Saamelaismuseo Siidan ja Vapriikin yhteisessä luentosarjassa perehdytään Songlines-näyttelyn Australiaa ja Saamenmaata yhdistäviin alkuperäiskansateemoihin, kuten kulttuurin säilyttämiseen, taiteen ja käsityön merkitykseen yhteisöjen elinvoiman vahvistamisessa, tähtitaivaan tarinoihin ja esinekokoelmien palauttamiseen. Luennot järjestetään Siidan auditoriossa klo 18 alkaen. Luennot ovat suomeksi, 29.1 oleva luento on osin englanniksi. Luentojen kesto on noin 1 tunti. Vapaa pääsy!
Ensimmäinen luento on etäyhteydellä Vapriikista, muut luennot ovat paikan päällä Siidassa. Vaikka näyttelymme sulkeutuvat klo 17, SiidaShop palvelee klo 18 saakka. Tervetuloa!
Voimallisia tarinoita Australiasta ja Saamenmaalta:
Miten tieto, perinne ja kulttuuri siirtyvät tarinoiden avulla, ja miten tarinat elävät sekä taivaalla että taiteessa, käsityössä ja alkuperäiskansojen esineissä
Songlines – luentosarja Siidassa ja Vapriikissa 22.1.-19.2.2025
Museokeskus Vapriikissa Tampereella maaliskuun 2025 loppuun asti esillä oleva Songlines – Australian seitsemän sisarta -näyttely kertoo Australian keskisen aavikon alkuperäiskansojen historiasta ja nykyisyydestä taiteen ja perinteisten käsitöiden uudelleenajattelemisen välityksellä. Kansojenvanhimpien kuratoiman näyttelyn on tuottanut Australian kansallismuseo, ja Saamelaismuseo Siida on toiminut tärkeänä yhteistyökumppanina sen toteuttamisessa Vapriikkiin.
Seitsemän sisaren tarina on yksi Australian tunnetuimmista suullisen perimätiedon kertomuksista eli niin kutsutuista laululinjoista (songlines). Laululinjat ovat Australian syntykertomuksia, jotka muodostavat eräänlaisen tarinan muotoon piirretyn kartan maastosta. Ne kertovat, miten uniajan esi-isät loivat kunkin pinnanmuodon, opettivat käyttämään tietyn alueen antimia ja antoivat yhteisöille tapoja, lakeja ja käyttäytymissääntöjä. Näyttelyissä aavikon taidekeskusten taiteilijat toistavat teoksissaan omaan maahansa liittyvän Seitsemän sisaren tarinan.
Ke 22.1. klo 18 Maj Meriluoto: Australian seitsemän sisarta Tampereella – alkuperäisväestön kokoama näyttely kertoo maailman vanhinta tarinaa
Vapriikin näyttelypäällikkö FT Maj Meriluodon luennolla perehdytään Seitsemän sisaren kiehtovaan tarinaan ja sen merkitykseen Australian abroiginaalien keskeisenä luomiskertomuksena. Samalla tutustutaan yhteisöllisen taiteen kulttuuria ja perinnettä elävöittävään voimaan ja Australian keskisen aavikon ihmisiin, eläimiin ja maisemiin. Paikka: Vapriikin auditorio.
Ke 29.1. klo 18 Inker-Anni Linkola-Aikio ja Amna Qureshi: Alkuperäiskansataiteilijoiden ja duojáreiden kertomukset välittävät kulttuuriperintöä digiaikana – esimerkkejä Australiasta ja Saamenmaalta
Lapin yliopiston tutkijatohtori Inker-Anni Linkola-Aikion ja tutkijatohtori Amna Qureshin esitys käsittelee alkuperäiskansataiteilijoiden ja duojáreiden taide-ajattelun siirtämistä yhteisössään kertomusten avulla. Lisäksi nostetaan esiin alkuperäiskansan kulttuuriperinnön digitoinnin eettisiä kysymyksiä. Esityksessä näytetään filmi Australian alkuperäiskansojen taidetyöpajasta Cedunasta. Esitys pohjautuu Promoting Sustainable Practices in Digitising Indigenous Cultural Heritage (TRUST) ja Arctic Indigenous Design Archives – hankkeiden aikana tehtyyn tutkimukseen. Paikka: Siidan auditorio.
Ke 5.2. klo 18 Anniina Turunen: Duodji kokoelmissa osana taiteellista työskentelyä
Saamenkäsityöalan lehtori ja duojár Anniina Turunen käsittelee luennolla saamelaiskäsitöitä eli duodjia osana taiteellista työskentelyä. ”Minulle duodji on ensisijaisesti kommunikaatiota. Duodji kantaa viestejä menneiltä sukupolvilta tuleville sukupolville, ja jokainen jättää siihen merkkejä. Duodjissa tärkeää on hiljainen tieto, jonka voi aistia kehollaan ja mielellään. Ilman tätä tietoa menneet sukupolvet ovat hiljaa.” Paikka: Siidan auditorio.
Ke 12.2. klo 18 Juhani Harjunharja: Andaraksesta arktiseen aikavaellukseen – saamelaisen kansanperinteen taivaankansi
Ohcejoga Utsjoen Ursa ry:n puheenjohtaja Juhani Harjunharjan esitys pohjautuu teemaan ”Nieida kärek (Seulaset) 100 vuotta”. Andaras Kitti oli poromies Utsjoelta ja yksi kolmesta saamelaisesta tähtitaivasta tutkineesta henkilöstä 1800-1900-lukujen tietämissä. Hän oli yksi keskeisimmistä Samuli Paulaharjun kansatieteellisen tutkimuksen asiantuntijalähteistä saamelaisalueella. Kitti toi esiin Plejadien eli Seulasten saamenkielisen nimen Nieida kärek. Lisäksi luennolla esitellään sekä tähtien että muiden tähtikuvioiden ja talvisen taivaan saamelaisen kansanperinteen mukaisia tarinoita. Paikka: Siidan auditorio.
Ke 19.2. klo 18 Eeva-Kristiina Nylander: Provenienssitutkimus, repatriaatio ja rematriaatio esimerkkeinä dekolonialismista ja indigenisaatiosta museomaailmassa
FT Eeva-Kristiina Nylanderin luennolla käsitellään museokokoelmien kolonialististen rakenteiden purkamista ja alkuperäiskansaistamista. Prosessia tarkastellaan Berliinissä sijaitsevan Eurooppalaisten Kulttuurien Museossa käynnissä olevan projektin kautta. Museon saamelaiskokoelmat ulottavat juurensa 1600-luvulle, ja ne ovat tällä hetkellä moninäkökulmaisen provenienssitutkimuksen kohteena. Tutkimusta tekevät saamelaiset duojárit eli käsityöläiset ja museon provenienssitutkijat. Paikka: Siidan auditorio.
