”Haluan että kansani elämä paranee”. Näillä sanoilla on otsikoitu Saamelaisten totuus- ja sovintokomission Suomen valtiolle 4. joulukuuta luovuttama raportti, jossa komissio esittää toimia saamelaisten aseman parantamiseksi. Komissio on kuullut lähes 400 saamelaista, sekä tilannut 25 asiantuntijoiden laatimaa erillisselvitystä.
Pielpajärven kirkko on yksi pohjoisen Suomen vanhimmista rakennusperintökohteista ja kansainvälisesti merkittävä puurakentamisen monumentti. Saamelaismuseo Siida julkaisee tiistaina 2.12.2025 ensimmäisen laajan, kolmikielisen tietokirjan Pielpajärven kirkosta. Kirjan on toimittanut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen ja kirjoittajina on useita arkkitehtuurin historian, kulttuuriperinnön tutkimuksen ja taidehistorian asiantuntijoita. Teos kokoaa yhteen uusimman tutkimustiedon ja aiemmin julkaisemattoman kuvamateriaalin.
Saamelaismuseo Siida toteuttaa parhaillaan hanketta, jossa kehitetään saamenkielisiä digitaalisia aineistopaketteja perusopetuksen käyttöön. Pakettien sisältö pohjautuu Saamelaismuseon esinekokoelmiin, jotka ovat avoimesti saatavilla Siidan Finna-sivustolla, sekä muiden Finna-organisaatioiden saamelaissisältöihin, kuten valokuviin, arkistoihin ja kirjallisuuteen.
Lapin matkailu on kasvanut voimakkaasti useiden vuosikymmenien ajan. Yhä suurempi osa maakunnan työpaikoista ja yritystoiminnasta liittyy tavalla tai toisella matkailuun.
Kiasman ja Saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely Entiset ainoat kokoaa yhteen saamelaista ja saamelaisia käsittelevää nykytaidetta Saamenmaalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Näyttely avautuu Kiasmassa 27. maaliskuuta 2026. Osa näyttelystä nähdään myöhemmin Siidassa, Inarissa.
10. ja 12. syyskuuta 2025 ovat historiallisia päiviä saamelaismuseoille ja saamelaiselle kulttuurikentälle: Etelä-saamelaisalueelta peräisin oleva koristeellinen sarvilusikka palautetaan Saamelaismuseo Siidasta Inarista, Suomesta, Saemien Sijteen – eteläsaamelaiseen museoon ja kulttuurikeskukseen Snåsaan, Norjaan. Kyseessä on ensimmäinen palautus kahden saamelaisen museon välillä.
Lahden museoiden hallussa olleet saamelaistekstiilit on palautettu Saamelaismuseo Siidalle. Saamelaisesineistö luovutettiin Siidalle tiistaina 19.8. Lahdessa. Suurin osa esineistöstä on peräisin Utsjoelta.
Kesän kiivas puheenaihe Utsjoella on ollut norjalaisten rakentama poikkipato Tenojokeen Taanassa. Padon tarkoituksena on estää kyttyrälohen nousu Tenoon. Ideana on päästää Atlantin villilohi padosta läpi Tenolle kutemaan. Samanlaisia poikkipatoja on kymmenillä Pohjois-Norjan lohijoilla, mutta Tenon pato on niistä suurin.
Saamelaismuseo Siidan yhteisöllinen hanke selvittää, miten kotiin palautuneet saamelaisesineet tulevat parhaiten osaksi elävää saamelaiskulttuuria. Rahoitus jatkaa Suomen Kulttuurirahaston pitkäjänteistä tukea saamelaiskulttuurille ja saamen kielille.
Kuluneen kevään aikana moni saamelaisille tärkeä asia on edennyt suomalaisessa yhteiskunnassa myönteiseen suuntaan. Tuoreimpana uutisena saimme kuulla, että saamelaiskäräjälain uudistus etenee eduskunnassa, kun perustuslakivaliokunta julkaisi mietintönsä. Uutinen on odotettu, sillä onhan uudistus epäonnistunut jo kolmella aiemmalla hallituskaudella.
