Tapio Tynyksen ja Pertti Turusen kuvakatsaus tuo nähtäväksi maiseman muutokset viimeisten 100 vuoden aikana. Luontoilta on samalla Erkki Mikkolan jalanjäljillä – Maisemia 100 vuotta sitten ja nyt -näyttelyn avajaistilaisuus.
Maantieteilijä, geologi ja valokuvaaja Erkki Mikkola kuvasi Inarin ja Utsjoen aluetta sekä Sompion kyliä geologin työnsä lomassa 1920- ja 1930-luvuilla. Ivalolainen Tynys löysi kuvat Finna.fi-digitaalisesta arkistosta, ja innostui kuvaamaan samat maisemat uudelleen valokuvaaja Pertti Turusen kanssa. Tapio Tynys kokosi valokuvanäyttelyyn Erkki Mikkolan vuosisata sitten ikuistamia maisemia, ja toi rinnalle uudet kuvat nykypäivän tilanteesta. Kuvaparit kertovat kuinka ihmisen toiminta ja nykyinen lämmin ilmastojakso ovat muuttaneet maisemaa.
Mikkolan kuvaamien paikkojen löytäminen itsessään on ollut seikkailua ja salapoliisityötä vailla vertaa. Niistä kuullaan luontoillassa monta kutkuttavaa tarinaa.
Luontoillan päätteeksi tutustutaan näyttelyyn.
Luontoiltaan on vapaa pääsy.
Kaikille avoimessa lahjoitustilaisuudessa on nähtävillä Aune Huhtamellan saamenpukuja ja muita käsitöitä. Tilaisuudessa Aunen sisar Rita Kumpulainen muistelee Aunen merkitystä suvun vaatettajana ja veljentytär Sigga-Marja Magga kertoo kokoelman synnystä ja erityispiirteistä.
Tervetuloa!
https://siida.fi/tiedotteet/aune-huhtamellan-kasityokokoelma-lisavalaisee-saamenpuvun-historiaa/
Kautta aikojen Inarijärvi on ollut tärkeä kalapaikka niin sen rannoilla asuville kuin kauempaakin sinne kalaan matkanneille. Inarijärvi on kokenut paljon muutoksia vuosituhansien varrella ja näistä viimeisimpinä säännöstelyn alkaminen ja nyt kiihtyvä ilmastonmuutos.
Muutoksilla on aina vaikutusta niin kaloihin kuin kalastukseenkin. Kalastuksen erityisasiantuntija Juha Heinonen kertoo Luontokeskus Siidan luontoillassa mikä on Inarijärven ja kalojen tila muutosten keskellä.
Liput 8€/aikuiset, alle 18-vuotiaat veloituksetta.
Historia ja elävä perinne kiinnostavat retkeilijöitä. Millaisia kulttuuriperintökohteita on Metsähallituksen hoidossa?
Metsähallituksella on lakiin perustuva velvollisuus vaalia hallussaan olevaa kulttuuriomaisuutta. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa muinaisjäännöksiä ja arvokkaita rakennuksia museoviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Siiri Tolonen kertoo luontoillassa pohjoisen kulttuuriperintökohteiden hoidosta.
Siidan näyttelyt, Siida Shop ja Ravintola Sarrit palvelevat tapahtumailtoina luontoillan alkamiseen saakka.
Liput 8€/aikuiset, alle 18-vuotiaat veloituksetta.
Sairastapauksen vuoksi luontoillan 28.2. aihe on muuttunut.
Luontoillan aiheena on kiljuhanhien ja petolintujen sijaan 40 vuotta täyttävä Urho Kekkosen kansallispuisto.
Urho Kekkosen kansallispuisto on erämaaeläimistön koti, pesimäpaikka. Urho Kekkosen kansallispuistossa poronhoito on alueen perinteinen elinkeino. Urho Kekkosen kansallispuisto on legendaarinen retkeilyalue, Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto.
Metsähallituksen virkistyksen asiantuntija Kristiina Aikion kuvallinen esitys sisältää historiaa ja tätä päivää maamme toiseksi suurimmasta ja toiseksi pohjoisimmasta kansallispuistosta.
Vapaa pääsy.
Siidan näyttelyt, Ravintola Sarrit ja Siida Shop palvelevat luontoillan alkuun saakka.
Tervetuloa!
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät monin eri tavoin Lapin luonnossa. Aiempaa lämpimämmät kesät mahdollistavat uusien lajien levittäytymisen pohjoiseen. Samalla kuitenkin monet pohjoisen lyhyeen ja viileään kesään sopeutuneet lajit ovat hätää kärsimässä. Luontokartoittaja ja eräopas Eerikki Rundgrenin valokuvaesitys ketoo ilmaston lämpenemisen vaikutuksista Lapin luontoon, retkeilyyn ja matkailuun.
Viimeisen parin vuoden aikana pelkästään Eerikki Rundgren on löytänyt Lapista valtavan joukon uusia hyönteislajeja. Näistä tieteelle kuvaamattomia on kahdeksan ja Suomelle uusia lajeja kymmenen. Näiden lisäksi on löytynyt yli kolmesataa lajia, jotka tunnetaan Suomesta, mutta joita ei ole aiemmin tavattu Lapista.
Ovatko kaikki nämä lajit levittäytyneet Lappiin ilmastonmuutoksen myötävaikutuksella, vai onko eliölajistomme vain puutteellisesti tunnettu? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia Eerikki Rundgrenin vetämässä luontoillassa.
Siidan näyttelyt, Siida Shop ja Ravintola Sarrit palvelevat tapahtumailtoina luontoillan alkamiseen saakka.
Liput 8€/aikuiset, alle 18-vuotiaat veloituksetta.
Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa sekä Ravintola Sarritissa juhlimme muutaman vuoden tauon jälkeen saamelaisten kansallispäivää maanantaina 6.2.2023. Juhlapäivänä meillä on Siidassa avoimet ovet ja vapaa pääsy näyttelyihin klo 9–17. Kansallispäivänä avaamme siis tuntia tavanomaista aikaisemmin.
klo 9.15 Lipun nosto, Siidan etupihalla
Klo 10-11.30 Finnan juhlavuoden avaus ja tietoisku Finna-hakupalvelun käytöstä, yleisötilaisuus, Siidan auditoriossa
Finnan juhlavuosi pyöräytetään käyntiin julkaisemalla Saamelaismuseo Siidan kokoelmissa olevat saamenpuvut Finnassa.
Samalla annetaan käytännön vinkkejä Finna.fi-hakupalvelun käyttöön. Tervetuloa digitaaliselle löytöretkelle!
Klo 15-16.30 Taiteilija Outi Pieskin näyttelyn avajaiset
Ládjogahpira rematriašuvdna—Máhccat eatni lusa
Rematriation of a Ládjogahpir—Return to Máttaráhkká
Ládjogahpir lakin rematriaatio—paluu äidin luo
Ravintola Sarritissa kansallispäivän kakkukahvit 8e/hlö
https://siida.fi/tiedotteet/saamelaisten-kansallispaiva-nakyy-kuuluu-ja-maistuu-siidassa/
Taigametsot on näyttely pohjoisten havumetsiemme arvokkaasta linnusta, metsosta. Inarilaisen luontokuvaaja Martti Rikkosen näyttely esittää metsiemme suurimman kanalinnun yhtälailla luontokuvaajan kameran kuin metsästäjän aseen tavoittelemana kohteena. Näyttely koostuu valokuvista, jotka on kuvattu lajin pohjoisimmilla elinympäristöillä eli Inarin havumetsissä. Näyttely avataan luontoillan yhteydessä.
Kohtaamisia metson kanssa Rikkoselle on ehtinyt kertyä monen vuosikymmenen ajalta, sillä hän on kuvannut metsoa vuodesta 1986 saakka. Muutamaa vuotta myöhemmin hän aloitti myös sen metsästyksen.
Ristiriitaa Rikkonen ei näe metsästysharrastuksensa ja valokuvaamisen välillä. Homenokan eli vanhan metsokukon hän kertoo jättäneensä metsästystilanteissa pääasiassa ampumatta, ja kohdentaneensa metsästyksen nuoriin lintuihin. Näin metsästys ei verota sukua jatkavia yksilöitä.
Näyttelyn avautumista juhlistetaan Rikkosen kuvaesityksellä, jonka jälkeen tutustutaan Taigametsot-näyttelyyn.
Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa mukaan!
Lemmenjoella Kaapin Jounin historiallisella tilalla laulamme joululauluja suomeksi ja saameksi lauantaina 17.12.2022 klo 12.00.
Kaapin Jounin tilalle on Njurgulahdesta noin 1,5 kilometrin kävely- tai hiihtomatka Lemmenjoen jäätä pitkin. Jääreitti Kaapin Jouniin lähtee Ahkun Tuvan rannasta.
Jos mielesi tekee mukaan, mutta et pysty omin voimin Kaapin Jouniin saapumaan, ota yhteyttä Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalveluun viimeistään tiistaina 13.12.2022. Voimme järjestää moottorikelkkakuljetuksen muutamille vieraillemme.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.
Mikäli Lemmenjoen jäätilanne estää kulkemisen Kaapin Jouniin, joululaulut lauletaan Ahkun Tuvalla klo 12. Tiedotamme tästä tapahtumaviikolla sosiaalisen median kanavissamme.
Tervetuloa mukaan!
Tule mukaan laulamaan kauneimpia saamenkielisiä joululauluja Saamelaismuseo Siidan ulkomuseolle, yhteisölliseen laavuun. Paikalla on saamelaispappi. Kokoontuminen klo 16.50 Siidan pääovelle, josta ohjaus ulkomuseoalueelle.
Mikäpä onkaan mukavampi tapa laskeutua joulun tunnelmaan kuin laulaa yhdessä saamenkielisiä joululauluja suuressa laavussa. Huomioithan, että tulen äärellä ollessa vaatteisiin voi tarttua hieman savun hajua. Tuli on ainoa valonlähteemme, joten ota mukaasi otsa-/taskulamppu, jotta varmasti näet lauluvihkosesta laulujen sanat.
Kahvitarjoilu.Vapaa pääsy.
Tervetuloa!
Järjestäjät Saamelaismuseo Siida ja Inarin seurakunta.
