Inarissa sijaitseva Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on jälleen avoinna vierailijoille mittavien muutostöiden jälkeen.  Siidan näyttelyssä yhdistyvät vanhaan tuttuun tapaan Saamelaismuseon kulttuurisisällöt ja Luontokeskuksen luontoaiheet yhdeksi yhteiseksi näyttelyksi. Uuden näyttelyn nimi ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” tulee inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta.

Aivan uutta kerrontatapaa näyttelyssä edustaa taiteilijoiden osallistuminen sisällölliseen tuotantoon. Saamelaiskulttuurin esittelyssä lähtökohtana on menneisyyden läsnäolo nykypäivässä, joten kulttuurihistorian ja perinnetieteiden sanomaan on yhdistetty vahvasti nykysaamelaisten taiteilijoiden ja duojáreiden eli saamenkäsityön tekijöiden osaamista. Myös luonto-osiossa on hyödynnetty luontotaiteen ilmaisuvoimaa.

Näyttelyn taiteellisena johtajana on toiminut Outi Pieski, jolla on myös erillisiä teoksia tukemassa näyttelyn sanomaa. Teos Maa värejä virtaa kaartuu näyttelysalin yllä. Se luo tunturisilhuettien jonon, joka on väritetty saamenpuvun huivin hapsuilla eli riessamilla. Teoksessa esiäitien värit luovat suojaavan kaaren näyttelysalin kohtaamispaikan ylle.

Marja Helanderin ja Mauri Lähdesmäen pääsalin sydämeen sijoittuva lämminhenkinen Läpi aikojen videoinstallaatio nostaa esille saamelaiskulttuurin elinvoiman ja moninaisuuden. Teoksen kantavana teemana toimiva saamenpuku tuodaan esille elävänä kulttuurin osana omistajiensa kautta.

Jouni S. Laitin teokset Pohjoisen haravoitu metsä ja Rástegáisá: vaatimien suojelija ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maankäytön kysymyksiin Saamenmaalla. Näyttelyssä on muutakin taiteellista esillepanoa, kuten Elle Valkeapään tekemä pauloista hahmottelema vitriini tai Lada Suomenrinteen ja Essi Ranttilan graafinen ilme. Sanallista ja äänellistä maailmaa ovat olleet luomassa Pekka Aikion lisäksi Wimme, Ingá-Maret Gaup-Juuso ja Niillas Holmberg.

Laavun musiikkiesitys peilaa menneiden sukupolvien tuntoja. Videolla esiintyvät saamelaiset musiikintekijät Heidi Gauriloff, Hilda Länsman, Mikkal Morottaja (Amoc) ja Ailu Valle. Videon on kuvannut ja muusikoiden kanssa ohjannut Ville-Riiko Fofonoff.

Pauliina Feodoroffin johtama Miltä sopu näyttää hanke kertoo siitä, miten valtakulttuurin aiheuttamia ympäristövahinkoja voidaan korjata perinteistiedon avulla ja miten yhdistämällä saamelaista tapaoikeutta voi käyttää maankäytön suunnittelussa. Näin luodaan uudenlaista, osallistavaa yhteistoimintaa viranomaisten, tutkijoiden ja saamelaisten välillä.

Luonto-osiossa Anni Rapinojan Ruijanpolku-teos on luonnonmateriaaleista tehty taideteos. Se on upotettu lattiarakenteisiin niin, että vieraat voivat kävellä lasin päällä ja tutkia teoksen esittämää maanpinnan kasvustoa.

Kaija Kiurun Piilosilla-teos sijoittuu näyttelyssä osaksi vanhaa metsää ja sen tehtävänä on kuvata vanhan metsän olemusta. Teoksen materiaaleja ovat mukuramänty, koivun- ja männyn pahkat ja täytetyt linnut. Kaikki teoksen materiaalit ovat kierrätettyjä luonnonmateriaaleja. Linnut ovat peräisin Siidan aiemmasta näyttelystä.

Kiurun Piilosilla-teoksen sisarteos, Tuulten pesäpuu, on nähtävillä Metsähallituksen asiakaspalvelussa Siidan ala-aulassa. Sen materiaalisena on käytetty männynjuuria ja -oksia. Runkona on edellisen näyttelyn kierteinen kelo.

Ilmastohistoriaa avaavan vitriinin taustakuvana on Tom Björklundin digitaalinen maalaus mammuttiarosta. Päänäyttelysalia kiertävien suurkuvien kuvaajat ovat Pasi Nivasalo, Martti Rikkonen ja Pertti Turunen.

Kulttuuriaiheisia videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Ville-Riiko Fofonoff, Kevin Francett ja Aslak Paltto. Luontosisältöisiä videotuotantoja Siidan näyttelyyn ovat tehneet Riku Karjalainen, Rayann Elzein ja Jorma Hevonkoski.

 

Siidan päänäyttelyn kulttuuriosion uudistamista rahoittavat: Koneen Säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio, Wihuri, Interreg Nord, Giellagas-instituutti, Lapin yliopisto, Lapin Liitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja: 

 

Projektipäällikkö: Eeva Kyllönen, p. 040 570 9382 tai eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi

Projektipäällikkö Kirsi Ukkonen, p. 0400 479 986 tai kirsi.ukkonen(a)metsa.fi

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

 

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan näyttelysalin ovet ovat olleet säpissä reilun vuoden päivät, mutta nyt ne on vihdoin taas avattu. Siidan päänäyttelyn sisällöt, esillepanot ja näyttelytekniikka on uusittu täysin. Siida-rakennus on perusparannettu ja sitä on myös laajennettu. Uutta Siidaa juhlistetaan avajaisviikolla lauantaihin 4.6. saakka.

Siidan uuden näyttelyn nimi, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme, tulee inarilaisen Matti Morottajan kirjoittamasta inarinsaamenkielisestä runosta Enâmeh láá mii párnááh.

Saamelaiskulttuurin ja luonnon vahva yhteys tulee esille näyttelyn lävistävässä ajatuksessa saamelaisesta kulttuuriympäristöstä. Sen mukaan luonto ei ole kulttuurista erillinen asia ja koskemattomalta luonnolta näyttävä maisema on kulttuuriympäristöä.

Uudessa näyttelyssä johdatetaan vierailijaa huomaamaan erilaisia maisemaan kuuluvia kerroksia. Maisema ympärillämme sisältää miljoonien vuosien aikana luonnon muovaaman kokonaisuuden Myös erilaiset kulttuuriset kerrokset, kuten arkeologiset löydöt ja saamenkieliset paikannimet kuuluvat maisemaan.

”Näyttelyn nimi kiteyttää upeasti kulttuuri- ja luontosisältöjen tärkeimmät sanomat. Nimi koskettaa ja antaa monenlaista ajattelemisen aihetta”, näyttelyuudistamisen projektipäällikkö Eeva Kyllönen Saamelaismuseo Siidasta kertoo.

”Niin Saamelaismuseolla kuin Luontokeskuksellakin on lisäksi omia tärkeitä teemojaan, joita näyttelyssä esitellään”, avaa näyttelyn ideaa puolestaan Luontokeskus Siidan projektipäällikkö Kirsi Ukkonen.

Näyttelyn kulttuurisisällöissä johtava ajatus on ”Menneet sukupolvet elävät meissä”. Näyttelyssä mennyt aika ja koko esi-isien kokemusmaailma risteävät nykypäivän aiheiden kanssa ja kerrostuvat esillepanoissa. Saamelaismuseon näyttely on kulttuurihistoriallinen, mutta se ei esitä asioita tiukan kronologisesti vaan ammentaa saamelaisesta tavasta nähdä paikat ja niiden käyttöön liittyvä muistitieto tärkeämpänä kuin vuosiluvut ja faktojen listaukset.

Näyttely luonto-osuudessa herätellään pohtimaan ilmastossamme tapahtuvia muutoksia sekä sitä, mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.

Taide on otettu vahvasti yhdeksi näyttelyn kerrontatavaksi niin kulttuuri- kuin luontoteemoissakin. Täällä taide on osa näyttelykokonaisuutta ja kukin teos tuo esille näyttelyn tärkeitä aiheita.

Näyttelyn kulttuuriosion käsikirjoittaja on professori Veli-Pekka Lehtola. Luontokäsikirjoittaja on biologi Matti Mela. Näyttelysuunnittelun on toteuttanut Teollisuuden Ystävät Oy, ja pääsuunnittelijana on ollut muotoilija Harri Koskinen. Outi Pieski on toiminut Saamelaismuseon taiteellisena johtajana.

Uusi näyttely syntyi Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteistyönä, aivan kuten edellinenkin näyttelyn.

Kulttuuriosion näyttelyn uudistamista rahoittavat Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto/Museovisio ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Saamelasimuseolla on käynnissä myös näyttelyn uusimiseen liittyvä Muittut, muitalusat – the story of the Sámi by the Sámi-interreghanke. Siidan päänäyttelyn luonto-osuuden uusimiseen Metsähallitus sai rahoituksen valtion lisätalousarviosta.

 

Lisätietoja:

 

Eeva Kyllönen, projektipäällikkö, Saamelaismuseo Siida

Eeva.kyllonen(a)samimuseum.fi tai 040 576 5292

 

Kirsi Ukkonen, projektipäällikkö, Luontokeskus Siida/Metsähallitus

kirsi.ukkonen(a)metsa.fi tai 040 576 5292

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Palvelemme koko uudistuksen ajan. Laajennettu ja peruskorjattu Siida sekä uusi näyttely avataan kesäkuussa 2022.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn avajaisia ja perusparannettua Siidaa juhlitaan keskiviikkona 1.6.2022. Avajaispäivänä Siidassa on kaikille avoimet ovet. Uuteen näyttelyyn liittyen ohjelmaa on tarjolla aina lauantaihin 4.6 saakka.

Siidan mittava laajennus- ja perusparannusurakka on saatu päätökseen ja uutta näyttelyä rakennetaan kuumeisesti. Uusi, upea Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttely avataan yleisölle keskiviikkona 1.6.2022. Avajaispäivänä Siidassa on kaikille avoimet avajaiset klo 10–16. Päivän mittaan näyttelyasiantuntijat ja taiteilijat johdattavat kävijöitä näyttelyn moniin teemoihin sekä paikalliset artistit viihdyttävät musiikkihetkillään.

Torstaina 2.6. ja perjantaina 3.6. Siidassa juhlivat ennakkoon kutsutut ryhmät. Ennakkoon ilmoittautuneille ryhmille on tarjolla teemallista ohjelmaa. Torstaina on tiedossa erityisen vilkas päivä, kun lapset ja nuoret ympäri Saamenmaan saapuvat juhlimaan. Perjantaina puolestaan paikalle saapuvat ikäihmiset.

Perjantaina 3.6. julkistetaan Veli-Pekka Lehtolan ”Entiset elävät meissä: Saamelaisten historiat ja Suomi”-kirja Siidan auditoriossa klo 17.30–19.00. Lehtola on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamelaisen kulttuurin professori ja uuden Enâmeh láá mii párnááh -näyttelyn kulttuuriosion käsikirjoittaja. Tilaisuus on kaikille avoin.

Lauantaina 4.6. näyttelyasiantuntijat ovat paikan päällä kertomassa näyttelystä ja heitä on mahdollisuus myös jututtaa. Viimeinen ohjelmaosuus pyörähtää käyntiin klo 15.

Siida on avoinna yleisölle loppuviikon teemapäivistä ja kutsutuista kohderyhmistä huolimatta. Kaikki kävijät ovat tervetulleita.

Siida on avoinna kesäaukioloaikojen mukaisesti 2.6 alkaen klo 9–18 joka päivä. Avajaisviikon päivittyvä tarkempi ohjelma löytyy nettisivuilta www.siida.fi sekä sosiaalisen median kanavilta. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee uudistetuissa kauppatiloissa Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Avajaistarjouksia ja uusia tuotteita 1.6. alkaen. Ravintola Sarrit palvelee myös avajaisviikolla.

 

Lisätietoja:

Avajaisten koordinaattori Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut Inarissa Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajan perusparannus- ja laajennushankeen. Laajennusosa valmistui keväällä 2021, ja nyt on saatu valmiiksi hankkeen toinen vaihe, jossa on muun muassa uudistettu työtiloja ja toteutettu taloteknisiä uudistuksia. Siida avautuu uudistettuna yleisölle kesäkuussa 2022.

Peruskorjauksen ja laajennuksen myötä Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on saanut teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimukset täyttävät museo- ja luontokeskustilat. Uudistettu ja laajennettu Siida-rakennus palvelee kasvaneita toimintoja ja kävijämääriä entistä paremmin.

”Nyt valmistuneessa toisessa vaiheessa on uudistettu henkilöstön työtilat, laajennettu aulaa ja toteutettu rakennus-, LVI- ja sähköteknisiä korjaus- ja uudistamistoimenpiteitä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen, valaistukseen ja akustiikka- ja turvallisuusratkaisuihin sekä energiatehokkuuteen”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo.

Peruskorjauksen urakoitsijana toiminut Sakela Rakennus Oy on luovuttanut tilat 25.3.2022 rakennushankkeen tilaajalle Senaatti-kiinteistöille. Työt jatkuvat vielä ulkoalueilla tulevana kesänä 2022.

Peruskorjauksen ja laajennuksen rinnalla Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa on ollut käynnissä uuden, yhteisen perusnäyttelyn suunnittelu ja uusiminen. ”Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme” -näyttely tiivistää luonto- ja kulttuuriaiheiden tärkeimmät viestit. Näyttelyn rakentaminen on käynnissä ja se avautuu yleisölle 1.6.2022.

”Odotamme innolla, että pääsemme muuttamaan uudistettuun Siidaan. Asiakaspalvelun näkökulmasta olemme tiloihin hyvin tyytyväisiä, sillä peruskorjauksen myötä pystymme paremmin palvelemaan kasvavia asiakasvirtoja. Näyttelytiloihin asennetut nykyaikaiset tekniikat mahdollistavat myös paremmat kävijäkokemukset. Henkilökuntamme on osallistunut työtilojen suunnitteluprosessiin, ja sen tuloksena Siida-rakennuksessa on tarjolla työtiloja erilaisia työtarpeita varten”, toteavat vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva ja puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi iloisina.

 

Senaatti-kiinteistöjen suojelukohde

Siida-rakennusta ei ole virallisesti suojeltu, mutta Senaatti-kiinteistöt on määritellyt Siidan vastuusuojelukohteeksi, mikä tarkoittaa, että rakennusta hoidetaan ja korjataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin virallisestikin suojeltuja rakennuksia.

”Rakennuksessa sisäänkäynnit ja katsontalinjat on säilytetty avonaisina ja päänäkymät korostuvat rakennuksessa. Rakennuksessa on säilytetty ja palautettu alkuperäisiä pintoja, kuten betonilattiat. Myös kohteessa käytetty muotokieli on säilytetty, jossa pyöristetyt nurkkamuodot ovat olennaisia. Kalusteista mm. auditorion penkit kunnostettiin uudelleen käyttöön”, kertoo Miikka Teppo.

Senaatti-kiinteistöjen hallitus teki hankkeen investointipäätöksen joulukuussa 2019. Saamelaismuseosäätiö on Siidan päävuokralainen, joka alivuokraa tiloja edelleen Metsähallituksen Ylä-Lapin Luontokeskukselle ja Ravintola Sarritille.

 

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo, 040 180 0929, miikka.teppo(at)senaatti.fi
Saamelaismuseo Siida vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva, 0401676145, eija.ojanlatva(at)samimuseum.fi
Metsähallitus/Ylä-Lapin luontokeskus Siida puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, 0400125782, pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi

Viimeiset saamelaisalueen hautausmaista kaivetut saamelaisvainajien jäänteet kätketään maahan uudelleen Inarissa ja Utsjoella Saamelaisten kirkkopäivien jälkeen 7.–8. elokuuta. Vainajat on siunattu maan lepoon aikanaan, ja tulevissa toimituksissa käytetään kirkollista maahan kätkemisen kaavaa. Vainajia on säilytetty vuodesta 2001 alkaen Saamelaismuseo Siidassa.

Sunnuntaina 7.8.2022 saamelaisvainajat kätketään maahan Inarin Vanhahautuumaasaareen ja maanantaina 8.8.2022 Utsjoen Mantojärvelle sekä Nellimin ortodoksiselle hautausmaalle.

Tilaisuudet

Sunnuntaina 7.8.2022 kello 15 alkaen järjestetään Inarissa Saamelaisille kirkkopäiville varatussa laavussa tilaisuus, jossa muun muassa kerrotaan vainajien historiasta. Vainajat lasketaan uudelleen maahan Inarin Vanhahautuumaasaareen, jonne vainajat ja saattoväki kuljetetaan. Laavussa maahan uudelleen kätkemistä seurataan striimin kautta.

Tilaisuudet jatkuvat maanantaina 8.8.2022 kello 10 Utsjoella, jossa vainajat kätketään uudelleen Mantojärven vanhalle hautausmaalle. Kirkkokentällä järjestetään saattoväelle kahvitus- ja keskustelutilaisuus.

Kolttasaamelaiset vainajat haudataan Nellimin ortodoksiselle hautausmaalle maanantaina 8.8.2022 kello 15 järjestettävässä tilaisuudessa. Saattoväelle järjestetään kahvitus- ja keskustelutilaisuus Nellimin kerhotalolla.

Kaikkia tilaisuuksia on mahdollista seurata etänä striimin kautta.

Maahan uudelleen kätkemiset ovat koko suomalaista ja pohjoismaista saamelaisyhteisöä koskettava tilaisuus. Saamelaisalueella vastaavia tilaisuuksia on järjestetty aiemmin vuonna 1995 Inarin Vanhahautuumaasaaressa, vuonna 1997 Norjan Alattiossa, vuonna 2011 Norjan Näätämössä ja vuonna 2019 Ruotsin Lyckselessä.

Toimikunta vastaa järjestelyistä

Saamelaismuseo Siida on perustanut toimikunnan toteuttamaan vainajien maahan uudelleen kätkemistä. Toimikuntaan kuuluvat Saamelaiskäräjät (Leo Aikio, Anu Avaskari, Vuokko Hirvonen), Kolttien kyläkokous (Hanna-Maaria Kiprianoff), Suomen evankelis-luterilainen kirkko (Tuomo Huusko, Erva Niittyvuopio), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Saamelaistyön neuvottelukunta (Veli-Pekka Lehtola), Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta (Jaakko Vainio), Helsingin yliopisto (Hanna Snellman), opetus- ja kulttuuriministeriö (Hanna Kiiskinen) ja Saamelaismuseo Siida (Minna Lehtola, Eija Ojanlatva).

Taustaa

Vuonna 1995 Inarin Vanhahautuumaasaareen palautettiin Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen anatomian osastolta 95 saamelaisvainajan jäänteet. Tuolloin aloitteen hautaamiseen teki Inarin seurakunnan kirkkoneuvosto.

Anatomian osastolle jäi kuitenkin vainajia, jotka yliopiston perustama toimikunta inventoi. Vuosina 1998–1999 toimikunta pohti 1800- ja 1900-luvuilla kerätyn laajan ihmisluukokoelman hallintaa ja tutkimuskäytön periaatteita. Saamelaisvainajien osalta neuvottelukunta teki yhteistyötä myös Saamelaiskäräjien kanssa.

Neuvottelukunnan ehdotuksen mukaisesti anatomian osaston kokoelman saamelaisvainajat siirrettiin säilytettäväksi saamelaisalueelle, Inarin Saamelaismuseo Siidaan vuonna 2001. Saamelaismuseo on säilyttänyt 172 vainajan jäänteitä asianmukaisesti niiden luovutuksesta lähtien. Sovitun mukaisesti tuona aikana vainajien tutkimiseen ei ole myönnetty yhtäkään lupaa.

 

Lisätietoja:
vs. museonjohtaja Eija Ojanlatva, Saamelaismuseo Siida, p. 040 1676 145, eija.ojanlatva(at)samimuseum.fi

Kuten muuallakin, covid-19 pandemia näkyy Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelykävijämäärissä. Vuonna 2021 näyttelykävijöitä oli 27 400. Vuoteen 2020 verrattuna pudotusta on ollut -30 % ja vuoteen 2019 verrattuna -57 %. Pandemian vaikutuksen lisäksi näyttelykävijämäärään vaikuttaa, että vuonna 2021 Saamalaismuseo ja Luontokeskus Siida oli suljettuna koko toukokuun ja kuluvan talven aukioloaika on ollut lyhyempi kuin aiempina vuosina.

Kesäkuun alussa alkoi Siida-rakennuksen peruskorjaus ja kaikki näyttelytarjonta siirtyi Saamelaismuseon ulkomuseolle. Ulkomuseovierailut tapahtuvat kokonaisuudessaan ulkona niin auringolla kuin pakkasellakin, mikä on vaikuttanut asiakkaiden halukkuuteen tutustua sen tarjontaan.  Syksyn aikana Saamelaismuseon ulkomuseoalueelle rakennettiin valaistus. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi näyttely avautuu 1.6.2022, minkä jälkeen vierailut tapahtuvat sekä näyttelyissä sisällä että ulkomuseolla.

Vilkkainta on ollut aiempien vuosien tapaan kesäaikaan. Eniten näyttelykävijöitä oli heinäkuussa. Vuonna 2021 Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelyasiakkaista 75 % oli suomalaisia, kun pandemiaa edeltävänä vuonna 2019 suomalaisia oli vain 39 %. Ulkomaalaisista isoin kansallisuusryhmä on saksalaiset, joita vierailee Inarissa erityisesti kesäkuukausina.

Selkeä trendi ryhmämatkailun vaihtumisesta yksilö- ja perhematkailuun on huomattavissa, kun vertaillaan erilaisten lipputyyppien myyntilukuja. Tämä suuntaus on ollut havaittavissa jo ennen pandemiaa, mutta pandemia on selkeästi korostanut tätä muutosta. Matkat tehdään mielellään turvallisesti omien läheisten kanssa.

Saamelaismuseon aluetoimipisteessä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili 832 näyttelykävijää vuonna 2021. Kolttien perinnetalo on avoinna kesäaikaan. Perinnetalossa ja sen pihapiirissä sijaitsevassa ulkomuseossa on kerrontaa kolttasaamelaisten historiasta ja esittelyä asuin- ja rakennustavoista kahdelta eri aikakaudelta.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -näyttelyn avajaiset siirtyvät kesäkuun alkuun.

Juhlimme Saamelaismuseon ja Metsähallituksen Luontokeskuksen yhteistä uutta näyttelyä ja perusparannettua Siidaa 1.6.2022 rinnan poronhoitovuoden alun kanssa. Siirtämällä avajaisia haluamme varmistaa, että näyttelymme on viimeistelty ja palvelee vierailijoitamme parhaalla mahdollisella tavalla.

Ennen uuden näyttelyn avautumista Siidan näyttelytarjonta on kokonaan Saamelaismuseon ulkomuseoalueella.

Saamelaismuseon asiakaspalvelu, lipunmyynti, Siida Shop, Metsähallituksen asiakaspalvelu ja matkailuneuvonta palvelevat perusparannuksen ajan väliaikaistiloissa Siidan pihapiirissä ja 1.4.2022 alkaen uudistetussa ala-aulassa.

Ravintola Sarrit palvelee Siidan aukioloaikojen puitteissa.

 

Olemme avoinna

Talvikaudella 2021-2022 (ulkomuseo, asiakaspalvelut, ravintola):
1.10.2021 – 31.3.2022  ma – la klo 10 – 16 (su suljettu)
*Jouluna 2021: 24.12. 10-14, 25.12. 12-16)
1.4. – 31.5.2022 ma – la klo 10 – 17 (su suljettu)

Kesäkaudella 2022 (uudistettu Siida kokonaisuudessaan):
1.6. – 30.9.2022 joka päivä klo 9 – 18

 

Siida on Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.

Lisätietoja: Myynti- ja markkinointivastaava Minna Muurahainen, 0405816434, minna.muurahainen(at)samimuseum.fi

 

Suomen kansallismuseolta siirtyneessä kokoelmassa on n. 2200 esinettä, mikä kokoelmatyön näkökulmasta tarkoittaa kymmenien lavojen purkua ja satojen esinelaatikoiden avaamista, esineiden läpikäymistä ja konservointia. Saamelaiskokoelman repatriaation eli palautuksen myötä Saamelaismuseon esinekokoelmassa on jo yli 10 000 esinettä. Kokoelmatyömme keskeisin arvo on yhteisöllisyys ja avaamme kokoelmapalvelut yleisölle sitten kun valmistuvat tilat tarjoavat siihen entistä paremman mahdollisuuden. 

Kokoelmiin voit jo tutustua siida.finna.fi -sivustolla.  

Avaamme nyt kokoelmista kiinnostuneille Webropol-kyselyn, jossa voit esittää toiveesi kokoelmien esilletuomisesta.  Linkki kyselyyn.

Saamelaismuseo Siida juhlistaa Kansallismuseolta tulevan saamelaiskokoelman kotiinpaluuta kaikille avoimessa juhlatilaisuudessa torstaina 9.9.2021 klo 18–20 Ravintola Sarritissa, Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa Inarissa.

Suomen Kansallismuseon saamelaiskokoelma saapuu Inariin syksyllä ja nyt on aika juhlia. Kokoelmapalautus eli repatriaatio toteutuu Kansallismuseon ja Saamelaismuseo Siidan monivuotisen yhteistyön tuloksena. Saamelaiskokoelma käsittää runsaat 2000 esinettä, jotka on kerätty saamelaisalueelta vuosina 1830-1998. Saamelaismuseo vastaanottaa kokoelman uuteen, keväällä 2021 valmistuneeseen kokoelmayksikköön. Kokoelmapalautuksen,  uuden kokoelmayksikön ja Siidan perusparannuksen myötä mahdollistuu uudenlainen yhteisöllinen kokoelmatyö ja esinetutkimus.

Juhlatilaisuudessa esinekokoelmaan tutustutaan kuvaesityksen avulla ja sen lisäksi muutamia esineitä on nähtävillä paikan päällä. Yhteistyökumppanit esittävät omat tervehdyksensä ja paikalliset saamelaisartistit esiintyvät. Juhla on suomen- ja saamenkielinen.

Tilaisuus järjestetään voimassa olevien koronarajoitusten puitteissa, joten henkilömäärä on rajattu. Tule Siidaan vain oireettomana. Suosittelemme suojamaskin käyttöä Siidassa.

Kotiinpaluu-juhla striimataan. Jos et pääse Siidaan, niin voit mukavasti järjestää oman pienen yhteisöllisen tapahtuman vaikka omaan olohuoneeseen.

Saamelaismuseo Siida toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi juhlatilaisuuteen. Ravintola Sarritissa on kahvitarjoilu.

 

Lisätietoja:

Kokoelmapalautus: Kokoelma-amaunuenssi Anni Guttorm, 0400 891 860, anni.guttorm(at)samimuseum.fi

Tapahtumajärjestelyt: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan laajennus- ja perusparannushankkeen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Saamelaismuseo Siidan kokoelmatilat ja ravintolasiipi on luovutettu hankkeen rakennuttajalle ja kiinteistön omistajalle Senaatti-kiinteistölle 12.5.2021 ja Saamelaismuseo Siida on ottanut tilat käyttöön.  Pääurakoitsijana laajennushankkeessa toimi inarilainen Rakennusliike Rekonen Oy.

Saamelaismuseolle on rakennettu laajennushankkeessa uudet ajanmukaiset ja vaatimukset täyttävät kokoelmatilat (n.880 m2). Kokoelmatilat on suunniteltu siten, että esineen kulku kokoelmatilaan sujuu jouhevasti vastaanottotilasta tarpeen mukaan karanteenitilaan ja pakastimeen ja siitä edelleen valokuvaus- ja pakkaustilojen kautta kokoelmavarastoihin. Uusissa tiloissa on erikseen säilytystilat erilaisia säilytysolosuhteita vaativille esineryhmille esimerkiksi tekstiilit, kovat esineet ja turkikset.

Saamelaismuseo Siidassa on tällä hetkellä noin 8000 esinettä kokoelmissaan. Syksyllä 2021 Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelma (n. 2200 esinettä) palautuu Inariin.  Kokoelmasiipi on integroitu Siida-päärakennukseen ja tulevaisuudessa mahdollistuu myös yhteisöllinen kokoelmatyö.

Uudessa ravintolasiivessä (n.330m2) on aikaisempaa Siidan ravintolaa suurempi ravintolasali ja hyvänä lisänä on myös kabinetti, asiakaspaikkoja on 88. Ravintolassa on nykyaikaiset, asianmukaiset valmistuskeittiötilat. Uusista tiloista avautuu näkymä Juutuan vuonolle. Ravintola voidaan pitää avoinna myös Siidan aukioloaikojen ulkopuolella, sillä sinne on oma sisäänkäyntinsä.  Ravintoloitsijana jatkaa Ravintola Sarrit. Uudistunut ravintola avataan yleisölle 1.6.2021.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan laajennus- ja perusparannushankkeen toinen vaihe, perusparannushanke alkaa 24.5.2021. Senaatti-kiinteistöt on määritellyt Siidan vastuusuojelukohteeksi, mikä tarkoittaa, että rakennusta hoidetaan ja korjataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin virallisestikin suojeltuja kohteita. Laajennus- ja perusparannushankkeen suunnittelijana toimiva Arkkitehdit Soini&Horto Oy on parhaillaan laatimassa Siidasta vastuusuojeluselvitystä, jotta suojeluvaatimukset voidaan huomioida vanhan osan peruskorjauksessa. Hankkeen pääurakoitsijana toimii kajaanilainen Sakela Rakennus Oy.

Perusparannuksen aikana Saamelaismuseon asiakaspalvelu, Siida Shop, Metsähallituksen asiakaspalvelu ja matkailuneuvonta toimivat Siidan etupihalla sijaitsevissa väistötiloissa 1.6.2021 alkaen.  Ulkomuseo toimii näyttely- ja käyntikohteena ympärivuotisesti. Ravintola Sarrit palvelee uudessa ravintolasiivessä.

 Uudistunut Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida uusine päänäyttelyineen avautuu 1.4.2022. 

 

Kuvat:

https://www.flickr.com/photos/siidainari/shares/6cm135
Saamelaismuseo Siida/kuvaaja Rauno Koivunen

Lisätiedot
Siida: Museonjohtaja Sari Valkonen p. 040 767 1052, sari.valkonen(at)samimuseum.fi
Senaatti-kiinteistöt: rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo p. 040 180 0929,  miikka.teppo(at)senaatti.fi