Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on suljettu yleisöltä 31.5.2020 asti koronavirusepidemian leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi. Myös Ravintola Sarrit on suljettuna 31.5.2020 asti.
Toimimme Valtioneuvoston ohjeiden mukaisesti. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja tarvittaessa jatkamme sulkuaikaa.
Ajantasainen tieto tilanteestamme löytyy nettisivuiltamme www.siida.fi sekä Facebook-sivultamme ja Instagramistamme.
Luontokeskus Siidan neuvontapalvelua annetaan puhelimitse ja sähköpostilla. Myös Inarin kunnan matkailuneuvontaa annetaan puhelin- ja sähköpostipalvelussa. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä Luontokeskuksen tavallisiin yhteystiedoissa mainittuihin puhelinnumeroihin ja sähköpostiin, jotka löytyvät nettisivuiltamme www.siida.fi/luontokeskus/luontokeskuksen-yhteystiedot/. Huomioithan poikkeusaikamme palvelussa (www.siida.fi/luontokeskus/luontokeskus-siidan-asiakaspalvelu/).
Päivitetty 31.3.2020: 13.4.2020 asti –> 13.5.2020 asti Päivitetty 31.3.2020: Ravintola Sarrit on suljettuna –> Ravintola Sarrit on suljettuna toistaiseksi ainakin 31.5.2020 asti.
Päivitetty 27.4.2020: Siida suljetaan –> Siida on suljettuna
Päivitetty 5.5.2020: toistaiseksi ainakin 13.5.2020 asti –> 31.5.2020 asti Päivitetty 5.5.2020: toistaiseksi ainakin 31.5.2020 asti –> 31.5.2020 asti
Päivitetty 25.5.2020: otsikko
Museonjohtaja Sari Valkoselle palkinto Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivillä
Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivien yhteydessä helmikuussa 2020 jaettiin palkintoja aikuiskasvatuksen saralla ansioituneille toimijoille.
Opiskelijastipendillä palkittiin museonjohtaja Sari Valkonen. Hän on opiskellut aikuiskasvatusta pääaineenaan.
Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura palkitsi Valkosen aikuiskasvatuksellisesti ansiokkaasta ja koko elämän kestävästä yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti merkittävästä ja vastuullisesta toiminnasta erityisesti Lapin alueella.
Vuonna 2019 Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa vieraili ennätykselliset 63 935 näyttely- ja tapahtumavierasta. Näyttelykävijäluku nousi ensimäistä kertaa Siidan historiassa yli 63 000. Siidassa iloitsemmekin tulevasta laajennuksesta ja perusparannuksesta sekä näyttelyuudistuksesta, jolloin voimme yhä paremmin palvella kasvavaa asiakasmäärää.
Siidan tarjoamia palveluja käytettiin ahkerasti viime vuonna. Vuoden 2019 vuoden kokonaiskäyntiluvuksi saatiin 121 000 käyntiä, mikä on Siidan toiseksi korkein kokonaiskäyntimäärä kautta aikojen. Siidan näyttely- ja tapahtumakävijöiden lisäksi tähän lukuun on laskettu Siida Shopin, Metsähallituksen palvelupisteen, matkailuneuvonnan ja ravintola Sarritin asiakkaat.
Kaikista Siidassa vierailleista yli puolet eli 64 000 oli näyttely- ja tapahtuma-asiakkaita, mikä tarkoittaa Siidan 21-vuotisen historian kaikkein korkeinta näyttelykävijämäärää. Määrä on noussut edellisestä vuodesta huikeat 8%.
Perinteisesti Siidan näyttelykävijöiden virta kesäkuukausina on selvästi runsaampi kuin talvikuukausina. Siidan näyttelykävijämäärän kasvu näkyy erityisesti talvikuukausina. Vuonna 2019 paras kasvukuukausi oli joulukuu, jolloin kasvua oli jopa 25% edellisvuoteen verrattuna. Tammikuun näyttelykävijämäärä kasvoi 16 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Siidan näyttelykävijöistä kotimaisia oli 39 % ja ulkomaalaisia 61 % vuonna 2019. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus näyttelykävijöistä on kasvanut vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 2014 ulkomaisia kävijöitä oli 55%. Myös kotimaisten näyttelykävijöiden määrä Siidassa on kasvanut 4,7 % edellisestä vuodesta.
Siida on hyvin kansainvälinen kohtaamispaikka. Vieraitamme tuli vuonna 2019 yhteensä 87 eri maasta. Ulkomaalaisten suurin ryhmä olivat saksalaiset (8,4% kaikista näyttelykävijöistä) ja heti perään toiseksi tulivat ranskalaiset (7,7%). Nämä kaksi kansalaisuutta ovat jo vuosia pitäneet kärkipaikkaa Siidan näyttelykävijätilastossa. Muut kärkimaat olivat Kiina ja Hongkong (4,7%), Italia (4,6%), Yhdysvallat (4,5%) ja Hollanti (4%).
Matkailun uusi suuntaus on nähtävissä Siidassakin. Ryhmämatkojen sijaan tehdään enemmän yksilöllisiä matkasuunnitelmia. Viime vuonna Siidassa myytiin eniten pääsylippuja yksittäin matkaaville ulkomaisille aikuisille ja toiseksi eniten ryhmissä matkustaville ulkomaalaisille aikuisille.
Suomessa suuren suosion saavuttanut Museokortti on tuonut Siidaankin enenevissä määrin kävijöitä. Vuonna 2019 Siidassa laskettiin Museokortti-kävijöitä yhteensä 2 707, mikä tarkoittaa 38% kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.
Saamelaiskulttuuria ja pohjoista luontoa esittelevät Siidan perusnäyttelyt sisältävät runsaasti tietoa, joka kiinnostaa kävijöitä. Vuonna 2019 vaihtuvien näyttelyjen tähtiä olivat Entistä ja nykyistä inarinsaamelaista käsityötä ja Muuttuva talvi. Lisäksi Siidan kokonaiskävijämäärä on korkea laajan palvelutarjonnan vuoksi, kun saman katon alta saa tietoa, elämyksiä, neuvoja, lahjoja ja ravintolapalveluita.
Lisäksi Saamelaismuseo Siidan aluetoimipisteessä Kolttien Perinnetalolla Sevettijärvellä rekisteröitiin 2 585 kävijää. Kolttien Perinnetalo on avoinna kesä-syyskuussa ja sen kävijämäärä nousi edellisestä vuodesta reilulla 400 kävijällä. Suurin osa Kolttien Perinnetalon vieraista on kotimaisia (82%). Vilkkainta vierailuaikaa Perinnetalolla on heinä- ja syyskuut.
Siidan laajennus- ja kehittämishanke alkaa toden teolla keväällä 2020. Laajennushanke toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa 1.5.2020 alkaen rakennetaan kokoelmayksikkö ja ravintolasiipi. Niiden valmistuttua Siida-rakennus suljetaan huhtikuussa 2021 vuodeksi perusparannusta varten. Saamelaismuseo ja luontokeskus sekä ravintola palvelevat asiakkaita koko ajan uudisrakennusten toimiessa väistötiloina. Siidan muutosvaiheessa näyttelytilana on legendaarinen ulkomuseo. Siida uusine tiloineen ja perusnäyttelyineen avataan 1.4.2022.
Lisätietoja:
Kävijät: Myynti- ja markkinointivastaava Minna Väisänen, 040 581 64 34, minna.vaisanen@samimuseum.fi
Siida uudistuu: Museonjohtaja Sari Valkonen, 040 767 10 52, sari.valkonen@samimuseum.fi
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidaa perusparannetaan ja laajennetaan vuosina 2020-2022. Senaatti -kiinteistöjen hallitus rakennuksen omistajana on tehnyt hankkeen investointipäätöksen 18.12.2019. Saamelaismuseosäätiö on Siidan päävuokralainen, joka alivuokraa tiloja edelleen Luontokeskukselle ja Ravintola Sarritille.
Vuonna 1998 avattua Siida-rakennusta uudistetaan vastaamaan kasvaneita toimintoja ja kävijämääriä. Hankkeessa toteutetaan Siidaan teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimukset täyttävät museo- ja luontokeskustilat. Hankkeen laajuus on noin 3000 m2 ja Siida laajenee hankkeessa noin puolella nykyisestä. Hankkeen kärkenä ovat Saamelaismuseolle rakennettavat asianmukaiset uudet kokoelmatilat. Kokoelmayksikön laajennuksen myötä Saamelaismuseo pystyy uusine tiloineen toimimaan valtakunnallisena vastuumuseona. Saamelaismuseo tulee saamaan Kansallismuseon saamelaiskokoelmapalautuksen (runsaat 2000 esinettä) hankkeen valmistuttua. Tämä kokoelmapalautus eli repatriaatio on suuruusluokaltaan myös kansainvälisesti merkittävä.
Siidan laajennushanke toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa 1.5.2020 alkaen rakennetaan kokoelmayksikkö ja ravintolasiipi. Niiden valmistuttua Siida -rakennus suljetaan huhtikuussa 2021 vuodeksi perusparannusta varten. Saamelaismuseo ja luontokeskus sekä ravintola palvelevat asiakkaita koko ajan uudisrakennusten toimiessa väistötiloina. Siidan muutosvaiheessa näyttelytilana on legendaarinen ulkomuseo. Siida uusine tiloineen ja perusnäyttelyineen avataan 1.4.2022.
Siidan laajennushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Soini & Horto Oy Helsingistä. Senaatin rakennuttajapäällikkönä toimii Miikka Teppo.
Siidan perusnäyttelyt uusitaan samassa aikataulussa laajennushankkeen kanssa. Näyttelyarkkitehtina toimii Teollisuuden Ystävät Oy/Harri Koskinen.
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa iloitaan kehittämishankkeesta, joka mahdollistaa toimintojen uudistumisen ja laajentumisen. Saman katon alta löytyvät jatkossakin Siidan monipuoliset palvelut ja toiminnot.
Siidan hankkeesta järjestetään kaikille avoin tiedotustilaisuus 9.1.2020 klo 17.00 Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa.
Lisätietoja: Saamelaismuseo Siida: Museonjohtaja Sari Valkonen, sari.valkonen@samimuseum.fi, +358 (0)40-767 1051
Senaatti-kiinteistöt: Toimialajohtaja Tuomas Pusa, tuomas.pusa@senaatti.fi, +358 (0)50 390 2143
Revontulet ovat askarruttaneet ihmisiä vuosituhansia. Viime vuosien uusi tutkimustieto on ratkaisemassa monia revontuliin liittyviä arvoituksia. Revontulien armoilla selittää, miksi auringon hiukkaspommitus voi olla vaaraksi ihmiskunnalle. Pahimmillaan se voi vahingoittaa satelliitteja, pysäyttää lentoliikenteen sekä lamauttaa sähkö- ja tietoliikenneverkkoja.
Ylen tuore dokumenttielokuva aurinkomyrskyn vaikutuksista maapallolla nähdään loppiaisen jälkeen Metsähallituksen luontoilloissa Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarissa sekä Tapahtumatupa Aurorassa Saariselällä. Dokumenttielokuvan käsikirjoitttaja ja ohjaaja Simo Sipola on mukana luonoilloissa. Keskiviikkona 8.1.2020 Siidassa nähdään suomenkielelle tekstitetty elokuva ja torstaina 9.1.2020 Tapahtumatupa Aurorassa englanniksi tekstitetty elokuva. Molemmat luontoillat alkavat klo 18 ja niihin on vapaa pääsy.
Elokuvan ovat tuottaneet Yleisradio ja saksalais-ranskalainen julkisen palvelun kanava Arte.
Revontulet ja ilmastonmuutos
Elokuva kertoo, miten revontulet muuttavat ilmakehän kemiallista koostumusta. Samalla ne vaikuttavat ilmakehän lämpötilaan. Kyse on lämpötilan luonnollisesta vaihtelusta.
“Meillä on tulossa uusia ilmastomallilaskuja. Ihan lähivuosina, ehkä jo vuoden sisällä saamme näistä uusia tuloksia, kertoo Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen.
Turusen mukaan arvio revontulien osuudesta ilmastonmuutokseen on määrä julkaista Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportissa vuonna 2020.
Dokumentti tuo esiin myös sen, miten aurinkomyrsky haittaa esimerkiksi ryhävalaiden ja kaskelottien suunnistamista.
Iso myräkkä
Aurinkomyrskyistä on haittojen lisäksi iloa monille. Muoniolainen revontulikuvaaja Antti Pietikäinen lähtee yön selkään aina, kun voimakas myrsky on tiedossa.
“Siinä ihan sormet syyhyää, kun sitä odotellaan sitä iso myräkkää. Sitten kun se sitten tulee sieltä, kyllähän se on hienoa katsottavaa”, Pietikäinen hehkuttaa.
Ylä-Lapin luontokeskus Siida järjestää kevättalven aikana myös kolme muuta luontoiltaa. Helmikuun 25. päivänä Kristiina Aikio kertoo Monien merkitysten Raja-Joosepista.Lähentinkotkien jäljillä on aiheena 10.3. ja esitelmöijänä Olli-Pekka Karlin. 31.3. vieraaksi saadaan Pertti Koskimies ja silloin kuullaan aiheesta Talvet lyhenevät ja palajakat pensoittuvat.
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan perusnäyttelyt uusitaan. Saamelaismuseosäätiö on saanut Suomen Kulttuurirahastolta 400 000 euron Museovisio-apurahan näyttelyjen kulttuuriosion uudistamiseen. Saamelaismuseon uudistamishankkeessa laaditaan perusnäyttelyihin ja ulkomuseolle tunnelmanäyttelykäsikirjoitus, joka toteutetaan saamelaistaiteilijoiden tulkintoina. Tietoisen tunnelman ja draamankaaren luomisen avulla museon tuottama tieto saamelaiskulttuurista välittyy kävijälle paremmin.
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan yhteisten perusnäyttelyjen uusimisen kokonaisbudjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa. Saamelaismuseo on saanut näyttelyjen kulttuuriosioon avusta Suomen Kulttuurirahastolta ja Koneensäätiöltä sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastosta, yhteensä 750 000€. Museon osuus Siidan näyttelybudjetista on puolet. Luontokeskus on saanut omaan osuuteensa avustuksen kokonaisuudessaan Ympäristöministeriöltä. Hanke liittyy Siidan laajennus- ja perusparannushankkeeseen. Hanke toteutetaan vuosina 2020-2022.
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan yhteiset perusnäyttelyt uusitaan. Saamelaismuseo on saanut Koneen säätiöltä 300 000 euron apurahan MUITÁT -repatriaatiosta revitalisaatioon saamelaisilla museokäytännöillä -hankkeeseen. Hanke liittyy Siidan perusnäyttelyjen kulttuuriosion uudistamiseen.
Vietämme joulunavausta Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa torstaina 28.11.2019 klo 17. Tapahtumasta löytyy joulutunnelma koko perheelle nuorimmasta vanhimpaan pienen näyttelyopastuksen ja joulurauhan julistuksen myötä.
Tapahtuma alkaa Kentänpäässä-mininäyttelyn opastustuokiolla. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa pari vuotta sitten esillä ollut, suuren suosion saavuttanut lastennäyttely jäi elämään matkalaukkunäyttelynä. Kentänpäässä-näyttely ja sen keskeinen hahmo Kentänpään Eukko, heräävät Siidan joulutapahtumassa hetkeksi eloon.
Suomen nuorisokeskukset julistavat lasten ja nuorten joulurauhan 28.11, ja tähän tempaukseen osallistuu myös Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka. Opastustuokion jälkeen Siidassa kuulaan lasten ja nuorten joulurauhan julistus. Laulamme yhdessä tutun joululaulu suomeksi ja kolmella saamen kielellä. Lopuksi herkuttelemme seurustelun ohessa pipareilla ja lämpimällä mehulla. Tapahtuman kesto on noin tunti. Pukeudu sään mukaisiin ulkovaatteisiin.
Tilaisuuden järjestävät Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka.
Yli 20-vuotiasta luontokuvataphtuma Camera Borealista vietetään jälleen 16. marraskuuta, vaikka sen toteuttamisessa puhaltavatkin uudet tuulet. Tapahtuman järjestelyvastuu on siirtynyt Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siidalta Pohjois-Lapin kameraseuralle. Tapahtumapaikkana säilyy tuttu Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan auditorio. Tapahtuma on tällä kertaa yksipäiväinen.
Lauantaipäivän aloittavat paikallisten luontokuvaajien esitykset ja päivä huipentuu Luontokeskus Siidan näyttelyn avajaisiin. Inarilaisista luontokuvaajista esiintyjinä nähdään Vesa Toppari, Tapio Tynys, Juha Tanhua ja Pertti Turunen. Päivän viimeisen puheenvuoron saavat Muuttuva talvi -näyttelyn valtakunnan tasolla tunnetut luontokuvaajat Markus Varesvuo, Jarmo Manninen ja Ville Heikkinen.
Inarilainen Vesa Topparin kuva- ja videoesitys ”Ylä-Lappi ylhäältä ja vähän maastakin” tuo uusia ja erilaisia kuvakulmia luontokuvaukseen dronella. Hän on harrastanut valokuvausta yli 20 vuotta, mutta se on myös olennainen osa hänen YLE Sápmin mediatoimittajan ammattiaan. Dronekuvauksesta Toppari kiinnoistui muutama vuosi sitten.
Tapio Tynykseltä nähdään elokuva Pihapiirin selviytyjät. Elokuva on kunnianosoitus pihapiirin eläimille, urheille ja neuvokkaille selviytyjille, jotka kamppailevat olemassaolostaan niin 40 asteen pakkasissa kuin kesähelteissäkin. Tapio Tynys on Ivalossa asuva kirjoittaja, valokuvaaja ja luonto- sekä historiadokumenttien tekijä.
Jänis, Tapio Tynys
Pihapiirin selviytyjät kertoo tapahtumista ivalolaisen omakotitalon ympäristössä eri vuodenaikoina. Päärooleissa ovat linnut, nisäkkäät, hyönteiset ja kasvit. Elokuvassa kurkistetaan myös vedenpinnan alle. Elämä luonnossa on jatkuvaa selviytymistä. Joskus se on helppoa, usein vaikeaa. Kuolemakin on läsnä. Elokuva kertoo selviytymisen vaikeudesta luonnossa. Eläinten kohtalot eivät jätä luonnonystävän sydäntä kylmäksi.
Woodpecker, Juha Tanhua
Juha Tanhuan aihe, Lehtikuvaajan syndrooma, alkoi kehittymään 70-luvun lopulla, jolloin hän teki uransa ensimmäisen lehtikuvauksen Apu-lehdelle. Tuolloin kuvattavana oli presidentti Urho Kekkonen. Hänen uransa sisältyy kymmenvuotinen jakso lehtikuvaajana maakuntalehdessä sekä yli kaksikymmentä vuotta freelance-kuvaajan työtä. Camera Borealiksen esityksessä kuullaan mitä tapahtuu, kun pahasti urbanisoitunut saamelainen paluumuuttaja menee metsään ja yrittää ottaa luontokuvia. Tanhua juuret ovat Ivalon Tormäsessä.
Pertti Turunen, Ivalon Keväjärvellä asuva luontokuvaaja on tallentanut Lapin ainutlaatuista luontoa jo vuosikymmenien ajan, sekä pitänyt lukuisia valokuvanäyttelyitä ja -esityksiä.
Tenojoki, Pertti Turunen
Tenojokeen Turunen mieltyi jo 1980, jolloin hän asui Nuorgamissa. Turuselle Teno on pohjoisen valtavirta upeine maisemineen, se on kiehtova lohen ja tarinoiden joki. Esityksessään hän vie katsojat Tenolle eri vuodenaikoina – kaamoksen revontuliöistä aina keskikesän loppumattomaan valoon ja vehreyteen.
Osana Camera Borealis -tapahtumaa avataan Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan Muuttuva talvi -näyttely. Näyttelyn tekijöinä on kolme tunnettua suomalaista luontokuvauksen ammattilaista, Markus Varesvuo, Jarmo Manninen ja Ville Heikkinen. Heiltä nähdään tapahtumassa myös näyttelyyn liittyvä luontokuvaesitys.
Helsinkiläinen Markus Varesvuo on kuvannut lintuja lähes neljäkymmentä vuotta, ammattilaisena vuodesta 2005. Varesvuo on Suomen luontokuvauksen kansainvälisesti menestyneimpiä kärkinimiä ja hänen töitään on palkittu sekä kotimaassa että ulkomailla. Myös hänen kirjatuotantonsa on niittänyt palkintoja.
Nykyisin Kuusamossa asuva Jarmo Manninen on kuvannut luontoa noin 30 vuotta. Manninen on toiminut yli 10 vuotta ammattiluontokuvaajana, kouluttajana ja oppaana toisille luontokuvaajille. Hänen kuvauskohteensa ovat monipuolisia, vaikka pääpaino onkin maisema- ja eläinkuvauksessa. Kilpailumenestystä hän on saanut niin koti- kuin ulkomaisista kilpailuista. Vuoden luontokuva -kilpailusta Mannisella on 13 palkittua kuvaa. Tunnustuksena kansainvälisissä näyttelyissä menestymisestä on myönnetty EFIAP arvonimi.
Kuhmolainen 27-vuotias Ville Heikkinen on nuoresta iästään huolimatta toiminut jo pitkään luontokuvaajana. Kotimetsät ja niiden linnut sekä muutkin eläimet ovat tulleet tutuiksi jo pienestä pitäen. Linnut ja nisäkkäät ovat pääaiheita hänen luontokuvissaan. Heikkinen on voittanut Vuoden Luontokuva -kilpailun kaksi kertaa, vuosina 2017 ja 2019.
Muuttuva talvi –näyttely avataan kuvaesityksen jälkeen ja tilausuudessa juodaan myös avajaiskahvit, jotka sisältyvät Camera Borealis -lipun hintaan.
Liput voi hankkia ennakkoon tai tapahtumapäivänä Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta.
Osana Camera Borealis -tapahtumaa avataan Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan Inariin Muuttuva talvi -näyttely. Näyttelyn tekijöinä on kolme tunnettua suomalaista luontokuvauksen ammattilaista, Markus Varesvuo, Jarmo Manninen ja Ville Heikkinen.
Heiltä nähdään tapahtumassa myös näyttelyyn liittyvä luontokuvaesitys.
Muuttuva talvi havainnollistaa muutoksia peilaten uusia ilmiöitä tuttuihin talven lumoihin. Se näyttää kuvissa talven sellaisena kuin sen tunnemme, tehden käsin kosketeltavaksi sen mikä on vaarassa kadota, ja tuo näkyväksi jo havaittavissa olevia muutoksia.
Näyttely auttaa yhdistämään olemassa olevaa tietoa pohjoisen Suomen talvesta, sen eläimistä ja maisemista tietoon tulevasta, ja hahmottamaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamia muutoksia pohjoisen talveen. Muuttuvan talven kuvatekstit avaavat ilmastonmuutosta ilmiönä pyrkien konkretisoimaan lämpenemisen haittavaikutuksia, joita on vaikea hahmottaa.
Näyttelyn lintukuvat ovat Markus Varesvuon, maisemat Jarmo Mannisen ja eläinkuvat Ville Heikkisen käsialaa. Näyttelyn tekstit on kirjoittanut fil. lis., biologi Pertti Koskimies.
Camera Borealis -luontokuvatapahtumaa vietetään lauantaina 16.11.2019 Ylä-lapin luontokeskus Siidassa, kuten jo kahdenkymmenen vuoden ajan on tapahtunut. Luontokuvatapahtuman järjestelyvastuu on siirtynyt Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siidalta Pohjois-Lapin kameraseuralle. Luontokeskus on edelleen mukana tapahtumassa Kameraseuran yhteistyökumppanina.
Camera Borealiksen teemana on Kahdeksan vuodenaikaa – pysyvää vai katoavaa? Otsikon mukaisesti tapahtumassa pohdiskellaan ympäristön muutoksia. Esiintyjävieraiden pääjoukko on inarilaisia luontokuvaajia.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
