Saamelaismuseo Siida on mukana Berliiniläisessä Euroopan kulttuurien museossa käynnistyneessä tutkimushankeessa

Saamelaismuseo Siida on mukana Saksassa sijaitsevan Euroopan kulttuurien museon MEK:in (Museum Europäischer Kulturen, Berliini) tutkimusprojektissa, jossa tutkitaan museon laajan saamelaiskokoelman provenienssia eli taustoja ja alkuperää.  1.12.2022 alkaneessa projektissa (Die sámische Sammlung am Museum Europäischer Kulturen. Ein multiperspektivischer Ansatz zur Provenienzforschung) tutkijat, saamelaiset duojárit ja taiteilijat, Pohjoismaiset saamelaismuseot ja saamelaisyhteisöt tutkivat noin 1600 esineen ja valokuvan kokoelmaa arkisto- ja esinetutkimuksen kautta ja tuottavat uutta tietoa kokoelmasta.

Kokoelman esineistö toimii myös inspiraationa uudelle esineistölle tai taiteelliselle tutkielmalle. Projekti myös vahvistaa Pohjoismaisten saamelaismuseoiden yhteistyötä ja verkostoa. Projekti toimii esikuvana saamelaisesinekokoelmien provenienssitutkimukselle Saksassa, Euroopassa ja muualla maailmassa. Projektia rahoittaa Saksan kadonneen taiteen säätiö (Deautsches Zentrum Kulturgutverluste) ja se on säätiön ensimmäinen pohjoisen pallonpuoliskon kolonialistisiin kokoelmiin liittyvä projekti.

Kaksivuotinen hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan, Ruotsin Tunturi- ja   Saamelaismuseo Ájtten ja Norjan museoliiton ja Saamelaisen museoyhdistyksen Saamelaisesineet saksalaisissa museoissa-projektin (Dávvirat Duiskkas) kanssa.

Saamelaismuseo Siidassa järjestetään projektin työpaja 14.–15. kesäkuuta, jossa kuullaan projektista ja museon kokoelmista kuvaesitysten kautta, keskustellaan eettisistä periaatteista ja kuullaan asiantuntijoiden esityksiä kokoelmaan liittyvistä teemoista. Saamelaismuseo Siidan hankkeeseen valitsemat käsityöläiset ovat Elle Valkeapää, Anniina Turunen ja Heini Wesslin, joilla kaikilla on jo kokemusta museokokoelmien tutkimisesta ja niiden hyödyntämisestä tämän päivän duodjissa.

Kokoelman saamelaisesineitä, kuten kahta rumpua ja neljää sarvilakkia lukuun kokoelma on melko tutkimaton ja esineiden taustatiedot ovat vaillinaisia. Esineiden tai henkilöiden nimet ja kuvaukset ovat monin paikoin peräisin 1800–1900-luvuilta ja näin ollen oikeat nimitykset tai tiedot esineiden käyttötavoista ovat puutteellisia ja maantieteelliset viittaukset ovat usein virheellisiä tai epämääräisiä. Monien esineiden alkuperää ei ole selvitetty, ei myöskään niitä monimutkaisia reittejä, joita pitkin ne ovat kulkeutuneet osaksi kokoelmaa. Projektin seurauksena erityisesti kokoelman vanhimmat esineet saatetaan jälleen osaksi elävää saamelaiskulttuuria ja duodjia.

Saamelaismuseossa provenienssitutkimus ja moniulotteinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi.

 

Lisätietoja:
Eeva-Kristiina Nylander Projektitutkija, Museum Europäischer Kulturen
e.nylander(at)smb.spk-berlin.de
+358 407045153

Kuva: Staatliche Museen zu Berlin, Museum Europäischer Kulturen / Christian Krug

Inarin Saamelaismuseosta Saamelaismuseo Siidaksi – 60 vuotta Saamelaismuseon avaamisesta

Inarin Saamelaismuseo avattiin yleisölle 60 vuotta sitten Pohjoismaiden ensimmäisenä saamelaismuseona. Museo ehti toimia nelisenkymmentä vuotta kesäisin avoinna olevana ulkomuseona, kunnes Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida avautui yleisölle 1998. Saamelaismuseo Siidan ulkomuseon kesäkausi polkaistaan käyntiin juhlavasti keskiviikkona 7.6.

Saamelaismuseo Siida juhlii 60-vuotista avoinna oloaan tapahtumapäivällä keskiviikkona 7.6. klo 10–16, jolloin Saamelaismuseo Siidan omat asiantuntijat ovat paikalla. Restaurointimestari Marko Korkeasalo kertoo Mirhamintuvan kunnostuksista ja venemestari Mika Alava kertoo saamelaiseen kulttuuriin liittyvistä veneistä ja niiden erityispiirteistä. Saamelaisen kulttuuriympäristöyksikön asiantuntijat, tutkija/rakennuskonservaattori Satu Taivaskallio ja arkeologi Juha-Pekka Joona ovat jututettavissa. Päivän aikana ulkomuseolla on suomenkieliset opastukset klo 12 ja klo 15. Yhteisöllisessä laavussa kahvistellaan ja poristaan. Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy ja ohjelma on kaikille avoin.

Ulkomuseo esittelee Suomen saamelaisten kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja elinkeinoja. Noin 800 metriä pitkän, suopunginmuotoisen polun varrella on viitisenkymmentä rakennusta ja rakennelmaa, jotka on ryhmitelty kulttuurialueiden ja käyttöluonteen mukaisesti. Ulkomuseopolku ei ole esteetön. Alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu ja siellä saa liikkua vain merkityllä, katetulla polulla. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita mutta lemmikit eivät voi vierailla ulkomuseoalueella.

Ravintola Sarrit palvelee myös tapahtumapäivänä. Tarjolla on lounasta sekä päivän tarjouksena kahvi ja kakku hintaan eur 6.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on avoinna kesäaukioloaikojen mukaisesti 1.6.–30.9.2023 joka päivä klo 9–18. Talviaukioloajat sekä poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa Siida Shop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Kolttien Perinnetalo on avoinna kesäkaudella 20.6.–23.9. ti-la klo 10–16 (su-ma suljettu).

Lisätiedot tapahtumasta: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Taina Pieski Saamelaismuseo Siidan museonjohtajaksi

Filosofian maisteri Taina Pieski on valittu Saamelaismuseo Siidan museonjohtajaksi. Saamelaismuseosäätiön hallitus teki valintapäätöksen 15.5. pidetyssä kokouksessa.

Saamelaismuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Liisa Holmberg on iloinen, että saamme vahvan, kokeneen johtajan, jolla on hyvä yhteistyöverkosto.

Uudistettu ja laajennettu Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo ja toimii kulttuuriympäristötehtävien osalta alueellisena vastuumuseona saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaismuseolla työskentelee museonjohtajan lisäksi 16 vakituista työntekijää ja sesonkiaikana noin 30 työntekijää. Saamelaismuseon toimipaikka sijaitsee Inarissa Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa, joka on Pohjois-Lapin tärkeimpiä matkailukohteita. Siidassa vierailee vuosittain noin 100 000 vierasta. Saamelaismuseolla on lisäksi Enontekiöllä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa yhteinen näyttely Johti Sápmelaččat–yhdistyksen kanssa. Saamelaismuseo ylläpitää myös Kolttien Perinnetaloa Inarin Sevettijärvellä.

– Olen valinnasta hyvin iloinen. Uudistettu Saamelaismuseo Siida on kansallinen ylpeyden aihe. On kunnia-asia päästä johtamaan ja kehittämään yhden meille saamelaisille tärkeimmän organisaation toimintaa yhdessä osaavan henkilöstön kanssa. Pidän tärkeänä saamelaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta museo rakentaa myös tulevaisuusperintöä, sanoo Taina Pieski.

Lisätietoja:  Saamelaismuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Liisa Holmberg,
p. +47 9 303 6145, liisa@isfi.no

Siida on suljettu to-ma 4.-8.5.2023 näyttelyhuollon vuoksi

Näyttelymme lähenee vuoden ikää. Takana on kävijärikas vuosi. Yhteisen näyttelymme on nähnyt yhteensä jo 65 000 vierailijaa. Ennen vilkasta kesäkautta on aika huoltaa Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttely perusteellisesti. Samalla huollamme myös muut yleisötilamme.

Huollon vuoksi Siida ja ravintola Sarrit on suljettuna to-ma 4.-8.5.2023. Palvelemme teitä taas tauon jälkeen ti 9.5. klo 10 alkaen.

Saamelaismuseo Siida juhlistaa saamelaisten kansallispäivää avaamalla saamenpukukokoelmansa Finnassa

Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta.

Saamelaiset Suomessa käyttävät viittä erilaista saamenpukua sen mukaan, mihin sukuun ja miltä alueelta puvun kantaja on kotoisin. Saamelaismuseon kokoelmissa on eri alueiden pukuja eri aikakausilta lähes kolmesataa. Kokoelman julkaisu tarjoaa mahdollisuuden tutustua saamenpukuihin digitaalisesti, riippumatta asuinpaikasta. Syksyn mittaan on saamenpuvut valokuvattu uudelleen ja nyt myös pukujen yksityiskohtia on mahdollisuus tarkastella paremmin.

Koska arviolta jo 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, halutaan myös heille olla saavutettavissa. Lisätietoja pukuihin tai niiden kuviin liittyen voit tiedustella Saamelaismuseon kokoelmapalveluista. Finnassa esillä olevat kuvat eivät ole painolaatuisia ja ne on lisensoitu (CC BY-NC-ND 4.0 ) -lisenssillä.

 

Finna on 10 vuotta toiminut hakupalvelujen kokonaisuus ja koti Suomen miljoonille kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Ainutlaatuisia sisältöjään Finnaan tuovat sadat kotimaiset toimijat, kuten arkistot, kirjastot ja museot. Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää Finna-palvelua jatkuvasti yhteistyössä arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Saamelaismuseolla on oma Finna-näkymä https://siida.finna.fi

Kansallispäivä Siidassa pyöräyttää käyntiin myös Finnan kymmenvuotis juhlavuoden. Juhlapäivän ohjelmassa Finnan asiantuntijat esittelevät ja opastavat Finna-hakupalvelun käyttöä yleisölle.

”Finnan juhlavuoden aikana haluamme innostaa ihmisiä palvelun miljoonien aineistojen pariin, joten olemme iloisia voidessamme avata juhlavuoden näin merkittävällä kokoelma-avauksella. Juhlavuoden aloitus sadoilla saamenpuvuilla on osuvaa myös siksi, että vuoden aikana työstämme myös Finnan pohjoissaamenkielistä versiota”, Erkki Tolonen, Finnan kehittämispäällikkö kertoo.

 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi!

Pyeri säämi aalmugpeivi! Šiõǥǥ saaʹmi meeʹrsažpeeiʹv!

 

Lisätiedot:

Saamelaismuseo Siida

Vs. amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670, marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Finna

Kehittämispäällikkö Erkki Tolonen, p. 029 414 4588, erkki.tolonen(at)helsinki.fi

Saamelaisten kansallispäivä näkyy, kuuluu ja maistuu Siidassa

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa sekä Ravintola Sarritissa juhlimme muutaman vuoden tauon jälkeen saamelaisten kansallispäivää maanantaina 6.2.2023. Juhlapäivänä meillä on Siidassa avoimet ovet ja vapaa pääsy näyttelyihin klo 9–17. Kansallispäivänä avaamme siis tuntia tavanomaista aikaisemmin.

Kutsumme kaikki aloittamaan juhlapäivän perinteisellä lipunnostolla Siidan pihalla klo 9.15. Kun olemme saaneet lipun salkoon ja Saamen suvun laulun laulettua, niin jatkamme päivän ohjelmaa Finna- juhlavuoden avauksella ja tietoiskulla Finna.fi-hakupalvelun käytöstä. Tilaisuuden pidämme Siidan auditoriossa klo 10–11.30 ja se on avoin yleisötilaisuus.

Finnan juhlavuosi pyöräytetään käyntiin julkistamalla Saamelaismuseo Siidan kokoelmissa olevat saamenpuvut Finnassa. Samalla annamme käytännön vinkkejä Finna.fi-hakupalvelun käyttöön. Tervetuloa digitaaliselle löytöretkelle kansamme! Siidan juhlapäivän kruunaa taiteilija Outi Pieskin Ládjogahpira rematriašuvdna—Máhccat eatni lusa näyttelyn avajaiset klo 15 alkaen.

Juhlapäivän ajan voit tutustua maksutta myös Siidan Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme -päänäyttelyyn sekä Martti Rikkosen Taigametsot-valokuvanäyttelyyn.

Ravintola Sarrit palvelee juhlapäivänä. Päivän aikana voit käydä virkistymässä ja nauttimassa kansallispäivän kakkukahvit 8 euron hintaan tai istahtaa valmiiseen lounaspöytään klo 11–15. Lounaan hinta 16 euroa.

Siida on avoinna talviaukioloaikojen mukaisesti 31.5.2023 saakka ma-la klo 10–17. Poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa SiidaShop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi.

Kuva: Martti Rikkonen/Siida

Lisätietoja:

Kansallispäivän koordinaattori /Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Uudistetun Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan avajaisvuonna 55 000 näyttelykävijää

Vuosi 2022 oli Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelykävijöiden määrän osalta ennalta arvaamaton, monivaiheinen ja vilkas varsinkin kesän ja syksyn osalta. Tilastoinnin mukaan Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa on käynyt vuonna 2022 yhteensä 55 143 näyttelyasiakasta lähestyen jo huippuvuosien näyttelykävijämääriä.

 

Maailman tilanteiden muutokset mm. Covid-19 ja Ukrainan tilanne vaikuttivat Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa vierailleiden määrään. Huomattavaa on myös, että Siida-rakennuksen perusparannuksen ja uuden näyttelyn rakentamisen vuoksi alkuvuoden ajan vierailukohteena toimi Saamelaismuseon ulkomuseo. Kesäkuun ensimmäinen päivä avattiin Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen uusi päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme päänäyttelymme, sekä vaihtuvat näyttelyt Oainnus – näkymiä saamelaiseen kuvataiteeseen ja Minun ajassani, sinun paikassasi. Uuden päänäyttelyn avaamisen myötä näyttelykävijämäärät kasvoivat huomattavasti.

Vertailua edellisten vuosien näyttelykävijämäärien kanssa ei voida suoraan tehdä. Vuosien 2020 ja 2021 vierailijamääriin vaikutti mm. Covid-19 pandemiarajoitukset. Vuonna 2019 Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa vieraili ennätysmäärä näyttelykävijöitä (64 000). Vuoteen 2021 verrattuna Siidan näyttelykävijä määrä kasvoi 102 % ja ennätysvuodesta 2019 jäätiin noin 14 %. Vuoden vilkkain aika oli tavalliseen tapaan kesällä, kun pelkästään kesä-syyskuun aikana Siidassa vieraili yli 37 000 ihmistä eli lähes 70 % koko vuoden kävijöistä.

Näyttelykävijöistä hieman alle puolet oli suomalaisia, mutta pandemian jälkeinen matkailun elpyminen on kasvattanut ulkomaalaisten osuutta Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan kävijöistä lähemmäs pandemiaa edeltänyttä aikaa. Ulkomaalaisia näyttelykävijöitä on tullut eniten Ranskasta (8,5 %) ja Saksasta (8,4 %). Nämä kaksi maata ovat jo vuosia pitäneet kärkipaikkoja. Saksalaisia on perinteisesti enemmän kesällä, kun taas ranskalaiset suosivat talvisesonkia.

Opastettujen kierrosten suosio nousi menneenä vuonna hurjasti, kun opastuksia järjestettiin 274 kpl kuudella eri kielellä. Edellisenä vuonna opastuksia oli vain 45. Opastusten määrä on kasvanut Covid-19 rajoitusten poistuttua ja ryhmämatkailun kasvun myötä. Opastuksia tehdään Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan yhteisessä päänäyttelyssä ja Saamelaismuseon ulkomuseolla.

Saamelaismuseon aluetoimipisteessä Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä vieraili 635 näyttelykävijää vuonna 2022. Perinnetalo on avoinna vain kesäkaudella ja sinne on vapaapääsy. Kolttien perinnetalossa ja sen pihapiirissä sijaitsevassa ulkomuseossa pääset tutustumaan kolttasaamelaisten historiaan sekä asuin- ja rakennusperinteeseen kahdelta eri aikakaudelta.

Aune Huhtamellan käsityökokoelma lisävalaisee saamenpuvun historiaa

Saamenkäsityöntekijä, emäntä Aune Huhtamellan (1931–2013) esinekokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan lauantaina 4.2.2023 kello 14.00. Kaikille avoimessa lahjoitustilaisuudessa on nähtävillä Aune Huhtamellan saamenpukuja ja muita käsitöitä. Tilaisuudessa Aunen sisar Rita Kumpulainen muistelee Aunen merkitystä suvun vaatettajana ja veljentytär Sigga-Marja Magga kertoo kokoelman synnystä ja erityispiirteistä.

Aune Huhtamella (os. Magga) kasvoi Kutturassa ja muutti Huuhkajaan avioiduttuaan huuhkajalaisen porosaamelaisen Olavi Huhtamellan kanssa vuonna 1959. Kymmenpäisen sisaruskatraan vanhimpana lapsena Aune oppi valmistamaan kaikkia saamelaiseen elämään kuuluvia vaatteita, kuten nutukkaita, säpikkäitä, peskejä ja saamenpukuja. Hän vaatetti sisaruksensa ja myöhemmin oman perheensä ja puolisonsa sisarukset aina 1980-luvun lopulle saakka. Hän ompeli paljon nutukkaita paikallisille poromiehille ja se oli Aunen ja Olavin perheessä myös tärkeä tulonlähde.

Aune Huhtamellan perikunnan luovuttamassa käsityökokoelmassa on erilaisia puvun osia, kuten lakkeja, pauloja, karvakintaita sekä peski, säpikkäät ja nutukkaat. Kokoelman merkittävin osa koostuu 15:sta Enontekiön alueen puvusta, jotka Aune on valmistanut itselleen, perheenjäsenilleen ja sisaruksilleen pääasiassa 1960-1980 -luvuilla. Puvut kertovat Aune Huhtamellan merkityksestä saamenpukuperinteen ylläpitäjänä omassa suvussaan ja kyläyhteisössään ja ne kertovat viehättävää tarinaa myös Aunesta käsityöntekijänä. Kokoelma tuo arvokasta lisätietoa saamenpukujen historiaan ja se kertoo mielenkiintoisia tarinoita kutturalaisten ja huuhkajalaisten elämästä.

Kuva: Saamelaismuseo Siida

Lisätietoja:

Vs. amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670, marjo-riitta.rantamaki@samimuseum.fi

Kauneimmat joululaulut Siidassa ja Kaapin Jounissa

Lumi peittää maan ja kynttilät syttyvät luomaan jouluista tunnelmaa. Joulumieltä on tarjolla Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueen laavulla ja Lemmenjoen kansallispuistossa Kaapin Jounin tilalla.

Torstaina 15.12.2022 klo 17.00 kauneimpia saamenkielisiä joululauluja lauletaan Inarissa, Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueen laavussa. Osallistujia pyydetään kokoontumaan klo 16.50 Siidan pääoven eteen, josta vieraat ohjataan ulkomuseoalueelle. Otathan huomioon, että tulen äärellä ollessa vaatteisiin voi tarttua hieman savun hajua. Tuli on ainoa valonlähteemme, joten ota mukaasi otsa- tai taskulamppu, jotta näet lauluvihkosesta laulujen sanat.

Lemmenjoella Kaapin Jounin historiallisella tilalla laulamme joululauluja suomeksi ja saameksi lauantaina 17.12.2022 klo 12.00. Kaapin Jounin tilalle on Njurgulahdesta noin 1,5 kilometrin kävely- tai hiihtomatka Lemmenjoen jäätä pitkin. Jos mielesi tekee mukaan, mutta et pysty omin voimin Kaapin Jouniin saapumaan, ota yhteyttä Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalveluun siida(at)metsa.fi tai 0206 39 7740. Voimme järjestää moottorikelkkakuljetuksen Nurgulahdesta muutamille vieraille.

Kauneimmat joululaulut järjestävät yhteistyössä Inarin evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa Saamelaismuseo Siida ulkomuseolla ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siida Kaapin Jounissa. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.

Mikäli Lemmenjoen jäätilanne estää kulkemisen Kaapin Jouniin, joululaulut lauletaan Ahkun Tuvalla klo 12. Tiedotamme tästä tapahtumaviikolla sosiaalisen median kanavissa.

Tilaisuudet ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kaapin Jouniin kelkkakuljetusta toivovia viimeistään tiistaina 13.12. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Saamelaismuseo Siidan joululaulutilaisuus: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula@samimuseum.fi

Kaapin Jounin joululaulutilaisuus: Ylä-Lapin luontokeskus Siidan asiakaspalvelu, 0206 39 7740, siida@metsa.fi

Neljässä kuukaudessa jo yli 46 000 kävijää – vierailijat ylistävät uusittua Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidaa

Retkeilijät ja museokävijät ovat ottaneet uusitun Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan omakseen. Inarissa sijaitseva Siida avattiin uudistettuna yleisölle kesäkuussa. Syyskuun loppuun mennessä Siidassa on vieraillut jo 46 000 kävijää. Uusittu Siida oli myös viime kesänä Lapin suosituin Museokortti-kohde.

“Myönteinen kävijämäärän kehitys on jatkunut kesän jälkeen läpi syksyn, ja syyskuu on ollut suorastaan ennätyksellisen vilkas. Kävijöiltä saatu palaute uudistetusta Siidasta on ollut yksinomaan myönteistä. Olemme hyvin iloisia vastaanotosta”, Saamelaismuseo Siidan myynti- ja markkinointivastaava Minna Muurahainen kertoo. Syyskuussa Siidassa vieraili kaikkiaan 7631 kävijää, mikä on yli 1500 kävijää enemmän kuin edellisenä ennätyksellisenä vuonna 2019. Avajaiskuukausi keräsi 9799 kävijää ja heinäkuussa peräti yli 11000 henkilöä kävi tutustumassa Siidaan.

Siida on ollut Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen vuosia jatkuneen yhteistyön menestystarina. Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskusta ylläpitävän Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteistyö näkyy uudistetussa Siidassa vaikuttavana yhtenäisenä näyttelykokonaisuutena ja entistä parempana asiakaspalveluna.

 

Siida Lapin suosituimmaksi Museokortti-kohteeksi

 

Syyskuun loppupuolella Museoliitto tiedotti Suomen suosituimmista museokorttikohteista kesällä 2022. Lapin suosituin kohde oli Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida.

Vasemmalla suuri luontokuva peittää koko seinän. Kuvaa katselemassa kolme henkilöä. Taustalla lisää suuria maisemakuvia luonnosta.
Näyttelykävijöitä tutustumassa Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhdessä luomaan näyttelyyn.
Kuva: Siida/Juha Kauppinen

”Eniten kehuja kävijöiltä ovat keränneet itse sisältö. Esillepano, taide ja suuret luontokuvat ovat olleet kehutuimpia kokonaisuuksia”, Muurahainen sanoo. Kiitosta ovat lisäksi keränneet niin saamelainen nykytaide kuin videoinstallaatiot.
Uudistus on tuonut Siidan näyttelyn nykypäivään. Saamelaisyhteisön jäseniä osallistui Saamelaismuseo Siidan näyttelyosuuden kokoamiseen erilaisten hankkeiden kautta mm. tunnistamalla henkilöitä valokuvista ja valitsemalla esineitä näyttelyyn.
Siidan näyttelyissä saamelaiskulttuuri ja luonto kietoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi: näyttelykokonaisuus kertoo saamelaiskulttuurin ja luonnon elävästä suhteesta. Näyttelyt on tarkoitettu elämyksellisiksi, mutta myös sellaisiksi, että ne toimivat pienempinä kokonaisuuksina.

 

Siida on tärkeä lähtöpiste saamelaisten kotiseutualueella retkeileville

 

Korkeassa salissa kaksi istuvaa henkilöä katselee näyttöjä, joissa on saamenpukuinen lapsi ja lähikuva puvun yksityiskohdasta. Taustalla kuva lumisesta tunturimaisemasta ja proista.
Näyttelykävijöitä tutustumassa Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhdessä luomaan näyttelyyn. Kuva: Janka Mäkipää.

”Kesä on ollut todella hyvä! Saamamme palaute on ollut pelkästään myönteistä”, toteaa asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Asiakkaiden lisäksi uusitut ja laajennetut tilat on otettu myönteisesti vastaan myös tiskin toisella puolella. Asiakkaiden kannalta palvelut ovat selkeästi paketoitu omiksi kokonaisuuksiin. Enää ei tarvitse jonottaa samassa jonossa pääsylippuja ja kalastuslupia tai retkeily- ja matkailuneuvontaa.
Luontokeskukset ovat tärkeitä retkeilijöiden lähtöpisteitä. Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteistyö Saamelaismuseon kanssa mahdollistaa saamelaisten kotiseutualueella liikkuvien retkeilijöiden tietoisuuden lisäämisen kulttuurisesti kestävästä retkeilystä.
“Saamelaisen kulttuurin erityispiirteet täytyy tiedostaa, jotta oman retkeilytapansa osaa sovittaa pohjoisimpaan Lappiin sopivaksi. Siksi Luontokeskus ja Saamelaismuseon toiminta tukevat toisiaan, ja Siidan näyttely on oivallinen lähtöpiste luontoretkelle”, Tuovinen sanoo.

Saamelaisten kotiseutualueella liikkuessa on tärkeää tiedostaa esimerkiksi perusasiat alueella tapahtuvasta poronhoidosta ja saamelaisten pyhistä paikoista. Se, mikä ulkopuoliselle voi näyttää pelkältä erämaalta, on todennäköisesti saamelaisille osa elävää kulttuurihistoriaa.
Metsähallituksen Luontopalvelut on aloittanut myös erillisen retkietiketin laatimisen saamelaisten kotiseutualueelle. Etikettiä valmistellaan yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen kanssa sekä matkailu- ja retkeilytahojen kanssa.

 

Siida – 24 vuotta saamelaiskulttuuria ja retkeilyneuvontaa

  • Uusittu ja laajennettu Siida avattiin 1.6.2022. Saamelaismuseo Siida aloitti toimintansa ulkomuseona 1960-luvulla. Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen nykyisen kaltainen toiminta on alkanut vuonna 1998.
  • Näyttelykävijöitä on ollut uusitussa Siidassa syyskuuhun mennessä yli 46 000. Lapin vuoden 2022 suosituin Museokortti-kohde tähän mennessä.
  • Siidan näyttelyt koostuvat Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen yhteisestä päänäyttelystä, Saamelaismuseon ulkomuseosta sekä kulttuuri- ja luontoaiheisista vaihtuvista näyttelyistä. Siida sijaitsee Inarissa.
  • Saamelaismuseon toimintaa ohjaa ja tukee Saamelaismuseosäätiö. Saamelaismuseosäätiön tehtävänä on tukea ja edistää saamelaisten kansallista kulttuuria. Saamelaismuseosäätiö omistaa.
  • Saamelaismuseon esine-, valokuva-, käsikirjasto- ja taidekokoelmat, kaksi ulkomuseota ja arkiston. Se ylläpitää ja ohjaa Saamelaismuseota ja sen toimintaa ja harjoittaa museoalan yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueella, Suomessa ja kansainvälisesti.
  • Siidan lähialueella Pohjois-Lapissa ovat Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitamat Lemmenjoen sekä Urho Kekkosen kansallispuistot, viisi erämaata (Muotka, Paistunturi, Kaldoaivi, Vätsäri ja Hammastunturi), Kevon luonnonpuisto sekä erämainen Inarijärven alue. Urho Kekkosen kansallispuisto on alkuvuoden käyntimäärien perusteella Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto
Kolme henkilöä kävelee kohti etualaa. Yksi on pukeutuneena saamepukuun. Taustalla on vanhannäköinen puurakennus.
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan kuuluu myös ulkomuseo, jossa esitellään Suomen saamelaisten kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja elinkeinoja.
Kuva: Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida
Etualalla vitriinissä arkeologisia esineitä ja kankaalle heijastettu kuva. Taustalla olevassa käytävässä on ihmisiä.
Saamelaismuseo Siidan näyttelyesineistön keräämiseen ja nimeämiseen on osallistunut saamelaisyhteisön jäseniä erilaisten hankkeiden kautta. Kuva: Siida/Juha Kauppinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoja:

Lisätietoja antavat Metsähallitukselta Pohjois-Lapin asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen, tarja.tuovinen(at)metsa.fi, 040 756 9337, ja Saamelaismuseo Siidan myynti- ja markkinointivastaava Minna Muurahainen, minna.muurahainen(at)samimuseum.fi, 040 581 6434.