Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiön hallitus valitsi kokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi 1.1.2024 alkaen Veikko Feodoroffin. Nykyinen puheenjohtaja Liisa Holmberg jatkaa vuoden loppuun asti.

Saamelaismuseosäätiön hallitus valitsi hallituksen uudeksi jäseneksi 1.1.2024 alkaen filosofian maisteri, lehtori Outi Länsmanin. Hän toimii saamen kielen ja kulttuurin lehtorina Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Liisa Holmberg on johtanut Saamelaismuseosäätiön hallitusta vuodesta 2018 lähtien.

Liisa Holmbergin kaudella on tapahtunut paljon. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus saivat uudistetut toimitilat, kun Siida-kiinteistöä laajennettiin ja peruskorjattiin vuosina 2020-21 Senaatti-kiinteistöjen toimesta. Uudistettu Siida avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 2022.

Siida vierailukohteena ja sen uusi päänäyttely ovat ylittäneet kaikki aiemmat kävijäennätykset. Siidassa on vieraillut reilun vuoden aikana noin 200 000 kävijää ja yli 100 000 näyttelyvierasta.

Holmbergin aikana toteutui vihdoin myös Suomen Kansallismuseon laajan yli 2200 esineen saamelaiskokoelman palautus, repatriaatio Saamelaismuseolle vuonna 2021. Repatriaatio oli keskeinen syy Siidan laajennus- ja peruskorjaushankkeelle.

– Haluamme lämpimästi kiittää Liisa Holmbergia hänen aktiivisuudestaan ja periksiantamattomuudestaan isojen merkittävien uudistusten läpiviemisestä. Siidan laajennus ja repatriaatio jäävät saamelaiskulttuurin historiaan Liisan työn tuloksina. Jatkamme hallituksessa saamelaisen kulttuuriperintötyön määrätietoista edistämistä, sanoo Saamelaismuseosäätiön uusi puheenjohtaja Veikko Feodoroff.

– Olen iloinen kun olen saanut olla mukana museon ja koko Siidan kehittämistyössä hienojen ihmisten kanssa. Siida on ainutlaatuinen koko maailmassa, sanoo Liisa Holmberg.

Veikko Feodoroff on Kolttien kyläkokouksen pitkäaikainen luottamusmies ja Saamelaiskäräjien jäsen.

Saamelaismuseosäätiön hallitukseen kuuluvat Feodoroffin ja Länsmanin lisäksi saamelaisjäseninä Janne Näkkäläjärvi ja Saammal Morottaja. Anu Avaskari ja Hanna-Maaria Kiprianoff ovat Inarin kunnan nimeämiä jäseniä. Carina Jaatinen on Arkkitehtuurimuseon johtaja ja Teemu Ahola Museokeskus Vapriikin kokoelmakeskuksen päällikkö.

Saamelaismuseosäätiö ylläpitää saamelaismuseota ja ohjaa sen toimintaa. Säätiön tehtävänä on edistää saamelaisten kansallista kulttuuria.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Liisa Holmberg, p. +47 930 36 145
Uusi puheenjohtaja 1.1.2024 alkaen Veikko Feodoroff, p. 0400 204 861
Museonjohtaja Taina Pieski, p. 050 5351574

Kirjailija Ninka Reittu on kirjoittanut ja kuvittanut Metsähallitukselle vastuulliseen retkeilyyn innostavan lastenkirjan ”Myrsky ja Saana metsässä: Retkietiketti-satuja”. Kirja ilmestyy pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi 2.10.2023. Julkistamistilaisuuden yhteydessä Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa avautuu myös kirjaan liittyvä taidenäyttely. 

Ninka Reitun ihastuttavat tarinat ja piirroskuvat kuljettavat luonnon helmaan Myrskyn, Saanan, Koira Koikkalaisen ja Onni-vaarin seurassa. Satujen tarkoituksena on innostaa lapsia luontoon ja samalla kertoa, miten luonnossa liikutaan luontoa ja toisia retkeilijöitä kunnioittaen. Metsähallituksen Luontopalvelut haluaa satukirjalla huolehtia tulevien sukupolvien kasvattamisesta luontoa kunnioittavaan retkeilyyn.

”Myrsky ja Saana metsässä” -kirja on suunnattu 3–6-vuotiaille retkeilijän aluille. Saamenkielisistä kirjoista on otettu kaikista 1000 kappaleen painokset ja kirjoja jaetaan Siidasta päiväkotien, koulujen ja kirjastojen käyttöön. Kirjat ilmestyvät 2.10. myös Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilla kaikkien vapaasti luettavaksi. Satukirja ilmestyy myöhemmin syksyllä myös englanniksi. Suomeksi ja ruotsiksi kirja on julkaistu jo aikaisemmin.

”Hyödynnämme satukirjaa saamenkielisessä luontokasvatuksessa. Ja kannustamme myös lasten vanhempia, luontoretkien järjestäjiä, yhteistyöyrityksiämme, päiväkoteja, kerhojen vetäjiä, perhepäivähoitajia, neuvoloita, partioita ynnä muita ottamaan kirjan aktiiviseen käyttöön lasten satuhetkissä ja retkiin valmistautumisessa. Satujen avulla voi herättää keskustelua siitä, miten luontoretkellä kannattaa toimia. Parhaimmillaan sadut herättävät aikuisuuteen saakka kantavan kiinnostuksen ja rakkauden luontoon,” virkistyskäytön erityisasiantuntija Kirsi Ukkonen Metsähallituksesta toivoo.

Retkietiketistä kerrotaan Metsähallituksen eri viestintäkanavissa. Eri-ikäisille luonnossa liikkujille viesti puetaan kullekin sopivaan asuun. Tärkeitä perusasioita ovat luonnon kunnioittaminen, liikkuminen, leiriytyminen, tulenteko ja roskaton retkeily – kun näitä koskevat säännöt ovat hallussa, olet valmis retkelle.

Siidassa on lapsille suunnatun taidenäyttelyn yhteydessä esillä myös Retkietiketti-julistesarja, joka kertoo vastuullisesta retkeilystä. Kuvitukset julisteisiin on piirtänyt graafikko Anna Pakkanen, ja julisteista on mukana saamen kielet.

Lisätietoja:

virkistyskäytön erityisasiantuntija/Metsähallitus, Kirsi Ukkonen, puh. 0400 479 986.

kirsi.ukkonen(at)metsa.fi

Retkietiketti 

Retkietiketti pohjoissaameksi 

Retkietiketti inarinsaameksi  
Retkietiketti koltansaameksi 

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan uusi yhteinen päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avattiin 1.6.2022. Nyt vain reilussa vuodessa näyttelyyn on tutustunut jo yli 100 000 henkilöä!

Olemme hyvin iloisia ja otettuja näyttelymme saamasta mielenkiinnosta. Saamamme palautteen mukaan olemme onnistuneet näyttelyuudistuksessamme.

Uusi näyttelymme on kiinnostanut sekä paikallisia että muualta tulleita. Hieman alle puolet vieraistamme ovat olleet suomalaisia. Ulkomaalaisia näyttelykävijöitä on tullut eniten Saksasta ja Ranskasta.

Kokonaiskäyntiluku Siidassa on noin 120 000 vuodessa. Tässä luvussa on mukana myös Siida Shopin, Metsähallituksen palvelupisteen, Inarin kunnan matkailuneuvonnan ja ravintola Sarrit asiakkaat. Edellisenä huippuvuonna 2019 näistä 120 000:sta näyttelyissä kävi 64 000 henkilöä. Tänä vuonna tuo ennätys on ennusteen mukaan nousemassa selvästi yli 65 000.

Kolttasaamelainen Näätämön siida ulottuu Norjasta Jäämeren rannalta aina Inarin Iijärvelle. Alue on ollut kolttasaamelaisten käytössä ikimuistoisista ajoista saakka. Alueen kulttuuriperintökohteita on kuitenkin kartoitettu hyvin vähän. Kolttasaamelaisten historia täydentyi uusilla saamelaisilla arkeologisilla kulttuuriperintökohteilla, kun perinteistä tietoa ja paikallisten havaintoja yhdistettiin arkeologiseen maastotutkimukseen.

Viime viikolla Kirakkajärveltä ja Näätämöstä kotoisin olevat poromies Risto Semenoff, Tiina Sanila-Aikio ja Mikko Orassalo sekä arkeologi Eija Ojanlatva ja saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kartoittivat Pakanajoen ympäristöä Vätsärissä.

– Olen kulkenut Vätsärissä pienestä pojasta alkaen, ja olen nähnyt erilaisia asutuksen ja ihmistoiminnan jälkiä. Iloitsen siitä, että kansamme historiaa kartoitetaan ja että olen voinut olla siinä avuksi, kertoo Semenoff.

Ojanlatva korostaa, että paikalliset ihmiset ovat oman ympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Paikallistuntemuksen ja perinteisen tiedon merkitys korostuu erityisesti laajoja maantieteellisiä alueita inventoitaessa.

Pakanajoen talvikylän alueen kartoittaminen

Maastotutkimuksen kohteeksi valittiin Pakanajoen kolttasaamelaisen talvikylän alue. Niittyvuopio löysi Kansallisarkistosta Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin kollegion pöytäkirjan, jonka mukaan Helsingin yliopiston tutkijaryhmää kehotettiin menemään Pakanajoen hautausmaalle.

– Vuonna 2022 toimitettiin Inarissa, Nellimissä ja Utsjoella saamelaisvainajien maahan kätkeminen. Oli tärkeää selvittää, onko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon antaman ohjeistuksen mukaan Pakanajoen hautausmaalla käyty, sanoo Niittyvuopio.

– Hautausmaa saatiin paikallistettua ja se vaikutti koskemattomalta. Tiedossa on, että myös norjalaisia tutkijoita kiinnosti kyseinen hautausmaa, toteaa Ojanlatva.

 

Lisätietoja: arkeologi Eija Ojanlatva, puh. 040 1676145, eija.ojanlatva@samimuseum.fi

Kuva: Talvikylän tupasijoja kartoitettiin tarkalla GPS-vastaanottimella. Kuvassa Tiina Sanila-Aikio, Mikko Orassalo, Risto Semenoff ja Erva Niittyvuopio. Kuva Eija Ojanlatva.
https://www.flickr.com/photos/siidainari/albums/72177720310949586

 

Saamelaismuseo Siida vastaanotti Into ja Maarit-Anna Paadarin (os. Vuolab) merkittävän esinelahjoituksen, jossa on peskejä, saamenpukuja ja saamenpuvun asusteita.

Lahjoituksessa tulleet seitsemän peskiä ovat upea lisä Saamelaismuseo Siidan peskikokoelmaan, jossa nyt on kuusikymmentä peskiä eri alueilta. Tämä poronnahoista valmistettu, talvinen päällysvaate on jo lähes kokonaan jäänyt käytöstä pois.

Lahjoitusta vastaanotettaessa kirjattiin yhdessä Inton ja Maarit-Annan kanssa esineistön valmistaja- ja käyttäjätiedot talteen. Pääosin peskit ja Utsjoen malliset saamenpuvut on ommellut Maarit-Annan äiti Maarit Vuolab (os. Eriksen, s.1926, k.2012). Lahjoituksen vanhin peski on Into Paadarin isoäiti Anni Paadar valmistama.
Saamenpuvuissa näkyy hienosti ajallinen kerroksellisuus. Lahjoituksessa vastaanotettiin Maarit-Annan puku, jota hän on käyttänyt pikkutyttönä sekä hänen omille lapsilleen isoäidin ompelemat puvut. Mukana on myös Maarit Vuolabin oma, viimeisenä käytössä ollut puku. Muidenkin taitajien kädenjälkeä lahjoituksesta löytyy: Inarinsaamelaisia pukuja on ommellut Aili-Maarit Valle ja kesäpukuja Inga Laiti (os. Eriksen).

”Yhdessä Paadareiden kanssa tehty lahjoituskatselmus toi paljon lisätietoa esineisiin ja niiden käyttöhistoriaan. Tarinointi polveili ihanasti esineistä elämän muisteluksiin. Kiitollisuus tällaisen lahjoituksen vastaanotossa on se päällimmäinen tunne. Ilahdutti myös se, että mukana oli Paadareiden nuorempi sukupolvi, Jan-Eerik ja Hannele Paadar.” toteaa amanuenssi Rantamäki.

Into Paadar on porotilamatkailun pioneeri. Hän perusti Inarin porofarmin jo 1980-luvun alussa. Puolisonsa Maarit-Annan kanssa he kokosivat sinne myös pienen museohuoneen, joka esitteli saamelaisesineistöä ja saamenpukuja myös muilta saamelaisalueilta. Museohuone palveli heidän asiakkaitaan siihen saakka, kunnes Saamelaismuseon toiminta muuttui ympärivuotiseksi. Vuonna 2011 Paadareiden yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin Inarin Porofarmia alkoi johtaa Jan-Eerik yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa.

”Toivomme jättävämme tuleville sukupolville palan sukujemme ja edesmenneiden paikallisten taitajien käsityöhistoriaa” Paadarit kommentoivat lahjoitustaan.

 

Lisätietoja:

Amanuenssi Marjo-Riitta Rantamäki, puh. 040 5715670
marjo-riitta.rantamaki(at)samimuseum.fi

Jan-Eerik Paadar, puh. 0500 666 444
kaksama(at)reindeerfarm.fi

Kuva: Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo Siida on mukana Saksassa sijaitsevan Euroopan kulttuurien museon MEK:in (Museum Europäischer Kulturen, Berliini) tutkimusprojektissa, jossa tutkitaan museon laajan saamelaiskokoelman provenienssia eli taustoja ja alkuperää.  1.12.2022 alkaneessa projektissa (Die sámische Sammlung am Museum Europäischer Kulturen. Ein multiperspektivischer Ansatz zur Provenienzforschung) tutkijat, saamelaiset duojárit ja taiteilijat, Pohjoismaiset saamelaismuseot ja saamelaisyhteisöt tutkivat noin 1600 esineen ja valokuvan kokoelmaa arkisto- ja esinetutkimuksen kautta ja tuottavat uutta tietoa kokoelmasta.

Kokoelman esineistö toimii myös inspiraationa uudelle esineistölle tai taiteelliselle tutkielmalle. Projekti myös vahvistaa Pohjoismaisten saamelaismuseoiden yhteistyötä ja verkostoa. Projekti toimii esikuvana saamelaisesinekokoelmien provenienssitutkimukselle Saksassa, Euroopassa ja muualla maailmassa. Projektia rahoittaa Saksan kadonneen taiteen säätiö (Deautsches Zentrum Kulturgutverluste) ja se on säätiön ensimmäinen pohjoisen pallonpuoliskon kolonialistisiin kokoelmiin liittyvä projekti.

Kaksivuotinen hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan, Ruotsin Tunturi- ja   Saamelaismuseo Ájtten ja Norjan museoliiton ja Saamelaisen museoyhdistyksen Saamelaisesineet saksalaisissa museoissa-projektin (Dávvirat Duiskkas) kanssa.

Saamelaismuseo Siidassa järjestetään projektin työpaja 14.–15. kesäkuuta, jossa kuullaan projektista ja museon kokoelmista kuvaesitysten kautta, keskustellaan eettisistä periaatteista ja kuullaan asiantuntijoiden esityksiä kokoelmaan liittyvistä teemoista. Saamelaismuseo Siidan hankkeeseen valitsemat käsityöläiset ovat Elle Valkeapää, Anniina Turunen ja Heini Wesslin, joilla kaikilla on jo kokemusta museokokoelmien tutkimisesta ja niiden hyödyntämisestä tämän päivän duodjissa.

Kokoelman saamelaisesineitä, kuten kahta rumpua ja neljää sarvilakkia lukuun kokoelma on melko tutkimaton ja esineiden taustatiedot ovat vaillinaisia. Esineiden tai henkilöiden nimet ja kuvaukset ovat monin paikoin peräisin 1800–1900-luvuilta ja näin ollen oikeat nimitykset tai tiedot esineiden käyttötavoista ovat puutteellisia ja maantieteelliset viittaukset ovat usein virheellisiä tai epämääräisiä. Monien esineiden alkuperää ei ole selvitetty, ei myöskään niitä monimutkaisia reittejä, joita pitkin ne ovat kulkeutuneet osaksi kokoelmaa. Projektin seurauksena erityisesti kokoelman vanhimmat esineet saatetaan jälleen osaksi elävää saamelaiskulttuuria ja duodjia.

Saamelaismuseossa provenienssitutkimus ja moniulotteinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi.

 

Lisätietoja:
Eeva-Kristiina Nylander Projektitutkija, Museum Europäischer Kulturen
e.nylander(at)smb.spk-berlin.de
+358 407045153

Kuva: Staatliche Museen zu Berlin, Museum Europäischer Kulturen / Christian Krug

Inarin Saamelaismuseo avattiin yleisölle 60 vuotta sitten Pohjoismaiden ensimmäisenä saamelaismuseona. Museo ehti toimia nelisenkymmentä vuotta kesäisin avoinna olevana ulkomuseona, kunnes Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida avautui yleisölle 1998. Saamelaismuseo Siidan ulkomuseon kesäkausi polkaistaan käyntiin juhlavasti keskiviikkona 7.6.

Saamelaismuseo Siida juhlii 60-vuotista avoinna oloaan tapahtumapäivällä keskiviikkona 7.6. klo 10–16, jolloin Saamelaismuseo Siidan omat asiantuntijat ovat paikalla. Restaurointimestari Marko Korkeasalo kertoo Mirhamintuvan kunnostuksista ja venemestari Mika Alava kertoo saamelaiseen kulttuuriin liittyvistä veneistä ja niiden erityispiirteistä. Saamelaisen kulttuuriympäristöyksikön asiantuntijat, tutkija/rakennuskonservaattori Satu Taivaskallio ja arkeologi Juha-Pekka Joona ovat jututettavissa. Päivän aikana ulkomuseolla on suomenkieliset opastukset klo 12 ja klo 15. Yhteisöllisessä laavussa kahvistellaan ja poristaan. Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy ja ohjelma on kaikille avoin.

Ulkomuseo esittelee Suomen saamelaisten kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja elinkeinoja. Noin 800 metriä pitkän, suopunginmuotoisen polun varrella on viitisenkymmentä rakennusta ja rakennelmaa, jotka on ryhmitelty kulttuurialueiden ja käyttöluonteen mukaisesti. Ulkomuseopolku ei ole esteetön. Alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu ja siellä saa liikkua vain merkityllä, katetulla polulla. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita mutta lemmikit eivät voi vierailla ulkomuseoalueella.

Ravintola Sarrit palvelee myös tapahtumapäivänä. Tarjolla on lounasta sekä päivän tarjouksena kahvi ja kakku hintaan eur 6.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida on avoinna kesäaukioloaikojen mukaisesti 1.6.–30.9.2023 joka päivä klo 9–18. Talviaukioloajat sekä poikkeukset aukioloaikoihin löytyvät nettisivuilta www.siida.fi. Siidan museokauppa Siida Shop palvelee Siidan aukioloaikoina sekä verkkokauppana osoitteessa www.siidashop.fi. Kolttien Perinnetalo on avoinna kesäkaudella 20.6.–23.9. ti-la klo 10–16 (su-ma suljettu).

Lisätiedot tapahtumasta: Yleisötyövastaava Pia Nikula, 040 621 2663, pia.nikula(at)samimuseum.fi

 

Filosofian maisteri Taina Pieski on valittu Saamelaismuseo Siidan museonjohtajaksi. Saamelaismuseosäätiön hallitus teki valintapäätöksen 15.5. pidetyssä kokouksessa.

Saamelaismuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Liisa Holmberg on iloinen, että saamme vahvan, kokeneen johtajan, jolla on hyvä yhteistyöverkosto.

Uudistettu ja laajennettu Saamelaismuseo Siida on valtakunnallinen vastuumuseo ja toimii kulttuuriympäristötehtävien osalta alueellisena vastuumuseona saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaismuseolla työskentelee museonjohtajan lisäksi 16 vakituista työntekijää ja sesonkiaikana noin 30 työntekijää. Saamelaismuseon toimipaikka sijaitsee Inarissa Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa, joka on Pohjois-Lapin tärkeimpiä matkailukohteita. Siidassa vierailee vuosittain noin 100 000 vierasta. Saamelaismuseolla on lisäksi Enontekiöllä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa yhteinen näyttely Johti Sápmelaččat–yhdistyksen kanssa. Saamelaismuseo ylläpitää myös Kolttien Perinnetaloa Inarin Sevettijärvellä.

– Olen valinnasta hyvin iloinen. Uudistettu Saamelaismuseo Siida on kansallinen ylpeyden aihe. On kunnia-asia päästä johtamaan ja kehittämään yhden meille saamelaisille tärkeimmän organisaation toimintaa yhdessä osaavan henkilöstön kanssa. Pidän tärkeänä saamelaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta museo rakentaa myös tulevaisuusperintöä, sanoo Taina Pieski.

Lisätietoja:  Saamelaismuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Liisa Holmberg,
p. +47 9 303 6145, liisa@isfi.no

Näyttelymme lähenee vuoden ikää. Takana on kävijärikas vuosi. Yhteisen näyttelymme on nähnyt yhteensä jo 65 000 vierailijaa. Ennen vilkasta kesäkautta on aika huoltaa Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan päänäyttely perusteellisesti. Samalla huollamme myös muut yleisötilamme.

Huollon vuoksi Siida ja ravintola Sarrit on suljettuna to-ma 4.-8.5.2023. Palvelemme teitä taas tauon jälkeen ti 9.5. klo 10 alkaen.