Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on menossa kohti isoja uudistuksia: laajennus, peruskorjaus, näyttelyuudistus ja kokoelmasiirrot. Ennen näitä ravistelimme pölyt Siidan nettisivuilta. Uudistimme www.siida.fi-sivut raikkaiksi ja mobiilioptimoiduiksi sekä viisikielisiksi. Lisäksi uusilta sivuilta voi ostaa nyt pääsyliput näyttelyihin.

Siidan uudet nettisivut ovat viisikieliset. Aiempien suomen, englannin ja pohjoissaamen rinnalle olemme nostaneet myös inarin- ja koltansaamenkielet. Toimimme arjessa kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamenkielellä mm. museo- ja luontokasvatuksessa, näyttelytoiminnassa, hankkeissa.  Haluamme, että nämä kielet näkyvät myös nettisivuillamme sekä lisäävät ja innostavat saamenkielien käyttöön.

Siidan nettisivu-uudistuksen myötä Siidassa nousemme matkailumyynnin uuteen junaan ja viemme lipunmyynnin myös internettiin. Olemme tässä museo- ja luontokeskusten keskuudessa ensimmäisten joukossa Suomessa. Verkkokaupasta www.siida.fi-sivulta voit ostaa ennakkoon Siidan pääsyliput. Maksuvälineiksi Siidan verkkokauppa hyväksyy kotimaiset verkkopankit sekä useimmat luottokortit. Saapuessasi Siidaan kohtaat edelleen asiakaspalvelijamme, jotka neuvovat sinut näyttelyihin ja Siidan palveluihin.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan sekä ravintola Sarritin uudet internetsivut aukeavat saamen kieliviikon kunniaksi to 24.10.2019.  Sivut on tehnyt Advertising Kioski.

Lisätiedot:
Myynti- ja markkinointivastaava Minna Väisänen
puh. 040 581 6434, minna.vaisanen@samimuseum.fi

Muokattu 29.10.2020: Siidan pääsylippujen nettikauppajärjestelmä on vaihtumassa. Nettilippukauppamme on nyt suljettu ja aukeaa uudestaan kesäksi 2021.

Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uusin vaihtonäyttely, Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä, koostuu pienoisveistoksista joissa pohjoisen luonnon eläimet ovat ottaneet ihmisen arkiset askareet omakseen. Sirpa Männyn käsissä muotoutuneet tarinalliset veistokset saavat mielikuvituksen lentämään, mikä mahtaa olla tarua ja mikä totta?

Sirpa Mänty on toiminut kuvittajana 1990-luvulta lähtien ja tehnyt urallaan kuvitusta paljon esim. suomen- ja saamenkielisiin satu- ja oppikirjoihin. Koulutukseltaan hän on FM etnologi ja AMK muotoilija. Pohjoinen luonto on aina ollut vahvasti läsnä hänen töissään kautta linjan. Portfolio Sirpa Männyn kuvitustöihin liittyen löytyy Kuvittajat Ry:n nettisivuilta.

Viime vuosina Sirpa Männyn työn painopiste on siirtynyt muotoilun puolelle. Nämä nyt näyttelyssä esiteltävät pienoisveistokset kuuluvat nukketaiteen piiriin. Jokaisen näyttelyssä olevan hahmon rakenne on suunniteltu erikseen. Työn kulkuun ovat vaikuttaneet materiaalien ja kankaiden ominaisuudet sekä suunniteltavan hahmon asento, yhtenäistä sapluunaa veistoksen valmistamiseen ei ole. Myös veistosten jalustat ja puuosat ovat peräisin pohjoisesta luonnosta.

Sirpa Männyn pienoisveistokset ovat nyt ensimmäistä kertaa suuren yleisön nähtävillä. Mänty toivoo, että hahmojen tarkastelun kautta saadaan oivalluksia, ja herää mielenkiinto tarkkailla omaa ympäristöä uudella tavalla. Näyttely sopii hyvin kaiken ikäisille näyttelykävijöille.

Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä -näyttely on nähtävillä Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarissa 10.9. alkaen ja jatkuu läpi talven 2.5.2020 saakka.

Metsähallituksen luontokeskus, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0206 39 7740, siida@metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Kuva: Sirpa Mänty.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uusittavan perusnäyttelyn arkkitehtisuunnittelijaksi on valittu muotoilija Harri Koskinen. Nykyinen näyttely uusitaan Siidan laajennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä. Uusi näyttely valmistuu huhtikuussa 2022.

Harri Koskisen ja yrityksensä Teollisuuden Ystävät Oy:n tehtävänä on uusittavan perusnäyttelyn näyttelyarkkitehtuuri- ja graafinen suunnittelu sekä näyttelyn rakennuttaminen ja toteutuksen valvonta. Koskisen pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Iittala ja Genelec. Hän on tehnyt Tapio Wirkkalan ja Oiva Toikan viimeisten näyttelyiden arkkitehtuurit. Uransa alusta lähtien Koskisella on ollut monia ulkomaisia asiakkaita lähinnä Japanista ja Italiasta. Tämän vuoden lopulla Kiotossa avautuu hänen suunnittelemansa hotellikonsepti.

• Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelyuudistus on valtavan hieno ja monipuolinen suunnitteluhaaste saamelaiskulttuurin ytimessä. Odotan innolla yhteistyötä lukuisten kumppanien kanssa, sanoo Harri Koskinen.

Siidan näyttelyuudistus on tiivis ja merkittävä osa museo- ja luontokeskusrakennuksen peruskorjausta ja laajennusta. Saamelaismuseon johtaja Sari Valkonen on tyytyväinen, että yli 20-vuoden ikään ehtinyt näyttely uudistetaan, ja että Koskinen saadaan työhön mukaan.

• Koskinen on oikea valinta luomaan parhaat puitteet näyttelysisällöille, kuten Kansallismuseosta palautuvalle saamelaisesineistölle, jolla on erityisen tärkeä rooli uudessa näyttelyssä, kertoo Valkonen.

Metsähallituksen Luontopalvelujen puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi iloitsee, että näyttelyn arkkitehtisuunnittelijaksi saadaan maineikas muotoilija, Harri Koskinen.

• Siidan nykyisen päänäyttelyn suunnittelijoina 1990 luvulla toimivat arvostetut arkkitehdit Juhani Pallasmaa ja Sami Wirkkala. Harri Koskisen valinta uudistettavan Siidan näyttelyarkkitehdiksi on hieno ja arvokas jatkumo Siidan tarinaan. Koskisen rooli tulee olemaan keskeinen näyttelyn kulttuuri- ja luontosisältöjen yhteensovittamisessa.

Arkkitehtisuunnittelijan valinta toteutettiin julkisen hankintamenettelyn kautta. Hankintamenettely oli kaksivaiheinen, ja siihen sisältyi toiseen vaiheeseen edenneiltä tarjoajilta pyydetty työnäyte.

 

Lisätietoja:  

Museonjohtaja Sari Valkonen                  040 767 1052                      sari.valkonen@samimuseum.fi

Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi                040 767 1052                      pirjo.seurujarvi@metsa.fi

Muotoilija Harri Koskinen                        040 5518160                       harri@harrikoskinen.com

Lisätietoja Harri Koskisesta:

http://www.harrikoskinen.com/

 

Siida sijaitsee Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus peruskorjataan ja laajennetaan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Uudistamme, mutta palvelemme koko peruskorjaus- ja näyttelyuudistuksen ajan. Avamme peruskorjatun ja laajennetun Siidan sekä uuden näyttelyn huhtikuussa 2022.

Valokuvaaja Jyrki Kallio-Koski on taltioinut Raittijärven saamelaiskylän elämää ja sitä ympäröivää maisemaa 40 vuoden ajan. Kallio-Koski lahjoittaa upean valokuvadokumentaationsa Saamelaismuseo Siidalle kuvailtansa yhteydessä tiistaina 10.9.2019 klo 18 Siidan auditoriossa.

Kallio-Kosken kuvataltiointi on arvokasta monesta eri näkökulmasta; kuvat kertovat Raittijärven saamelaiskylän elämästä 40 vuoden ajalta, ihmisen ja luonnon välisestä vuoropuhelusta sekä kulttuuriympäristössä tapahtuvasta muutoksesta. “Usean vuosikymmenen ajan jatkunut saman yhteisön ja alueen dokumentointi on erityistä ja monin tavoin arvokasta”, toteaa Saamelaismuseon tutkija Päivi Magga.

Kuvaillassa valokuvaaja Jyrki Kallio-Koski avaa yleisölle upeiden kuviensa kautta Raittijärven saamelaiskylän elämää. Vuodesta toiseen kylän poikkeuksellinen elämäntyyli ja arvomaailma ovat kutsuneet häntä takaisin, osallistumaan ja dokumentoimaan kylän arkea ja poronhoidosta elävän yhteisön elämäntavan siirtymistä seuraaville sukupolville. Kallio-Koski tunnetaan hyvin monipuolisena luontokuvaajana, joten myös Raittijärven tunturimaisemat pääsevät oikeuksiinsa illan esityksessä.

Saamelaismuseo Siidan puheenvuoron kuvaillassa pitää tutkija Päivi Magga pohtien saamelaista maisemaa ja sen dokumentaation haasteita ja merkityksiä.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Lisätietoja: Kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki, p. 040 571 5670, marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi

Saamelaismuseo Siida on saanut rahoituksen Põrtt, äiʹtt da pu´vrr – kolttasaamelaista rakennusperintöä –hankkeelle Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä. Hanke liittyy kolttasaamelaisten rakennusperintöön ja sen toteuttamisen kautta Saamelaismuseo osallistuu kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlaan. Tupa, aitta ja puura -hanke tarjoaa useita tapoja yhteisölliseen tekemiseen ja oppimiseen kolttasaamelaisen rakennusperinnön parissa. Kolttasaamelaiset asuvat eri puolilla laajaa Inarin kuntaa. Sen takia on varauduttu siihen, että hankkeessa on mahdollisuus maksaa toimintaan osallistuville matkakuluja.

Hankkeessa järjestetään kolme kaikille avointa rakennusperinnön hoidon neuvontapäivää, jotka pidetään Nitsijärven Suojanperällä, Nellimissä ja Sevettijärvellä. Nitsijärven neuvontapäivä on perjantaina 23.8.2019 klo 12-14. Restaurointialan ammattilaisen käynnit omassa kohteessa kylien läheisyydessä ovat mahdollisia. Jos haluat asiantuntija-apua rakennuksen kuntoarviointiin omalla tilallasi, varaa aikasi etukäteen puhelimitse 040 180 1501 tai sähköpostilla paivi.magga@samimuseum.fi

Hankkeessa kunnostetaan Sevettijärven Perinnetalon ulkomuseorakennuksia, jotka ovat Suonikylän aikaisen kesäpaikan mukaisesti tehtyjä rekonstruktioita. Kunnostettavat rakennukset ovat asuintupa, lampola, maakellari ja alueelle siirretty savusauna. Toiminnan lähtökohtana on kunnostaa Perinnetalon rakennuksia yhteisöllisesti niin, että toiminta on kaikille avointa osallistua, oppia ja myös päästä jakamaan omaa tietoaan. Kunnostusta johtaa restaurointimestari Marko Korkeasalo. Työt Sevettijärvellä alkavat viikolla 34. Hankkeesta tiedotetaan somessa ja Sevettijärven ilmoitustauluilla.

Tupa, aitta ja puura – kolttasaamelaista rakennusperintöä -hanke tekee yhteistyötä Sevettijärven koulun kanssa, joka myös viettää 70-vuotisjuhlaansa. Yhteistyössä toteutetaan työpajoja, joissa koululaiset pääsevät mm. rakentamaan perinteisen lammaspuuran Perinnetalon pihapiiriin.

Lisätietoja: tutkija Päivi Magga, paivi.magga@samimuseum.fi, 040-1801501

Valokuvanäyttely Norjan, Suomen ja Venäjän yhteisestä, rajat ylittävästä luonnonsuojelualueesta avautuu Ivalon kirjastossa ma 5.8.2019, ja on esillä elokuun ajan. Valokuvanäyttelyssä Pasvik-Inari Trilateral Parkin maisemat ja eliölajit tulevat tutuiksi, ja ihmisten toiminta alueella on myös läsnä. Valokuvat ovat paikallisilta valokuvaajilta ja alueiden hoitajaorganisaatioilta. Näyttelyyn voit tutustua kaikkiaan kuudella kielellä: koltansaamella ja pohjoissaamella, suomella, norjalla, venäjällä ja englannilla.

Inarin, Ylä-Paatsjoen ja Petsamon alueen luonnossa on paljon yhtäläisyyksiä: vesistöt ja suot rikastuttavat yhtenäistä mäntymetsää. Eurooppalaiset, itäiset ja arktiset eliölajit kohtaavat tällä seudulla. Alue on myös kulttuurien ja kansojen kohtauspaikka.

Karhu on itseoikeutetusti mukana valokuvanäyttelyn kuvissa! Kuluvana kesänä tehdään yhteistä karhututkimusta kolmen maan alueella jo neljättä kertaa. Vätsärin erämaassa on tutkimusruutuja, joissa kerätään karhujen karvanäytteitä. Karvanäytteet toimitetaan Norjaan, NIBIO-nimisen tutkimuslaitoksen geenilabraan, jossa näytteet analysoidaan. Tuloksien perusteella voidaan arvioida karhukannan minimiyksilömäärä alueella. Lisäksi tuloksista nähdään karhuyksilöiden liikkeitä kuluvan kesän aikana sekä todennetaan yksilötasolla, mitkä karhut alueella elelevät.

Kansainvälistä luonnonsuojeluyhteistyötä on tehty tällä alueella jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Pasvik-Inari Trilateral Park -niminen kansainvälinen luonnonsuojelualue muodostuu Inarijärven natura-alueesta ja Vätsärin erämaa-alueesta Suomessa sekä kolmesta norjalaisesta ja yhdestä venäläisestä luonnonsuojelualueesta. Kansainvälinen luonnonsuojeluyhteistyö on hauskaa ja tavoitteellista. Pasvik-Inari Trilateral Park -yhteistyöllä on 10-vuotinen toimintasuunnitelma, joka sisältää monenlaisia tehtäviä luonnonsuojelun, luonto-opastuksen, kestävän luonnonvirkistyskäytön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen saroilta.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn, ihailemaan maisemia ja tunnistamaan huippuhienoja pohjoisia eliölajeja! Näyttelyn ovat tuottaneet Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Suomesta; Norjasta Tromssan ja Finnmarkin lääninhallitus sekä Ylä-Paatsjoen kansallispuiston hallinto; ja Venäjältä Paatsjoen luonnonpuisto.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Riina Tervo, Metsähallitus, puh. 040 758 5472 ja                                  sähköp. riina.tervo@metsa.fi

Kansainvälisen Pasvik-Inari Trilateral Park -luonnonsuojeluyhteistyön englanninkieliset nettisivut löytyvät osoitteesta https://prosjekt.fylkesmannen.no/Pasvik-Inari/
Metsähallituksen luontokeskus, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0206 39 7740, siida@metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Wimme Saaren Agálaš johtin -konsertti on Siidan ulkomuseon Tirron tuvassa lauantaina 17.8.2019 klo 14. Konsertin järjestää Saamelaismuseo osana Ijahis Idja -tapahtuman ohjelmaa. Lipunmyynti alkaa Siidassa viikolla 33. Lipun hinta on 15,00€, lippuja tarjolla rajoitetusti.

Saamelaismuseo Siida on tänäkin vuonna mukana Ijahis Idja -festivaalin ohjelmassa. Museon 60-vuotisjuhlan kunniaksi aloitetaan tupakonsertit Siidan ulkomuseon tunnelmallisessa Tirron tuvassa. Tämän ensimmäisen tupakonsertin esiintyjänä on itse Wimme Saari. Lippuja ainutlaatuiseen konserttiin on tarjolla rajoitetusti.

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne. Myös joiun voi sanoa olevan oma kielensä, jolla on kielioppinsa ja murteensa.

Lisätietoja: myynti- ja markkinointivastaava Minna Väisänen, puh. 040 581 6434, minna.vaisanen@samimuseum.fi
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Inarin kirkonkylässä sijaitsevan Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan perusnäyttelyt uudistetaan, ja näyttelyjen arkkitehtisuunnittelun hankinta on julkistettu. Hankintaan voi ilmoittautua tarjouspalvelu.fi-portaalissa viimeistään 18.8.2019.

Metsähallituksen luontokeskus, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0206 39 7740, siida(at)metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida järjestävät Arktisen myrskyn silmässä-seminaarin 29.3.2019 klo 9-12 Siidan auditoriossa. Seminaarissa pohditaan kysymyksiä liittyen arktisen alueen muutokseen ja muutosten vaikutusta sekä ihmisiin, ympäristöön että kulttuuriin. Seminaarissa kuullaan muun muassa Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan ja Museoviraston johtajan Juhani Kostetin puheenvuorot. Seminaariin on vapaa pääsy ja se on kaikille avoin.

Arktisen myrskyn silmässä-seminaarin teemoina ovat arktisen ympäristön muutos ja sen vaikutus kulttuuriin sekä arktinen alkuperäiskansojen tiede, koulutus ja osaaminen. Nyt ja tulevaisuudessa on hyvä pysähtyä pohtimaan kulttuurin ja ympäristöjen kestävyyttä, kielten säilymistä ja ihmisten hyvinvointia. Näiden aiheiden esiin nostaminen on oleellisen tärkeää arktisen ympäristön mittakaavassa.

Tilaisuuden avaavat Saamelaismuseon johtaja Sari Valkonen ja Metsähallituksesta puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoo arktisen ympäristön muutokseen Suomen näkökulman, minkä jälkeen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio avaa saamelaiskulttuurin tulevaisuutta muuttuvassa ympäristössä. Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet jatkaa Suomen Museoviraston roolilla kulttuurin kestävyydessä. Saamenkielien muutoksesta ja Unescon alkuperäiskansojen kielten vuodesta kuullaan Saamelaiskäräjien kieliasiain sihteerin Anne-Kirste Aikion puheenvuorossa. Seminaarin loppupuolella nähdään Saamelaismuseon tutkijan Päivi Maggan lyhytelokuva saamelaisten kulttuuriympäristöistä. Saamelaismuseosäätiön puheenjohtaja Liisa Holmberg lausuu loppusanat, minkä jälkeen on varattuna aikaa keskustelulle.

Tervetuloa
Lisätietoja antavat:
Saamelaismuseosäätion puheenjohtaja Liisa Holmberg (liisa@isfi.no)
Saamelaismuseon johtaja Sari Valkonen (sari.valkonen@samimuseum.fi)
Metsähallituksen puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi (pirjo.seurujarvi@metsa.fi)
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi

Saamenkäsityöntekijä Birit-Anni Lehtolan (1931 – 1996) käsityökokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Siidan pihapiirissä tapahtuvan lipunnoston jälkeen auditoriossa alkaa klo 9.30 lahjoitustilaisuus, jossa on nähtävillä Birit-Anni Lehtolan upeaa käsityökokoelmaa ja Lehtolan tytär Irma Lehtola muistelee äitiään käsityöntekijänä.

Birit-Anni Lehtola (os. Pieski) muutti Karigasniemestä Inariin 1940 – 50-lukujen vaihteessa ja aloitti työskentelyn oikolukijana Sábmelaš-lehden painossa. Samassa painotalossa työskenteli myös inarilainen Teuvo Lehtola ja he avioituivat vuonna 1952. Nelilapsisen perheen arjen ohessa Birit-Anni teki käsitöitä, hän esimerkiksi neuloi vanttuita ja solmi taidokkaasti silkkejä. Hän oli myös mukana Sábmelaš Duoddjárat – Saamelaiset käsityöntekijät -yhdistyksen toiminnassa sen perustamisesta 1975 lähtien ja toimi vuosina 1990 – 1994 myös yhdistyksen puheenjohtajana.

Birit-Anni Lehtolan perikunta talletti äitinsä käsityökokoelman Siidaan vuonna 2009 ja nyt lahjoituksen myötä kokoelma siirtyy osaksi Saamelaismuseon kokoelmia. Kokoelmassa on 83 esinettä ja se sisältää muun muassa silkkejä, vanttuita, päähineitä, kuksia ja puukkoja. Saamelaismuseo Siidan kokoelmien näkökulmasta Birit-Anni Lehtolan esineistön harvinaisuuksia ovatkin taidokkaasti tehdyt pahka- ja luuesineet, sillä kokoelmissa ei juurikaan ole naisten valmistamia kovia käsitöitä.

Lisätietoja: amanuenssi Anni Guttorm, puh. 0400 891 860, anni.guttorm@samimuseum.fi