Manin Suopma dohkkeha Deanu rastábuođu? – Kolumna Lapin Kansas 3.8.2025

Geasi duoldan ságastallan Ohcejogas leamašan norgalaččaid rastábuođđu Deanus. Buođu ulbmilin lea caggat buggeluosa goargŋumis Detnui. Jurddan lea luoitit Atlántta luosa buođus čađa gođđat. Seammalágan rastábuođut leat ceggejuvvon badjel logi Davvi-Norgga luossajogaide, muhto Deanu buođđu lea dain stuorámus. 

Deanu eamiluossanálli lea njiedjan sakka ja oppalaš luossabivdogielddus lea bistán juo vihtta geasi. Dan oaidná ja dovdá Ohcejogas ja Deanu jaskkodan gáttiin. 

Joga ođđa vierisšládja buggeluossa dahje ’pink salmon’ lea okta máilmmi eanemus vuvdojuvvon luossanáliin. Danin go sáhka lea nu daddjon vierisšlájas, Norgga ja Suoma stáhtat háliidit caggat dan goargŋumis jogaide. 

Buot radikálamus dáin figgamušain lea dán gease Detnui ceggejuvvon 400 mehter govda rastábuođđu. Lea váttis áddet, manin Suoma stáhta dohkkeha buođu huksema oktasaš rádjejohkii. Buođđu heađušta Atlántta luosa goargŋuma Detnui. Báikkálaš guolásteaddjiin ja guolledutkiin lea fuolla buođu váikkuhusain. Jáhkkimis buođđu lea eambbo hehttehussan go ávkin Deanu eamiluossanállái. Ii oktage dieđalaš dutkamuš leat čujuhan, ahte buggeluossa livččii sivvan eamiluossanáli njiedjamii. 

Deanus lea geavvamin biologalaš ja sosiálalaš iskkus, man čuovvumušaid ii dieđe oktage. Suopma lea deattuhan Suoma ja Norgga gaskasaš guolástannjuolggadusain dan, ahte lea hui dehálaš árvvoštallat riskkaid ja dahkat ovddežis sohppon plánaid dan várás, ahte gávnnahuvvo buođu hehttet luosa ja eará guliid goargŋuma. 

Orru leamen nu ahte buođđu oažžu orrut, vaikko báikkálaš guolásteaddjit leat ovdanbuktán Norgga eiseválddiide ollu duođaštusaid das, ahte buođđu váttásmahttá ja juoba caggá eamiluosa goargŋuma. Áigugo Norga cegget maiddái boahttevaš jagiid rastábuođuid, mat mákset miljovnnaid, buggeluosa goargŋuma caggamii? Buggeluossa goargŋu jogaide juohke nuppi jagi. 

Buggeluossa lea báhcimin Detnui ja dainna galggašii beassat ávkkástallat vuoiggalaččat oktasaš rádjejogas. Buggeluossa lea erenomáš buorre biebmoguolli ovdal gođđama go dat goargŋu mearas johkii. Dál norgalaš fitnodagat ávkašuvvet buggeluosa buođđumis ruđalaččat. Deanu sápmelaččat Suoma bealde ožžot duhtat skoldehasaide. 

Buggeluossa fállá vejolašvuođa hárjehit johkasámi bivdokultuvrra ja sirdit árbedieđu boahttevaš buolvvaide. Lean čuvvon dán gease go hárjánan guolásteaddjit leat oahpistan ođđa Deanu suhkkiid ja buggeluosa golgadeaddjiid, ja dolgevuokkat leat čadnon. 

Buggeluossa lea ođđa vejolašvuohta maiddái Deanu guolástanturismii. Leahan Suoma stáhta guođđán riikamet áidna sámeeanetlogu gieldda nappo Ohcejoga birget okto heahtedilis, man Deanu eamiluossanáli njiedjan dagahii. Dán sivas guovlu massá badjel 5 miljon euro sisaboađu jahkásaččat. 

Sámiin lea eamiálbmogin vuođđolágas dorvvastuvvon riekti hárjehit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Dát riekti guoská maiddá sámiid árbevirolaš ealáhusaide dego guolásteapmái. Luossabivdu lea mávssolaš oassi johkasámi kultuvrras. 

Dát luossageassi lea jo meattá, muhto geasi 2027 hárrái Suoma stáhta berre fuolahit, ahte Norga ii cegge rastábuođu Detnui. Oktasaš joga bivdu, buggeluossage, gullá maiddái Deanu Suoma beal sámiide. 

Máilbmi nuppástuvvá ja sámit leat álo leamašan čeahpit vuogáiduvvat. Buggeluosa bivdin doarju johkasámi guolástanárbevieru ealáskeami. Niegadeapmi eamiluosa máhccamis ii dan daga. Buggeluossa gullá Deanuleagi ođđa boradanbeavdái. 

Taina Máret Pieski, museahoavda, Sámemusea Siida