Inarin Saamelaismuseo avattiin yleisölle 60 vuotta sitten Pohjoismaiden ensimmäisenä saamelaismuseona. Museo ehti toimia nelisenkymmentä vuotta kesäisin avoinna olevana ulkomuseona, kunnes Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida avautui yleisölle 1998. Saamelaismuseo Siidan ulkomuseon kesäkausi polkaistaan käyntiin juhlavasti keskiviikkona 7.6.

Tapahtumapäivä 7.6.2023 ohjelma

Klo 10 Mirhamintuvan kunnostukset / Marko Korkeasalo, restaurointimestari

Klo 11 Saamelaiseen kulttuuriin liittyvät veneet ja niiden erityispiirteet / Mika Alava, venemestari

Klo 12 Ulkomuseon opastus, suomenkielinen

Klo 13 Mirhamintuvan kunnostukset / Marko Korkeasalo, restaurointimestari

Klo 14 Saamelaiseen kulttuuriin liittyvät veneet ja niiden erityispiirteet / Mika Alava, venemestari

Klo 15 Ulkomuseon opastus, suomenkielinen

Saamelaisen kulttuuriympäristöyksikön asiantuntijat tutkija/rakennuskonservaattori Satu Taivaskallio ja arkeologi Juha-Pekka Joona jututettavissa.

Kahvistelu yhteisöllisessä laavussa

Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy ja ohjelma on kaikille avoin

Tervetuloa / Tiervâpuâttim / Bures boahtin / Tiõrv puáttem

Lisätiedot tapahtumasta: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Vuoden 2023 Kansainvälisen museopäivän teemana on Museot, kestävä kehitys ja hyvinvointi. Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n mukaan museot ovat keskeisiä yhteisöjemme hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjiä.

Päivän kunniaksi tarjoamme vapaan sisäänpääsyn kaikkiin Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelyihin. Tervetuloa viettämään helatorstaita Siidaan!

***

Ive 2023 Almugijkoskâsii museopeeivi teeman lii Museoh, pištee ovdánem já pyereestvaijeem. Almugijkoskâsii museorääđi ICOM mield museoh láá kuávdášlâš roolâst siärvusij pyereestvaijeem já pištee ovdánem oovdedmist.

Peeivi kunnen mij faallâp nuuvtâ siisâpeessâm puoh Säämimuseo já Luándukuávdáá Siida čáitálduvváid. Tiervâpuáttim viettiđ hellâtuorástuv Siidan!

Kuva/Kove: ICOM

Teemana on tänä vuonna esittävät taiteet ja erityisteemana saamelainen käsityö. Saamelaismuseo Siidassa Sarvilakki-työpaja sekä Muutos ja vastavoima-teemapolku. Ohjelma ennakkoilmoittautuneille.

Lue lisää ja ilmoita ryhmäsi mukaan: https://www.samediggi.fi/2023/04/04/saamelaisnuorten-taidetapahtuma-lahestyy-esityksien-ilmoittaminen-seka-osallistuminen-tyopajoihin-on-nyt-auki/

Kuva: Saamelaismuseo Siida/Milla Pulska

Victoria Gonzalez Norjan Svanvikissä sijaitsevasta NIBIO-tutkimuslaitoksesta kertoo ruskeakarhusta lajina. Lisäksi hän esittelee, miten DNA-analyysejä hyödynnetään Norjassa karhun kannanhoidossa.

DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen perimän eli geneettisen materiaalin. Eliön lisääntyessä geneettinen materiaali kopioituu ja välittyy jälkeläisille.

NIBIO on Norjan laajimpia tutkimuslaitoksia. Se edistää elintarvikevarmuutta ja -turvallisuutta, kestävää luonnonvarojen käyttöä, innovaatioita ja arvon luomista tutkimuksen ja osaamistuotannon kautta. NIBIO-tutkimuslaitoksella on korkean teknologian DNA-laboratorio Norjan Svanvikin kylässä.

Ennen yleisöesitelmää Victoria Gonzalez pitää karhun DNA-työpajan Inarin ja Sevettijärven yläkoulun oppilaille.

Esitelmä on englanninkielinen.

Liput 8€/aikuiset, alle 18-vuotiaat veloituksetta.

Tapio Tynyksen ja Pertti Turusen kuvakatsaus tuo nähtäväksi maiseman muutokset viimeisten 100 vuoden aikana. Luontoilta on samalla Erkki Mikkolan jalanjäljillä – Maisemia 100 vuotta sitten ja nyt -näyttelyn avajaistilaisuus.

Maantieteilijä, geologi ja valokuvaaja Erkki Mikkola kuvasi Inarin ja Utsjoen aluetta sekä Sompion kyliä geologin työnsä lomassa 1920- ja 1930-luvuilla. Ivalolainen Tynys löysi kuvat Finna.fi-digitaalisesta arkistosta, ja innostui kuvaamaan samat maisemat uudelleen valokuvaaja Pertti Turusen kanssa. Tapio Tynys kokosi valokuvanäyttelyyn Erkki Mikkolan vuosisata sitten ikuistamia maisemia, ja toi rinnalle uudet kuvat nykypäivän tilanteesta. Kuvaparit kertovat kuinka ihmisen toiminta ja nykyinen lämmin ilmastojakso ovat muuttaneet maisemaa.

Mikkolan kuvaamien paikkojen löytäminen itsessään on ollut seikkailua ja salapoliisityötä vailla vertaa. Niistä kuullaan luontoillassa monta kutkuttavaa tarinaa.

Luontoillan päätteeksi tutustutaan näyttelyyn.

Luontoiltaan on vapaa pääsy.

Kaikille avoimessa lahjoitustilaisuudessa on nähtävillä Aune Huhtamellan saamenpukuja ja muita käsitöitä. Tilaisuudessa Aunen sisar Rita Kumpulainen muistelee Aunen merkitystä suvun vaatettajana ja veljentytär Sigga-Marja Magga kertoo kokoelman synnystä ja erityispiirteistä.

Tervetuloa!

https://siida.fi/tiedotteet/aune-huhtamellan-kasityokokoelma-lisavalaisee-saamenpuvun-historiaa/

Kautta aikojen Inarijärvi on ollut tärkeä kalapaikka niin sen rannoilla asuville kuin kauempaakin sinne kalaan matkanneille. Inarijärvi on kokenut paljon muutoksia vuosituhansien varrella ja näistä viimeisimpinä säännöstelyn alkaminen ja nyt kiihtyvä ilmastonmuutos.

Muutoksilla on aina vaikutusta niin kaloihin kuin kalastukseenkin. Kalastuksen erityisasiantuntija Juha Heinonen kertoo Luontokeskus Siidan luontoillassa mikä on Inarijärven ja kalojen tila muutosten keskellä.

Liput 8€/aikuiset, alle 18-vuotiaat veloituksetta.

Historia ja elävä perinne kiinnostavat retkeilijöitä. Millaisia kulttuuriperintökohteita on Metsähallituksen hoidossa?

Metsähallituksella on lakiin perustuva velvollisuus vaalia hallussaan olevaa kulttuuriomaisuutta. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa muinaisjäännöksiä ja arvokkaita rakennuksia museoviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Siiri Tolonen kertoo luontoillassa pohjoisen kulttuuriperintökohteiden hoidosta.

Siidan näyttelyt, Siida Shop ja Ravintola Sarrit palvelevat tapahtumailtoina luontoillan alkamiseen saakka.

Liput 8€/aikuiset, alle 18-vuotiaat veloituksetta.

Sairastapauksen vuoksi luontoillan 28.2.  aihe on muuttunut. 

Luontoillan aiheena on kiljuhanhien ja petolintujen sijaan 40 vuotta täyttävä Urho Kekkosen kansallispuisto.

Urho Kekkosen kansallispuisto on erämaaeläimistön koti, pesimäpaikka. Urho Kekkosen kansallispuistossa poronhoito on alueen perinteinen elinkeino. Urho Kekkosen kansallispuisto on legendaarinen retkeilyalue, Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto.

Metsähallituksen virkistyksen asiantuntija Kristiina Aikion kuvallinen esitys sisältää historiaa ja tätä päivää maamme toiseksi suurimmasta ja toiseksi pohjoisimmasta kansallispuistosta.

Vapaa pääsy.

Siidan näyttelyt, Ravintola Sarrit ja Siida Shop palvelevat luontoillan alkuun saakka.

Tervetuloa!

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät monin eri tavoin Lapin luonnossa. Aiempaa lämpimämmät kesät mahdollistavat uusien lajien levittäytymisen pohjoiseen. Samalla kuitenkin monet pohjoisen lyhyeen ja viileään kesään sopeutuneet lajit ovat hätää kärsimässä. Luontokartoittaja ja eräopas Eerikki Rundgrenin valokuvaesitys ketoo ilmaston lämpenemisen vaikutuksista Lapin luontoon, retkeilyyn ja matkailuun.

Viimeisen parin vuoden aikana pelkästään Eerikki Rundgren on löytänyt Lapista valtavan joukon uusia hyönteislajeja. Näistä tieteelle kuvaamattomia on kahdeksan ja Suomelle uusia lajeja kymmenen. Näiden lisäksi on löytynyt yli kolmesataa lajia, jotka tunnetaan Suomesta, mutta joita ei ole aiemmin tavattu Lapista.

Ovatko kaikki nämä lajit levittäytyneet Lappiin ilmastonmuutoksen myötävaikutuksella, vai onko eliölajistomme vain puutteellisesti tunnettu? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia Eerikki Rundgrenin vetämässä luontoillassa.

Siidan näyttelyt, Siida Shop ja Ravintola Sarrit palvelevat tapahtumailtoina luontoillan alkamiseen saakka.

Liput 8€/aikuiset, alle 18-vuotiaat veloituksetta.