Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan perusnäyttelyt uusitaan. Saamelaismuseosäätiö on saanut Suomen Kulttuurirahastolta 400 000 euron Museovisio-apurahan näyttelyjen kulttuuriosion uudistamiseen. Saamelaismuseon uudistamishankkeessa laaditaan perusnäyttelyihin ja ulkomuseolle tunnelmanäyttelykäsikirjoitus, joka toteutetaan saamelaistaiteilijoiden tulkintoina. Tietoisen tunnelman ja draamankaaren luomisen avulla museon tuottama tieto saamelaiskulttuurista välittyy kävijälle paremmin.
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan yhteisten perusnäyttelyjen uusimisen kokonaisbudjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa. Saamelaismuseo on saanut näyttelyjen kulttuuriosioon avusta Suomen Kulttuurirahastolta ja Koneensäätiöltä sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastosta, yhteensä 750 000€. Museon osuus Siidan näyttelybudjetista on puolet. Luontokeskus on saanut omaan osuuteensa avustuksen kokonaisuudessaan Ympäristöministeriöltä. Hanke liittyy Siidan laajennus- ja perusparannushankkeeseen. Hanke toteutetaan vuosina 2020-2022.
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan yhteiset perusnäyttelyt uusitaan. Saamelaismuseo on saanut Koneen säätiöltä 300 000 euron apurahan MUITÁT -repatriaatiosta revitalisaatioon saamelaisilla museokäytännöillä -hankkeeseen. Hanke liittyy Siidan perusnäyttelyjen kulttuuriosion uudistamiseen.
Vietämme joulunavausta Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa torstaina 28.11.2019 klo 17. Tapahtumasta löytyy joulutunnelma koko perheelle nuorimmasta vanhimpaan pienen näyttelyopastuksen ja joulurauhan julistuksen myötä.
Tapahtuma alkaa Kentänpäässä-mininäyttelyn opastustuokiolla. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa pari vuotta sitten esillä ollut, suuren suosion saavuttanut lastennäyttely jäi elämään matkalaukkunäyttelynä. Kentänpäässä-näyttely ja sen keskeinen hahmo Kentänpään Eukko, heräävät Siidan joulutapahtumassa hetkeksi eloon.
Suomen nuorisokeskukset julistavat lasten ja nuorten joulurauhan 28.11, ja tähän tempaukseen osallistuu myös Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka. Opastustuokion jälkeen Siidassa kuulaan lasten ja nuorten joulurauhan julistus. Laulamme yhdessä tutun joululaulu suomeksi ja kolmella saamen kielellä. Lopuksi herkuttelemme seurustelun ohessa pipareilla ja lämpimällä mehulla. Tapahtuman kesto on noin tunti. Pukeudu sään mukaisiin ulkovaatteisiin.
Tilaisuuden järjestävät Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka.
Yli 20-vuotiasta luontokuvataphtuma Camera Borealista vietetään jälleen 16. marraskuuta, vaikka sen toteuttamisessa puhaltavatkin uudet tuulet. Tapahtuman järjestelyvastuu on siirtynyt Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siidalta Pohjois-Lapin kameraseuralle. Tapahtumapaikkana säilyy tuttu Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan auditorio. Tapahtuma on tällä kertaa yksipäiväinen.
Lauantaipäivän aloittavat paikallisten luontokuvaajien esitykset ja päivä huipentuu Luontokeskus Siidan näyttelyn avajaisiin. Inarilaisista luontokuvaajista esiintyjinä nähdään Vesa Toppari, Tapio Tynys, Juha Tanhua ja Pertti Turunen. Päivän viimeisen puheenvuoron saavat Muuttuva talvi -näyttelyn valtakunnan tasolla tunnetut luontokuvaajat Markus Varesvuo, Jarmo Manninen ja Ville Heikkinen.
Inarilainen Vesa Topparin kuva- ja videoesitys ”Ylä-Lappi ylhäältä ja vähän maastakin” tuo uusia ja erilaisia kuvakulmia luontokuvaukseen dronella. Hän on harrastanut valokuvausta yli 20 vuotta, mutta se on myös olennainen osa hänen YLE Sápmin mediatoimittajan ammattiaan. Dronekuvauksesta Toppari kiinnoistui muutama vuosi sitten.
Tapio Tynykseltä nähdään elokuva Pihapiirin selviytyjät. Elokuva on kunnianosoitus pihapiirin eläimille, urheille ja neuvokkaille selviytyjille, jotka kamppailevat olemassaolostaan niin 40 asteen pakkasissa kuin kesähelteissäkin. Tapio Tynys on Ivalossa asuva kirjoittaja, valokuvaaja ja luonto- sekä historiadokumenttien tekijä.
Jänis, Tapio Tynys
Pihapiirin selviytyjät kertoo tapahtumista ivalolaisen omakotitalon ympäristössä eri vuodenaikoina. Päärooleissa ovat linnut, nisäkkäät, hyönteiset ja kasvit. Elokuvassa kurkistetaan myös vedenpinnan alle. Elämä luonnossa on jatkuvaa selviytymistä. Joskus se on helppoa, usein vaikeaa. Kuolemakin on läsnä. Elokuva kertoo selviytymisen vaikeudesta luonnossa. Eläinten kohtalot eivät jätä luonnonystävän sydäntä kylmäksi.
Woodpecker, Juha Tanhua
Juha Tanhuan aihe, Lehtikuvaajan syndrooma, alkoi kehittymään 70-luvun lopulla, jolloin hän teki uransa ensimmäisen lehtikuvauksen Apu-lehdelle. Tuolloin kuvattavana oli presidentti Urho Kekkonen. Hänen uransa sisältyy kymmenvuotinen jakso lehtikuvaajana maakuntalehdessä sekä yli kaksikymmentä vuotta freelance-kuvaajan työtä. Camera Borealiksen esityksessä kuullaan mitä tapahtuu, kun pahasti urbanisoitunut saamelainen paluumuuttaja menee metsään ja yrittää ottaa luontokuvia. Tanhua juuret ovat Ivalon Tormäsessä.
Pertti Turunen, Ivalon Keväjärvellä asuva luontokuvaaja on tallentanut Lapin ainutlaatuista luontoa jo vuosikymmenien ajan, sekä pitänyt lukuisia valokuvanäyttelyitä ja -esityksiä.
Tenojoki, Pertti Turunen
Tenojokeen Turunen mieltyi jo 1980, jolloin hän asui Nuorgamissa. Turuselle Teno on pohjoisen valtavirta upeine maisemineen, se on kiehtova lohen ja tarinoiden joki. Esityksessään hän vie katsojat Tenolle eri vuodenaikoina – kaamoksen revontuliöistä aina keskikesän loppumattomaan valoon ja vehreyteen.
Osana Camera Borealis -tapahtumaa avataan Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan Muuttuva talvi -näyttely. Näyttelyn tekijöinä on kolme tunnettua suomalaista luontokuvauksen ammattilaista, Markus Varesvuo, Jarmo Manninen ja Ville Heikkinen. Heiltä nähdään tapahtumassa myös näyttelyyn liittyvä luontokuvaesitys.
Helsinkiläinen Markus Varesvuo on kuvannut lintuja lähes neljäkymmentä vuotta, ammattilaisena vuodesta 2005. Varesvuo on Suomen luontokuvauksen kansainvälisesti menestyneimpiä kärkinimiä ja hänen töitään on palkittu sekä kotimaassa että ulkomailla. Myös hänen kirjatuotantonsa on niittänyt palkintoja.
Nykyisin Kuusamossa asuva Jarmo Manninen on kuvannut luontoa noin 30 vuotta. Manninen on toiminut yli 10 vuotta ammattiluontokuvaajana, kouluttajana ja oppaana toisille luontokuvaajille. Hänen kuvauskohteensa ovat monipuolisia, vaikka pääpaino onkin maisema- ja eläinkuvauksessa. Kilpailumenestystä hän on saanut niin koti- kuin ulkomaisista kilpailuista. Vuoden luontokuva -kilpailusta Mannisella on 13 palkittua kuvaa. Tunnustuksena kansainvälisissä näyttelyissä menestymisestä on myönnetty EFIAP arvonimi.
Kuhmolainen 27-vuotias Ville Heikkinen on nuoresta iästään huolimatta toiminut jo pitkään luontokuvaajana. Kotimetsät ja niiden linnut sekä muutkin eläimet ovat tulleet tutuiksi jo pienestä pitäen. Linnut ja nisäkkäät ovat pääaiheita hänen luontokuvissaan. Heikkinen on voittanut Vuoden Luontokuva -kilpailun kaksi kertaa, vuosina 2017 ja 2019.
Muuttuva talvi –näyttely avataan kuvaesityksen jälkeen ja tilausuudessa juodaan myös avajaiskahvit, jotka sisältyvät Camera Borealis -lipun hintaan.
Liput voi hankkia ennakkoon tai tapahtumapäivänä Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta.
Osana Camera Borealis -tapahtumaa avataan Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan Inariin Muuttuva talvi -näyttely. Näyttelyn tekijöinä on kolme tunnettua suomalaista luontokuvauksen ammattilaista, Markus Varesvuo, Jarmo Manninen ja Ville Heikkinen.
Heiltä nähdään tapahtumassa myös näyttelyyn liittyvä luontokuvaesitys.
Muuttuva talvi havainnollistaa muutoksia peilaten uusia ilmiöitä tuttuihin talven lumoihin. Se näyttää kuvissa talven sellaisena kuin sen tunnemme, tehden käsin kosketeltavaksi sen mikä on vaarassa kadota, ja tuo näkyväksi jo havaittavissa olevia muutoksia.
Näyttely auttaa yhdistämään olemassa olevaa tietoa pohjoisen Suomen talvesta, sen eläimistä ja maisemista tietoon tulevasta, ja hahmottamaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamia muutoksia pohjoisen talveen. Muuttuvan talven kuvatekstit avaavat ilmastonmuutosta ilmiönä pyrkien konkretisoimaan lämpenemisen haittavaikutuksia, joita on vaikea hahmottaa.
Näyttelyn lintukuvat ovat Markus Varesvuon, maisemat Jarmo Mannisen ja eläinkuvat Ville Heikkisen käsialaa. Näyttelyn tekstit on kirjoittanut fil. lis., biologi Pertti Koskimies.
Camera Borealis -luontokuvatapahtumaa vietetään lauantaina 16.11.2019 Ylä-lapin luontokeskus Siidassa, kuten jo kahdenkymmenen vuoden ajan on tapahtunut. Luontokuvatapahtuman järjestelyvastuu on siirtynyt Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siidalta Pohjois-Lapin kameraseuralle. Luontokeskus on edelleen mukana tapahtumassa Kameraseuran yhteistyökumppanina.
Camera Borealiksen teemana on Kahdeksan vuodenaikaa – pysyvää vai katoavaa? Otsikon mukaisesti tapahtumassa pohdiskellaan ympäristön muutoksia. Esiintyjävieraiden pääjoukko on inarilaisia luontokuvaajia.
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on menossa kohti isoja uudistuksia: laajennus, peruskorjaus, näyttelyuudistus ja kokoelmasiirrot. Ennen näitä ravistelimme pölyt Siidan nettisivuilta. Uudistimme www.siida.fi-sivut raikkaiksi ja mobiilioptimoiduiksi sekä viisikielisiksi. Lisäksi uusilta sivuilta voi ostaa nyt pääsyliput näyttelyihin.
Siidan uudet nettisivut ovat viisikieliset. Aiempien suomen, englannin ja pohjoissaamen rinnalle olemme nostaneet myös inarin- ja koltansaamenkielet. Toimimme arjessa kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamenkielellä mm. museo- ja luontokasvatuksessa, näyttelytoiminnassa, hankkeissa. Haluamme, että nämä kielet näkyvät myös nettisivuillamme sekä lisäävät ja innostavat saamenkielien käyttöön.
Siidan nettisivu-uudistuksen myötä Siidassa nousemme matkailumyynnin uuteen junaan ja viemme lipunmyynnin myös internettiin. Olemme tässä museo- ja luontokeskusten keskuudessa ensimmäisten joukossa Suomessa. Verkkokaupasta www.siida.fi-sivulta voit ostaa ennakkoon Siidan pääsyliput. Maksuvälineiksi Siidan verkkokauppa hyväksyy kotimaiset verkkopankit sekä useimmat luottokortit. Saapuessasi Siidaan kohtaat edelleen asiakaspalvelijamme, jotka neuvovat sinut näyttelyihin ja Siidan palveluihin.
Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan sekä ravintola Sarritin uudet internetsivut aukeavat saamen kieliviikon kunniaksi to 24.10.2019. Sivut on tehnyt Advertising Kioski.
Lisätiedot:
Myynti- ja markkinointivastaava Minna Väisänen
puh. 040 581 6434, minna.vaisanen@samimuseum.fi
Muokattu 29.10.2020: Siidan pääsylippujen nettikauppajärjestelmä on vaihtumassa. Nettilippukauppamme on nyt suljettu ja aukeaa uudestaan kesäksi 2021.
Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uusin vaihtonäyttely, Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä, koostuu pienoisveistoksista joissa pohjoisen luonnon eläimet ovat ottaneet ihmisen arkiset askareet omakseen. Sirpa Männyn käsissä muotoutuneet tarinalliset veistokset saavat mielikuvituksen lentämään, mikä mahtaa olla tarua ja mikä totta?
Sirpa Mänty on toiminut kuvittajana 1990-luvulta lähtien ja tehnyt urallaan kuvitusta paljon esim. suomen- ja saamenkielisiin satu- ja oppikirjoihin. Koulutukseltaan hän on FM etnologi ja AMK muotoilija. Pohjoinen luonto on aina ollut vahvasti läsnä hänen töissään kautta linjan. Portfolio Sirpa Männyn kuvitustöihin liittyen löytyy Kuvittajat Ry:n nettisivuilta.
Viime vuosina Sirpa Männyn työn painopiste on siirtynyt muotoilun puolelle. Nämä nyt näyttelyssä esiteltävät pienoisveistokset kuuluvat nukketaiteen piiriin. Jokaisen näyttelyssä olevan hahmon rakenne on suunniteltu erikseen. Työn kulkuun ovat vaikuttaneet materiaalien ja kankaiden ominaisuudet sekä suunniteltavan hahmon asento, yhtenäistä sapluunaa veistoksen valmistamiseen ei ole. Myös veistosten jalustat ja puuosat ovat peräisin pohjoisesta luonnosta.
Sirpa Männyn pienoisveistokset ovat nyt ensimmäistä kertaa suuren yleisön nähtävillä. Mänty toivoo, että hahmojen tarkastelun kautta saadaan oivalluksia, ja herää mielenkiinto tarkkailla omaa ympäristöä uudella tavalla. Näyttely sopii hyvin kaiken ikäisille näyttelykävijöille.
Pohjolan arkea – Pohjoisen luonnon eläimet arkielämän pyörteissä -näyttely on nähtävillä Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarissa 10.9. alkaen ja jatkuu läpi talven 2.5.2020 saakka.
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uusittavan perusnäyttelyn arkkitehtisuunnittelijaksi on valittu muotoilija Harri Koskinen. Nykyinen näyttely uusitaan Siidan laajennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä. Uusi näyttely valmistuu huhtikuussa 2022.
Harri Koskisen ja yrityksensä Teollisuuden Ystävät Oy:n tehtävänä on uusittavan perusnäyttelyn näyttelyarkkitehtuuri- ja graafinen suunnittelu sekä näyttelyn rakennuttaminen ja toteutuksen valvonta. Koskisen pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Iittala ja Genelec. Hän on tehnyt Tapio Wirkkalan ja Oiva Toikan viimeisten näyttelyiden arkkitehtuurit. Uransa alusta lähtien Koskisella on ollut monia ulkomaisia asiakkaita lähinnä Japanista ja Italiasta. Tämän vuoden lopulla Kiotossa avautuu hänen suunnittelemansa hotellikonsepti.
Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan näyttelyuudistus on valtavan hieno ja monipuolinen suunnitteluhaaste saamelaiskulttuurin ytimessä. Odotan innolla yhteistyötä lukuisten kumppanien kanssa, sanoo Harri Koskinen.
Siidan näyttelyuudistus on tiivis ja merkittävä osa museo- ja luontokeskusrakennuksen peruskorjausta ja laajennusta. Saamelaismuseon johtaja Sari Valkonen on tyytyväinen, että yli 20-vuoden ikään ehtinyt näyttely uudistetaan, ja että Koskinen saadaan työhön mukaan.
Koskinen on oikea valinta luomaan parhaat puitteet näyttelysisällöille, kuten Kansallismuseosta palautuvalle saamelaisesineistölle, jolla on erityisen tärkeä rooli uudessa näyttelyssä, kertoo Valkonen.
Metsähallituksen Luontopalvelujen puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi iloitsee, että näyttelyn arkkitehtisuunnittelijaksi saadaan maineikas muotoilija, Harri Koskinen.
Siidan nykyisen päänäyttelyn suunnittelijoina 1990 luvulla toimivat arvostetut arkkitehdit Juhani Pallasmaa ja Sami Wirkkala. Harri Koskisen valinta uudistettavan Siidan näyttelyarkkitehdiksi on hieno ja arvokas jatkumo Siidan tarinaan. Koskisen rooli tulee olemaan keskeinen näyttelyn kulttuuri- ja luontosisältöjen yhteensovittamisessa.
Arkkitehtisuunnittelijan valinta toteutettiin julkisen hankintamenettelyn kautta. Hankintamenettely oli kaksivaiheinen, ja siihen sisältyi toiseen vaiheeseen edenneiltä tarjoajilta pyydetty työnäyte.
Lisätietoja:
Museonjohtaja Sari Valkonen 040 767 1052 sari.valkonen@samimuseum.fi
Siida sijaitsee Inarissa, ja siellä toimivat Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Ravintola Sarrit. Saamelaismuseo Siidan toiminnasta vastaa Saamelaismuseosäätiö. Ylä-Lapin luontokeskus Siida kuuluu Metsähallituksen valtakunnalliseen luontokeskusverkostoon.
Vuonna 1998 avattu Siida-rakennus peruskorjataan ja laajennetaan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Uudistamme, mutta palvelemme koko peruskorjaus- ja näyttelyuudistuksen ajan. Avamme peruskorjatun ja laajennetun Siidan sekä uuden näyttelyn huhtikuussa 2022.
Valokuvaaja Jyrki Kallio-Koski on taltioinut Raittijärven saamelaiskylän elämää ja sitä ympäröivää maisemaa 40 vuoden ajan. Kallio-Koski lahjoittaa upean valokuvadokumentaationsa Saamelaismuseo Siidalle kuvailtansa yhteydessä tiistaina 10.9.2019 klo 18 Siidan auditoriossa.
Kallio-Kosken kuvataltiointi on arvokasta monesta eri näkökulmasta; kuvat kertovat Raittijärven saamelaiskylän elämästä 40 vuoden ajalta, ihmisen ja luonnon välisestä vuoropuhelusta sekä kulttuuriympäristössä tapahtuvasta muutoksesta. “Usean vuosikymmenen ajan jatkunut saman yhteisön ja alueen dokumentointi on erityistä ja monin tavoin arvokasta”, toteaa Saamelaismuseon tutkija Päivi Magga.
Kuvaillassa valokuvaaja Jyrki Kallio-Koski avaa yleisölle upeiden kuviensa kautta Raittijärven saamelaiskylän elämää. Vuodesta toiseen kylän poikkeuksellinen elämäntyyli ja arvomaailma ovat kutsuneet häntä takaisin, osallistumaan ja dokumentoimaan kylän arkea ja poronhoidosta elävän yhteisön elämäntavan siirtymistä seuraaville sukupolville. Kallio-Koski tunnetaan hyvin monipuolisena luontokuvaajana, joten myös Raittijärven tunturimaisemat pääsevät oikeuksiinsa illan esityksessä.
Saamelaismuseo Siidan puheenvuoron kuvaillassa pitää tutkija Päivi Magga pohtien saamelaista maisemaa ja sen dokumentaation haasteita ja merkityksiä.
Saamelaismuseo Siida on saanut rahoituksen Põrtt, äiʹtt da pu´vrr – kolttasaamelaista rakennusperintöä –hankkeelle Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä. Hanke liittyy kolttasaamelaisten rakennusperintöön ja sen toteuttamisen kautta Saamelaismuseo osallistuu kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlaan. Tupa, aitta ja puura -hanke tarjoaa useita tapoja yhteisölliseen tekemiseen ja oppimiseen kolttasaamelaisen rakennusperinnön parissa. Kolttasaamelaiset asuvat eri puolilla laajaa Inarin kuntaa. Sen takia on varauduttu siihen, että hankkeessa on mahdollisuus maksaa toimintaan osallistuville matkakuluja.
Hankkeessa järjestetään kolme kaikille avointa rakennusperinnön hoidon neuvontapäivää, jotka pidetään Nitsijärven Suojanperällä, Nellimissä ja Sevettijärvellä. Nitsijärven neuvontapäivä on perjantaina 23.8.2019 klo 12-14. Restaurointialan ammattilaisen käynnit omassa kohteessa kylien läheisyydessä ovat mahdollisia. Jos haluat asiantuntija-apua rakennuksen kuntoarviointiin omalla tilallasi, varaa aikasi etukäteen puhelimitse 040 180 1501 tai sähköpostilla paivi.magga@samimuseum.fi
Hankkeessa kunnostetaan Sevettijärven Perinnetalon ulkomuseorakennuksia, jotka ovat Suonikylän aikaisen kesäpaikan mukaisesti tehtyjä rekonstruktioita. Kunnostettavat rakennukset ovat asuintupa, lampola, maakellari ja alueelle siirretty savusauna. Toiminnan lähtökohtana on kunnostaa Perinnetalon rakennuksia yhteisöllisesti niin, että toiminta on kaikille avointa osallistua, oppia ja myös päästä jakamaan omaa tietoaan. Kunnostusta johtaa restaurointimestari Marko Korkeasalo. Työt Sevettijärvellä alkavat viikolla 34. Hankkeesta tiedotetaan somessa ja Sevettijärven ilmoitustauluilla.
Tupa, aitta ja puura – kolttasaamelaista rakennusperintöä -hanke tekee yhteistyötä Sevettijärven koulun kanssa, joka myös viettää 70-vuotisjuhlaansa. Yhteistyössä toteutetaan työpajoja, joissa koululaiset pääsevät mm. rakentamaan perinteisen lammaspuuran Perinnetalon pihapiiriin.
Lisätietoja: tutkija Päivi Magga, paivi.magga@samimuseum.fi, 040-1801501
Hallinnoi evästeiden suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
