Saamelaismuseo Siida julkaisee Pielpajärven kirkkoa käsittelevän kolmikielisen tietokirjan/Sämimuseo Siida almostit Piälppáájäävri kirho kieđâvuššee kuulmâkielâlii tiätukirje. Striimilinkki aktivoituu avaamalla lisätiedot. Linkki striimiin löytyy tästä: linkki

Kirja on saamelaismuseo Siidan julkaisu numero 10. Pielpajärven kirkko on yksi pohjoisen Suomen vanhimmista rakennusperintökohteista ja kansainvälisesti merkittävä puurakentamisen monumentti. Saamelaismuseo Siida julkaisee tiistaina 2.12.2025 ensimmäisen laajan, kolmikielisen tietokirjan Pielpajärven kirkosta. Kirjan on toimittanut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen ja kirjoittajina on useita arkkitehtuurin historian, kulttuuriperinnön tutkimuksen ja taidehistorian asiantuntijoita. Teos kokoaa yhteen uusimman tutkimustiedon ja aiemmin julkaisemattoman kuvamateriaalin.

Tilaisuus striimataan.

Kahvitarjoilu. Vapaa sisäänpääsy.

Tervetuloa!

***

Kirje lii sämimuseo Siida almostittemráiđust nummeer 10. Piälppáájäävri kirkko lii ohtâ Tave-Suomâ puárásumosijn huksimärbičuosâttuvâin já aalmugijkoskâsávt merhâšittee muorâhuksim monument. Sämimuseo Sijdâ almostit majebaargâ 2.12.2025 vuossâmuu vijđes, kuulmâkielâlâš tiätukirje Piälppáájäävri kirhoost. Kirje lii toimâttâm Aalto-ollâopâttuv arkitektuur historjá professor Panu Savolainen já čällein láá maaŋgah arkitektuur historjá, kulttuuräärbi tutkâm já taaiđâhistorjá äššitobdeeh. Kirje čuákkee oohtân uđđâsumos tutkâmuštiäđu já ovdeláá almostittem kovemateriaal.

Mij faallâp käähvi. Nuuvtâ siisâpeessâm.

Tiervâpuáttim!

 

 

 

 

 

9.10.2025 olleen tilaisuuden striimin tallenne löytyy tästä 17.10.2025 saakka. Kun painat ”Lue lisää”-painiketta, löydät aktiivisen linkin. Veli-Pekka Lehtolan teos Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus) on ensimmäinen yleisesitys kahden sukulaiskieltä puhuvan väestön rinnakkainelosta vuosisatojen ja jopa -tuhannen mittaan. Samoin se on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys Suomen saamelaisten poliittisesta historiasta.

Teos auttaa ymmärtämään saamelaisen yhteiskunnan kipukohtia, mutta myös pärjäämisen tapoja, jotka molemmat voi nähdä pitkinä historiallisina jatkumoina.

Kirjan painopiste on 1900-luvun kehityksessä, Suomen valtion politiikassa saamelaisia kohtaan sekä siinä, miten nämä vastasivat ulkoiseen paineeseen. Uhrihistorian sijasta kirja tuo esiin saamelaisten omaa poliittista toimintaa, aluksi hiljaisena vastarintana ja myöhemmin tietoisena saamelaisliikkeenä. Etnopolitiikkaa ei kuitenkaan ymmärretä pelkästään vastauksena valtaväestön paineisiin, vaan se on myös tuottanut paljon uusia ajatuksia ja verkostoja niin saamelaisten omassa keskuudessa kuin ulkopuolistenkin kanssa.

Kahvitarjoilu. Vapaa sisäänpääsy.

Tervetuloa!

The Sámi Collection at Museum Europäischer Kulturen. A Multiperspective Approach of Provenance Research -projektin tuloksia esitellään Siidassa. Tilaisuus striimataan. Klikkaa lisätiedot auki niin löydät aktiivisen striimilinkin. Linkki striimiin löytyy tästä. Tallenne on katseltavissa luennon jälkeen 7.11 saakka.

Eurooppalaisten kulttuurien museossa Berliinissä on viime vuosina tutkittu museon saamelaiskokoelmien alkuperää ja keräilyyn liittyvää historiaa eli provenienssiä. Samaan aikaan museon kokoelmissa olevia esineitä on myös selvitetty kahdeksan saamelaiskäsityöläisen, duojárin toimesta. Museon Áimmuin – Eahccit sámi kulturárbbi/Re-Connecting Sámi Heritage -näyttelyssä, on elokuusta 2024 alkaen voinut tutustua museon saamelaiskokoelmaan, duojáreiden uusiin töihin ja niihin tunteisiin ja ajatuksiin, joita työskentely museossa on herättänyt.

Kokoelmien alkuperän selvittäminen on tärkeää, jotta esineet voitaisiin palauttaa, mutta myös saamelaisesineiden keräilyhistorian tutkimuksen kannalta. Miten esineet vaihtoivat omistajaa? Mistä niitä kerättiin ja millaisissa olosuhteissa? Millaisiin kysymyksiin arkistotutkimukset voivat vastata? Tutkija ja kuraattori Eeva-Kristiina Nylander kertoo tutkimuksistaan Enontekiön, Inarin, Utsjoen, Vuotson ja Petsamon alueen esineistä.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Saamen kielten viikon tavoitteena on saada saamen kielille huomiota, näkyvyyttä ja kuuluvuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Saamen kielet ovat tärkeitä yksittäiselle kielenkäyttäjälle, saamen kansalle ja myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Saamen kielet toimivat viestinnän välineenä ja ne ovat osa identiteettiä, kulttuuriperintöä ja yhteenkuuluvaisuutta. Siida on mukana saamen kielten viikossa.

Oman kielen näkyminen arkipäivässä on tärkeää saamen kielten käyttäjille, saamen kielten asemalle, yhteenkuuluvuuden tunteelle. Saamen kielten näkyminen osoittaa myös kielen hyväksyntää yhteiskunnassa. Saamen kielten viikko on järjestetty vuodesta 2019 lähtien, jolloin vietettiin YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta. Saamen kielten viikko on järjestetty siitä lähtien joka vuosi lokakuussa viikolla 43. Saamelaiskäräjät toteuttaa Saamen kielten viikon yhteistyössä Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien kanssa.

Tervetuloa mukaan saamen kielten viikolle!

Saamelaismuseo Siida kutsui saamelaisyhteisöä valitsemaan esineitä päänäyttelyn yhteisövitriiniin. Tällä kertaa esille pääsevät Pohjois-Pohjanmaan museon lahjoittamat saamelaisesineet, jotka kuuluvat Samuli Paulaharjun kokoamaan kokoelmaan. Yhteisövitriinin esineet vaihdetaan huoltotauolla 4.-7.5. 2025. Yhteisövitriinin esineiden esittelytilaisuuden ohjelma  löytyy ”Lue lisää”-painikkeen takaa. Striimaamme paneelikeskustelun osuuden ja linkki siihen löytyy myös alempaa.

”Oovtâst-Ovttas-Õõutâst-Yhdessä” – Esineet esillä nyt!
Yhteisövitriinin esineiden esittelytilaisuus Siidassa 8.5.2025 klo 14-16

Pääset osallistumaan tilaisuuteen tästä

Ohjelma:
Paneelikeskustelu, Siidan auditorio
Saamelaismuseon ja saamelaisyhteisön yhdessä valitsemien esineiden matka Pohjois-Pohjanmaan museosta Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn yhteisövitriiniin. Paneelissa Saamelaismuseo Siidan asiantuntijoita:
Anni Guttorm, intendentti
Pia Nikula, yhteisötyövastaava
Saara-Maija Pesonen, konservaattori
Anna-Leena Pyylampi, hankekoordinaattori
Marjo-Riitta Rantamäki, amanuenssi
Yhteisövitriinin esittely, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme-näyttely
Anni Guttorm, intendentti
Juha-Pekka Joona, amanuenssi
Kahvitarjoilu, ravintola Sarrit

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Lisätietoja tilaisuudesta: Pia Nikula, yhteisötyövastaava, pia.nikula(at)samimuseum.fi, 040 621 2663

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Saara-Maija Pesonen

 

 

 

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma kokoaa Suomen saamelaisalueen lapset ja nuoret jälleen Inariin Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen. Tänä vuonna taidetapahtuman teemoina ovat ympäristötaide ja teatteri.

Saamelaiskäräjät järjestää Saamelaisnuorten taidetapahtuman Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Tämän vuoden teema ympäristötaide kannustaa saamelaislapsia ja -nuoria hyödyntämään luonnonmateriaaleja ja perinnetietoa teoksissaan. Saamelaismuseo Siidan teeman mukaiset työpajat pidetään Sajoksessa saamelaismuseon työntekijöiden vetämänä. Työpajat ennakkoilmoittautuneille ryhmille.

Lue lisää taidetapahtumasta: https://samediggi.fi/vastuualueet/lapset-ja-nuoret/saamelaisnuorten-taidetapahtuma/

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Reetta Tornensis

Tervetuloa luennolle, linkki löytyy Lue lisää-painikkeen takaa heti esittelytekstin alusta. Luennon tallenne tulee löytymään Siidan tapahtumasivulta ”Hybridiluentosarja: Arkeologisia tekstiilejä ja luonnonvärejä Lapista – historiaa ja uusia tutkimustuloksia”-tapahtuman alta aina kyseisen luentoesittelyn yhteydestä. Tallenne on katseltavissa luennon jälkeen keskiviikosta maanantaihin.

Luennolle pääset mukaan tästä

Viimeistään 1700-luvulla tuotiin Tornioon ulkomaisia väriaineita, kuten krappia ja indigoa. Näillä voitiin värjätä tekstiilejä siniseksi ja punaiseksi. Historiallisten lähteiden mukaan koivun kuori ja rätvänän juuret antoivat punaruskeita sävyjä. Lisäksi Lapin luonto tarjosi hyviä keltaisen värin lähteitä. Yksi niistä oli vaivaiskoivu, jonka väriä kehuttiin kaikkein kauneimmaksi. Mitä muita värejä pohjoisen luonto on tarjonnut? Entä miltä näyttää käytännön värjäyskokeiden avulla on laadittu Ylä-Lapin luonnonväripaletti? Luennoitsijana FT arkeologi Krista Wright.

Luennot järjestetään hybridinä eli niitä voi seurata joko paikan päällä Siidassa tai etäyhteydellä. Krista Wright luennoi Siidassa. Luennot ovat tiistaisin klo 17-18. Luento on suomenkielinen ja linkki luennolle löytyy esittelyn alusta sosiaalisen median kanavilta. Luennoille on ilmainen sisäänpääsy. Luentosarjan järjestää Saamelaismuseo Siida.
Kuva: Krista Wright

***
Luentosarjassa käsitellään pohjoista tekstiiliperinnettä useasta eri näkökulmasta. Lapin alueelta on löydetty 1400–1700 luvuille jKr. ajoittuvia tekstiililöytöjä, joihin liittyvästä tutkimuksesta ja tutkimustuloksista kerrotaan luentosarjan ensimmäisellä kerralla. Osa tutkituista tekstiileistä on ollut värillisiä ja niissä on havaittu erilaisia punaisia ja sinisiä luonnonvärejä, joista osa voi olla paikallisen luonnon antimia ja osa tuontivärejä. Toisella luentokerralla tarkastellaan perinteisiä keinoja värjätä punaista väriä lepänkuorella ja lepänkuoriväriin liittyviä uskomuksia. Luonnonvärejä on tuotu Lappiin usean vuosisadan ajan. Menneisyyden värjäysperinteessä ovatkin saattaneet kohdata sekä tuontivärit että paikallisen luonnon tarjoamat värit. Tähän teemaan luodaan katsaus tässä viimeisellä luentokerralla.

Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula(at)samimuseum.fi, p. 040 621 2663

Tervetuloa luennolle, linkki löytyy Lue lisää-painikkeen takaa heti esittelytekstin alusta. Luennon tallenne tulee löytymään Siidan tapahtumasivulta ”Hybridiluentosarja: Arkeologisia tekstiilejä ja luonnonvärejä Lapista – historiaa ja uusia tutkimustuloksia”-tapahtuman alta aina kyseisen luentoesittelyn yhteydestä. Tallenne on katseltavissa luennon jälkeen keskiviikosta maanantaihin.

Luennolle pääset mukaan tästä

Historiallisten lähteiden mukaan pohjoisen kansat tunsivat tavan värjätä ja kuvioida nahkaa lepänkuoresta saatavalla värillä. Väri oli kaunista ja kestävää. Lepänkuorella värjättiin myös kalaverkot tummiksi. Lepän punainen väri oli täynnä voimaa ja siihen liittyi monia uskomuksia. Mutta miten lepänkuoriväriä valmistettiin ja käytettiin? Yhdistelemällä historiallisen lähdeaineiston tietoja ja käytännön värjäyskokeita on saatu lisätietoa perinteisestä punaväristä. Luennoitsijana FT arkeologi Krista Wright.

Luennot järjestetään hybridinä eli niitä voi seurata joko paikan päällä Siidassa tai etäyhteydellä. Krista Wright luennoi Siidassa. Luennot ovat tiistaisin klo 17-18. Luento on suomenkielinen ja linkki luennolle löytyy esittelyn alusta sekä sosiaalisen median kanavilta. Luennoille on ilmainen sisäänpääsy. Luentosarjan järjestää Saamelaismuseo Siida.
Kuva: Krista Wright
***
Luentosarjassa käsitellään pohjoista tekstiiliperinnettä useasta eri näkökulmasta. Lapin alueelta on löydetty 1400–1700 luvuille jKr. ajoittuvia tekstiililöytöjä, joihin liittyvästä tutkimuksesta ja tutkimustuloksista kerrotaan luentosarjan ensimmäisellä kerralla. Osa tutkituista tekstiileistä on ollut värillisiä ja niissä on havaittu erilaisia punaisia ja sinisiä luonnonvärejä, joista osa voi olla paikallisen luonnon antimia ja osa tuontivärejä. Toisella luentokerralla tarkastellaan perinteisiä keinoja värjätä punaista väriä lepänkuorella ja lepänkuoriväriin liittyviä uskomuksia. Luonnonvärejä on tuotu Lappiin usean vuosisadan ajan. Menneisyyden värjäysperinteessä ovatkin saattaneet kohdata sekä tuontivärit että paikallisen luonnon tarjoamat värit. Tähän teemaan luodaan katsaus viimeisellä luentokerralla.

Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula(at)samimuseum.fi, p. 040 621 2663

Tervetuloa luennolle, linkki löytyy Lue lisää-painikkeen takaa heti esittelytekstin alusta. Luennon tallenne tulee löytymään Siidan tapahtumasivulta ”Hybridiluentosarja: Arkeologisia tekstiilejä ja luonnonvärejä Lapista – historiaa ja uusia tutkimustuloksia”-tapahtuman alta aina kyseisen luentoesittelyn yhteydestä. Tallenne on katseltavissa luennon jälkeen keskiviikosta maanantaihin.

Luennolle pääset mukaan tästä

Lapin alueen arkeologiset tekstiililöydöt ovat harvinaisia. Nämä 1400–1700 jKr. luvuille ajoittuvat löydöt ovat Sodankylän Juikentän asuinpaikalta, Enontekiön Markkinan kirkonpaikalta ja Savukosken Mukkalan kalmistosta. Tutkimuksissa on selvinnyt, että löydöt käsittävät useita erilaisia tekstiilityyppejä nauhoista kankaisiin. Lisäksi tekstiileissä on värejä, koristeita ja korjauksia. Ainutlaatuisissa löydöissä näkyy sekä paikallinen käsityöperinne että kansainvälisen kaupankäynnin piirteitä. Luennoitsijana FT arkeologi Krista Wright.

Luennot järjestetään hybridinä eli niitä voi seurata joko paikan päällä Siidassa tai etäyhteydellä. Krista Wright luennoi Siidassa. Luennot ovat tiistaisin klo 17-18. Luento on suomenkielinen ja linkki luennolle löytyy esittelyn alusta sekä sosiaalisen median kanavilta. Luennoille on ilmainen sisäänpääsy. Luentosarjan järjestää Saamelaismuseo Siida.

Kuva: Krista Wright

***

Luentosarjassa käsitellään pohjoista tekstiiliperinnettä useasta eri näkökulmasta. Lapin alueelta on löydetty 1400–1700 luvuille jKr. ajoittuvia tekstiililöytöjä, joihin liittyvästä tutkimuksesta ja tutkimustuloksista kerrotaan luentosarjan ensimmäisellä kerralla. Osa tutkituista tekstiileistä on ollut värillisiä ja niissä on havaittu erilaisia punaisia ja sinisiä luonnonvärejä, joista osa voi olla paikallisen luonnon antimia ja osa tuontivärejä. Toisella luentokerralla tarkastellaan perinteisiä keinoja värjätä punaista väriä lepänkuorella ja lepänkuoriväriin liittyviä uskomuksia. Luonnonvärejä on tuotu Lappiin usean vuosisadan ajan. Menneisyyden värjäysperinteessä ovatkin saattaneet kohdata sekä tuontivärit että paikallisen luonnon tarjoamat värit. Tähän teemaan luodaan katsaus viimeisellä luentokerralla.

Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula(at)samimuseum.fi, p. 040 621 2663

Kaikkien luentojen tallenteet löydät täältä ”Lue lisää”-painikkeen takaa kyseisen luentoesittelyn yhteydestä. Tallenteet ovat katseltavissa tiistaihin 22.4 saakka. Linkki tallenteeseen löytyy aina ”Luennon tallenne katseltavissa tästä tiistaihin 22.4 saakka” tuota tästä-sanaa klikkaamalla.

Luentosarjassa käsitellään pohjoista tekstiiliperinnettä useasta eri näkökulmasta. Lapin alueelta on löydetty 1400–1700 luvuille jKr. ajoittuvia tekstiililöytöjä, joihin liittyvästä tutkimuksesta ja tutkimustuloksista kerrotaan luentosarjan ensimmäisellä kerralla. Osa tutkituista tekstiileistä on ollut värillisiä ja niissä on havaittu erilaisia punaisia ja sinisiä luonnonvärejä, joista osa voi olla paikallisen luonnon antimia ja osa tuontivärejä. Toisella luentokerralla tarkastellaan perinteisiä keinoja värjätä punaista väriä lepänkuorella ja lepänkuoriväriin liittyviä uskomuksia. Luonnonvärejä on tuotu Lappiin usean vuosisadan ajan. Menneisyyden värjäysperinteessä ovatkin saattaneet kohdata sekä tuontivärit että paikallisen luonnon tarjoamat värit. Tähän teemaan luodaan katsaus viimeisellä luentokerralla. Luennoitsijana FT arkeologi Krista Wright. Luentosarjan järjestää Saamelaismuseo Siida.

Kuva: Krista Wright

Ti 25.3. klo 17-18: ”Lapin arkeologiset tekstiililöydöt”
Lapin alueen arkeologiset tekstiililöydöt ovat harvinaisia. Nämä 1400–1700 jKr. luvuille ajoittuvat löydöt ovat Sodankylän Juikentän asuinpaikalta, Enontekiön Markkinan kirkonpaikalta ja Savukosken Mukkalan kalmistosta. Tutkimuksissa on selvinnyt, että löydöt käsittävät useita erilaisia tekstiilityyppejä nauhoista kankaisiin. Lisäksi tekstiileissä on värejä, koristeita ja korjauksia. Ainutlaatuisissa löydöissä näkyy sekä paikallinen käsityöperinne että kansainvälisen kaupankäynnin piirteitä.

Luennon tallenne katseltavissa tästä tiistaihin 22.4 saakka.

Ti 1.4. klo 17-18: ”Leppä – pohjoisten kansojen punaisen värin lähde ”
Historiallisten lähteiden mukaan pohjoisen kansat tunsivat tavan värjätä ja kuvioida nahkaa lepänkuoresta saatavalla värillä. Väri oli kaunista ja kestävää. Lepänkuorella värjättiin myös kalaverkot tummiksi. Lepän punainen väri oli täynnä voimaa ja siihen liittyi monia uskomuksia. Mutta miten lepänkuoriväriä valmistettiin ja käytettiin? Yhdistelemällä historiallisen lähdeaineiston tietoja ja käytännön värjäyskokeita on saatu lisätietoa perinteisestä punaväristä.

Luennon tallenne katseltavissa tästä tiistaihin 22.4 saakka.

Ti 8.4. klo 17-18: ”Sininen, punainen, keltainen – historiallinen väriainekauppa ja paikalliset luonnonvärit ”
Viimeistään 1700-luvulla tuotiin Tornioon ulkomaisia väriaineita, kuten krappia ja indigoa. Näillä voitiin värjätä tekstiilejä siniseksi ja punaiseksi. Historiallisten lähteiden mukaan koivun kuori ja rätvänän juuret antoivat punaruskeita sävyjä. Lisäksi Lapin luonto tarjosi hyviä keltaisen värin lähteitä. Yksi niistä oli vaivaiskoivu, jonka väriä kehuttiin kaikkein kauneimmaksi. Mitä muita värejä pohjoisen luonto on tarjonnut? Entä miltä näyttää käytännön värjäyskokeiden avulla on laadittu Ylä-Lapin luonnonväripaletti?

Luennon tallenne katseltavissa tästä tiistaihin 22.4 saakka.

Lisätiedot: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula(at)samimuseum.fi, p. 040 621 2663