus kaikista lipun ostaneista nousi 34 prosenttiin, kun aiempina vuosina osuus on ollut noin 30 prosenttia.

Vuonna 2025 Saamelaismuseo Siidassa järjestettiin 445 opastettua kierrosta. Opastuksia toteutettiin seitsemällä eri kielellä, mikä kuvastaa museon vahvaa kansainvälistä kävijäpohjaa.

– Siidan uusi kävijäennätys on meille suuri ilo ja yhteinen saavutus. On hienoa, että saamelainen kulttuuri, arktinen luonto ja museon työ koetaan merkityksellisiksi. Lämmin kiitos kaikille kävijöille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille, jotka tekevät Siidasta elävän kohtaamispaikan, sanoo museonjohtaja Taina Máret Pieski.

Lisätiedot: Yleisövastaava Taija Aikio, taija.aikio(at)samimuseum.fi, 040 484 7329.

”Haluan että kansani elämä paranee”. Näillä sanoilla on otsikoitu Saamelaisten totuus- ja sovintokomission Suomen valtiolle 4. joulukuuta luovuttama raportti, jossa komissio esittää toimia saamelaisten aseman parantamiseksi. Komissio on kuullut lähes 400 saamelaista, sekä tilannut 25 asiantuntijoiden laatimaa erillisselvitystä.

Komission raportin pääviesti on selkeä – saamelaisyhteisöt ovat vakavasti huolissaan tulevaisuudestaan. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen elintila kapenee ilmastonmuutoksen, teollisten maankäytön, matkailun ja militarisaation edetessä. Saamen kielet ovat uhanalaistuneet, vaikka Suomessa puhutut inarin-, koltan- ja pohjoissaame ovat edelleen myös äidinkieliä ja elpyvät.

Komissio tekee raportissaan lukuisia ehdotuksia saamelaisten aseman parantamiseksi ja korostaa Suomea kahden kansan, saamelaisten ja suomalaisten, maalle perustettuna valtiona.

Arvostan sitä, että komissio näkee Saamelaismuseo Siidan tärkeän roolin saamelaisten kulttuurisen itsetunnon vahvistajana. Komissio esittää, että valtion tulee korottaa Pohjoismaiden suurimman saamelaismuseon, Siidan voimavaroja, jotta se voi hoitaa muun muassa esinepalautusten myötä jatkuvasti laajenevat tehtävänsä.

Saamelainen käsityö ja taide, duodji on elävä yhteys esivanhempiin. Se on perinnettä, joka kytkeytyy sekä luontoon että yhteisön aineettomaan tietoon. Satoja vuosia saamelaisten esineitä kerättiin museoihin ympäri Eurooppaa, ja suuri osa tästä perinnöstä pysyi pitkään poissa yhteisöjen ulottuvilta. Edelleen ei-saamelaisissa museoissa arvioidaan olevan noin 50 000 saamelaisesinettä.

Esineitä palautuu nyt takaisin saamelaismuseoihin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Palautus ei ole päätepiste, vaan alku työlle, jossa kolonialistista historiaa purkamalla rakennetaan tilaa paranemiselle ja voimaantumiselle.

Kun saamelaiset tutkivat esivanhempien vanhoja esineitä, perinteinen tieto, tekniikat ja merkitykset heräävät uudelleen eloon ja inspiroivat uuden luomista. Näin esineet eivät vain palaa museoon, vaan takaisin elävään käyttöön yhteisöihin, osaksi jatkuvaa kulttuurista tarinaa.

Kulttuuriperinnön vaaliminen ei ole menneeseen takertumista, vaan tulevaisuuden rakentamista. Perinne elää saamelaisessa käsityössä ja taiteessa, ja esineiden kotiinpaluu vahvistaa sekä yksilöiden että yhteisön identiteettiä.

Siidan tilaisuuksissa saamelaisesineistö elää yhteisön käsissä, kun vanhoja esineitä eli esimerkiksi pukuja, puvun osia, kuppeja ja leukuja voi tutkia läheltä, tuntea ja aistia. Esineet itsessään kertovat paljon, sillä duodji on oma kieli, joka avautuu saamelaisille, mutta ei valtaväestölle. Kuvataiteilija Outi Pieski onkin sanonut osuvasti, että museoesinet ovat meille kuin kirjoja ja kirjastoja. Esivanhempamme puhuvat niiden kautta.

Ajattelen että Siidan tehtävänä on tuoda positiivista viestiä, iloa ja onnea elävästä kulttuuriperinnöstä. Museoesineet kuuluvat saamelaisyhteisöille. Ne ovat kuin lapsia, joista museo saa pitää hyvää huolta tulevia sukupolvia varten. Uskon, että parhaimmillaan Siida voi jatkaa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission ja evankelis-luterilaisen kirkon käynnistämää sovintotyötä.

Totuus- ja sovintokomission työn todellinen merkitys selviää vasta sen jälkeen, kun näemme miten valtio tulee toimeenpanemaan komission esityksiä. Keskustelu ja ihmisten kokemusten esiintuominen on tärkeää, mutta todellinen sovinto tapahtuu vasta aitojen poliittisten tekojen kautta.

Toivon että äänemme on kuultu. Haluan että kansani elämä paranee.

Taina Máret Pieski

Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja

Yhteistiedote Saamelaismuseo Siida ja Metsähallituksen Luontopalvelut

Metsähallitus ja Saamelaismuseo Siida sopineet näyttelytoiminnan siirrosta museon hallinnoitavaksi

Metsähallituksen Luontopalvelut ja Saamelaismuseo Siida ovat sopineet, että Siidan näyttelytoiminta siirtyy kokonaisuudessaan museon hallintaan. Muutos astuu voimaan heinäkuussa 2025.

Inarissa sijaitseva Siida on toiminut vuodesta 1998 sekä Saamelaismuseona että Ylä-Lapin luontokeskuksena. Sen päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme esittelee saamelaiskulttuuria ja Pohjois-Lapin luontoa. Näyttely uusittiin vuosina 2020–2022 yhteistyössä Saamelaismuseon ja Metsähallituksen Luontopalvelujen kesken, ja se on saanut runsaasti kiitosta. Vuonna 2024 Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida valittiin Vuoden museoksi Suomessa, ja Saamelaismuseo palkittiin myös Vuoden eurooppalaisena museona.

Uuden sopimuksen myötä näyttelytoiminnan hallinta, kustannukset ja tuotot – mukaan lukien pääsylipputulot – siirtyvät kokonaisuudessaan Saamelaismuseo Siidan vastuulle. Muutos koskee sekä päänäyttelyä että kahta vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Tällä hetkellä pääsylipputulot on jaettu Metsähallituksen ja Saamelaismuseon kesken.

Näyttelytoiminnan siirto liittyy Luontopalvelujen tavoitteeseen kohdentaa toimintaansa entistä selkeämmin sen ydintehtäviin eli luonnonsuojeluun ja retkeilypalvelujen tuottamiseen muuttuneen rahoitustilanteen edellyttämällä tavalla.

– Metsähallituksen tuottamat luontosisällöt pysyvät edelleen osana päänäyttelyä. Lisäksi Metsähallituksen Luontopalveluilla on Siidassa asiakaspalvelutoimintaa ja tiloja, joihin ei ole tulossa muutoksia, kertoo palveluomistaja Katja Heikkinen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Muutoksen myötä Siida nimi jää vain Saamelaismuseon käyttöön.

– Muutos mahdollistaa Saamelaismuseolle entistä paremmat mahdollisuudet esitellä saamelaiskulttuuria ja -taidetta Siidan näyttelyissä. Saamelaismuseon tilakustannukset kuitenkin nousevat, mihin tarvitsemme valtion tukea, sanoo museonjohtaja Taina Máret Pieski

Lisätietoja:

Metsähallituksen Luontopalvelut: Palveluomistaja Katja Heikkinen, p. 040 6587092

Saamelaismuseo Siida: Museonjohtaja Taina Máret Pieski, p. 050 5351574

On yleisesti tunnustettua, että taide ja kulttuuri edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tuore maamme kulttuuripoliittinen selonteko puhuu kulttuurista jokaisen oikeutena. On tärkeää, että taide, kulttuuri ja luovat alat nähdään itseisarvoisina osina yhteiskuntaa.

Kulttuuri ei ole vain oopperaa ja kansanhuvia, vaan sillä tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä me ihmiset siirrämme jälkeläisillemme. Se tarkoittaa tietoja, taitoja ja tapoja sekä arvoja ja normeja, joiden varaan ihmisyhteisöt ovat rakentuneet. Kulttuurin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset.

Eikö kulttuuri ole siten kaikkea sitä, mitä haluamme kansakuntina ja yhteisöinä puolustaa ja turvata viimeiseen asti? Kansa näivettyy ilman sivistystä, taidetta ja kulttuuria. Siksi kulttuuri on aina puolustamisen arvoista ja jokaisen oikeus.

Poliittisessa keskustelussa kulttuuri lokeroidaan helposti sellaiseksi vähemmän tärkeäksi kulueräksi, jopa luxuspalveluksi, josta on helppo leikata, kun rahaa tarvitaan muihin tärkeämpiin kohteisiin kuten sotepalveluihin, tienpitoon ja puolustukseen.

Epävarmuuden aikoina tarvitsemme ihmisinä yhteyttä toisiimme paitsi tiedon myös taiteen ja kulttuurin avulla.

Näin vaalien alla on hyvä muistuttaa, että kunnat vastaavat alueensa kulttuurin peruspalveluista. Kuntien avustuksilla luodaan mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammatilliselle taidetoiminnalle. Monipuoliset kulttuuripalvelut luovat alueelle elinvoimaa, vetovoimaa ja ihmisten hyvinvointia.

Kuntien ylläpitämillä museoilla on Suomessa suuri arvo. Museot huolehtivat siitä, että kulttuuriperintömme säilyy myös tuleville kuntalaisille. Museossa ihminen pääsee osaksi yhteistä tarinaa ja sitoo myös muualta muuttaneen väestön uuteen kotipaikkaansa ja sen kulttuuriin.

Museot ovat osa alueellista kulttuuri- ja elinkeinopolitiikkaa. Museot luovat ympärilleen kysyntää, joka on moninkertainen verrattuna niiden saamaan julkiseen tukeen. Museot ovat kaupoille, majoitus- ja ravintolapalveluille sekä liikenneyrityksille hyvä kumppani. Kaikki tämä tuo verotuloja.

Museoliiton teettämän tutkimuksen mukaan kulttuurimatkailija valitsee kohteensa useimmiten sen perusteella, kuinka houkuttelevia museoita, kulttuuriperintökohteita ja taidetta on tarjolla. Peräti 80 prosenttia suomalaisista haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.

Esimerkiksi Inarissa sijaitsevasta Saamelaismuseo Siidasta on kasvanut alueen merkittävä vetovoimatekijä. Inarin kylällä on 700 asukasta ja Siidassa vierailee vuosittain yli 140 000 kävijää yli sadasta eri maasta. Maksavia näyttelykävijöitä vieraista oli viime vuonna ennätykselliset 82 000 kävijää. Tämä tarkoittaa peräti 6,5 – 30 miljoonan euron lisätuloja alueelle. Tutkimuksen mukaan museon päiväkävijä käyttää museomatkallaan noin 80 euroa ja yöpyvä museokävijä vastaavasti 370 euroa (lähde Museoiden kävijätutkimus 2021, Museoliitto/Taloustutkimus.

Museot ovat koko Suomessa ennennäkemättömän suosittuja. Vuonna 2023 rikottiin käyntimääräennätys, kun museoissa käytiin yli 8,7 miljoonaa kertaa.

Museot palvelevat kaikenikäisiä kasvavia kuntalaisia. Museotyö kytkeytyy tiiviisti opetukseen ja kasvatukseen. Kulttuuriperintökasvatus auttaa lasta kasvamaan osaksi yhteisöään ja ymmärtämään yhteistä historiaa. Valtaosa lasten ja nuorten museokäynneistä on ilmaiskäyntejä.

Museon tärkeä tehtävä on vahvistaa toivoa ja rakentaa uskoa tulevaisuuteen. Hyvinvointialueille museot ovat hyviä kumppaneita kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä. Rohkenen vedota tuleviin päättäjiin: Pidetään yhdessä huolta upeista museoistamme Lapissa!

Taina Màret Pieski, museonjohtaja, Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida saavutti vuonna 2024 historialliset kävijäluvut. Tilastojen mukaan Siidan tapahtuma- ja näyttelykävijöitä oli yhteensä reilu 82 000, joka on yli 20 prosenttia enemmän kuin aikaisempi ennätys vuodelta 2023 (68 000). Heinäkuu oli erityisen vilkas, kun näyttelyissä vieraili kuukausikohtainen ennätysmäärä, 14 000 kävijää.

Näyttelyiden lisäksi kävijät ovat hyödyntäneet aktiivisesti talon muita palveluita, kuten Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen asiakaspalvelua, matkailuneuvontaa, ravintola Sarritia ja museokauppa Siida Shopia. Ovilaskurin mukaan Siidassa vieraili vuoden aikana huikeat 140 000 kävijää.

– Olemme kiitollisia, että Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan yhteinen näyttely, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme, on kiinnostanut kävijöitä ja palkittu Suomen museoliiton Vuoden museo -palkinnolla, kiittelee erityisasiantuntija Kirsi Ukkonen Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta.
– Näyttelymme korostaa luonnon ja kulttuurin tiivistä yhteyttä, ja sen avulla voimme tuoda esille kuinka tärkeää on huolehtia luonnon ja kulttuurin säilymisestä tuleville sukupolville, Ukkonen jatkaa ja kiittää lämpimästi näyttelyvieraita.

Vuoden 2024 menestykseen vaikutti vahvasti Saamelaismuseon voittama European Museum of the Year Award sekä Suomen museoliiton ja ICOM Suomen myöntämä Vuoden museo -palkinto. Palkinnot nostivat kiinnostusta erityisesti toukokuun jälkeen, ja näyttelylipun ostaneiden osuus kasvoi huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myös perinteisesti hiljaiset kuukaudet, huhti-toukokuu ja loka-marraskuu, ovat vilkastuneet selkeästi.

Kävijöistä suomalaisia oli 37 prosenttia ja ulkomaalaisia 63 prosenttia. Ulkomaalaisten joukossa eniten oli saksalaisia ja ranskalaisia. Kaiken kaikkiaan Siidassa vieraili vuoden aikana edustajia 110 eri kansallisuudesta. Ryhmämatkailijoiden osuus pysyi edellisvuosien tasolla, ollen noin 30 prosenttia. Opastettuja kierroksia järjestettiin ennätykselliset 455 kappaletta.

– On ilahduttavaa, että saamelaiskulttuuri on laajan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Museon saamat palkinnot ovat lisänneet kiinnostusta entisestään. Kaikkein tärkein työmme tapahtuu kuitenkin isojen kävijälukujen ulkopuolella yhteisötyössä saamelaisyhteisön kanssa, sanoo saamelaismuseon johtaja Taina Máret Pieski.

Vuosi 2024 oli Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidalle monella tapaa merkittävä ja osoitti, kuinka suuri vaikutus luonnon ja kulttuurin välisen yhteyden tuomisella esiin voi olla. Siida jatkaa työtään tarjotakseen laadukkaita ja mieleenpainuvia kokemuksia sekä nostattaakseen tietoisuutta saamelaiskulttuurista ja pohjoisen luonnon erityispiirteistä.

Lisätietoja: Markkinointivastaava Taija Aikio, taija.aikio(at)samimuseum.fi, +35840 484 7329

Saamelaismuseo Siidassa vierailee tällä viikolla Upopoyn eli Kansallisen Ainumuseon ja puiston delegaatio Hokkaidolta, Japanista. Ainujen Kulttuurisäätiö ja Saamelaismuseo uudistavat samalla myös yhteistyösopimuksensa. Sen tarkoitus on edistää alkuperäiskansojen välistä kulttuuriyhteistyötä muun muassa museonäyttely- ja henkilöstövaihdon avulla.

Saamelaismuseo on tehnyt yhteistyötä Japanin alkuperäiskansan, ainujen kanssa jo 1980-luvulta alkaen. Tuolloin vierailuja tehtiin puolin ja toisin Hokkaidolla sijaitsevan Shiraoin Ainujen Kansanmuseon sekä Inarin Saamelaismuseon, Saamen Radion ja Saamelaisvaltuuskunnan kesken. Vuonna 1984 Ainujen Kansanmuseo ja Inarin Saamelaismuseo allekirjoittivat julistuksen yhteistyöstä ja ystävyydestä edistämään ”kulttuuriemme, historiamme ja identiteettimme tutkimista ja säilyttämistä”.

Tällä viikolla Inarin Saamelaismuseolla vierailevat Hokkaidon Upopoysta vanhempi apulaisjohtaja Noriyuki Abe ja Hikaru Jono Ainujen Kulttuurisäätiöstä, varatoimitusjohtaja Masahiro Nomoto ja käsityöläinen Yomaru Yamamichi Kansallisesta Ainumuseosta ja puistosta sekä tulkki Mio Yachita. Vierailun tarkoituksena on uudistaa yhteistyösopimus ja vahvistaa yhteistyötä erityisesti museo-organisaatioiden välillä. Samalla vieraat tutustuvat uudistettuun Saamelaismuseoon ja sen näyttelyihin.

Ainut ovat Japanin alkuperäiskansa, joiden perinteinen asuinalue on sijainnut Japanin pohjoissaarella Hokkaidolla sekä Kuriileilla ja Sahalinilla. Upopoy-keskus sijaitsee Hokkaidolla Porotojärven rannalla ja se toimii kansallisena keskuksena ainukulttuurin elpymiselle ja kehitykselle. Upopoy tarkoittaa ainun kielellä ”yhdessä laulamista suuressa ryhmässä”.  Upopoy koostuu Kansallisesta Ainumuseosta ja puistosta, joissa elvytetään ja esitellään ainukulttuuria. Keskuksessa on myös Muistoalue, jossa on eri yliopistoista aikoinaan tutkimustarkoituksiin kaivettujen, palautettujen ainuvainajien muistoseremonia- ja säilytystilat.

Lisätiedot: Museonjohtaja, Taina Máret Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi,Tel. 050 5351574

Vuoden museo 2024-palkinto jaettiin tänään toukokuun 23. päivä Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:in järjestämässä Museopalkintogaalassa Jyväskylässä.  

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidasta on tullut Ylä-Lapin merkittävin vierailukohde ja matkailunähtävyys. Vuonna 2022 avautunut Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelymme laajennetussa ja perusparannetussa Siida-rakennuksessa on ollut menestys. Uusi yhteinen näyttely, Saamelaismuseon tekemä repatriaatiotyö ja yhteisöllinen kokoelmatyö ovat merkittävästi edistäneet museoalan kansallista ja kansainvälistä yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.  

Olemme erittäin iloisia ja tyytyväisiä, että Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan monipuolinen työ saamelaisen kulttuuriperinnön ja pohjoisen luonnon hyväksi sai Suomen museoalan merkittävimmän tunnustuksen. 

”Palkinto upeasta ja suurella sydämellä tehdystä työstä kuuluu koko Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan henkilöstölle ja kaikille heille, jotka ovat osallistuneet näyttely- ja uudistushankkeisiin kuluneiden vuosien aikana. Saamelaismuseo haluaa kiittää erityisesti vielä saamelaisyhteisöä, joka on osallistunut näyttelyuudistukseen, repatriaatiotyöhön ja yhteisölliseen työhön sekä tukenut museon työtä”, totesi intendentti Eija Ojanlatva vastaanottaessaan palkintoa Saamelaismuseon puolesta. 

”Me Metsähallituksessa pidämme suuressa arvossa yli 25 vuotta jatkunutta Luontokeskuksen ja Saamelaismuseon yhteistyötä Siidassa. Se on kantanut pitkälle, ja olemme yhdessä olleet edelläkävijöitä. Ensimmäisen näyttelyn avautuessa kahden organisaation yhteinen näyttely oli ensimmäinen laatuaan. Uudessa näyttelyssämme loimme uutta kerronnan tapaa, kun käytimme taidetta esillepanoisamme. Konsepti kahden näyttelykäsikirjoituksen yhdistämisestä yhdeksi näyttelyksi toimii edelleen”, iloitsee Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Kirsi Ukkonen. 

”Tämä on merkittävä huomionosoitus Vuoden eurooppalainen museo palkinnon rinnalla. Toivomme, että nämä palkinnot näkyvät myös Saamelaismuseo Siidan kansallisen työn arvostuksessa ja rahoituksessa”, sanoo museonjohtaja Taina Pieski.  

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi näyttely on ollut menestys, sillä olemme ylittäneet aiemmat kävijäennätyksemme. Meillä Siidassa on vieraillut uudelleen avaamisen jälkeen puolessatoista vuodessa 226 000 kävijää, ja heistä näyttelyssämme lähes 120 000 kävijää. Näyttelykävijöistämme yli puolet on kansainvälisiä vieraita.  

Palkinnosta kilpaili Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luontokeskus Siidan lisäksi neljä museota: Raaseporin nykytaiteen museo Chappe, Turun Luostarinmäen museokortteli, Punkaharjun Suomen Metsämuseo Lusto ja Varkauden museokeskus Konsti. Palkinto jaettiin kymmenettä kertaa. 

Giitu! Takkâ! Späʹsseb! Kiitos!  

Lisätiedot:
Museonjohtaja Taina Pieski, taina.pieski(at)samimuseum.fi, +358 50 5351574
Virkistyskäytön eritysasiantuntija Kirsi Ukkonen, kirsi.ukkonen(at)metsa.fi, +358 400 479 986 

Kuvia:  https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720317204179